Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla
|
|
- Marika Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri Novo Nordisk Farma Oy Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi LKT, professori, laitoksen johtaja Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan shp Eeva Korpi-Hyövälti LL, osastonylilääkäri Etelä-Pohjanmaan shp Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija THL, kansantautien epidemiologian ja ehkäisyn yksikkö Leo Niskanen LKT, professori, osastonylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos Keski-Suomen shp, sisätautien klinikka Heikki Oksa LKT, dosentti, ylilääkäri, toimialueen johtaja Pirkanmaan shp Timo Saaristo LT, koordinaattori D2D-seurantahanke, Pirkanmaan shp Juha Saltevo LT, dosentti, erikoislääkäri Keski-Suomen shp Jouko Sundvall FM, tutkija, yksikön päällikkö THL, tautiriskiyksikkö Mauno Vanhala LKT, professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Keski-Suomen shp Matti Uusitupa LKT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, kliininen ravitsemustiede ja KYS, tutkimusyksikkö Johan Eriksson LKT, professori Helsingin yliopisto Markku Peltonen FT, dosentti, osastojohtaja THL, kansantautien ehkäisyn osasto Vertaisarvioitu VV Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla Lähtökohdat Ylipaino on sekä tyypin 2 diabeteksen taustasyy että sen ennusteeseen vaikuttava tekijä. Lihavuuden aste vaikuttaa merkittävästi diabetespotilaiden hoitoon. Meillä on pitkältä ajalta tietoa koko väestön painon kehityksen linjoista Suomessa, mutta diabetespotilaiden painoon liittyviä tutkimuksia on vähän. Emme tiedä väestötasolla, kuinka suuri osa potilaista on ylipainoisia ja eriasteisesti lihavia. Tässä tutkimuksessa kuvataan ylipainon ja eriasteisen lihavuuden esiintyvyyttä tyypin 2 diabetespotilailla suomalaisessa väestötutkimusaineistossa. Menetelmät FINRISKI- ja Dehkon 2D -hankkeen (D2D) väestötutkimukset toteutettiin vuonna Tutkittavat, iältään vuotta, poimittiin satunnaisotantana Väestörekisterikeskuksesta. Diabetes määriteltiin joko aiemman diagnoosin pohjalta tai glukoosirasituskokeen tuloksen perusteella WHO:n vuoden 1999 kriteerien mukaan. Tulokset Tutkimukseen osallistui henkilöä, joista 353 henkilöllä (4,6 %) oli aiemmin todettu diabetes. Lisäksi 646 henkilöllä (8,3 %) ei ollut aiempaa diabetesdiagnoosia, mutta heillä todettiin tässä tutkimuksessa sokerirasituskokeen perusteella diabetes (seulonnalla todettu diabetes, ST2D). Aiemmin todettua tyypin 2 diabetesta sairastavista miehistä ja naisista 89 %:n BMI oli 25 kg/m 2. Tämän ryhmän naisista 66 %:lla ja miehistä 48 %:lla BMI oli 30 kg/m 2, ja vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia (BMI 35 kg/m 2 ) oli naisista 35 % ja miehistä 17 %. Tuoreista, tässä tutkimuksessa tunnistetuista diabetespotilaista (ST2D) 86 %:lla BMI oli 25 kg/m 2. Heistä suurimmalla osalla, naisista 70 %:lla ja miehistä 74 %:lla, BMI oli 25 34,9 kg/m 2. Vastaavasti naisista 47 %:lla ja miehistä 39 %:lla BMI oli 30kg/m 2. Vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia (BMI 35 kg/m 2 ) oli seulonnalla todettua tyypin 2 diabetesta sairastavista naisista 17 % ja miehistä 12 %. Päätelmät Yhdeksän kymmenestä tyypin 2 diabetesta sairastavasta oli joko ylipainoisia tai eriasteisesti lihavia. Vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia oli tyypin 2 diabetesta sairastavista naisista kolmannes ja miehistä viidennes. Ylipaino on sekä tyypin 2 diabeteksen taustasyy että sen ennusteeseen vaikuttava tekijä (1,2). Ennusteen lisäksi lihavuuden aste vaikuttaa merkittävästi diabetespotilaiden hoitoon. Tuoreessa diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa tyypin 2 diabeteksen hoidon linjat ohjautuvat osittain potilaan painoindeksin (BMI) mukaan (3). Tiedämme pitkältä ajalta koko väestön painon kehityksen linjoista Suomessa (4,5,6,7,8), mutta diabetespotilaiden painoon liittyviä tutkimuksia on vähän. Kuten väestötasollakin on havaittu (7), tyypin 2 diabetespotilaiden keski paino on noussut jonkin verran parin viime vuosikymmenen aikana (9). Emme kuitenkaan tiedä väestö tasolla, kuinka suuri osa diabetespotilaista on normaalipainoisia (BMI < 25 kg/m 2 ), ylipainoisia (BMI 25,0 29,9 kg/m 2 ), lihavia (BMI 30,0 34,9 kg/ m 2 ), vaikeasti lihavia (35,0 39,9 kg/m 2 ) tai sairaalloisesti lihavia (BMI 40 kg/m 2 ). Tässä tutkimuksessa kuvataan ylipainon ja eriasteisen lihavuuden esiintyvyyttä tyypin 2 diabetespotilailla suomalaisessa väestötutkimusaineistossa. Aineisto ja menetelmät Kansallista, viiden vuoden välein toteutettavaa FINRISKI-väestötutkimusta laajennettiin vuon- 2621
2 ALkuperäistutkimus Kirjallisuutta 1 Fox CS, Pencina MJ, Wilson PW, Paynter NP, Vasan RS, D Agostino RB Sr. Lifetime risk of cardiovascular disease among individuals with and without diabetes stratified by obesity status in the Framingham heart study. Diabetes Care 2008;31: Ross SA, Dzida G, Vora J, Khunti K, Kaiser M, Ligthelm RJ. Impact of weight gain on outcomes in type 2 diabetes. Curr Med Res Opin 2011;27: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito-suositus. (siteerattu ) www. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ naytaartikkeli/tunnus/hoi Lahti-Koski M, Seppänen-Nuijten E, Männistö S ym. Twenty-year changes in the prevalence of obesity among Finnish adults. Obes Rev 2010;11: Salopuro T, Saaristo T, Korpi- Hyövälti E ym. Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja Suomessa. D2D-hankkeen tuloksia. Suom Lääkäril 2010:65; Pajunen P, Vartiainen E, Männistö S, Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M. Intra-individual changes in body weight in population-based cohorts during four decades: the Finnish FINRISK study. Eur J Public Health 2012;22: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty five year trends in cardiovascular risk factors in Finland: results from the National FINRISK Study. Int J Epidemiol 2010;39: Lahti-Koski M, Harald K, Saarni SE, Peltonen M, Männistö S. Changes in body mass index and measures of abdominal obesity in Finnish adults between 1992 and The National FINRISKI Study. Clinical Obesity 2012 (painossa). 9 Valle T ja työryhmä. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina Diabeetikkojen_hoitotasapaino_ Suomessa_vuosina_ pdf 10 Tolonen H, Koponen P, Aromaa A, ym, for the Feasibility of a European Health Examination Survey (FEHES) Project. Recommendations for the health examination surveys in Europe, KTL fi/attachments/suomi/julkaisut/ julkaisusarja_b/2008/2008b21.pdf 11 World Health Organization. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Part I, Stata-Corp. Stata Statistical Software: Release College Station, TX; StataCorp LP, Wolin KY, Carson K, Colditz GA. Obesity and cancer. Oncologist 2010;15: Taulukko 1. na 2007 siten, että osalle tutkimukseen osallistuneista tehtiin glukoosirasituskoe. FINRISKItutkimuksen otoskoko oli henkilöä ikäryhmässä vuotta, joista (63 %) osallistui tutkimuksen terveystarkastukseen. Heidät kaikki kutsuttiin erilliselle tutkimuskäynnille, jossa tehtiin glukoosirasituskoe. Tähän erillistutkimukseen osallistui henkilöä (80 % kutsutuista). FINRISKI:n lisäksi vuonna 2007 toteutettiin FINRISKI:n ulkopuolisilla alueilla (Etelä- Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit) erillinen Dehkon 2D -hankkeen (D2D) väestötutkimus. Tutkittavat poimittiin satunnaisotantana Väestörekisterikeskuksesta ja otanta ositettiin alueen, sukupuolen ja kymmenvuotisikäryhmien mukaan (5,7). Otoskoko tutkimuksessa oli yhteensä henkilöä ikäryhmässä vuotta, joista (64 %) osallistui. Henkilöt joilta puuttui painoindeksin arvo (n = 6), glukoosirasituskokeen tulos (n = 122) tai joilla oli tyypin 1 diabetes (n = 27) jätettiin pois analyyseista. Näin yhdistetyssä FINRISKIja D2D-aineistossa oli kaikkiaan henkilöä, joiden tiedot analysoitiin. Tutkimusmenetelmät olivat yhtenevät D2D- ja FINRISKIalueilla. Terveystarkastuksen menetelmät noudattivat kansainvälisiä suosituksia (10). Pituus mitattiin seinään kiinnitettävällä pituusmitalla. Tutkittavaa pyydettiin riisumaan kenkänsä ja asettumaan seisomaan seinää vasten jalat yhdessä ja selkä suorana. Mittaustulos kirjattiin tutkimuslomakkeelle 0,1 cm:n tarkkuudella. Paino mitattiin kevyessä vaatetuksessa punnusvaa alla. Paino mitattiin 100 gramman tarkkuudella tutkittavien seistessä keskellä vaakaa, paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Vyötärön mittaaminen suoritettiin tutkittavien seistessä kapeassa haara-asennossa paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Vyötärön ympärysmitta mitattiin suoliluun harjanteen ja alimman kylkiluun puolivälistä. Mittaustulokset kirjattiin 0,5 cm:n tarkkuudella. Glukoosirasituskoe suoritettiin standardoidusti WHO:n vuoden 1999 suositusten mukaisesti (11). Plasmanäytteet glukoosin määrittämiseksi otettiin sitraattifluoridiputkiin (Terumo, Venoject FC-mixture) ja glukoosi määritettiin heksokinaasimenetelmällä (Abbott Labo- Tutkittavien taustatiedot sukupuolen, ikäryhmän ja glukoosiaineenvaihdunnanhäiriön asteen (ST2D: tutkimuksen yhteydessä tunnistettu tyypin 2 diabetes, T2D: tiedossa ollut tyypin 2 diabetes) mukaan. Naiset vuotta vuotta n Ikä, v 35,2 ±5,8 34,9 ±6,8 37,7 ±6,7 54,4 ±5,6 56,7 ±5,3 58,8 ±4,2 Paino, kg 68,6 ±13,9 83,2 ±24,4 100,0 ±17,3 71,3 ±13,9 80,5 ±15,9 88,4 ±19,5 BMI, kg/m 2 25,1 ±5,0 30,8 ±7,7 38,7 ±8,5 26,8 ±5,1 31,0 ±6,1 33,4 ±6,8 Vyötärö, cm 82,0 ±12,3 95,9 ±19,0 116,8 ±11,1 87,8 ±12,8 99,1 ±14,7 105,7 ±15,3 T2D kesto, v 0 2,7 ±3,1 0 7,0 ±8,1 Miehet vuotta vuotta n Ikä, v 35,4 ±5,7 39,8 ±3,9 42,0 ±2,3 54,4 ±5,6 56,0 ±5,5 58,4 ±4,5 Paino, kg 83,5 ±13,5 92,5 ±16,0 93,8 ±23,2 83,8 ±14,1 93,6 ±16,8 96,1 ±16,9 BMI, kg/m 2 26,2 ±3,8 28,8 ±5,2 31,0 ±5,7 26,9 ±4,0 30,4 ±5,3 31,3 ±5,6 Vyötärö, cm 91,8 ±11,2 99,9 ±12,7 104,6 ±14,1 97,0 ±11,3 107,4 ±12,8 110,3 ±13,2 T2D kesto, v 0 3,8 ±2,1 0 6,2 ±5,3 2622
3 tieteessä Diabeetikolle lihavuuden seuraukset voivat olla vakavat. ratories, Abbott Park, IL) THL:n tautiriskiyksikön laboratoriossa Helsingissä. Määritelmät Diabetes määriteltiin WHO:n vuoden 1999 kriteerien mukaan (11). Henkilöt, joilla oli diagnosoitu tyypin 2 diabetes, luokiteltiin aiemmin tunnistetuiksi tyypin 2 diabetespotilaiksi. Henkilöt, joilla ei ollut aiemmin tunnistettua diabetesta, mutta joiden plasman paastoglukoosiarvo oli vähintään 7,0 mmol/l tai glukoosirasituskokeessa plasman kahden tunnin glukoosiarvo vähintään 11,1 mmol/l, luokiteltiin aikaisemmin tunnistamattomiksi tyypin 2 diabeetikoiksi (seulonnalla todettu diabetes, ST2D). Painoindeksi (BMI) laskettiin jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m 2 ). Tilastolliset analyysit Tilastolliset analyysit tehtiin Stata-ohjelmalla (12). Aineiston kuvaamiseksi laskettiin muuttujien keskiarvo ja keskihajonta. Ylipainon ja eriasteisten lihavuuden esiintyvyydet laskettiin ikäryhmittäin miehille ja naisille glukoosiaineenvaihdunnanhäiriöasteen mukaan. Tulokset Tutkimukseen osallistui henkilöä, joista 353 henkilöllä (4,6 %) oli aiemmin todettu diabetes. Lisäksi 646 henkilöllä (8,3 %) ei ollut aiemmin diabetesdiagnoosia, mutta heidän todettiin täyttävän tyypin 2 diabeteksen diagnostiset kriteerit glukoosirasituskokeessa. Taulukossa 1 esitellään sukupuolittain ja ikäryhmittäin painon, BMI:n ja vyötärönympäryksen jakaumat glukoosiaineenvaihdunnanhäiriön asteen mukaan. Taulukossa 2 kuvataan sukupuolittain ja ikäryhmittäin ylipainon ja lihavuuden yleisyys glukoosiaineenvaihdunnanhäiriön asteen mukaan. Aiemmin tunnistetun tyypin 2 diabetespotilaan keskimääräinen BMI oli vuonna 2007 naisilla 33 ± 6,6 kg/m 2 ja miehillä 31 ± 5,1 kg/m 2. Naisista ja miehistä 89 %:lla BMI oli 25 kg/ m 2. Heistä suurin osa, naisista 54 % ja miehistä 71 %, oli joko ylipainoisia tai lihavia (BMI 25 34,9 kg/m 2 ). Naisista 66 %:lla ja miehistä 48 %:lla BMI oli 30 kg/m 2. Vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia (BMI 35 kg/m 2 ) oli naisista 35 % ja miehistä 17 %. Sairaalloisesti lihavia (BMI 40 kg/m 2 ) oli vastaavasti 13 % ja 3 % vuotta Yhteensä ,9 ±2,8 69,2 ±2,8 68,9 ±2,7 53,8 ±12,5 62,3 ±9,3 64,2 ±7,2 71,0 ±12,8 76,2 ±12,6 82,0 ±16,4 70,6 ±13,7 78,4 ±14,8 84,9 ±18,0 27,8 ±4,7 29,7 ±4,8 32,2 ±6,3 26,7 ±5,1 30,3 ±5,6 32,8 ±6,6 89,5 ±12,0 96,6 ±1,,0 103,2 ±14,7 87,0 ±12,8 97,7 ±14,0 104,5 ±15,0 0 8,5 ±7,2 0 7,7 ±7, vuotta Yhteensä ,9 ±2,7 69,5 ±2,9 69,5 ±3,0 54,7 ±12,4 61,8 ±9,1 63,7 ±7,5 81,1 ±11,8 87,0 ±13,8 89,5 ±15,1 83,0 ±13,4 90,4 ±15,7 92,7 ±16,4 26,9 ±3,5 29,0 ±4,3 29,9 ±4,5 26,8 ±3,8 29,7 ±4,9 30,5 ±5,1 97,9 ±10,5 104,1 ±10,4 107,8 ±12,1 96,2 ±11,3 105,6 ±11,8 108,9 ±12,7 0 11,6 ±9,2 0 8,9 ±8,0 2623
4 ALkuperäistutkimus Taulukko 2. Ylipainon ja lihavuuden yleisyys sukupuolittain ja ikäryhmittäin glukoosiaineenvaihdunnanhäiriön asteen (ST2D: tutkimuksen yhteydessä tunnistettu tyypin 2 diabetes, T2D: tiedossa ollut tyypin 2 diabetes) mukaan. Naiset vuotta vuotta vuotta Yhteensä n BMI < 25, % 60,5 30,0 0,0 41,7 11,4 13,2 31,4 14,4 10,4 43,2 13,7 11,3 BMI 25, % 39,5 70,0 100,0 58,3 88,6 86,8 68,6 85,6 89,6 56,8 86,3 88,7 BMI 30, % 12,3 60,0 100,0 22,6 49,1 67,9 28,7 43,9 63,6 21,8 46,9 66,2 BMI 35, % 4,2 20,0 66,7 7,1 21,1 45,3 7,5 12,9 26,0 6,5 16,8 34,6 BMI 40, % 2,0 10,0 33,3 2,0 7,9 13,2 1,8 2,3 11,7 2,0 5,1 12,8 Miehet vuotta vuotta vuotta Yhteensä n BMI < 25, % 41,5 20,0 20,0 33,5 12,2 8,8 29,7 15,5 13,3 34,1 14,1 11,4 BMI 25, % 58,5 80,0 80,0 66,5 87,8 91,2 70,3 84,5 86,7 65,9 85,9 88,6 BMI 30, % 14,6 26,7 60,0 16,4 44,7 50,0 16,7 34,8 46,0 16,1 39,2 48,2 BMI 35, % 2,2 13,3 20,0 3,5 14,4 20,6 2,8 9,6 14,2 3,1 12,1 17,3 BMI 40, % 0,3 6,7 0,0 1,0 6,4 5,9 0,2 2,1 0,9 0,7 4,4 3,2 14 Ortega-Alonso A, Sipilä S, Kujala UM, Kaprio J, Rantanen T. Genetic influences on adult body mass index followed over 29 years and their effects on late-life mobility: a study of twin sisters. J Epidemiol Community Health 2009;63: Guare JC, Wing RR, Grant A. Comparison of obese NIDDM and nondiabetic women; short- and long-term weight loss. Obes Res 1995;3: Sarlio-Lähteenkorva S, Rissanen A, Kaprio J. A descriptive study of weight loss maintenance: 6 and 15 year follow-up of initially overweight adults. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24: Look AHEAD research group. Longterm effects of a lifestyle intervention on weight and cardiovascular risk factors in individuals with type 2 diabetes mellitus: four-year results of the Look AHEAD trial. Intern Med 2010;170: Unick JL, Beavers D, Jakicic JM, ym; Look AHEAD Research Group. Effectiveness of lifestyle interventions for individuals with severe obesity and type 2 diabetes: results from the Look AHEAD trial. Diabetes Care 2011;34: Seulonnalla todettujen tyypin 2 diabetespotilaiden (ST2D) keskimääräinen BMI vuonna 2007 oli naisilla 30 ± 5,6 kg/m 2 ja miehillä 30 ± 4,9 kg/m 2. Heistä 86 % oli ylipainoisia tai lihavia (BMI 25 kg/m 2 ). Suurimmalla osalla, naisista 70 %:lla ja miehistä 74 %:lla, BMI oli 25 34,9 kg/m 2. Naisista 47 %:lla ja miehistä 39 %:lla BMI oli 30 kg/m 2. Vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia (BMI 35 kg/m 2 ) oli 17 % naisista ja 12 % miehistä. Sairaalloisesti lihavia (BMI 40 kg/m 2 ) oli 5 % naisista ja 4 % miehistä. Pohdinta Vuonna 2007 toteutetussa väestötutkimuksessa aiemmin tunnistetuista tyypin 2 diabetespotilaista lähes 90 % oli ylipainoisia tai eriasteisesti lihavia. Kaikissa ikäluokissa naiset olivat lihavampia kuin miehet. Myös vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia naisia (BMI 35 kg/m 2 ) oli enemmän kuin miehiä. Naisista kolmannes ja miehistä viidennes oli vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia. Kuten väestötasollakin on havaittu (7), tyypin 2 diabetespotilaiden keskipaino on noussut parin viime vuosikymmenen aikana. Diabeetikoiden hoitotasapainoselvityksen mukaan vuonna 1993 tyypin 2 diabetespotilaan BMI oli keski määrin 29,0 kg/m 2 ja vuosina se oli 30,2 kg/m 2 (9). Ero Vallen (9) ja tämän tutkimuksen tulosten välillä selittynee tutkimusteknisillä eroilla. Diabeetikoiden hoitotasapainoselvityksessä painotiedot kerättiin sairauskertomuksista ja tässä väestötutkimuksessa paino mitattiin tutkimuskäynnillä. Diabetespotilaille ylipainon/lihavuuden seuraukset voivat olla vakavat. Framingham-tutkimuksen 10 ja 30 vuoden seurannassa ylipaino ennusti tyypin 2 diabetespotilaan sydäntapahtumien riskiä, vaikka muut merkittävät riskitekijät vakioitiin (1). Sydän- ja verisuonisairastavuuden lisäksi lihavuus on yhteydessä moniin muihin sairauksiin kuten tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. On arvioitu, että ylipaino ja lihavuus selittävät noin 20 % syöpätapauksista (2,13). Keski-iän BMI:n on todettu ennustavan kuolleisuutta iäkkäänä (14). 2624
5 tieteessä 19 Uusitupa M, Laitinen J, Siitonen O, Vanninen E, Pyörälä K. The maintenance of improved metabolic control after intensified diet therapy in recent type 2 diabetes. Diab Res Clin Pract 1993;19: Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344: Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. (siteerattu ). suositukset/naytaartikkeli/tunnus/ hoi24010#a16 23 Zimmet P, Alberti KG, Rubino F, Dixon JB. IDF s view of bariatric surgery in type 2 diabetes. Lancet 2011;378: Kansanläkelaitos. Muutoksia Kansaneläkelaitoksen päätökseen. Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet: Eksenatidi ja liraglutidi. (siteerattu ). fi/in/internet/suomi.nsf/net/ JH?OpenDocument&c at=l%c3%a4%c3%a4kkeet%20 ja%20l%c3%a4%c3%a4kekorvau kset&navtdid= ak 25 Laine M., Eriksson J. Tyypin 2 diabetes mitä lääkkeeksi? Suom Lääkäril 2012;67: Klaukka T, Helin-Salmivaara A, Huupponen R, Idänpään-Heikkilä JE. Tyypin 2 diabeetikkoja on jo yli puoli miljoonaa. Suom Lääkäril 2008;63: Pajunen P, Kotronen A, Korpi-Hyövälti E ym. Metabolically healthy and unhealthy obesity phenotypes in the general population: the FIN-D2D Survey. BMC Public Health 2011;11: Dehko Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma , Väestöstrategia Suomen Diabetesliitto ry, Huolimatta siitä, että diabetesta sairastavan on eräiden tutkimusten mukaan vaikea laihtua (15) ja painonhallinta on pitkällä aikavälillä haastavaa myös diabetesta sairastamattomille (16), tulee elämäntapaintervention sisältyä lihavuuden asteesta riippumatta tyypin 2 diabetespotilaiden perushoitoon. Vuoden 2011 lopulla julkaistussa päivitetyssä diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa elintapahoito on keskeisessä osassa myös lihavan (BMI 30 kg/m 2 ) tyypin 2 diabetespotilaan hoitosuosituksessa, jota varten on oma hoitokaavionsa (3). Tässä tutkimuksessa aiemmin tunnistetuista tyypin 2 diabetesta sairastavista naisista 66 % ja miehistä 48 % oli lihavia. Intensiivinen elämäntapaohjaus tutkitusti parantaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti verensokeritasapainoa, alentaa painoa ja vaikuttaa myös muihin tyypin 2 diabetekseen liittyviin sydän- ja verisuonitautiriskitekijöihin (17,18). Vasta diagnosoiduilla diabeetikoilla tehdyssä kontrolloidussa tutkimuksessa on osoitettu intensiivisen alkuohjauksen merkitys paitsi sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden korjauksessa, myös painonhallinnassa (19). Lisäksi näyttö esidiabeteksen hoidon onnistumisesta elämäntapamuutoksin myös pitkällä aikavälillä on vakuuttava (20,21). Tutkimuksemme mukaan tyypin 2 diabetespotilaiden joukossa vaikean lihavuuden BMIkriteerin ( 35 kg/m 2 ) täytti kolmannes naisista ja vajaa viidennes miehistä. Hoitosuositusten mukaan lihavuusleikkausta voidaan harkita, kun potilaan BMI on 35 kg/m 2 ja muut ehdot täyttyvät (3,22,23). Painorajat vaikuttavat myös lääkehoitoon. Osa lääkkeistä on korvattu vain potilaille, joiden BMI on 35 kg/m 2 (24,25). Nyt ja aiemmin julkaistujen lukujen pohjalta sekä perustuen myönnettyihin diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeuksiin (vuonna 2006 korvauksia sai henkilöä) voidaan varovaisesti arvioida, että vaikeasti lihavia diabetespotilaita on Suomessa ollut vuonna 2006 vajaat Tosiasiassa luku lienee huomattavasti tätä suurempi. Lääkekorvaustilastoista puuttuvat tyypin 2 diabetesta sairastavat henkilöt, jotka eivät saa diabeteslääkkeistä korvauksia (26). Vaikka lääkekorvausten perusteella arvioiden vuonna 2006 Suomessa oli siis noin tyypin 2 diabetespotilasta, sairauden todelliseksi esiintyvyydeksi arvioitiin tuolloin (26). Tähän arvioon pohjautuen vaikeasti lihavia potilaita olisi Suomessa ollut vuonna 2006 yli Kuvio 1. Tyypin 2 diabetespotilaiden painoindeksin jakauma vuonna % Tutkimuksessa tunnistetut diabeetikot (ST2D) 5,1 11,7 30,1 39,4 13,7 < ,9 4,4 7,7 27,2 46,7 14, ,9 40 Tiedossa olleet diabeetikot (T2D) 12,8 21,8 31,6 22,6 11,3 Naiset Miehet Naiset Miehet BMI (kg/m 2 ) 30 34,9 3,2 14,1 30,9 40,5 11,4 Tuoreiden diabetespotilaiden (ST2D) joukossa ei todettu yhtä paljon sairaalloisesti lihavia kuin tunnettujen diabetespotilaiden joukossa. Tämä oli nähtävissä etenkin naisilla (BMI 40; 5,1 % vs. 12,8 % ). Tämä tukee käsitystä, että diabetes uhkaa jo aikaisemmissa painoluokissa, jolloin harva sairastuu diabetekseen vasta sairaalloisesti lihavana. Lihavuuden aste ei kuitenkaan aina ennusta metabolista häiriötä. Osa lihavista on nk. metabolisesti terveitä ja tässä tutkimuksessa noin kymmenesosa diabetespotilaista oli normaalipainoisia. Aihetta on tarkemmin käsitelty työryhmämme aiemassa D2Daineistoon perustuvassa julkaisussa (27). Tämän tutkimuksen vahvuutena on, että se perustuu kattavaan väestöotokseen ja tutkimusmenetelmät ovat vakioituja. Kuitenkin on huomioitava, että tässä tutkimuksessa aiemmin diagnosoitujen ja seulonnalla tunnistettujen diabetesta sairastavien henkilöiden diagnoosi perustuu yhteen sokerirasituskokeeseen. Kliinisessä työssä diagnoosi vaatii ensimmäisen epänormaalin arvon vahventavan toistetun mittaustulokseen (3). Tutkimuksemme osoitti odotetusti, että lihavuus on merkittävä ongelma tuo- 2625
6 ALkuperäistutkimus sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Pia Pajunen: 70 % työsuhde asiantuntijalääkärinä lääkeyrityksessä (Novo Nordisk Farma Oy). Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi: luentopalkkiot (Novo Nordisk, Novartis, MSD, Eli Lilly). Eeva Korpi-Hyövälti: luentopalkkiot (Sanofi, Novo Nordisk, Lilly, MSD, BMS), Diabetesliiton hallituksen jäsen. Satu Männistö: Suomen Akatemian tutkimusapuraha ja tutkimusmääräraha. Timo Saaristo: luentopalkkiot (Suomen MSD, Novo Nordisk, Farmasian oppimiskeskus), matka-, majoitustai kokouskulut (Suomen MSD, Novo Nordisk). Juha Saltevo: konsultointipalkkiot (MSD, Novo Nordisk), luentopalkkiot (Sanofi, Novo Nordisk, Lilly, MSD), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (MSD). Johan Eriksson: luentopalkkiot (Eli Lilly, Novo Nordisk Farma, MSD, GSK, BMS, Professio Finland, Novartis, AstraZeneca, Roche). Markku Peltonen: Suomen Akatemian tutkimusapuraha. Muut kirjoittajat: Ei sidonnaisuuksia. reilla, tutkimuksen yhteydessä tunnistetuilla potilailla. Lihavia oli kaksi kertaa niin paljon kuin sellaisten henkilöiden joukossa, joilla oli normaali sokeriaineenvaihdunta, mutta vähemmän kuin ennestään tiedossa olleiden (aikaisemmin tunnistettujen) diabetesta sairastavien ryhmässä. Tässä tutkimuksessa todettiin, että valtaosa tyypin 2 diabetespotilasta on ylipainoisia ja suuri osa lihavia. Lihavuuden hoidon tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa (22). Tämä edellyttää alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen luomista, henkilökunnan kouluttamista sekä laihdutus- ja painonhallintaryhmien organisointia (22). Tehokkaiden hoitoket- Tästä asiasta tiedettiin Valtaosa tyypin 2 diabetesta sairastavista potilaista on ylipainoisia tai lihavia. Lihavuuden aste ennustaa lisäsairauksien ilmaantuvuutta diabetespotilailla. Tyypin 2 diabetesta sairastavan hoidon linjat ohjautuvat osittain potilaan painoindeksin mukaan. Väestötasolla ei tiedetä tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden painon jakaumaa eli sitä kuinka suuri osa on ylipainoisia tai eriasteisesti lihavia. jujen lisäksi lihavuuden ennaltaehkäisyyn tulee panostaa niin väestö- kuin yksilötasolla (28). n Kiitokset Dehkon 2D-hanketta ovat tukeneet taloudellisesti Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit, KTL (nykyinen THL), Suomen Diabetesliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Akatemian SALVE-ohjelma (päätösnumero ), Euroopan komission Terveys ja kuluttaja-asioiden pääosasto DG SANCO (päätösnumero ) ja Raha-automaattiyhdistys. Tämä tutkimus opetti Tyypin 2 diabetesta sairastavista yhdeksän kymmenestä oli ylipainoisia (BMI 25 kg/m 2 ). Lihavia oli tyypin 2 diabetesta sairastavista naisista kaksi kolmesta ja miehistä lähes puolet (BMI 30 kg/m 2 ). Vaikeasti lihavia oli joka kolmas tyypin 2 diabetesta sairastava nainen ja joka kuudes mies (BMI 35 kg/m 2 ). English summary > in english Prevalence of overweight and obesity in patients with type 2 diabetes in Finland 2626
7 tieteessä english summary Pia Pajunen Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi Eeva Korpi-Hyövälti Satu Männistö Leo Niskanen Heikki Oksa Timo Saaristo Juha Saltevo Jouko Sundvall Mauno Vanhala Matti Uusitupa Johan Eriksson Markku Peltonen Ph.D., Docent, Head of Department National Institute for Health and Welfare THL, Department of Chronic Disease Prevention Prevalence of overweight and obesity in patients with type 2 diabetes in Finland Background Most patients with type 2 diabetes are overweight or obese. The aim of this study was to assess the current prevalence of different degrees of obesity among individuals with type 2 diabetes in Finland. Methods Data from two cross-sectional population-based surveys performed during the year 2007 were included in the analysis. These surveys included an oral glucose tolerance test. Diabetes was diagnosed on the basis of the WHO 1999 criteria. Results This study comprised 7737 individuals aged years, of whom 353 (4.6%) were known type 2 diabetics and 646 (8.3%) had screen-detected diabetes. The overall prevalence of overweight or any degree of obesity (BMI 25 kg/m 2 ) in men and women with known type 2 diabetes mellitus was 89%. Amongst these, 54% of the women and 71% of the men were either overweight or obese (BMI kg/m 2 ). The prevalence of severe obesity (BMI 35 kg/m 2 ) in individuals with known type 2 diabetes was 35% in women and 17% in men. Among individuals with screen-detected diabetes, the prevalence of severe obesity (BMI 35 kg/m 2 ) was 17% in women and 12% in men. Conclusions Ninety percent of individuals with type 2 diabetes are overweight or obese. One third of women with type 2 diabetes and one fifth of men with type 2 diabetes are severely or morbidly obese. 2626a
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotDiabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa
Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotInterventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotDiabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..
DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotTimo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotDehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotLÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012
LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotD-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä
Julkaistu 19.12.2012 www.laakarilehti.fi Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Maija Miettinen ETM, tutkija THL, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö Leena Kinnunen FK, erikoistutkija THL, Diabeteksen ehkäisyn
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotDiabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin
TIETEESSÄ TIMO SAARISTO LL, ylilääkäri, projektipäällikkö Pirkanmaan shp, D2Dseurantahanke, Suomen Diabetes - liitto, Dehkon 2D -hanke (D2D) timo.saaristo@diabetes.fi ja timo.saaristo@pshp.fi LEENA MOILANEN
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotPuukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.
Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.2011 Lihavuus Suomessa 2 000 000 työikäisistä (18-64 v) BMI >25 kg/m 2 650
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
Lisätiedot12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT
12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine
LisätiedotDehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 Lisälehti
LisätiedotJoka 10. suomalainen sairastaa diabetesta
Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Suomessa on jo lähes 500 000 diabeetikkoa, eli noin joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta. Diabetes on voimakkaasti lisääntyvä kansansairaus, joka on saavuttanut
LisätiedotTyöikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia
Tieteessä alkuperäistutkimus verkossa ensin Julkaistu 27.3.2015 www.laakarilehti.fi Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija satu.mannisto@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori professori
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua
tieteessä Hilkka Tirkkonen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Joensuun terveyskeskus, Outokummun terveysasema Maija Sikiö FM Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotAinoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä
Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotLonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla
Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla Tomi Istolainen 1, Reijo Sund 1,2, Toni Rikkonen 1, Heikki Kröger 1,3 1. TULES-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto 2. Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus,
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotFINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun
alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistukija Jouko Sundvall
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotKANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit
KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.
LisätiedotUhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen
Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut
LisätiedotDiabetes haaste terveydelle ja taloudelle
Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotOnko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää?
Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Etiikan päivä 2014 Juhani Eskola 19.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen teemat Otsikon kysymys on ymmärrettävä Rokotekehitys
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotSe on kaikkee muuta se elämä
Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa
LisätiedotGLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi
GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261
LisätiedotLUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1
LisätiedotElintaparyhmätoiminnan arviointi ja tiedonkeruu Pohjois-Pohjanmaalla. Leea Järvi Sirpa Hyyrönmäki Lea Mäkelä PPSHP
Elintaparyhmätoiminnan arviointi ja tiedonkeruu Pohjois-Pohjanmaalla Leea Järvi Sirpa Hyyrönmäki Lea Mäkelä PPSHP Sisältö Lihavuus Pohjois-Pohjanmaalla Elintapaohjauksen polku Tiedonkeruu Kuva ryhmätoiminnan
Lisätiedot