Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TIMO SAARISTO LL, ylilääkäri, projektipäällikkö Pirkanmaan shp, D2Dseurantahanke, Suomen Diabetes - liitto, Dehkon 2D -hanke (D2D) ja LEENA MOILANEN LKT, dosentti Pohjois-Savon shp, sisätautien klinikka JARI JOKELAINEN FM, biostatistikko Oulun Yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan shp, yleislääketieteen yksikkö HEIKKI OKSA LKT, dosentti, ylilääkäri, toimi - alueen johtaja Pirkanmaan shp EEVA KORPI-HYÖVÄLTI LL, osastonylilääkäri Etelä-Pohjanmaan shp JUHA SALTEVO LT, erikoislääkäri Keski-Suomen shp MAUNO VANHALA LT, professori Keski-Suomen shp ja Itä-Suomen yliopisto LEO NISKANEN LT, professori, ylilääkäri Pohjois-Savon shp, sisätautien klinikka MARKKU PELTONEN FT, dosentti, yksikön päällikkö THL, diabeteksen ehkäisyn yksikkö JAAKKO TUOMILEHTO LKT, VTK, professori Helsingin yliopisto, Hjelt-insti - tuutti, kansanterveystieteen laitos MATTI UUSITUPA LKT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansan - terveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin Taudin ilmaantuvuus pieneni D2D-hankkeessa Lähtökohdat Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon 2D-hanke (D2D) toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina Sen tavoitteena oli tehostaa tyypin 2 diabeteksen riski - henkilöiden tunnistamista ja kehittää sekä arvioida suuren riskin henkilöille perusterveydenhuollossa annettavaa elämäntapaneuvontaa. Menetelmät Suuressa sairastumisriskissä olevia tunnistettiin väestöstä ja terveydenhuollon asiakkaista diabeteksen riskitestilomakkeen sekä esitietojen avulla. Heidät ohjattiin terveystarkastukseen, jossa selvitettiin diabeteksen riskiä lisäävät elämäntavat, valtimosairauksien riskitekijät ja tehtiin kahden tunnin oraalinen glukoosirasituskoe. Kaikille tarjottiin mahdollisuus osallistua terveysneuvontaan, joka sisälsi seurantakäyntejä. Tulokset Tutkimuksessa saatiin henkilön perustiedot (3 379 miestä ja naista). Miehistä 52 % ja naisista 61 % oli lihavia (painoindeksi 30 kg/m 2 ). Poikkeava glukoosiaineenvaihdunta (plasman glukoosin paastoarvo 6,1 mmol/l ja/tai plasman kahden tunnin glukoosiarvo oli 7,8 mmol/l) todettiin 68 %:lla miehistä ja 49 %:lla naisista. Vuoden seurantaan osallistui 38,2 % (1 339 miestä ja naista) alkutarkastuksessa käyneistä henkilöistä, joista vähintään yhdelle interventiokäynnille osallistui 68 % (890 miestä ja naista). Interventioihin osallistumattomien paino laski vuodessa 0,7 kg, interventioihin osallistuneiden 1,7 kg ja yli neljälle interventiokäynnille osallistuneiden 2,5 kg. Viidesosan paino laski vuoden seurannassa vähintään 5 % (keskimäärin 9 kg). Diabeteksen pieni ilmaantuvuus oli vahvasti yhteydessä painon laskuun riippumatta lähtötason glukoosiaineen - vaihdunnan häiriöstä. Diabetesriski pieneni peräti 69 %:lla painon laskiessa vähintään 5 %, kun vertailuryhmänä olivat henkilöt, joiden paino ei muuttunut. Päätelmät Suuressa sairastumisriskissä olevien elämäntapaneuvonta perusterveydenhuollossa vähentää merkittävästi henkilöiden painoa ja pienentää diabetesriskiä. Elämäntapaneuvonnan tuloksia voidaan verrata kliinisissä kokeellisissa diabeteksen ehkäisytutkimuksissa (DPS- ja DPP-tutkimuksissa) saavutettuihin tuloksiin. Tulos paranee interventiokäyntimäärien kasvaessa. SIRKKA KEINÄNEN- KIUKAANNIEMI LKT, professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan shp, yleislääketieteen yksikkö Oulun kaupungin terveyskeskus VERTAISARVIOITU VV Ajatus tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä on yhtä vanha kuin insuliini (1). Ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, joka kiistattomasti osoitti, että sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen voidaan pienentää elämäntapoja muuttamalla, julkaistiin kuitenkin vasta vuonna 2001 (2). Tässä suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS-tutkimus) oli tehostetun neuvonnan ryhmä, jossa heikentynyttä glukoosinsietoa sairastavien henkilöiden diabetekseen sairastumisen suhteellinen riski pieneni 58 % vertailuryhmään verrattuna keskimäärin 3,2 vuoden seuranta-aikana. Tulos saatiin aikaan seitsemällä yksilöllisellä ravitsemusneuvontakäynnillä ja sen jälkeisillä kolmen kuukauden välein toistetuilla seurantakäynneillä sekä liikunnan lisäämisellä. Päätavoitteina olivat painon lasku vähintään 5 %, liikunnan lisääminen Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Joslin E. The prevention of diabetes mellitus. JAMA 1921;76: Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson J ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344: Diabetes Prevention Program Research Group. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 2002;346: Kosaka K, Noda M, Kuzuya T. Prevention of type 2 diabetes by lifestyle intervention: a Japanese trial in IGT males. Diabetes Res Clin Pract 2005;67: Ramachandran A, Snehalatha C, Mary S, Mukesh B, Bhaskar D, Vijay V. The Indian Diabetes Prevention Programme shows that lifestyle modification and metformin prevent type 2 diabetes in Asian Indian subjects with impaired glucose tolerance (IDPP-1). Diabetologia 2006;49: Ackerman R, Finch E, Brizendine E, Zhou H, Marrero D. Translating the Diabetes Prevention Program into the community. The DEPLOY pilot study. Am J Prev Med 2008;35: Ackermann R, Marrero D. Adapting the Diabetes Prevention Program lifestyle intervention for delivery in the community. The YMCA model. Diabetes Educ 2007;33: Absetz P, Valve R, Oldenburg B ym. Type 2 diabetes prevention in the real world : One-year results of the GOAL Implementation Trial. Diabetes Care 2007;30: Absetz P, Oldenburg B, Hankonen N ym. Type 2 diabetes prevention in the real world. Three-year results of the GOAL Lifestyle Implementation Trial. Diabetes Care 2009:32: Jackson L. Translating the Diabetes Prevention Program into practice: A review of community interventions. Diabetes Educ 2009;35; Amundson H, Butcher M, Gohdes D. Translating the Diabetes Prevention Program into practice in the general community: Findings from the Montana Cardiovascular Disease and Diabetes Prevention Program. Diabetes Educ 2009;35: Diabetesliitto. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Suomen Diabetesliitto ry Diabetesliitto. Suunnitelma tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma Dehkon 2D-hanke (D2D). Suomen Diabetesliitto Saaristo T, Peltonen M, Keinänen- Kiukaanniemi S ym. for the FIN- D2D Study Group: National type 2 diabetes prevention programme in Finland: FIN-D2D. Int J Circumpolar Health 2007;66: Lindström J, Tuomilehto J. The Diabetes Risk Score: a practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003;26: Prochaska JO, DiClemente CC. Trans-theoretical therapy toward a more integrative model of change. Psychother Theory Res Pract 1982;19: ja suositusten mukainen ruokavalio. Näyttö tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä elämäntapoja muuttamalla ja myös lääkehoidolla on sittemmin saatu monissa muissa tutkimuksissa eri väestöissä (3,4,5). Diabetesepidemian pahentuessa maailmanlaajuisesti tarvitaan kiireellisesti kokemuksia ja malleja siitä, miten saatua vahvaa näyttöä kontrolloiduista diabeteksen ehkäisytutkimuksista voidaan soveltaa käytännön terveydenhuollossa. Lähes kymmenen vuotta DPS-tutkimuksen julkaisun jälkeen maailmalta on raportoitu kokemuksia vasta muutamista pienimuotoisista tyypin 2 diabeteksen käytännön ehkäisyprojekteista (6 11). Maailman ensimmäinen kokonaisvaltainen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman suunnitelma julkaistiin Suomessa kansallisen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon osana jo lähes kymmenen vuotta sitten (12). Ehkäisyohjelman toimeenpanohanke (Dehkon 2D-hanke, D2D) on tähän mennessä mittavin yritys saada kokemuksia diabeteksen ehkäisystä käytännön perus- ja työterveyshuolloissa (13). D2D:n tavoitteena oli erityisesti selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman ja sen strategian avulla mahdollista tunnistaa sekä hoitaa suuressa sairastumisvaarassa olevat henkilöt perusterveydenhuollon arkipäivässä. Esittelemme tässä artikkelissa tuloksia diabetesriskin arvioinnista ja varhaisesta puuttumisesta suureen diabetesriskiin sekä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin. Aineisto ja menetelmät Dehkon 2D-hanke toteutettiin Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä vuosina , ja sen jatkohanke vuonna D2D:hen osallistui 400 toimipaikkaa perusterveydenhuollon terveyskeskuksista, kunnallisesta työterveyshuollosta ja yksityisestä työterveyshuollosta. Hankkeen tavoitteet, organisaatio ja toteuttaminen on kuvattu aikaisemmin (13,14). Sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen arvioitiin Suomessa kehitetyllä riskitestillä (FINDRISC) (15). Suuri riski katsottiin olevan henkilöillä, jotka saivat testissä vähintään 15 pistettä. Kolmasosan heistä ennustetaan sairastuvan diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Muita suuressa riskissä ole- via henkilöitä olivat raskausdiabeteksen, sydäninfarktin tai muun valtimotautitapahtuman sairastaneet sekä henkilöt, joilla oli todettu jo aikaisemmin suurentunut paastoglukoosiarvo (impaired fasting glucose, IFG) tai heikentynyt glukoosinsieto (impaired glucose tolerance, IGT). Sairastumisriski arvioitiin terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottokäyntien yhteydessä sekä suunnatuissa terveystarkastuksissa ja 2D-hankkeen yleisötilaisuuksissa. Suuressa riskissä olevia henkilöitä rekrytoitiin myös apteekkien tekemistä riskitestauksista ja henkilöiden internetissä itse tekemiensä riskitestausten perusteella. Testilomakkeella ja siihen liittyneellä Mikä nyt neuvoksi -lehtisellä annettiin elämäntapaohjeita testissä suuren pistemäärän saaneille. Suuressa sairastumisriskissä olevia henkilöitä neuvottiin hakeutumaan terveyskeskukseen terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien tai työterveyshuoltoon työterveyshoitajien vastaanotoille, joissa halukkaille tarjottiin mahdollisuutta osallistua 2D-hankkeeseen. Vastaanottokäynneille saapuneille tehtiin terveystarkastus (1 2 käyntiä), jossa selvitettiin diabetesriskin kannalta keskeiset elämäntavat ja sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät tutkittavan itse täyttämän esitietolomakkeen ja hoitajan tekemien haastattelujen avulla. Osallistujilta mitattiin paino, pituus, vyötärönympärys ja verenpaine sekä sovittiin määritettäväksi veren rasva-arvot ja glukoosirasituskoe. Painon, pituuden, vyötärönympäryksen ja verenpaineen mittaukset ohjeistettiin tehtäviksi projektisuunnitelman työohjeiden mukaisesti (13). Ylipainoksi määritettiin painoindeksi vähintään 25 kg/m 2 mutta alle 30 kg/m 2 ja lihavuudeksi painoindeksi vähintään 30 kg/m 2. Terveystarkastuksen suorittajia pyydettiin yhdessä tutkittavan kanssa arvioimaan, mitä elämäntapoja olisi tarpeen muuttaa ja mikä on yksilön muutosvalmius käyttäen Prochaskan ja DiClementen muutosvaihemallia (16) sekä laatimaan käytännön interventiosuunnitelma muutoksen toteuttamiseksi. Hankkeen tukemia interventiomuotoja olivat terveydenhuollossa toteutettava ryhmä- ja yksilöohjaus, omatoiminen elämäntapojen muuttaminen tai muu interventio. Ryhmät olivat painonhallintaryhmiä, liikuntaryhmiä, mielenterveyspotilaiden kuntoutusryhmiä tai irti tupakasta -ryhmiä, ja 2370 Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ 17 WHO Consultation: Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Part 1: diagnosis and classification of diabetes mellitus. WHO Report No Laakso M, Zilinskaite J, Hansen T ym. Insulin sensitivity, insulin release and glucagon-like peptide-1 levels in persons with impaired fasting glucose and/or impaired glucose tolerance in the EUGENE2 study. Diabetologia 2008;51: Grundy S, Cleeman J, Daniels S ym. Diagnosis and management of the metabolic syndrome: Executive Summary. An American Heart Association/National Heart, Lung, and Blood Institute Scientific Statement. Executive Summary. Circulation 2005;112:e Zimmet P, Magliano D, Matsuzawa Y, Alberti G, Shaw J. The metabolic syndrome: A global public health problem and a new definition. J Atheroscler Thromb 2005;12: Saaristo T, Oksa H, Peltonen M, Etu-Seppälä L, toim. Dehkon 2D -hanke (D2D) Loppuraportti. Suomen Diabetes - liitto Näslindh-Ylispangar A. Men s health behaviour, health beliefs and need for health counselling: A study amongst 40-year-old males from one Helsinki City region. Doctoral dissertation (articlebased). University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of General Practice and Primary Health Care Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Aikuisten lihavuus. Päivitetty Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118: Päivitetty Uusitupa M, Peltonen M, Lindström J ym. Ten-year mortality and cardiovascular morbidity in the Finnish Diabetes Prevention Study Secondary analysis of the randomized Trial. PLoS ONE 4(5) (2009): e5656. DOI: / journal.pone Peltonen M, Harald K, Männistö S ym. The National FINRISK 2007 Study. Statistics. Publications of the National Public Health Institute B35/2008 (in Finnish). Helsinki Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H ym. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. Dehkon 2D-hanke (D2D). Suom Lääkäril 2006;61: Saaristo T, Peltonen M, Lindström J ym. Cross-sectional evaluation of the Finnish Diabetes Risk Score: a tool to identify undetected type 2 diabetes, abnormal glucose tolerance and metabolic syndrome. Diabetes Vasc Dis Res 2005;2: De Vegt F, Dekker JM, Jager A ym. Relation of impaired fasting and postload glucose with incident type 2 diabetes in a Dutch population. The Hoorn Study. JAMA 2001;285: niihin saattoi liittyä luentoja tai keskustelufoorumeita tyypin 2 diabeteksesta ja elämäntapojen merkityksestä sairauden ehkäisyssä. Yksilö- ja ryhmäohjaus ehdotettiin tehtäviksi pääasiassa terveydenhuollossa. Ryhmiä ohjasivat toimipaikkojen terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja työterveyshoitajat, jotka olivat saaneet hankkeen toimesta lyhyen koulutuksen. Neuvonnan aiheina olivat kulloinkin tarvittavat elämäntapojen muutokset painon, ateriarytmin, rasvan laadun ja käytön, suolan käytön, kuidun käytön, alkoholinkäytön, liikunnan ja tupakoinnin osalta. Glukoosirasituskoe tehtiin toimipaikkojen käyttämissä laboratorioissa niiden paikallisen käytännön mukaisesti. 12 tunnin paaston jälkeen määritettiin aluksi paastoglukoosi, jonka jälkeen annettiin suun kautta 75 g 20-prosenttista glukoosiliuosta, ja toinen glukoosiarvo määritettiin kahden tunnin kuluttua. Glukoosiaineenvaihdunnan luokittelu tehtiin WHO:n vuonna 1999 julkaistujen kriteerien mukaisesti (13,17). Luokittelussa otettiin huomioitiin verinäytteen ottotapa ja määritysmenetelmä tulosten yhdenmukaistamiseksi. Henkilöillä, joiden plasman glukoosin paastoarvo oli 6,1 6,9 mmol/l ja plasman kahden tunnin glukoosiarvo alle 7,8 mmol/l, katsottiin olevan suurentunut paastoglukoosiarvo (IFG). Jos plasman kahden tunnin glukoosiarvo oli 7,8 11,0 mmol/l ja plasman paastoglukoosi oli alle 7,0 mmol/l, kyseessä oli heikentynyt glukoosinsieto (IGT). Mikäli henkilön ei tiedetty aikaisemmin sairastaneen diabetesta, mutta plasman kahden tunnin paastoarvo oli vähintään 11,1 mmol/l ja/tai plasman paastoglukoosiarvo oli vähintään 7,0 mmol/l, tila luokiteltiin aikaisemmin tunnistamattomaksi diabetekseksi. Henkilöillä, joilla plasman glukoosin paastoarvo oli alle 6,1 mmol/l ja plasman kahden tunnin glukoosi arvo oli 7,8 11,0 mmol/l, luokiteltiin olevan WHO:n kriteereistä poiketen isoloitu heikentynyt glukoosinsieto (IIGT) (18). Glukoosiaineenvaihdunnan määrittely perustui yhteen glukoosirasituskokeeseen. Hankkeen alussa 80 % testeistä tehtiin laskimo- ja 20 % kapillaarinäytteistä. Seurannan aikana vastaavat luvut olivat 85 % ja 15 %. Glukoosirasituskokeessa tunnistetut diabetesta sairastavat ohjattiin toimipaikan lääkärin vastaanotolle varmistavaa dia gnostista testiä ja diabeteksen hoitoa varten. Veren rasva-arvot määritettiin paikallisissa laboratorioissa 12 tunnin paaston jälkeen laskimonäytteistä entsymaattisin menetelmin. Tässä analyysissa metabolinen oireyhtymä luokiteltiin Yhdysvaltojen National Cholesterol Education Program (NCEP) -kriteerien (19) ja Kansainvälisen diabetesliiton (International Diabetes Federation, IDF) vuonna 2005 julkaistujen kriteerien mukaisesti (20). Suuren riskin henkilöistä kerätyt tiedot kirjattiin hankkeen vaikuttavuuden arviointisuunnitelman mukaisesti erikseen laadituille tiedonkeruulomakkeille sekä ProWellness-diabetestietojärjestelmän preventio-osioon ja analysoitiin THL:ssa ja Oulun Yliopistossa. Tilastolliset menetelmät Tilastolliset analyysit tehtiin SAS- (versio 9.2) ja Stata (versio 11) -ohjelmilla. Tilastollisina menetelminä ryhmien välisille eroille käytettiin t- testiä, varianssianalyysia ja uskottavuusosamäärätestiä. Suhteelliset riskiestimaatit laskettiin log-lineaarisella regressiomallilla ja vakioitiin iän ja sukupuolen mukaan. Tyypin 2 diabeteksen ikävakioidut esiintyvyydet laskettiin logistisella regressiomallilla. Eettiset kysymykset D2D-hanke oli kansanterveyden edistämishanke, joka toteutettiin osana normaalia perusterveydenhuollon arkityötä. Sairaanhoitopiirit totesivat hankkeen tiedonkeruujärjestelmän olevan osa toimipaikkojen terveyskertomusta. Hankkeeseen osallistuminen oli suuren riskin henkilöille vapaaehtoista. Diabeteksen ehkäisy - työn ollessa osa tavanomaista terveydenhuoltoa, ei allekirjoitettua suostumuslomaketta pyydetty hankkeeseen osallistuneilta suuren riskin henkilöitä erikseen, mutta he saivat kirjallisen informaation D2D:sta ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KTL:lle luvan kerätä toimipaikoista terveystietoja kyseisistä henkilöistä hankkeen vaikuttavuuden arviointia varten. Aineiston muodostuminen Hankkeen kuluessa perusterveydenhuollossa tai muualla tehtyjen diabetesriskin arviointien kokonaismäärää ei dokumentoitu. Hankkeeseen tuli mukaan henkilöä (3 379 miestä ja naista), joilla oli todettu suuri tyypin 2 diabeteksen sairastumisriski (kuvio 1). Tärkein rekrytointiin johtanut riskinarviointimenetel- Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk

4 29 Engberg S, Vistisen D, Lau C ym. Progression to impaired glucose regulation and diabetes in the population-based Inter99 study. Diabetes Care 2009;32: Walls H, Peeters A, Reid C, Liew D, McNeill J. Predicting the effectiveness of prevention: a role for epidemiological modeling. J Prim Prev 2008; 29: Woolf S. The meaning of translational research and why it matters. Jama 2008;299: Viitasalo K, Lindström J, Hemiö K ym. Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin. Suom Lääkäril 2010;65: mä oli riskitestissä saatu suuri pistemäärä, vähintään 15 pistettä 51 %:lla miehistä ja 57 %:lla naisista. Tieto sairastetusta sydäninfarktista tai muusta iskeemisestä valtimotautitapahtumasta oli tulosyynä 8 %:lla miehistä ja 2 %:lla naisista. Aikaisemman raskausdia - beteksen perusteella hankkeeseen tuli 13 % naisista. Aikaisemman suurentuneen paastoglukoosi arvon tai heikentyneen glukoosin - siedon perusteella rekrytoitiin 34 % miehistä ja 21 % nai sista. Suuren riskin henkilöiden ensikäynti tehtiin ajalla Yhteensä henkilölle (2 750 miehelle ja naiselle) suoritettiin hankkeen alkaessa glukoosirasituskoe, jossa henkilön (2 624 miestä ja naista) tulos kirjattiin hyväksyttävästi. Ensimmäisen käynnin jälkeen hankkeen tiedonkeruun piiristä jäi pois miestä ja naista (kuvio 1). Myöhempiä seurantatietoja on käytettävissä miehestä ja naisesta Yhden vuoden seurantakäynnit tapahtuivat päivää ensikäynnistä ( ) ja niille osallistui miestä ja naista. KUVIO 1. Suuren riskin kohortti ja seurantakäynnit D2D:ssa. Tulokset Ensikäynnillä 52 % miehistä ja 61 % naisista oli lihavia sekä 37 % miehistä ja 31 % naisista ylipainoisia. Vyötärönympärys 102 cm ylittyi 67 %:lla miehistä ja vyötärönympärys 88 cm 82 %:lla naisista. Suuririskisten henkilöiden perustiedot on esitetty taulukossa 1. Ensikäynnin jälkeen hankkeen seurannasta poisjääneet olivat noin vuoden nuorempia kuin seurantaan osallistuneet, mutta eivät muilta osin eronneet seurantaan osallistuneista merkitsevästi (dataa ei näytetty). Lähes viidesosa miehistä ja joka kymmenes nainen tupakoi (taulukko 2). Seerumin kolesterolitaso oli koholla joka toisella tutkitulla ja verenpaine (RR yli 135/85) kolmella neljäsosalla miehistä ja lähes yhtä suurella osalla naisis- TAULUKKO 1. D2D:n ensikäynnillä käyneiden ja vuoden seurantaan osallistuneiden suuren riskin henkilöiden perustiedot. Miehet Naiset Mitattava suure Ensikäynnillä Vuoden seurantaan Ensikäynnillä Vuoden seurantaan käyneiden perustiedot osallistuneiden perustiedot käyneiden perustiedot osallistuneiden perustiedot n ka (SD) n ka (SD) n ka (SD) n ka (SD) Ikä, v ,7 (10,1) ,0 (9,80) ,0 (11,3) ,2 (10,7) Paino, kg ,0 (16,5) ,6 (16,5) ,8 (15,9) ,4 (15,7) Painoindeksi, kg/m ,3 (4,74) ,2 (4,75) ,0 (5,61) ,9 (5,52) Vyötärö, cm (11,7) (11,7) (12,9) (12,5) Systolinen verenpaine, mmhg (21,1) (16,8) (18,3) (18,1) Diastolinen verenpaine, mmhg ,5 (10,4) ,8 (10,1) ,7 (9,67) ,6 (9,30) fs-kol, mmol/l ,15 (1,05) ,09 (1,04) ,20 (0,95) ,23 (0,96) fs-hdl-kol, mmol/l ,25 (0,35) ,24 (0,34) ,48 (0,41) ,48 (0,42) fs-ldl-kol mmol/l ,07 (0,91) ,03 (0,89) ,04 (0,87) ,06 (0,87) fs-trigly mmol/l ,88 (1,18) ,86 (1,19) ,51 (0,79) ,52 (0,78) 2372 Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ 33 Schwarz P, Lindström J, Scarbeck- Kissimova K ym. The European perspective of type 2 diabetes prevention: Diabetes in Europe Prevention using Lifestyle, Physical Activity and Nutritional intervention (DE-PLAN) project. Exp Clin Endocrinol Diabetes 2008;116: Paulweber B, Valensi P, Lindström J ym. for the Writing Group, on behalf of the IMAGE Study Group. A European evidence-based guideline for the prevention of type 2 diabetes. Horm Metab Res 2010;42(Suppl 1):S3 S Lindström J, Neumann A, Sheppard K ym. Take action to prevent diabetes The IMAGE toolkit for the prevention of type 2 diabetes in Europe. Horm Metab Res 2010;42(Suppl 1):S37 S Pajunen P, Landgraf R, Muylle F ym. for the IMAGE Study group. Quality indicators for prevention of type 2 diabetes in Europe IMAGE. Horm Metab Res 2010;42(Suppl.1):S56 S Pajunen P, Landgraf R, Muylle F, ym. Quality and outcome indicators for prevention of type 2 diabetes in Europe IMAGE. Publications of National Institute for Health and Welfare, report 14/2010; Helsinki ta. Ilmoitettujen sydän- ja verisuonisairauksien esiintymistiheys oli miehillä merkitsevästi suurempi kuin naisilla aivohalvausta lukuun ottamatta ja poikkeavien riskitekijöiden esiintymistiheys oli miehillä suurempi kuin naisilla lukuun ottamatta LDL-kolesterolia. Miehet käyttivät lääkkeitä sairauksiin merkittävästi yleiemmin kuin naiset. Riskitestin perusteella hankkeeseen tulleet olivat merkitsevästi nuorempia ja lihavampia kuin aikaisemman valtimotautitapahtuman perusteella tulleet, ja heidän diastolinen verenpaineensa, seerumin kokonaiskolesterolinsa ja LDL-kolesterolinsa pitoisuus oli suurempi (dataa ei näytetty). Diabeteksen esiintyvyys lähtötilanteen glukoosirasituskokeessa oli miehillä 19 % ja naisilla 12 % (taulukko 3). Uusista diabetesdia gnooseista 42 % (464/1 106) tehtiin glukoosin paastoarvon, 33 % (361/1 106) kahden tunnin glukoosiarvon ja 25 % (281/1 106) molempien perusteella. Yhteensä poikkeava glukoosiaineenvaihdunta (sisältäen suurentuneen paastoglukoosiarvon, heikentyneen glukoosinsiedon ja diabeteksen) todettiin 68 %:lla miehistä ja 49 %:lla naisista. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys suuren riskin henkilöillä oli IDF kriteereiden mukaan 75 % miehillä ja 67 % naisilla ja NCEP-kriteerien mukaan jonkin verran pienempi. Vuoden seurantaan osallistui 40 % (1 339/ 3 379) ensikäynnillä käyneistä miehistä ja 38 % (2 541/6 770) ensikäynnillä käyneistä naisista. Seurantaan osallistuneet olivat vanhempia (p < 0,001; miehet ja naiset), miesten diastolinen verenpaine oli matalampi (p = 0,013; miehet) kuin vain ensikäynneillä käyneillä, mutta muilta osin ryhmät eivät eronneet toisistaan (taulukko 1). Yhteensä seurantaan osallistunutta henkilöä kävi ensikäynnin ja yksivuotiskäynnin välillä vähintään yhdellä interventiokäynnillä ja 774 henkilöä osallistui neljälle tai useammalle interventiokäynnille (taulukko 4). Yksivuotiskäynnille osallistuneista suuren ris- TAULUKKO 2. D2D:n suuren riskin henkilöiden ensikäynnillä ilmoittamat aikaisemmat sairaudet, sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät ja käytössä olleet lääkkeet. MIehet Naiset Kaikki n % Kaikki n % p-arvo 1 Sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät Tupakointi , ,1 < 0,0001 Kolesteroli 5 mmol/l , ,4 0,0009 LDL-kolesteroli 2,5 mmol/l , ,2 0,6869 Triglyseridit 1,7 mmol/l ,8 6, ,6 < 0,0001 Verenpaine 135/85 mmhg , ,6 < 0,0001 Aikaisemmat sairaudet Kohonnut verenpaine , ,3 < 0,0001 Sydämen vajaatoiminta , ,6 < 0,0001 Sepelvaltimotauti , ,3 < 0,0001 Aivohalvaus tai aivoverenkiertohäiriö , ,9 0,1679 Katkokävely , ,5 < 0,0001 Käytössä olleet lääkkeet Asetyylisalisyylihappo , ,7 <0,0001 Lipidilääkitys , ,7 < 0,0001 Verenpainelääkitys , ,8 < 0,0001 Sepelvaltimotaudin lääkitys , ,5 < 0, Uskottavuusosamäärätestin p-arvo. Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk

6 Sidonnaisuudet: Timo Saaristo on toiminut lääkeyritysten Suomen MSD, GSK ja NovoNordisk tilaisuuksissa esiintyjänä. Leena Moilanen on toiminut lääkeyritysten NovoNordisk, SanofiAventis, Lilly ja Novartis tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyrityksen NovoNordisk kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Eeva Korpi-Hyövälti on toiminut lääkeyritysten NovoNordisk, MSD, GSK, AstraZeneca ja BMS tilaisuuksissa esiintyjänä sekä osallistunut lääkeyritysten Novartis, Medtronic, Merck, Boehringer Ingelheim ja NovoNordisk kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Juha Saltevo on toiminut lääkeyritysten Sanofi-Aventis, MSD, Lilly ja NovoNordisk tilaisuuksissa esiintyjänä sekä osallistunut lääkeyritysten NovoNordisk, MSD ja Medtronic kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Markku Peltonen on saanut apurahan Suomen Akatemialta tämän artikkelin kirjoittamista varten. Jaakko Tuomilehto on toiminut lääkeyritysten AstraZeneca, Bayer, NovoNordisk ja MSD tilaisuuksissa esiintyjänä sekä osallistunut lääkeyritysten Bayer, NovoNordisk, MSD ja Leiras kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin ja saanut lääkeyrityksiltä Boehringer-Ingelheim, Novartis, MSD, NovoNordisk ja AstraZeneca tutkimusapurahaa. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi on toiminut lääkeyritysten NovoNordisk ja Pfizer tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyritysten Leiras Finland, AstraZeneca ja NovoNordisk kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Jari Jokelainen, Heikki Oksa, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Matti Uusitupa: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. TAULUKKO 3. kin henkilöistä henkilöä osallistui ainoastaan seurantaan, mutta ei interventioihin. Paino, painoindeksi, vyötärönympärys, systolinen ja diastolinen verenpaine, kolesteroli ja LDLkolesteroli sekä triglyseridit korjaantuivat interventiossa käyneillä merkitsevästi (p < 0,05) verrattuna interventioon osallistumattomiin. Suurimmat painon, vyötärön ja verenpaineen muutokset todettiin henkilöillä, jotka osallistuivat vähintään neljälle interventiokäynnille. Heidän painonsa laski keskimäärin 2,5 kg, vyötärönympärys pieneni 2,7 cm, systolinen verenpaine aleni 4 mmhg ja diastolinen verenpaine 3,2 mmhg. Yksivuotiskäynnille osallistujista 18 %:lla paino laski 5 % tai enemmän (kuvio 2). Merkitsevän painonlaskun saavuttaminen oli yhteydessä interventiokäyntien määrään (kuvio 3). Yli neljäsosa (209/774) henkilöistä, joilla oli vähintään neljä interventiokäyntiä vuoden aikana, saavutti merkittävän 5 %:n painonlaskun. Vastaava luku oli 15 % (184/1 241) henkilöillä, jotka eivät osallistuneet interventioihin (p < 0,001). Henkilöillä, joilla oli vuoden kuluessa vähintään neljä interventiokäyntiä ja D2D:n suuren riskin henkilöiden lähtötilanteen glukoosiaineenvaihdunta ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyys. Glukoosirasituskokeen tulos (2 624/5 357) Miehet Naiset n % n % p-arvo 1 Normaali , ,6 < 0,0001 Suurentunut paastoglukoosi (IFG) , ,0 Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) , ,6 Aikaisemmin tunnistamaton diabetes , ,5 Metabolinen oireyhtymä, NCEP-kriteerit (3 272/6 520) , ,2 0, 0002 Metabolinen oireyhtymä, IDF-kriteerit (3 096/6 062) , ,8 < 0, Uskottavuusosamäärätestin p-arvo TAULUKKO 4. D2D:n suuren riskin henkilöiden riskitekijöiden muutokset ensikäynnin ja yksivuotiskäynnin välillä. Riskitekijä Ei interventiota Vähintään 1 Vähintään 4 interventiokäynti interventiokäyntiä n ka (SD) n ka (SD) n ka (SD) 2 Paino, kg ,67 (4,39) ,66 (5,90) ,51 (6,05) 2 Painoindeksi, kg/m ,24 (1,56) ,61 (2,03) ,93 (1,98) 2 Vyötärö, cm ,64 (5,05) ,81 (5,65) ,66 (5,79) 2 Systolinen verenpaine, mmhg ,10 (14,86) ,18 (15,13) ,14 (15,81) 2 Diastolinen verenpaine, mmhg ,27 (8,28) ,98 (8,68) ,22 (8,93) 2 fs-kol, mmol/l ,19 (0,83) ,20 (0,85) 676 0,19 (0,83) fs-hdl-kol, mmol/l ,02 (0,28) ,04 (0,28) 670 0,05 (0,26) 2 fs-ldl-kol, mmol/l 986 0,18 (0,77) ,20 (0,78) 651 0,20 (0,77) fs-trigly, mmol/l ,03 (0,89) ,09 (0,78) ,11 (0,79) 1 1 p-arvo < 0,10; 2 p-arvo < 0,05: t-testi verrattuna ei interventiota 2374 Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk 65

7 TIETEESSÄ KUVIO 2. Diabeteksen ilmaantuvuus vuoden seurannassa D2D:n suuren riskin henkilöillä painonmuutosluokittain (vakioitu 50 ikävuoteen). KUVIO 3. D2D:n suuren riskin henkilöiden painomuutokset toteutuneiden interventiokäyntien lukumäärän mukaan vuoden seurannassa. jotka saavuttivat 5 % tai suuremman painonlaskun, paino laski keskimäärin peräti 9 kg. Joka viidennellä (728/3 879) paino nousi 2,5 % tai enemmän. Diabeteksen ilmaantuvuus glukoosirasituskokeen perusteella oli sitä pienempi, mitä suurempi oli painon lasku (kuvio 2). Kun vertailuryhmänä käytettiin niitä, joiden paino ei muuttunut, oli diabetesriski 0,31 ryhmässä, jonka paino laski 5 % tai enemmän, 0,72 ryhmässä, jonka paino laski 2,5 4,9 %, mutta 1,10 ryhmässä, jonka paino nousi vähintään 2,5 %. Vastaavat suhteellisen diabetesriskin pienenemät painonlaskuryhmissä olivat 69 % ja 28 %. Painonnousuryhmässä tapahtui 10 %:n suhteellisen diabetesriskin nousu. Mikäli lähtötilanteen glukoosiaineenvaihdunta oli normaali, oli yksivuotiskäynneille osallistuneista kehittynyt diabetes painonmuutoksesta riippuen 0,8 3,7 %:lle (p = 0,016) (kuvio 4). Jos lähtötilanteessa normoglykeemisten ryhmässä olleiden paino oli laskenut vähintään 5 %, ei kenellekään kehittynyt diabetesta vuoden seurannassa. Jos paino pysyi ennallaan, diabetes todettiin 1,6 %:lla ja painon noustessa 3,7 %:lla. Ilmaantuvuusluvut vaihtelivat kohonneen paastoglukoositason kohdalla 1,7 15,9 % (p = 0,001), isoloidun heikentyneen glukoosinsiedon kohdalla 6,0 11,2 % (p = 0,091). Jos kyseessä oli sekä kohonnut paastoglukoositaso että heikentynyt glukoosinsieto, ilmaantuvuusluvut olivat 7,8 21,8 % (p = 0,061). Pohdinta Tämä tutkimus osoitti, että valtaosa Dehkon 2Dhankkeessa tunnistetuista suuren diabetesriskin henkilöistä oli lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m 2 ), heillä oli runsaasti sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä ja suurimmalla osalla heistä todettiin glukoosiaineenvaihdunnan häiriö. Peräti joka viidenneltä mieheltä ja joka kymmenenneltä naiselta löytyi aikaisemmin diagnosoimaton diabetes. Vain noin puolet tunnistetuista suuren riskin henkilöistä ohjautui elämäntapaohjauksen piiriin ja vähintään neljä neuvontakäyntiä toteutui vuoden seurannan aikana vain noin joka neljännellä joka viidennellä henkilöllä. Yhden vuoden seurantaan osallistuneilla suuren riskin henkilöiksi tunnistetuilla (runsaalla kolmasosalla ensikäynnillä käyneistä) paino aleni seurannan aikana keskimäärin kilon. Niillä, jotka osallistuivat vähin- Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk

8 Hankkeeseen osallistuneiden miesten osuus oli odotettua pienempi, vaikka heillä on suurempi sairastumisvaara. KUVIO 4. tään neljälle interventiokäynnille, paino aleni keskimäärin 2,5 kg. Diabeteksen ilmaantuvuus vuoden seurannassa riippui alkutilanteen diabeteksen esiasteesta ja saavutetusta painonlaskusta. Viidesosalla yhden vuoden seurantaan osallistuneista paino laski 5 % tai enemmän. Heillä diabeteksen suhteellinen riski pieneni 69 %. Suuren diabetesriskin tunnistaminen tapahtui pääsääntöisesti riskitestilomakkeen avulla. Diabetesliitto jakoi hankkeen alkaessa testiä lomakeversiona koko maahan 1,5 miljoonaa kappaletta. Lähes suomalaista ympäri maata täytti testin Diabetesliiton internetsivustolla vuosina ja testi julkaistiin toistuvasti myös eri lehdissä. D2D-alueella arviolta henkilön diabetesriski arvioitiin hankkeen kuluessa riskitestilomaketta käyt - Diabeteksen ilmaantuvuus lähtötilanteen glukoosihäiriön ja saavutetun painonmuutoksen mukaan D2D:n suuren riskin henkilöillä vuoden seurannassa (vakioitu 50 ikävuoteen). täen (21). Heistä arviolta :lla oli suuri sairastumisvaara (13,21). Suurin osa lomakeperusteisista riskin arvioinneista tehtiin hankkeen aikana järjestetyissä terveydenhuollon ulkopuolisissa yleisötilaisuuksissa tai internetissä, ja riskinarvioinnit johtivat vain harvoin yhteydenottoihin hankkeen toimipaikkoihin. Perusterveydenhuollon ammattilaisten ar - vioon ohjautui yli henkilön joukko, jolla oli tunnistettu suuri riski sairastua diabetekseen ja josta kerättiin tietoja. Aikaisemman valtimotaudin perustella hankkeeseen tuli mukaan yllättävän pieni osa suuren riskin henkilöistä. Onkin mahdollista, että valtimotautia sairastavia kirjattiin hankkeeseen ensisijaisesti riskitestin suuren pistemäärän (15 pistettä tai yli) perusteella tiedossa olevasta valtimotaudista riippumatta. Noin joka neljännen suuri riskisen henkilön tunnistaminen perustui tiedossa olleeseen diabeteksen esiasteeseen. Tämä osoittaa, että väestössä oli tehty glukoosirasituskokeita jo aikaisemminkin. Hankkeeseen osallistuneiden miesten osuus oli odotettua pienempi, kuten on havaittu muissakin tutkimuksissa (2,22). Miesten passiivisuus diabeteksen ehkäisyssä on suuri haaste ottaen huomioon, että miesten sairastumisvaara tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin on suurempi kuin naisten. Noin 60 % hankkeessa tunnistetuista suuren riskin yksilöistä kuului lihavien ryhmään. Useimmilla heistä lihavuuden hoito on lääketieteellisin perustein aiheellista (23). Hankkeessa tunnistetuilla suuren riskin henkilöillä esiintyi paljon hoitamattomia tai puutteellisesti hoidettuja sydän- ja verisuonisairauksia ja niiden vaaratekijöitä, ja riskitestin perusteella mukaan tulleilla oli myös merkitsevästi enemmän riskitekijöitä kuin valtimotaudin sairastaneilla. Näiden vähentäminen sekä lääkkeettömin että lääkkeellisin keinoin on perusteltua Käypä hoito -suosituksen mukaisesti (23). Tupakointi oli suuren diabetesriskin henkilöillä yleisempää kuin DPS-tutkimukseen osallistuneilla (24), mutta vähäisempää kuin väestössä yleensä (25). Henkilöt, jotka ovat halukkaita osallistumaan interventiotutkimuksiin, näyttäisivät siis näiden havaintojen perusteella tupakoivan vähemmän kuin väestö keskimäärin. Kahden tunnin glukoosirasituskoe tehtiin tunnistamattoman diabeteksen löytämiseksi ja 2376 Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk 65

9 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Tyypin 2 diabetekseen suuressa sairastumis riskissä olevien henkilöiden taudin ehkäisy on mahdollista tutkimusolosuhteissa. Käytännön sovelluksista tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä on terveyden huollossa vasta vähän kokemuksia. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämis ohjelman Dehkon osana on toteutettu maailman ensimmäistä valta kunnallista tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ohjelmaa. Tämä tutkimus opetti Suuressa sairastumis vaarassa olevia henkilöitä voidaan tunnistaa diabeteksen riskitestin avulla. Heillä on usein myös muita sydän- ja verisuoni sairauksien vaara tekijöitä. Suuressa riskissä oleville henkilöille tehtävissä glukoosi rasituskokeissa todetaan usein joko aikaisemmin tunnistamaton diabetes tai jonkin verran suurentunut veren glukoosipitoisuus. Perusterveyden huollossa tarjottavalla elämäntapaohjauksella saadaan aikaan terveyden kannalta merkittävä painonlasku, mikä on sitä suurempi mitä enemmän interventiokäyntejä tehdään. Samalla elämän tapaohjaus vähentää myös muita sydän- ja verisuoni sairauksien vaaratekijöitä. Viidesosa suuressa diabetesriskissä olevista pystyy laihduttamaan yli 5 % alkupainostaan vuoden seurannassa. Tällä saavutetaan peräti 69 %:n vähenemä diabetesriskissä. lievempien glukoosihäiriöiden selvittämiseksi. Vaikka riskitesti korreloi glukoosihäiriöiden ja oireettoman diabeteksen esiintymiseen, ei sillä voida löytää varmuudella diagnosoimatonta diabetesta (26,27). Tässä tutkimuksessa kolmasosa tunnistamatonta diabetesta sairastavista olisi jäänyt löytymättä, jos olisi mitattu pelkästään paastoglukoosi. Lähtötilanteen glukoosirasituskokeessa vain kolmanneksella miehistä ja puolella naisista oli normaali glukoosiaineenvaihdunta. Diabeteksen ilmaantuvuus oli suuren riskin henkilöiden joukossa vuoden seurannassa huomattavasti suurempi kuin aikaisemmin on raportoitu Suomesta tai muualta Euroopasta (2,28,29). D2D:n suuren riskin henkilöillä oli 2 6-kertainen diabeteksen ilmaantumisnopeus aikaisempiin raportteihin verrattuna. Runsas glukoosihäiriöiden määrä lähtötilanteessa ja seurannassa johtunee osaltaan siitä, että D2D:ssä käytetty riskihenkilöiden tunnistamisjärjestelmä löysi paljon henkilöitä, joiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriö oli edennyt jo pitkälle diabeteksen suuntaan. D2D:ssä suuren riskin rajana käytettiin riskitestin suurehkoa pistemäärää 15 tai enemmän, koska arvioitiin, ettei perusterveydenhuolto olisi kyennyt suoriutumaan lisääntyneistä glukoosirasituskokeista ja interventioista, mikäli olisi valittu matalampi riskitestin katkaisupiste, esimerkiksi pistettä (27). Vuoden seurantamittauksiin osallistuneista viidesosa onnistui laihduttamaan yli 5 % alkupainostaan. Interventioihin osallistumisaktiivisuus oli yhteydessä onnistuneeseen painon alenemiseen. Henkilöistä, joilla ei ollut lainkaan interventiokäyntejä, vain joka kolmas pystyi pudottamaan painoaan 2,5 kg tai enemmän. Paino aleni eniten niillä, jotka osallistuivat vähintään neljälle interventiokäynnille. Interventioihin osallistumiskäyntejä oli kirjattu vain 68 %:lle yhden vuoden seurantaan osallistuneista. On mahdollista, että todellinen interventiokäyntien määrä oli suurempi, sillä kaikista ryhmäinterventiokäynneistä ei välttämättä viety tietoja tiedonkeruujärjestelmään. Hankkeen suuren riskin henkilöt kävivät 1 2 kertaa hoitajien suorittamissa terveystarkastuksissa. Vaikka näiden käyntien päätarkoitus oli riskinarviointi ja interventioiden suunnittelu, ne toimivat samalla mini-interventioina, mihin viittaa sekin, että kolmasosalla pelkästään arviointikäynneillä olleista paino laski. Koko suuren diabetesriskin ryhmässä paino aleni vuoden seurannassa vain vähän yli kilon ja vyötärö pieneni yhden senttimetrin. Kuitenkin tässä hankkeessa näinkin pieni painon muutos korjasi sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä merkitsevästi. Toistaiseksi ei ole analysoitu lääkkeiden käyttöä eikä selvitetty, liittyivätkö hyödylliset valtimotautien vaaratekijöiden muutokset painonlaskun ohella ruokavalion ja liikuntatottumusten muutoksiin. Seurannan aikana saavutettu selvä painonlasku johti diabeteksen ilmaantuvuuden pienenemiseen. Vajaa viidesosa seurantaan osallistuneesta joukosta kykeni alentamaan painoaan vuoden seurannassa 5 % tai enemmän. Tässä ryhmässä diabetesriski aleni 69 % vuoden seurannassa verrattuna ryhmään, jonka paino säilyi ennallaan. Tulosta voidaan verrata kontrolloiduissa diabeteksen ehkäisytutkimuksissa saavutettuihin tuloksiin (2,3), ja näin ollen se tukee vahvasti ajatusta, että tutkimusten tulokset ovat sovellettavissa terveydenhuoltoon. Koska mukana oli laaja terveydenhuollon toimijajoukko, ovat tässä esitetyt päätelmät yleistettävissä suomalaiseen perusterveydenhuoltoon. Neljännes ensikäynnille osallistuneista jätti menemättä glukoosirasituskokeeseen. Seurannan piiristä poistui ensikäynnin jälkeen puolet suuren riskin henkilöistä. Hankkeessa jatkaneista vain vajaat kolme neljäsosaa osallistui interventioihin ennen vuoden kuluttua tapahtu- Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk

10 D2D on esimerkki translationaalisesta tutkimuksesta, jossa kliinisten tutkimusten tuloksia siirretään terveydenhuollon arkipäivään ja päätöksentekoon. nutta seurantakäyntiä. Yli neljäsosa seurannan piirissä olleista ei käynyt lainkaan suunnitelman mukaisella yksivuotiskäynnillä syistä, jotka eivät ole tiedossa. Osallistumisen vähäisyys voi johtua riskinarvioinnin kertaluonteisuudesta. Interventiot eivät aina toteutuneet suunnitellusti. Niitä oli odotettua vähemmän ja ne jakautuivat pitkälle aikavälille. Näihin puutteisiin liittynee riskihenkilöiden vaihtelevan osallistumisaktiivisuuden lisäksi monia terveydenhuoltoon liittyviä syitä, kuten esimerkiksi kilpailevat hankkeet, terveydenhuollon muutokset, resurssipula ja kutsujärjestelmien puute. Erillisen tiedonkeruujärjestelmän käyttö koettiin raskaaksi päivittäisellä vastanotolla, eikä tarvittavia tietoja kirjattu kaikista suuren riskin henkilöistä etenkään seurantakäynneillä. D2D toteutettiin perusterveydenhuollon normaalina toimintana, ja se on esimerkki translationaalisesta tutkimuksesta, jossa kliinisten tutkimusten tuloksia siirretään terveydenhuollon arkipäivään ja päätöksentekoon (30,31). D2D:n innoittamana on jo syntynyt muita hankkeita Suomessa (32), ja sen kansainvälinen merkitys on ollut erittäin suuri eurooppalaisten hankkeiden toteuttamisessa (33 37). Esittämämme tulokset Dehkon 2D-hankkeen vuoden seurantaan osallistuneista henkilöistä osoittavat, että suuressa sairastumisriskissä olevien henkilöiden elämäntapojen muutoksen toteuttaminen on mahdollista myös perusterveydenhuollossa. Ottaen huomion glukoosihäiriöiden suuren esiintyvyyden väestössä (26) on selvää, ettei suuren riskin strategia riitä, vaan tarvitaan myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaan sisältyvää väestöstrategiaa (12). Kliiniset tutkimukset ja tässä kuvatut tulokset osoittavat, että suuren riskin strategia on toteutettavissa ainakin osalle riskihenkilöistä. Jotta elämäntapamuutokset ja diabetesriskin pienentyminen olisivat merkittävät, tulisi neuvontakäyntejä olla riittävän monta. Neuvontavaiheen aikana tarvitaan aktiivista kutsu- ja seurantamenettelyä. Terveydenhuollon tietojärjestelmissä on edelleen paljon kehittämistä, jotta niitä pystyttäisiin käyttämään yhdenmukaisesti sekä ehkäisevän toiminnan että hoidon seurannan tukemiseen. Suuren riskin henkilöiden hakeutumista seurantakäynneille ei pidä jättää pelkästään heidän oman aktiivisuutensa varaan. Koska D2D:ssa käytetty diabetesriskin arviointijärjestelmä löysi runsaasti henkilöitä, joiden glukoosiaineenvaihdunta oli jo pitkälle häiriintynyt, olisi todelliseen primaariseen ehkäisyyn pääsemiseksi aloitettava ehkäisytoimet nykyistä aikaisemmin. Tämä puoltaa sitä, että otetaan käyttöön pienempi riskitestin pisteraja. Sekä diabetesriskin arviointia että suuren riskin henkilöiden interventioita ja seurantaa kannattaa jatkaa ja tehostaa D2D:ssa aloitetulla mallilla sekä saada toiminta osaksi arkityötä. Jos aikuisten riskinarvio ja -hallinta vakiintuisi perusterveydenhuollon toiminnaksi, siihen osallistuminen saattaisi muodostua yhtä luontevaksi kuin esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa käynti. D2D:ssa kehitettyjä diabeteksen ehkäisyn malleja levitetään muualle Suomeen Diabetesliiton, Sydänliiton, Aivohalvaus- ja afasialiiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön Valtimoterveyttä kaikille -hankkeessa. Lisäksi terveydenhuoltohankkeita on käynnistynyt useilla alueilla maassamme Dehkon perusajatuksen mukaisesti. Tulevaisuuden haasteena on etsiä keinoja, joilla entistä suurempi osa diabetekseen sairastumisvaarassa olevista löydettäisiin ja saataisiin tietoiseksi suurentuneesta riskistään sekä muuttamaan elämäntapojaan riskin pienentämiseksi. Hankkeen toteuttamiseen ja arviointiin osallistuivat D2D-arviointi- ja tutkimusryhmä, johtoryhmä (Pihlajamäki J, Huttunen J, Kesäniemi A, Kiuru S, Niskanen L, Oksa H, Puolakka J, Puska P, Saaristo T, Vanhala M ja Uusitupa M) ja aluekoordinaattorit Arja Hyytiä, Kaija Korpela, Mervi Lehmusaho, Karita Pesonen ja Auli Pölönen. Kiitokset Kiitämme Dehkon 2D-hanketta taloudellisesti tukeneita Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirejä, Kansanterveyslaitosta (nykyistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta), Suomen Diabetesliittoa, sosiaali- ja terveysministeriötä ja Raha-automaattiyhdistystä sekä kaikkia hankkeen toimijoita terveyskeskuksissa ja työterveyshuolloissa. Tätä tutkimusta ovat tukeneet myös Suomen Akatemian SALVEohjelma (päätösnumero ) ja Euroopan komission Terveys ja kuluttaja-asioiden pääosasto DG SANCO (päätösnumero ) Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk 65

11 ENGLISH SUMMARY Prevention of type 2 diabetes in high risk individuals in primary health care Results of the FIN-D2D programme Background Translational studies on type 2 diabetes prevention are urgently needed. As a part of the Finnish national type 2 diabetes prevention programme a screening and early intervention project was implemented in primary health care settings (FIN-D2D) in five hospital districts with a population of 1.5 million. Methods High risk individuals were identified by the Finnish Diabetes Risk Score (FINDRISC), history of impaired fasting glucose (IFG), impaired glucose tolerance (IGT), cardiovascular disease (CVD), or gestational diabetes. The total risk profile of persons identified as being at high risk of type 2 diabetes was evaluated. Participants subsequently underwent health examinations and an oral glucose tolerance test and were offered lifestyle intervention led mostly by nurses and based on healthy diet, exercise and weight reduction. The follow-up visit occurred after one year. The risk of type 2 diabetes and changes in cardiovascular risk factors were investigated in relation to the number of intervention visits and the degree of weight loss during the follow-up. Results A high-risk cohort of 10,149 individuals (30.3% men) was identified. A total of 19% of men and 12% of women had screen-detected diabetes, and a total of 68% of men and 49% of women had abnormal glucose tolerance (IFG, IGT or screendetected diabetes). The incidence of type 2 diabetes during the follow-up varied according to the baseline glucose tolerance status and weight loss achieved. The greatest weight loss was achieved in individuals with the greatest number of intervention visits. A total of 18% of the participants lost at least 5% of body weight and this was accompanied by a significant decrease in the development of diabetes and beneficial changes in the CVD risk factors. The relative risk of diabetes was 0.31 in the group which lost 5% or more of body weight compared to the group which maintained weight. Conclusions Prevalence of different degrees of glucose intolerance including undiagnosed diabetes was high in the identified high risk group. Weight loss of 5% or more was achieved with multiple intervention visits in one-fifth of the high risk individuals. This resulted in marked reduction of the risk of diabetes. Furthermore, lifestyle intervention also resulted in beneficial changes in other CVD risk factors. TIMO SAARISTO M.D., Project Manager Hospital District of Pirkanmaa, FIN-D2D Follow-up project Finnish Diabetes Association, Dehko/FIN-D2D LEENA MOILANEN, JARI JOKELAINEN, HEIKKI OKSA, EEVA KORPI-HYÖVÄLTI, JUHA SALTEVO, MAUNO VANHALA, LEO NISKANEN, MARKKU PELTONEN, JAAKKO TUOMILEHTO, MATTI UUSITUPA, SIRKKA KEINÄNEN- KIUKAANNIEMI Suomen Lääkärilehti 26 31/2010 vsk

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 Lisälehti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin

Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin TIETEESSÄ KATRIINA VIITASALO LL, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Finnair Terveyspalvelut JAANA LINDSTRÖM FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KATRI HEMIÖ ETM, ravitsemustutkija

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön

Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi KTTYL Tieteellinen jatkokoulutus DEHKO:n 2D-hanke (D2D), diabeteksen seulonta ja ehkäisy sekä hankeen arviointi Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Korkean riskin strategia 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA Korkean riskin strategia Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15

Lisätiedot

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri Novo Nordisk Farma Oy Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi LKT, professori, laitoksen johtaja Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Aikuisten diabetes Markku Laakso ja Matti Uusitupa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Diabeteksen esiintyvyyden huomattava lisääntyminen aiheutuu ennen muuta ympäristömme ja elintapojemme muutoksista, jotka

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Tutkimus- ja kehittämishanke. Rahoittajat: Työsuojelurahasto,

Lisätiedot

The evolution of mankind... 80

The evolution of mankind... 80 L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012 LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä

Lisätiedot

Se on kaikkee muuta se elämä

Se on kaikkee muuta se elämä Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa

Lisätiedot

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa

Lisätiedot

Laura Nyrövaara. Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma Syksy 2013 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Laura Nyrövaara. Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma Syksy 2013 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto RUOKAILUTOTTUMUKSET JA TIETOISUUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ 5 vuoden seurantatutkimus aikaisemmin tunnistamattomilla tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla, heikentyneet sokeriarvot omaavilla

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat

Lisätiedot

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality Days Jaana Leiviskä Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot