Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta

Transkriptio

1 Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Suomessa on jo lähes diabeetikkoa, eli noin joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta. Diabetes on voimakkaasti lisääntyvä kansansairaus, joka on saavuttanut epidemian mittasuhteet. Suomessa on jo lähes diabeetikkoa, eli noin joka 10. suomalainen on sairastaa diabetesta. 1 Tyypin 1 diabetesta (ns. nuoruusiän diabetes) sairastaa noin ja tyypin 2 diabetesta (ns. aikuistyypin diabetes) noin suomalaista. Tällä hetkellä vain noin puolet tyypin 2 diabeetikoista on diagnosoitu ja hoidon piirissä. 2 Ennusteen mukaan hoidossa olevien tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä tulee kaksinkertaistumaan noin 12 vuoden välein. 3 Diabetes ei vaikuta pelkästään veren sokeripitoisuuksiin, vaan siihen liittyy usein vakavia lisäsairauksia, kuten esimerkiksi: Sydäninfarktit Aivoinfarktit Alaraajan verenkiertohäiriöt ja haavat Diabeettinen munuaistauti Diabeettinen silmäsairaus Diabeettinen hermosairaus (neuropatia) Masennus Tämänkin vuoksi diabetesta sairastavat on saatava hoitoon ajoissa ja hoidon on oltava monipuolista: Diabetesta on hoidettava kokonaisvaltaisesti: lisäsairauksien ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Potilaan tulee saada käyttöönsä hänelle sopivin ja tehokkain lääke oikeaan aikaan. Kaikilla potilailla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus hyvään hoitoon. Lisäsairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri altistaa diabetesta sairastavat vuosien kuluessa erilaisille lisäsairauksille ja ennen aikaiselle kuolemalle. Hyvä hoito auttaa ennaltaehkäisemään diabeteksen lisäsairauksia. Diabetes lyhentää eliniän odotetta 5-10 vuotta. 4-7 Tähän viittaa myös kampanjan nimi Plus 10, jolla kehotetaan vaatimaan laadukasta ja kokonaisvaltaista diabeteshoitoa. Diabetesta sairastavilla on merkittävä ylikuolleisuus saman ikäisiin ei-diabeetikoihin verrattuna. 8

2 Tyypin 2 diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyn kulmakivi on diabetekseen kytkeytyvän valtimotaudin vaaratekijöiden hallinta. 1 Näitä vaaratekijöitä ovat etenkin ylipaino, liikunnan vähäisyys, epäterveellinen ravinto sekä tupakointi. Diabeetikoiden ylikuolleisuutta ja sairastuvuutta voidaan pyrkiä vähentämään ainakin diabeteksen varhaisemmalla diagnosoinnilla, laadukkaalla hoidolla sekä alkoholinkäyttöä, tupakointia, ravintoa ja liikuntaa koskevilla elintapojen muutoksilla. 8 Hoidosta säästäminen on kallista Suurin osa diabeteksen hoidon kustannuksista syntyy lisäsairauksien hoidosta, joten niiden ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä huomiota aiempaa paremmin. Diabeteksen kustannukset vievät Suomessa jo 15 % terveydenhuollon menoista 1 ja esimerkiksi vuonna 2007 diabetes maksoi 1,3 miljardia euroa. 9 Diabeetikkojen sairaanhoidon ja diabeteksen aiheuttamat kustannukset ovat kasvaneet rajusti: 72 % kymmenessä vuodessa ( ). 9 Tulevina vuosina kustannukset tulevat kasvamaan entisestään, sillä maassamme on jo nyt ainakin diagnosoimatonta potilasta. 3 Lääkehoito vain pieni osa kustannuksista Diabetes maksoi vuonna 2007 jo 1,3 miljardia euroa suomalaiselle terveydenhuollolle. Suurin osa kuluista, yli 0,8 miljardia euroa, johtui diabeteksen lisäsairauksien aiheuttamista kustannuksista. 9 Diabeteksen hoito ei ole kallista, lisäsairauksien hoito on. Vastoin yleistä käsitystä lääkehoidon osuus diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksista on pieni, vain noin 29 %. 3, 9 Laajemmin ajateltuna diabeteksesta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset aiheuttavat tuottavuuden alentumista esimerkiksi ennen aikaisen eläköitymisen vuoksi. Hyvä diabeteshoito on pieni hinta yhteisistä lisäelinvuosista! Diabetesta sairastavien ruokavalio Diabetesta sairastaville sopii normaali terveellinen ruokavalio. Se sisältää runsaasti: kuitupitoisia ruokia eli kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysviljaa mahdollisimman vähän kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria (nopeasti imeytyvät hiilihydraatit). Kehittyneet diabeteksen hoidot antavat diabeetikolle mahdollisuuden koota ruokavalionsa makunsa mukaan, mutta terveen ruokavalion perusteet täytyy kuitenkin aina pitää mielessä. Terveellinen ruokavalio pitää painon kurissa ja verensokerin mahdollisimman normaalina. Tällä tavoin ehkäistään lisäsairauksia ja niiden etenemistä. Diabetesta sairastavien on huolehdittava säännöllisestä ateriarytmistä. Syömällä kolmen tai neljän tunnin välein nälkä pysyy loitolla. Säännöllinen rytmi helpottaa myös välttämään turhaa napostelua ja liian suurten ruoka-annosten nauttimista kerralla. Säännöllinen ruokailurytmi auttaa diabetesta

3 sairastavaa myös aterian jälkeisen verensokerin hallinnassa, ruoan ja lääkityksen yhteensovittamisessa ja siten myös painonhallinnassa. Diabetesta sairastavien liikuntasuositukset Liikkuminen edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä tuo iloa ja mielihyvää. Liikkumisen ei välttämättä tarvitse olla harrasteliikuntaa, koska suuren osan liikunnasta voi kattaa hyötyliikunnalla. Hyötyliikuntaa saa esimerkiksi kävelemällä töihin tai valitsemalla portaat hissin sijaan. Energiaa saa kulumaan myös kotitöissä. Liikunnan lisääminen kiinteyttää vartaloa vaikka painossa ei näkyisikään selvää muutosta. Säännöllinen liikunta vahvistaa sydänlihasta ja parantaa keuhkojen toimintaa. Vahva sydänlihas ja toimivat keuhkot luovat hyvän peruskunnon. Diabetes ja painonhallinta Diabetes on painava syy painonhallintaan ja painonpudotukseen. Painonhallinta vaikuttaa myönteisesti paitsi verensokeriin myös verenpaineeseen ja veren rasvoihin. Suuressa diabetesriskissä oleva pystyy vähentämään sairastumisriskiään 69 %, jos hän pystyy pudottamaan painoaan 5 % (noin 9 kg) vuoden aikana. 10 Tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen voi olla ensimmäinen hoitokeino. Tyypin 1 diabeetikoilla taas ensimmäinen hoitokeino on aina insuliinihoito, mutta painon pitäminen sopivana on silti tärkeää. Diabeteksen hoitomuodot Tyypin 1 diabetes Elimistö ei eritä insuliinia, joten sen korvaaminen on välttämätöntä lääkkeiden avulla. Hoito on elinikäistä ja sen tavoitteena on pitää veren sokeripitoisuus sopivana. Arjessa tyypin 1 diabeetikolle on tärkeää verensokerin omaseuranta ja hiilihydraattien laskeminen. Liikunta auttaa hyvän hoitotasapainon ylläpitämistä. Hyvä hoitotasapaino ehkäisee lisäsairauksia ja liian matalia verensokeritasoja. 1 Tyypin 2 diabetes Hoito aloitetaan usein painonhallinnalla liikunnan ja terveellisen ruokavalion avulla. Hoitoa täydennetään tarvittaessa lääkehoidolla. Tyypin 2 diabeetikolle on tärkeää seurata verenpainetta ja veren rasva-arvoja. Myös veren liiallisen hyytymisen esto on tärkeää lisäsairauksien estämiseksi ja hoitamiseksi. 1 Jokainen suomalainen on hyvän diabeteshoidon arvoinen! Lähteet: 1 Käypä hoito suositus: Diabetes. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

4 2 Salopuro T, Saaristo T, Korpi-Hyövälti E, Oksa H, Keinänen-kiukaanniemi S, Saltevo J, Vanhala M, Niskanen L, Moltchanova E, Sundvall J, Tuomilehto J, Uusitupa M, Peltonen M: Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2010;65: Koski S: Diabetesbarometri Suomen Diabetesliitto ry. 4 Clarke PM, Gray AM, Briggs A, Farmer AJ, Fenn P, Stevenst RJ, Matthews DR, Stratton IM: A model to estimate the lifetime health outcomes of patients with type 2 diabetes: the United Kingdom Prospective Diabetes Study (UKPDS) Outcomes Model (UKPDS no. 68). Diabetologia 2004;47: Narayan KM, Boyle JP, Thompson TJ, Sorensen SW, Williamson DF: Lifetime risk for diabetes mellitus in the United States. JAMA 2003;290: Emerging Risk Factors Collaboration, Seshasai SR, Kaptoge S, Thompson A, Di Angelantonio E, Gao P, Sarwar N, Whincup PH, Mukamal KJ, Gillum RF, Holme I, Njølstad I, Fletcher A, Nilsson P, Lewington S, Collins R, Gudnason V, Thompson SG, Sattar N, Selvin E, Hu FB, Danesh J: Diabetes mellitus, fasting glucose, and risk of cause-specific death.n Engl J Med 2011;364: Franco OH, Steyerberg EW, Hu FB, Mackenbach J, Nusselder W: Associations of diabetes mellitus with total life expectancy and life expectancy with and without cardiovascular disease. Arch Intern Med 2007;167: Forssas E, Sund R, Manderbacka K, Arffman M, Ilanne-Parikka P, Keskimäki I: Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna. Suomen Lääkärilehti 2010;65: Jarvala T, Raitanen J, Rissanen Pekka: Diabeteksen kustannukset Suomessa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO ). Suomen Diabetesliitto ry. 10 Saaristo T, Moilanen L, Jokelainen J, Oksa H, Korpi-Hyövälti E, Saltevo J, Vanhala M, Niskanen L, Peltonen M, Tuomilehto J, Uusitupa M, Keinänen-Kiukaanniemi S. Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin. Taudin ilmaantuvuus pieneni D2D-hankkeessa. Suomen Lääkärilehti 2010;65: Tyypin 1 diabetes ja hoito Tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteena on korkean verensokerin aiheuttamien oireiden lievittyminen sekä lähellä normaalitasoa olevan verensokeritason saavuttaminen. Näin pyritään viivästyttämään ja ehkäisemään lisäsairauksien kehittyminen. Hyvä hoitotasapaino heti sairauden alkuvaiheessa on keskeistä pyrittäessä estämään myöhemmin ilmaantuvia lisäsairauksia. Tyypin 1 diabeteksessa verensokeria laskevat insuliinipistokset ovat välttämättömiä ja erilaiset insuliinivalmisteet mahdollistavat yksilöllisen insuliinihoidon toteuttamisen. Insuliinihoidossa insuliini annetaan pistoksina tai insuliinipumpulla ihonalaiskudokseen. Hoidossa pyritään jäljittelemään insuliinin luonnollista erittymistä mahdollisimman tarkasti. Pikavaikutteista insuliinia eli ateriainsuliinia otetaan ruokailun yhteydessä laskemaan aterian aiheuttamaa verensokerin nousua ja ylipitkävaikutteista insuliinia eli perusinsuliinia otetaan korvaamaan elimistön luonnollinen, aterioiden välillä ja yöllä tapahtuva insuliinin peruseritys. Tyypin 2 diabetes ja hoito

5 Tyypin 2 diabetes, jota sairastaa 90 % diabeetikoista, on seurausta haiman beetasolujen etenevästä toimintahäiriöstä sekä elimistön solujen heikentyneestä kyvystä hyödyntää insuliinia (insuliiniresistenssi). Useat tutkimustulokset viittaavat siihen, että tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perimä että elintapatekijät, joita ovat mm. ylipaino, vähäinen liikunnan määrä ja runsasenerginen ruoka. Ylipaino on lisääntyvä kansanterveysongelma; noin 70 % suomalaisista miehistä ja yli 60 % naisista on ylipainoisia. Aikuisten lisäksi, tyypin 2 diabetesta todetaan nykyään myös yhä useammilla ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla. Tyypin 2 diabetesta sairastavaa kannustetaan tarvittaessa elintapamuutoksiin, joihin kuuluvat terveelliset ruokavalio, liikunnan lisääminen ja painon pudottaminen. Samanaikaisesti elintapaohjauksen kanssa suositellaan metformiinilääkityksen aloittamista kaikille tyypin 2 diabetesta sairastaville potilaille. Hoidon alkuvaiheessa tähdätään insuliinia tuottavien beetasolujen toiminnan säilyttämiseen tai parantamiseen sekä elimistön insuliiniherkkyyden lisäämiseen. Yleensä tyypin 2 diabetesta sairastavan lääkehoito aloitetaan tablettilääkkein, jotka vaikuttavat insuliinin eritystä lisäävästi (sulfonyyliureat, glinidit) tai maksan sokerin tuottoa vähentävästi ja kudosten insuliiniherkkyyttä parantaen (metformiini ja pioglitatsoni). Uusimmat diabetekseen hoitoon käytettävät lääkeryhmät vaikuttavat haiman insuliinintuotantoa lisäävästi ja maksan sokerintuotantoa hillitsevästi kun verensokeri on koholla. Ne joko hidastavat ihmisen oman suolistohormonin, GLP-1:n, hajoamista (DPP-4-estäjät, tabletit) tai lisäävät GLP-1:n määrää riittävälle tasolle (GLP-1-mimeetit, pistokset). Jos tyypin 2 diabetesta sairastava tarvitsee insuliinihoitoa, toteutetaan se yksin tai yhdessä tablettivalmisteiden kanssa. Uuden polven insuliinivalmisteet mahdollistavat yksilöllisen ja joustavan insuliinihoidon toteutuksen. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa on tärkeää huomioida ja hoitaa verensokerin lisäksi myös muut lisäsairauksien kehittymiseen vaikuttavat riskitekijät kuten korkea verenpaine, rasvaaineenvaihdunnanhäiriöt kuten korkea veren kolesteroli- tai triglyseridipitoisuus sekä vaikututtaa elämäntapamuutoksin tupakointiin ja ravitsemukseen. Lähteet: Käypä hoito suositus: Diabetes. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Salopuro T, Saaristo T, Korpi-Hyövälti E, Oksa H, Keinänen-kiukaanniemi S, Saltevo J, Vanhala M, Niskanen L, Moltchanova E, Sundvall J, Tuomilehto J, Uusitupa M, Peltonen M: Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2010;65: