Hannu Tuominen Tapaus 1 (SB ) Nodulaarifaskiitti PAD

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Tuominen Tapaus 1 (SB-08-9949) Nodulaarifaskiitti PAD"

Transkriptio

1 Hannu Tuominen Tapaus 1 (SB ) Esitiedot. 30-vuotiaalla naisella vasemmassa soliskuopassa 4 cm läpimittainen, ympäristöönsä kiinnittynyt tuumori, joka poistettu. Näyte. Soikea, tarkkarajainen, kapseloitumaton tuumori, joka leikkeissä rajautuu ainakin subkutaaniseen rasvaan. Yleisulkonäkö on heterogeeninen. Kasvain on keskeisesti niukkasoluinen ja kystisesti degeneroitunut. Strooma on osin myksoidi, alueittain tiiviimpi, kollageeninen. Kasvainsolut ovat sukkulamaiset, fibroblasti-/myofibroblastityyppiset, sisältävät niukasti ei-atyyppisiä mitooseja. Rakenne on järjestymätön, vähän faskikulaarinen. Tumat ovat vesikulaariset, tumakelmu vähän pomuileva. Kasvaimessa on ohuen endoteelin verhoamia kapillaareja, vähän verenvuotoa ja kroonista tulehdusta. Nekroosia ei näy. Immunolöydös kasvainsoluissa: a-sileälihasaktiini +, S-100, desmiini, CD34. Nodulaarifaskiitti Seuranta. Poisto ollut alun perin marginaalinen. Kirurgin mukaan piti»repiä» irti kirurgin»sormia särki useita päiviä toimenpiteen jälkeen». Residivoinnin varalta seurantaa nyt lähes kaksi vuotta: ei merkkejä residivoinnista tai uusista leesioista. Kommentti. Nodulaarifaskiitti (NF) on reaktiivisten myofibroblastiproliferaatioiden prototyyppileesio, joskus soluisuutensa takia ulkonäöltään pseudosarkomatoottinen. NF on yleisin nuorilla aikuisilla ja esiintyy yläraajojen subkutiksessa usein faskiaan kiinnittyen, myös pään ja kaulan alueella ja vartalolla. NF on kooltaan yleensä 2 3 cm, joskus jopa 10 cm. Kasvu on yleensä nopea. Osalla on trauma-anamneesi. Histologia vaihtelee leesion iän mukaan varhaisesta myksoidista, soluisasta, myöhäiseen fibroottiseen. Kasvainsolujen hienorakenne on myofibroblastityyppinen. Immunohistokemiassa voivat ilmentyä vimentiini, lihasaktiinit ja CD68. Paikallinen poisto on yleensä riittävä hoito erityisesti»vanhassa», skleroottisessa leesiossa. Erotussdiagnostiikka on tärkeä fibromatoosiin ja sukkulasolusarkoomiin, jotta vältytään tarpeettoman laajoilta resektioilta. Muita NF-tyyppisiä myofibroblastileesioita ovat mm. proliferatiivinen faskiitti ja myosiitti, intradermaalinen ja intravaskulaarinen faskiitti, fascitis ja myositis ossificans, fibro-osseaalinen ja postoperatiivinen pseudotuumori. Lähteet Weiss SW & Goldblum R: Soft Tissue Tumors, 2008 Miettinen M: Diagnostic Soft Tissue Pathology, 2003 Fletcher CDM & Krausz T: Diagnostic Soft Tissue Pathology Course 2008 Handout Rosenberg AE. Pseudosarcomas of Soft Tissue. Arch Pathol Lab Med 132: , Riitta Karikoski Tapaus 2 (YP A) Esitieto. Niskan tuumori pikkupojalla. Syntymästä saakka selässä patti, joka alkanut kasvaa. Laaja selän ihon ja kylkiluiden välinen AV-malformaatio koilattu 4-vuotiaana. Niskassa uusi muutos, kasvanut 3 cm kokoiseksi, ultraäänitutkimuksen mukaan lymfangioma. Sytologia kuitenkin luokka V. Angiomatoidi fibroottinen histosytooma Kuvaus. Multinodulaarinen histiosytoidien solujen proliferaatio; pseudoangioma- sivu 1(9)

2 toidit ontelot joissa ei endoteelia; pseudokapseli; lymfaattinen kudos, vaikuttaa imusolmukkeelta. Immunohistokemia. Positiivisia: Desmiini 50 %; EMA 40%, CD 68, Kalponiini 70 %, CD99 40%. Negatiivisia: S-100, keratiinit, endoteelimarkkerit ja myf4. Pohdinta. Aikaisemmin nimessä sana»maligni.» MFH-ryhmästä 5 %, harvinainen. Esiintyy lähinnä lapsilla ja nuorilla aikuisilla mutta myös vanhoilla. Esiintymispaikkoina raajat, vartalo ja pää-kaula sekä imusolmuke-alueet. Syvän dermiksen hitaasti kasvava tuumori, joka voi näyttää hematomalta. Kystinen, nesteinen tai verinen.»low-grade» -sarkooma. AFIP:illa 158 tapausta 1 metast, 2 paikallista uusimista. Laaja ekskisio, ei sytostaatteja. Lymfaattisen kudoksen myoidi kantasolu? Genetiika. (12;16) >FUS/ATF1 fuusiogeeni; t(12;22)>ewsr1/atf1fuusio; t(2;22)< <EWSR1/CREB1 fuusio; 76% AFH:sta EWSR1 uudelleenjärjestymä. Erotusdiagnoosi. Ewing s sarcoma ja PNET Tämä potilas oireeton 6 v seurannassa Mirva Söderström Tapaus 3 (B ) Esitiedot. 55-vuotiaalla miehellä todettiin ventrikkelin kardiassa kookas ulseroiva tuumori. Biopsiat benignit. Tehty totaali gastrektomia, samassa preparaatissa omentti ja perna. Mahalaukun leikkauspreparaatissa oli 11 x 10 cm kokoinen pinnaltaan ulseroitunut tuumori, jonka poikkileikkauspinta oli vaalea ja jossa oli kellertäviä alueita. Immunohistokemia tässä kasvaimessa oli seuraava: c-kit +; CKpan +; CD 34 +; desmiini ; EMA ; S-100 ; Ki-67: 40 %. KIT- ja PDGFRA-geenien mutaatiotestaus (HUSLAB, Molekyylipatologian laboratorio) tehdään jokaisesta metastasoituneesta tai korkean riskin GISTistä. DNAnäytteestä tutkitaan KIT-geenin eksonit 9, 11, 13 ja 17 sekä PDGFR-geenin eksonit 12 ja 18 kattaen kaikki mutaatiotyypit. Gastrointestinaalinen stromaalituumori, korkea riski Erotusdiagnostiikka. Schwannoomat (S-100 +, c-kit ); sileälihaskasvaimet (SMA sivu 2(9)

3 +, desmiini+, c-kit ); intra-abdominaalinen desmoidi; inflammatorinen fibroidi polyyppi; inflammatorinen myofibroblastinen tuumori; solitaarinen fibroottinen tuumori; angiosarkooma; metastaattinen melanooma ja kirkassolusarkooma (c-kit +); PECoomat; seminooma ja dysgerminooma (c-kit +). Histologia. Yleensä tarkasti rajautuva solukas kasvain, 70 % sukkulasoluinen Immunohistokemia. 90 % GIS-tuumoreista on c-kit eli CD117 positiivisia (sytoplasminen, membranoottinen, paranuclear dotlike, fokaalinen). c-kit-negatiiviset ovat usein epitelioideja morfologialtaan, sijaitsevat mahalaukun tai vatsapaidan alueella; noin 80% PDGFRA mutantteja; WT tai KIT Yhteenveto. GISTien Histologia vaihtelee, useimmiten tyypillinen; IHC tärkeää (c- KIT +, CD34 +, desmiini ); kaikki GIST:t eivät ole c-kit-positiivisia (noin 90 % +); maligniteettiarviointi: kasvaimen koko, mitoosiaktiivisuus (/50 HPF), paikka, tuumoriruptuura; mutaatioanalyysistä on hyötyä (1) diagnostiikassa (c-kit negatiiviset tuumorit); (2) prognoosin arvioinnissa ja (3) hoitovasteen arvioinnissa Mikko Rönty Tapaus 4 (YP10-246) Esitiedot. 62-vuotias nainen, vuonna 2003 operoitu duktaalinen rintasyöpä oikealta. Tehty ablaatio, evakuaatio, saanut sädehoidon sekä sytostaattihoitoa. Kasvanut hitaasti tuumori kainaloon, josta kahdesti PNB ja kerran avobiopsia, jotka vastattu benigneiksi:»fibroosia». Leikkauksessa poistetaan kookas, moniulokkeinen kova, kiinteä, valkoinen tuumori, joka on laajasti kiinni kainalossa vena axillariksessa, pleksuksessa: ei mahdollisuutta radikaaliin poistoon. Konsultaatioiden jälkeen leikkausta jatketaan. Päädytään yläneljännesamputaatioon, joka suoritetaan niin, että tuumorialue kainalosta tulisi hyvin poistetuksi. Tuumoria on siis kainalon pohjan kudoksissa, laskimossa, pleksuksessa ym. Preparaatti. Tuorenäytteenä 800 g painava, mitoiltaan 22 x 11 x 10 cm oleva pehmytkudos resekaatti, jonka keskiosassa tuumorimainen muutos kooltaan 11 x 8 x 8 cm. Erillisenä näytteenä»fore-quarter» -amputaatti, jossa residuaalista kasvainkudosta hermopleksuksessa sekä suonten ympärillä. Vertaileva genominen hybridisaatio. Tulos on erittäin poikkeava. Kromosomeja 21 ja 22 lukuunottamatta jokaisessa kromosomissa esiintyy DNA:n kopiomäärän lisääntymis- ja/tai vähenemisalueita. Korkea-asteisia kopiomäärän monistumia ei sen sijaan voitu osoittaa. Kromosomin 9 lyhyessä haarassa raitojen p21.3-p21.1 alueella kopiomäärän väheneminen on muita vähenemisalueita voimakkaampaa. Tälle alueelle paikantuvat muun muassa CDKN2A- ja 2B-geenit. Poikkeavuuksien hyvin komplisoitunut luonne viittaa jo pitkälle malignisoituneeseen tuumoriin Fibrosarcoma, high grade, (radiation-induced-sarcoma, RIS) Erotusdiagnostiikka: reaktiivinen fibroosi/arpikudos; -desmoidi; -metaplastinen karsinooma; -angiosarkooma. Radiation-induced-sarcoma (RIS) säde- ja (sytostaattihoidon) jälkeinen harvinainen komplikaatio: noin 2,5 5,5 % kaikista sarkoomista. Sädehoidon jälkeen 10 vuoden kumulatiivinen RIS-riski on noin 0,03 0,80 %. sivu 3(9)

4 RIS:n määritelmä (1) sarkooma kehittyy sädehoitokenttään (2) aika sädehoidosta sarkooman kehittymiseen (latenssi) vähintään 0,5 2v. (3) sarkooma poikkeaa histologisesti selvästi primäärituumorista (vs.residiivi) RIS:iä edeltävä primäärituumori: rintasyöpä, gynekologiset kasvaimet, lymfoomat, itusolukasvaimet, ts. kasvaimet joiden hoidossa usein käytetään sädehoitoa. RIS:in tavallisimmat histologiset tyypit ovat angiosarkooma (rintasyöpään liittyen iholla!), MFH, fibrosarkooma, osteosarkooma (myös ekstraskeletaalisena) RIS ominaisuuksia (1) latenssiaika sädehoidosta keskimäärin ~ 10v. (0,5 50v.) (2) miehillä/naisilla yhtä usein (3) potilaiden keski-ikä toteamishetkellä ~ 60 vuotta (4) kasvaimet korkeata maligniteettiastetta (high-grade) (>) 80 % (5) 5-vuotiseloonjäämisennuste keskimäärin % (huonompi kuin»denovo» -sarkoomilla) (6) korkea maligniteettiaste, korkea ikä ja positiiviset marginaalit leikkauspreparaatissa liittyvät huonoon ennusteeseen RIS:n hoito. Tärkein hoitomuoto on kasvaimen kirurginen poisto, pyrittävä mahdollisimman laajaan marginaaliin (positiiviset marginaalit huonontavat oleellisesti ennustetta), liitännäishoitona mahdolliset sytostaatit ja sädehoitokin (sic!) RIS tulevaisuudessa. Rintasyövän hoidossa sädehoidon merkitys lisääntynyt säästävän kirurgian yleistyessä ja RIS-määrien ennustetaan lisääntyvän. Kirjallisuutta Cha C, Antonescu CR, Quan ML, Maru S, Brennan MF. Long-term results with resection of radiationinduced soft tissue sarcomas. Ann Surg Jun;239(6):903-9; discussion Bjerkehagen B, Smeland S, Walberg L, Skjeldal S, Hall KS, Nesland JM, Småstuen MC, Fosså SD, Saeter G. Radiation-induced sarcoma: 25-year experience from the Norwegian Radium Hospital. Acta Oncol. 2008;47(8): Virtanen A, Pukkala E, Auvinen A. Incidence of bone and soft tissue sarcoma after radiotherapy: a cohort study of 295,712 Finnish cancer patients. Int J Cancer Feb 15;118(4): Postirradiation sarcoma. Analysis of a nationwide cancer registry material. Wiklund TA, Blomqvist CP, Räty J, Elomaa I, Rissanen P, Miettinen M. Cancer Aug 1;68(3): Ylermi Soini Tapaus 5 (H ) Liposarkooma edustaa noin 20 % pehmytkudossarkoomista. Liposarkoomat luokitellaan WHO:n luokituksessa viiteen ryhmään; atyyppinen lipomatoottinen tuumori / hyvin erilaistunut liposarkooma, dedifferentoitunut liposarkooma, myksoidi liposarkooma, pleomorfinen liposarkooma sekä»mixed»-tyyppinen liposarkooma. Pyörösoluinen lipo sarkooma sisällytetään myksoidin liposarkooman ryhmään, koska näissä kasvaimissa on sama translokaatio ja myksoidiin liposarkoomaan liittyy usein pyörösoluisia alueita eli ne ovat tavallaan saman asian jatkumoita. Hyvin erilaistunut liposarkooma on yleisin tyyppi, edustaen % kaikista liposarkoomista, myksoidi edustaa %, dedifferentoitunut %, pleomorfinen 2 11 % ja mixed tyyppi n. 9 %. Pyörö- sivu 4(9)

5 soluinen liposarkooma erikseen luokiteltuna edustaa 4 10 % liposarkoomista. 5-vuotis eloonjääminen hyvin erilaistuneella liposarkoomalla on 94 %, myksoidilla 76 %, dedifferentioituneella 54 % ja pyörösoluisella 40 %. Tästä syystä hyvin erilaistunut ja myksoidi liposarkooma luokitellaan pääosin»low grade» ja dedifferentioitunut, dedifferentioitunut ja pyörösoluinen»high grade» -tuumoreiksi. Myxoid / round cell liposarcoma Ennuste. Myksoidin liposarkooman ennusteellisia tekijöitä ovat lokalisaatio, nekroosien esiintyminen, korkea mitoosiaktiviteetti ja MIB-indeksi, yleisgradus sekä pyörösoluisen komponentin esiintymistiheys. Jos potilaalla esiintyi yli 75 % pyörösoluista komponenttia, 10-vuotiseloonjääminen oli 33 %, kun se ryhmässä, jossa sitä oli alle 25 % oli %. Myös metastaasien riski kasvaa pyörösoluisen komponentin kasvaessa. Makroskopia. Myksoidi /»round cell» liposarkooma esiintyy yleisimmin vuotiailla. Ne esiintyvät yleensä raajoissa, kun taas retroperitoneaalinen sijainti on harvinaisempaa. Myksoidi liposarkooma on makroskooppisesti kellertävä, hyytelömäinen, lobuloitunut tuumori. Round cell liposarkoomassa konsistenssi on enemmän lihamainen. Mikroskopia. Myksoidissa liposarkoomassa nähdään tyypillinen myksoidi stroma, jonka joukossa harvakseltaan sukkulamaisia tuumorisoluja. Stroomassa on runsas pleksiforminen verisuonitus.»round cell» -komponentissa nähdään tiiviimpiä alueita, joissa on primitiivistä pyörötumaista solukkoa, joissa korkea tuma/sytoplasma-suhde ja korostuneet nukleolit, eikä myksoidia stroomaa juuri esiinny. Puhdas pyörösoluinen liposarkooma voidaan diagnosoida jos pyörösoluinen komponentti edustaa yli % tuumorista. Genetiikka. Myksoidissa/pyörösoluisessa liposarkoomassa esiintyy sama translokaatio t(12;16)(q13;p11), joka esiintyy yli 90 %:ssa tapauksista. Translokaatiosta syntyy FUS/DDIT3 fuusioproteiini. Harvinaisempi on translokaatio t(12;22)(q13;q12), jolloin syntyy EWS/DDIT3 fuusioproteiini. FUS/DDIT3 translokaatio on spesifinen myxoidi /»round cell» -liposarkoomalle ja transfektiokokeissa, joissa FUS/DDIT3 tai DDIT3 geeniä on istutettu primitiivisiin fibrosarkoomasoluihin niissä on saatu aikaan lipoblastista differentiaatiota. Differentiaalidiagnostisesti myksoidi liposarkooma täytyy erottaa muista myksoideista tuumoreista. Tilannetta auttaa tyypillisen verisuonituksen tunnistaminen. Myksoidi liposarkooman solut samoin kuin pyörösoluisen liposarkoomankin ekspressoivat S-100 proteiinia. Jyrki Parkkinen Tapaus 6 ( ) Esitieto. 49-vuotias miehen kylkiluun rustotuumoria on seurattu. Kasvanut vuosien kuluessa. Näytteenä avobiopsia. Chondrosarcoma gradus I /III Kondrosarkoomille tyypillistä: proliferoituva kudos on rustoa, kasvaa hitaasti. Vuosittain Suomessa vain uutta tapausta, myöhäiset metastaasit. Pääosin aikuisiän kasvaimia; lapsilla hyvin harvinainen (lapsilla: kirkassoluinen tai mesenkymaalinen). Oireina kipu, turvotus tai patologinen murtuma. Kondrosarkoomien kasvutapa on tyypillisesti penetratiivinen, ja ne muodostuvat joko (1)»de novo» tai (2) sekundaarisesti sivu 5(9)

6 alunperin hyvänlaatuiseen rustokasvaimeen. Kondrosarkoomien anatominen luokittelu Intramedullaarinen (sentraalinen) Jukstakortikaalinen Extraskeletaalinen Sekundaarinen Pagetin tauti Fibroottinen dysplasia Osteokondromatoosi Enkondromatoosi Kondrosarkoomien patologis-anatominen luokittelu Tavanomainen (70-80 %) Mesenkymaalinen (3 %) Kirkassoluinen (2 %) Dedifferentoitunut (10 %) Kondrosarkoomien gradeeraus Gradus 1 Ei mitooseja Niukkasoluisia Runsas matriksi Gradus 2 Yksittäisiä mitooseja Solukkaampia kuin gr.1 Pleomorfia Gradus 3 Mitooseja > 2/10 HPF Tiheäsoluisia Vahva-asteinen atypia sivu 6(9)

7 Erotusdiagnoosi Kaikki rustoa muodostavat kasvaimet Gradus 1 kondrosarkooma vs. kondrooma Kondroblastinen osteosarkooma Kondroidi kordooma Synoviaalinen kondromatoosi vs. kondrosarkooma Markku Miettinen Tapaus 7 ( ) Clinical data. 31 year-old man. A large, 13 cm pelvic-abdominal mass is excised. Biopsy suggests sarcoma of unspecified type. Dendritic reticulum cell sarcoma/tumor Specific discussion of the case: This is a histologically typical but immunophenotypically somewhat unusual case. The tumor appears to arise from Castleman s disease, a previously known occurrence. Large tumor size, presence of necrosis and atypia indicate malignant potential, although this is difficult to quantify given the relative lack of reference information on this very rare entity. Typical immunophenotypical features included positivity for CD21, whereas S100 positivity and desmin, although rarely reported in this entity, were detected in this case. We had problems in arriving at a specific diagnosis of needle core biopsies, and considered un-specified sarcoma. However, in the excision specimen, diagnosis was more straightforward based on histologic clues: origin in Castleman s disease, storiform/concentric pattern, and intermingling lymphocytes. General discussion of the entity. This rare tumor was originally reported by Monda and Rosai in cervical lymph nodes. 1 It is a neoplastic counterpart of dendritic reticulum cells located in the nodal germinal centers, and has also been referred to as dendritic reticulum cell sarcoma. DRCT occurs in adults of all ages and equally in men and women, and median age is around 40 years. Most examples involve lymph nodes, tonsil or spleen, but some involve extranodal tissues in the body cavities: mediastinum and retroperitoneum, or gastrointestinal tract. The examples in the neck are usually smaller < 5 cm, whereas those in the body cavities are often large > 10 cm. Local recurrence and metastasis has been reported in up to 30-40% of patients. 1-7 Histologically DRCT is composed of syncytial sheets of spindled oval cells, often in as storiform pattern and sometimes concentrically arranged around blood vessels. The tumor cells typically intermingle with lymphocytes, which is a good clue for this diagnosis. Pools of amorhpous material (quite similar to what is seen in intestinal GISTs) correspond to prominent interdigitating cell processes. Mitotic activity varies, but is 0-5 per 10 HPFs in the majority of cases, and this case falls into this range also. In the current cases, the presence of tumor necrosis and large tumor size >10 cm are indications to suggest malignant potential. In the present case, adjacent elements of Castleman s disease were present suggesting origin from Castleman s disease, as reported in some cases previously. Immunohistochemically typical is expression of antigens of dendritic reticulum cells: CD21, and CD35, and variably of CD23. Newer markers expressed in DRCT although not specific for it include fascin, clusterin 8, and podoplanin 9. In addition, desmoplakin sivu 7(9)

8 and EMA-positivity is common, and S100 protein positivity occasional. These tumors are typically negative for keratins, CD1A, S100 protein, and desmin. However, this case was unusual in that in was positive for desmin and S100 protein, in addition to markers of dendritic reticulum cells (CD21 positive, CD35 negative). However, the tumor was KIT-negative, in contrast to GIST. Electron microscopy demonstrates prominent cell processes, and desmosomal junctions are present between some processes. In this case, it was not done. No specific genetic testing is available for this entity. Differential diagnosis. Abdominal mesenchymal tumors that especially enter into differential diagnosis of abdominal dendritic reticulum cell tumors especially include gastrointestinal stromal tumor and dedifferentiated liposarcoma. Both can have some similarities. For example, small intestinal GISTs that frequently form apparent extragastrointestinal masses, also contain prominent cell processes. KIT-negativity and expression of markers of dendritic reticulum sarcoma helps to distinguish this tumor from GIST. Dedifferentiated liposarcoma, and especially its variant with meningothelial-like whorls, has some superficial similarity to dendritic reticulum cell sarcoma. Thorough sampling and discovery of well-differentiated liposarcoma component helps to diagnose dedifferentiated liposarcoma. Also useful is nuclear MDM2 expression, seen in a proportion of well-differentiated and dedifferentiated liposarcoma cells. Distinction from lymphoma is usually straightforward: lack of expression T-, B- and activated lymphoid cell specific markers. References 1. Monda L, Warnke R, Rosai J. A primary lymph node malignancy with features suggestive of dendritic reticulum cell differentiation. A report of 4 cases. Am J Pathol 1986;122: Chan JKC, Fletcher CDM, Nayler SJ, Cooper K. Follicular dendritic cell sarcoma. Clinicopathologic analysis of 17 cases suggesting a malignant potential higher than currently recognized. Cancer 1997;79: Chan JK. Proliferative lesions of follicular dendritic reticulum cells: An overview including a detailed account of follicular dendritic reticulum cell sarcoma, and neoplasm with many faces and uncommon etiologic associations. Adv Anat Pathol 1997;4: Perez-Ordonez B, Erlandson RA, Rosai J. Follicular dendritic reticulum cell tumor: Report of 13 additional cases of a distinctive entity. Am J Surg Pathol 1996;20: Perez-Ordonez B, Rosai J. Follicular dendritic reticulum cell tumor: Review of the entity. Semin Diagn Pathol 1998;15: Fonseca R, Yamakawa M, Nakamura S, van Heerde P, Miettinen M, Shek TW, et al. Follicular dendritic reticulum cell sarcoma and interdigitating reticulum cell sarcoma: A review. Am J Hematol 1998;59: Biddle DA, Ro JY, Yonn GS, Yong YW, Ayala AG, Ordonez NG, Ro J. Extranodal follicular dendritic cell sarcoma of the head and neck region: three new cases, with a review of the literature. Mod Pathol 2002;15: Grogg KL, Lae ME, Kurtin PJ, Macon WR. Clusterin expression distinguishes follicular dendritic cell tumors from other dendritic cell neoplasms. Report of a novel follicular dendritic cell marker and clinicopathologic data on 12 additional follicular dendritic cell tumors and 6 additional interdigitating dendritic cell tumors. Am J Surg Pathol 2004;28: Yu H, Gibson JA, Pinkus GS, Hornick JL. Podoplanin (D2-40) is a novel marker for follicular dendritic cell tumors. Am J Clin Pathol 2007;128: sivu 8(9)

9 Katri Virtanen Tapaus 8 (B ) Esitiedot. Potilas on 33-vuotias perusterve nainen, BMI 29. terveyskeskusksessa todettu 10 vuotta aiemmin keuhkokuvassa»jonkinlainen rasvakasvain» Vuonna 2006 poistettu oikealta sternumin ja claviculan välistä lipooma, jonka radikaaliin poistoon ei pystytty, vaan kasvain oli tuntunut jatkuvan lihaskerrosten väliin. Nyttemmin ylävatsaoireita ja täyteläisyyden tunnetta. Tietokonetomografiassa todettu massiivi rasvatuumori, jota näkyi sekä mediastinumin että vatsaontelon alueella (kuva). Leikkaus. Kasvain poistettu sekä thorakotomia- ja laparotomiateitse; rajaa haimaan ei ole, ja osa jää poistamatta. Otettu jääleike, jossa samanlaista kudosta kuin paksuneulabiopsiassa. Leikkauspreparaattina on makroskooppisesti rasvakudosta eri kokoisina paloina yhteensä noin 7 kg (kuva). Histologia. Säännöllistä rasvakudosta, haiman asinuksiksi sopivia, paikoin myös Langerhansin saarekkeita. Ei selvää kudosrajaa haiman suuntaan. Haiman lipomatoottinen pseudohypertrofia Pohdinta. Erittäin harvinainen: vain 30 raportoitua tapausta. Haimakudoksen paikallinen tai diffuusi korvautuminen benignillä rasvakudoksella. Muodostaa pseudotuumorin joka voi herättää epäilyn maligniteetista. Etiologia epäselvä, osa liittyy perinnöllisiin syndroomiin. Tässäkin tapauksessa tyypillinen histologia: normaalia rasvakudosta jonka seassa on mikroskooppisia fokuksia haimaparenkyymiä. Ei fibroosia, ei nekroosia. Asinukset hyvin säilyneitä. Rajoittuu ympäristöönsä muttei muodosta kapselia. Erotusdiagnostiikka: Hyvin erilaistunut liposarkooma; haiman lipooma; haiman rasvoittuminen ja (kliinisesti) haiman karsinooma. Lähteet Altinel D, Basturk O, Sarmiento JM, Martin D, Jacobs MJ, Kooby DA, Adsay NV. Lipomatous Pseudohypertrophy of the Pancreas. A Clinicopathologically Distinct Entity. Pancreas Apr;39(3): Beresford OD, Owen TK. Lipomatous Pseudohypertrophy of the Pancreas. J Clin Path. 1957, 10: sivu 9(9)

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5. Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen

Lisätiedot

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)

Lisätiedot

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma

Lisätiedot

IAP kevätkokous 2013, Naantali. Annukka Pasanen, LL HUSLAB

IAP kevätkokous 2013, Naantali. Annukka Pasanen, LL HUSLAB IAP kevätkokous 2013, Naantali Annukka Pasanen, LL HUSLAB Esitiedot: 53v nainen, tupakoitsija v. 2005 poistettu 200g painava kohtu myoomamaisten muutosten takia (4cm ja 6cm) v. 2012 flunssaoireiden vuoksi

Lisätiedot

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka) Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Sädehoidon jälkeen todetut sarkoomat Suomessa

Sädehoidon jälkeen todetut sarkoomat Suomessa Sädehoidon jälkeen todetut sarkoomat Suomessa Samuli Salminen Lääketieteen kandidaatti Helsingin Yliopisto Helsinki 22.11.2012 Syventävien opintojen tutkielma samuli.h.salminen@helsinki.fi Ohjaajat: Prof.

Lisätiedot

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS Lisäkilpirauhasen patologiaa Juha Näpänkangas OYS IV IV < 9 mm < 40 mg 0-4-12 kpl III III Onkosytääriset/ oksyfiiliset solut Pääsolut Normaali histologia Runsas verisuonitus Ohut fibroottinen kapseli Pieniä

Lisätiedot

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka

Lisätiedot

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012

Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012 Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012 Johanna Arola Aikakauskirja Duodecim Patologian osasto Haartman-instituutti ja HUSLAB Sidonnaisuudet Kirjoituspalkkiot Kustannus OY Duodecim Aikakauskirja

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ Vastuuhenkilö: Heikki Aho Julkaisupäivämäärä: 17.11.2014 Version numero: 2.6 Luokitusperusteita Sivu 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Tapausseminaarin HAND OUT

Tapausseminaarin HAND OUT Suomen IAP:n syyskokous Jyväskylässä 10.-11.11.2011 Tapausseminaarin HAND OUT TAPAUS 1. Vesa Kärjä, Kuopio Formaliinifiksoiduissa HE-leikkeissä nähdään histiosyyteistä ja jättisoluista koostuva vierassolutyyppinen

Lisätiedot

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ Vastuuhenkilö: Heikki Aho Julkaisupäivämäärä: 26.2.2013 Version numero: 2.5 Luokitusperusteita Sivu 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

IAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004. Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi?

IAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004. Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi? IAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004 Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi? Tapausseminaari välidiat: 2 Kilpisjärvi Saana 12 Tunturimittarin toukka (Epirrita autumnata) 43 Kiirunankello (campanula

Lisätiedot

Suomen IAP:n lasiseminaari Majvik 18.4. 2008

Suomen IAP:n lasiseminaari Majvik 18.4. 2008 Suomen IAP:n lasiseminaari Majvik 18.4. 2008 1. Tapaus (Jouko Lohi) PAD: Mola hydatidosa, tetraploid Esitiedot: 23v nainen, jolla I uä seulassa H11 todettu vahvasti mola suspekti löydös. Kaavittu, runsas

Lisätiedot

LOBULAARISET NEOPLASIAT

LOBULAARISET NEOPLASIAT LOBULAARISET NEOPLASIAT IAP 2. 4.4.2009 Ruka, Kuusamo Meeri Apaja Sarkkinen OYS Patologian osasto LOBULAARISET NEOPLASIAT/YLEISTÄ lobulaariset ja duktaaliset neoplasiat saavat alkunsa terminaalisesta duktolobulaarisesta

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

Sappiteiden sytologiaa Murikka-opisto 20.5.2011. Leena Krogerus HY ja HUSLAB

Sappiteiden sytologiaa Murikka-opisto 20.5.2011. Leena Krogerus HY ja HUSLAB Sappiteiden sytologiaa Murikka-opisto 20.5.2011 Leena Krogerus HY ja HUSLAB Taustaa PSC-preneoplastinen tila nuorilla ihmisillä Hoito: Maksansiirto Muita neoplasialle altistavia tekijöitä Kongenitaaliset

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Luutuumorit. E. Antero Mäkelä

Luutuumorit. E. Antero Mäkelä Luusairaudet Luutuumorit E. Antero Mäkelä Hyvänlaatuisia luukasvaimia arvioidaan ilmaantuvan maassamme noin 200 uutta tapausta vuodessa, ja primaareja pahanlaatuisia luukasvaimia todetaan vuosittain 50

Lisätiedot

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

TAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu 25.-26.11. 2010

TAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu 25.-26.11. 2010 International Academy of Pathology Suomen osasto TAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu 25.-26.11. 2010 1. YP07-11096 Jouko Lohi Vas. keuhko: Congenital pulmonary airway malformation, type

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

COPYRIGHT. Heikki Mäkisalo. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT. Heikki Mäkisalo. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT Heikki Mäkisalo Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Mitkä maksan kasvaimet hoidetaan maksansiirrolla? Milloin metastaasikirurgia kannattaa? Heikki Mäkisalo

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

MALIGNIT LUUTUUMORIT JA LUUTUUMOREINA ESILLE TULLEET METASTAASIT KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2010 JA 2011

MALIGNIT LUUTUUMORIT JA LUUTUUMOREINA ESILLE TULLEET METASTAASIT KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2010 JA 2011 MALIGNIT LUUTUUMORIT JA LUUTUUMOREINA ESILLE TULLEET METASTAASIT KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2010 JA 2011 Malignant bone tumours and bone metastases at Kuopio University Hospital in 2010

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Luennon sisältö. Lastenpatologiaa. Patologian työnjako (HUSLAB) Mitä lastenpatologia on? Mitä lastenpatologi tutkii? Mitä lastenpatologia on?

Luennon sisältö. Lastenpatologiaa. Patologian työnjako (HUSLAB) Mitä lastenpatologia on? Mitä lastenpatologi tutkii? Mitä lastenpatologia on? Luennon sisältö Lastenpatologiaa Jouko Lohi HY Patologian laitos ja HUSLAB Patologian keskuslaboratorio 3.10.2012 Mitä lastenpatologia on? Lastenpatologian erityispiirteitä Lasten benignejä kasvaimia Lasten

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T070 Liite 1.04 / Appendix 1.04 Sivu / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY YHTYNEET MEDIX LABORATORIOT OY UNITED MEDIX LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt

Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt ytännöt Heikki Aho TYKS patologia Labqualityn laaduntarkkailupäiv ivät Helsinki 5.2.2008 Raportoinnin vaatimukset Lausunnon tulee sisält ltää sellaiset tiedot,

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

PATOLOGIA PATOLOGIAN TUTKIMUSNIMIKKEET

PATOLOGIA PATOLOGIAN TUTKIMUSNIMIKKEET PATOLOGIA Patologian nimikkeistön tarkoituksena on varmistaa, että näytettä lähetettäessä yksikäsitteisesti pyritään määrittelemään haluttu tutkimus. Nimikkeen tulee perustua näin ollen pyyntöön. Tällä

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas TIIVISTELMÄ Esmya -hoidon kesto on rajoitettu kolmeen kuukauteen. Varmistakaa ennen Esmya -hoidon määräämistä, ettei potilas ole raskaana eikä imetä.

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010 Gynekologisten syöpien PET/CT el Johanna Hynninen 9.4.2010 Sisältö Kohdunkaulan syöpä Munasarjasyöpä Kohdunrungonsyöpä Kohdunkaulan syöpä Maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä Kehittyy esiasteiden

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Merkelinsolusyövän harvinaiset ilmenemismuodot Suomessa 1979-2009

Merkelinsolusyövän harvinaiset ilmenemismuodot Suomessa 1979-2009 Merkelinsolusyövän harvinaiset ilmenemismuodot Suomessa 1979-2009 Anna Rajala LK Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta Helsinki 23.9.2015 Tutkielma anna.rajala@helsinki.fi Ohjaaja: Virve Koljonen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008

OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyövän i seuranta Eija Eloranta OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyöpä p 1% kaikista syövistä naisilla > miehillä yleisin endokriininen syöpä (90%) Ilmaantuvuudessa merkittävä

Lisätiedot

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL): HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista

Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista 9.4.2010 EL Ia Kohonen TYKS-SAPA SAPA A-sairaalan röntgenr Degeneratiivisia muutoksia missä tahansa rangan alueella,

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona

Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona Katsaus Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona Heikki Joensuu Ruoansulatuskanavan sarkoomien diagnostiikka ja hoito ovat viime vuosina muuttuneet. Suurin osa ruoansulatuskanavan sarkoomista

Lisätiedot

Haiman NE kasvaimet Helsinki 22.11.2012

Haiman NE kasvaimet Helsinki 22.11.2012 Haiman NE kasvaimet Helsinki 22.11.2012 K Alanen Sidonnaisuudet: SAPA-TYKS Bayer (eturauhasyöpä) LSPL "Everything that can be invented has been invented." Charles Duell, Director of US Patent Office, 1899

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

VULVA VAGINA. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon

VULVA VAGINA. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon Vulvan ja vaginan ongelmat syöpäkirurgian jälkeen Maarit Vuento, LT Tays GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Biomedicum, Helsinki Vulvan ja vaginan ongelmat syöpäkirurgian jälkeen Syöpäkirurgia Vulva- ja vaginakarsinoomat

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot