Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia
|
|
- Hannu Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteessä alkuperäistutkimus verkossa ensin Julkaistu Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Kennet Harald FM, ATK-suunnittelija Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistutkija Pekka Jousilahti FT, tutkimusprofessori Noora Kanerva ETM, tutkija Markku Peltonen FT, tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö Erkki Vartiainen LKT, tutkimusprofessori, osaston johtaja Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Lähtökohdat Suomalaisten aikuisten terveyttä on seurattu systemaattisesti viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Viimeksi seuranta toteutettiin vuonna Tässä artikkelissa kuvataan työikäisten miesten ja naisten keskimääräisen painoindeksin ja vyötärölihavuuden esiintyvyyttä ja muutoksia. Menetelmät Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen poikkileikkausaineistot ovat sisältäneet työikäistä miestä ja naista eri puolilta Suomea. Osallistumisprosentit ovat vaihdelleet tutkimusvuosittain välillä %. Tässä osatutkimuksessa tutkittiin työikäisiä vuotiaita. Tutkittaville lähetettiin kyselylomake, ja heidät kutsuttiin terveystarkastukseen, jonka suoritti tutkimukseen erikseen koulutettu henkilökunta. Tulokset Työikäisten miesten keskimääräinen painoindeksi oli 26,9 kg/m 2 ja naisten 25,9 kg/m 2 vuonna Vähintään ylipainoisia (BMI 25 kg/m 2 ) oli miehistä 65 % ja naisista 46 % ja joka viides heistä oli lihava (BMI 30 kg/m 2 ). Painoindeksijakaumissa ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia kahden viimeisimmän tutkimuskerran välillä. Joka kolmannella suomalaisella (31 %) oli vyötärölihavuutta. Naisten keskimääräinen vyötärön ympärys oli pienentynyt 1,2 cm (p < 0,05), mutta miehillä ei havaittu vastaavaa muutosta (p = 0,24). Päätelmät Vuosikymmeniä jatkunut suomalaisten työikäisten miesten ja naisten painoindeksin ja vyötärönympäryksen suureneminen on hidastunut tai jopa tasaantunut. Suomi on ensimmäisten maiden joukossa, jossa tämäntyyppinen kansanterveyden kannalta edullinen muutos on raportoitu. On tosin muistettava, että osallistumisaktiivisuus on heikentynyt vuosikymmenten aikana. Toimenpiteitä lihavuuden vähentämiseksi tarvitaan edelleen, sillä enemmistö työikäisistä on vähintään ylipainoisia. Vertaisarvioitu Elintason nousu sekä elinympäristön ja elintapojen muuttuminen ovat johtaneet ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen. Energian kulutusta ovat pienentäneet työn fyysisen kuormittavuuden ja arkiliikunnan väheneminen sekä istuvan elämäntavan yleistyminen. Ylimääräistä energiaa kertyy muun muassa sokeri- ja rasvapitoisista välipaloista, alkoholista sekä liian isoista ruoka-annoksista. Lihavuuden yleisyys on kaksinkertaistunut maailmassa 30 viime vuoden aikana, ja kehityksen nopeus on vain kiihtynyt 2000-luvulla (1). On arvioitu, että 35 % kaikista maailman yli 20-vuotiaista on ylipainoisia (BMI 25 kg/m 2 ) ja 11 % on lihavia (BMI 30 kg/m 2 ). Euroopan unionin alueella puolet aikuisista on vähintään ylipainoisia ja 17 % on lihavia (2). Lihavuus on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä (3). Yhdeksän kymmenestä tyypin 2 diabetesta sairastavasta suomalaisesta on vähintään ylipainoisia (4). Lihavuus altistaa myös monille muille sairauksille, kuten verenkiertoelimistön sairauksille, eri syöville, astmalle, depressiolle sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksille (3). Erityisesti vyötärölihavuus ja nuorella iällä alkanut lihavuus lisäävät sairastumisriskiä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että lihavuus, epäterveellinen ruo
2 Kirjallisuutta 1 Stevens GA, Singh GM, Lu Y ym. National, regional, and global trends in adult overweight and obesity prevalences. Popul Health Metr 2012;10:22. 2 OECD Library. Health at a glance: Europe org (siteerattu ) 3 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus, kavalio ja tupakointi ovat kolme tärkeintä tekijää ennustettaessa toimintakykyisiä elinvuosia (5). Systemaattinen lähes sata tutkimusta sisältänyt kirjallisuuskatsaus osoitti, että lihavuus lisää myös kokonaiskuolleisuutta (6). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisen työikäisen väestön keskimääräistä painoindeksiä, lihavuuden yleisyyttä ja niiden muutoksia alueittain sekä sukupuoli-, ikä- ja koulutusryhmittäin. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamiin kansallisiin FINRISKI-terveystutkimuksiin. Aineisto ja menetelmät FINRISKI-terveystutkimus on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien, kaikkiaan yhdeksän kertaa (7). Viimeksi tutkimus toteutettiin vuonna Tavoitteena on seurata sydän- ja verisuonitautien sekä muiden keskeisten kansantautien ja näiden Taulukko 1 Painoindeksin (BMI) ja vyötärölihavuuden keskiarvot (luottamusväli) ja esiintyvyys FINRISKI 2007 ja tutkimuksissa ja 2012 FINRISKI FINRISKI p-arvo 1,2 Yhteensä Yhteensä Yhteensä v v v v v v v MIEHET, n Paino, kg 84,6 (84,0 85,1) 83,2 (82,0 84,4) 85,2 (84,0 86,4) 87,2 (86,0 88,5) 86,2 (85,1 87,3) 85,4 (84,8 86,0) 0,06 Pituus, cm 177 (177,2 177,7) 179 (178,8 180,0) 179 (178,3 179,3) 178 (177,6 178,6) 176 (175,1 176,1) 178 (177,7 178,3) < 0,05 BMI, kg/m 2 26,8 (26,6 27,0) 25,8 (25,4 26,2) 26,6 (26,2 27,0) 27,5 (27,0 27,9) 27,9 (27,5 28,3) 26,9 (26,7 27,1) 0,47 jakauma, % < 18,5 0,4 0,2 0,6 0 0,4 0,3 0, ,5 24,9 35,6 44,4 41,2,5 25,2 35,2 25,0,9 45,5 42,3 40,9 46,6 47,2 44,2 30,0 34,9 15,0 11,2 12,4 18,2 20,6 15,5 35,0 39,9 2,7 1,5 4,4 4,7 5,0 3,8 40,0 0,8 0,4 0,4 1,1 1,7 0, ,0 55,3 58,2 70,5 74,5 64,5 0, ,6 13,1 17,3 23,9 27,3 20,3 0,19 Vyötärö, cm 95,8 (95,3 96,3) 89,8 (88,9 90,7) 93,6 (92,5 94,6) 98,3 (97,3 99,4) 100,6 (99,5 101,6) 95,5 (94,9 96,0) 0,24 > 100 cm, % 31,8 13,5 26,2 38,7 45,5 30,7 0,61 NAISET, n Paino, kg 70,3 (69,8 70,9) 64,7 (63,5 65,9) 70,2 (68,9 71,4) 72,7 (71,5 74,0) 72,6 (71,5 73,7) 70,1 (69,4 70,7) 0,49 Pituus, cm 164 (163,7 164,2) 166 (164,9 166,2) 166 (165,4 166,5) 165 (164,2 165,2) 162 (161,5-162,4) 165 (164,2 164,8) < 0,05 BMI, kg/m 2 26,2 (26,0 26,4) 23,6 (23,2 23,9) 25,5 (25,1 25,9) 26,8 (26,4 27,3) 27,7 (27,3 28,1) 25,9 (25,7 26,1) 0,06 jakauma, % 18,4 1,3 2,2 1,1 0,8 1,8 1,5 18,5 24,9 49,5 73,4 58,4 44,6 33,9 52,2 25,0,9,9 15,0 24,9,9 35,0 26,3 30,0 34,9 11,9 7,6 8,8 15,4 20,6 13,3 35,0 39,9 4,7 1,2 4,5 6,9 6,2 4,7 40,0 2,7 0,7 2,4 2,6 2,6 2,0 0, ,2 24,4 40,5 54,7 64,3 46,3 < 0, ,2 9,4 15,7 24,8 39,4 20,0 0,55 Vyötärö, cm 86,2 (85,7 86,7) 77,2 (76,3 78,2) 83,8 (82,7 84,9) 87,7 (86,7 88,8) 91,1 (90,1 92,1) 85,0 (84,5 85,6) < 0,05 > 90 cm, % 32,0 12,7 24,6 37,1 48,2 31,0 0,32 1 Väestöpainotetut arvot 2 Ikäkorjatut arvot 3 Painoluokkien jakaumien vertailu 2007 ja 2012 (χ 2 -testi) 30
3 4 Pajunen P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Korpi-Hyövälti E, ym. Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla. Suom Lääkäril 2012;67: US Burden of Disease Collaborators. The state of US health, Burden of diseases, injuries and risk factors. JAMA 2013;310: Flegal KM, Kit BK, Orpana H, Graubard BI. Association of all-cause mortality with overweight and obesity using standard body mass index categories. A systematic review and meta-analysis. JAMA 2013;309: Borodulin K, Saarikoski L, Lund L ym. Kansallinen FINRISKI 2012 terveystutkimus. Osa 1. Tutkimuksen toteutus ja menetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja 22/ Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67: Tolonen H, Koponen P, Aromaa A, toim. Recommendations for the health examination surveys in Europe. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B21/ Lundqvist A, Lahti-Koski M, Rissanen A, Stenholm S, Borodulin K, Männistö S. Biologiset vaaratekijät. Lihavuus. Raportissa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 68/2012; Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL:n Raportti 21/ Sundquist J, Johansson S-E, Sundquist K. Levelling off of prevalence of obesity in the adult population of Sweden between 2000/01 and 2004/05. BMC Public Health 2010;10: Neovius K, Johansson K, Kark M, Tynelius P, Rasmussen F. Trends in self-reported BMI and prevalence of obesity in Stockholm County, Sweden. Eur J Public Health 2013;23: Flegal KM, Carroll MD, Ogden CL, Curtin LR. Prevalence and trends in obesity among US adults, JAMA 2010;303: Schneider H, Dietrich ES, Venetz WP. Trends and stabilization up to 2022 in overweight and obesity in Switzerland, comparison to France, UK, US and Australia. Int J Environ Res Public Health 2010;7: riskitekijöiden tasoa ja muutoksia väestössä. Ensimmäiset tutkimukset sisälsivät edustavat satunnaisotokset Pohjois-Karjalan ja Kuopion seudun väestöstä. Turun ja Loimaan seutu on ollut mukana vuodesta 1982, Helsingin ja Vantaan kaupungit vuodesta 1992 sekä Oulun lääni vuodesta Tutkimusalueet ovat pysyneet samoina, vaikka alueiden hallinnolliset nimet ovat vuosien varrella muuttuneet. Tässä artikkelissa alueista käytetään seuraavia nimiä, jotka perustuvat tämän hetken käytäntöön: Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo, Turku ja Loimaa, Helsinki ja Vantaa sekä Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Tutkittavat poimittiin väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla, niin että eri tutkimusalueilla jokaisessa sukupuoli- ja kymmenvuotisikäryhmässä oli henkilöä. Perusotoksen suuruus jokaisella tutkimusalueella on siis tutkittavaa. Osallistumisprosentti on vaihdellut alkuvuosien yli 90 %:sta kahden viimeisimmän tutkimuskerran noin 65 %:iin (7,8). Esimerkiksi vuonna 2007 tutkimukseen osallistui viidellä tutkimusalueella ja vuonna 2012 puolestaan tutkittavaa. Tutkittavat olivat alkuvuosina vuotiaita ja myöhemmin vuotiaita. Tutkimuksille on haettu eettiset luvat tutkimusvuoden käytäntöjen mukaan. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Kuvio 1. koordinoiva eettinen toimikunta on puoltanut vuosina 2007 ja 2012 tehtyjä tutkimuksia. Otokseen valituille lähetettiin postitse kutsu terveystarkastukseen ja kyselylomake. Kyselylomakkeella kartoitettiin muun muassa tutkittavien sosioekonomista taustaa. Koulutusvuodet jaettiin syntymäkohorteittain kolmanneksiin (matala, keski ja korkea). Syntymäkohorteittain toteutettua luokittelua käytetään, koska väestön peruskoulutustaso on vuosikymmenien aikana noussut. Koulutetut tutkimushoitajat tekivät terveystarkastuksen mittaukset ja ottivat verinäytteet. Menetelmät noudattivat kansainvälisiä suosituksia (9). Paino mitattiin punnusvaa alla kaikissa tutkimuksissa. Vyötärön ympärysmitta mitattiin suoliluun harjanteen ja alimman kylkiluun puolivälistä. Vyötärölihavuuden rajaarvona käytettiin 90 cm naisille ja 100 cm miehille. Painoindeksi (BMI) laskettiin jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m 2 ). Painoindeksi luokiteltiin seuraavasti (3): < 18,5 kg/m 2 alipaino 18,5 24,9 kg/m 2 normaalipaino 25,0,9 kg/m 2 ylipaino 30,0 34,9 kg/m 2 lihavuus 35,0 39,9 kg/m 2 vaikea lihavuus 40,0 kg/m 2 sairaalloinen lihavuus Keskimääräinen painoindeksi 40 vuoden aikana ( ) on esitetty alueittain ja ikä vuotiaiden miesten ja naisten ikävakioitu painoindeksi tutkimusalueittain BMI alueittain, miehet v BMI alueittain, naiset v kg/m 2 kg/m Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu
4 16 Hayes AJ, Clarke PM, Lung TW. Change in bias in self-reported body mass index in Australia between 1995 and 2008 and the evaluation of correction equations. Population Health Metrics 2011;9: Howel D. Trends in the prevalence of obesity and overweight in English adults by age and birth cohort, Public Health Nutr 2010;14: Vissher TLS, Heitmann BL, Rissanen A, Lahti-Koski M, Lissner L. A break in the obesity epidemic? Explained by biases or misinterpretation of the data. Int J Obesity 2015;39: Spencer EA, Appleby PN, Davey GK, Key TJ. Validity of self-reported height and weight in 4808 EPIC-Oxford participants. Public Health Nutr 2002;5: Krul AJ, Daanen HAM, Choi H. Self-reported and measured weight, height and body mass index (BMI) in Italy, the Netherlands and North America. Eur J Public Health 2010;21: Shiely F, Hayes K, Perry IJ, Kelleher CC. Height and weight bias: the influence of time. PLoS One 2013;8:e Olsen LW, Baker JL, Holst C, Sorensen TIA. Birth cohort effect on the obesity epidemic in Denmark. Epidemiology 2006;17: Lahti-Koski M, Jousilahti P, Pietinen P. Secular trends in body mass index by birth cohort in eastern Finland from 1972 to Int J Obesity 2001;25: Ford ES, Dietz WH. Trends in energy intake among adults in the United States: findings from NHANES. Am J Clin Nutr 2013;97: Rasmussen LB, Andersen LF, Borodulin K ym. Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in all Nordic Countries Report of Nordic Council of Ministers. Kailow Express ApS, Denmark 2012; Berghöfer A, Pischon T, Reinhold T, Apovian CM, Sharma AM, Willich SN. Obesity prevalence from a European perspective: a systematic review. BMC Public Health 2008;8: Borodulin K, Jousilahti P. Liikunta vapaa-ajalla, työssä ja työmatkalla Tutkimuksesta tiiviisti 5, marraskuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta. Käypä hoito -suositus vakioituna vuotiaille, joka oli yhteinen ikäryhmä kaikille tutkimusvuosille (kuvio 1). Lyhyemmät aikatrendit ( ja ) on esitetty ikävakioituna ja väestöpainotettuina vuotiaille (taulukko 1, kuvio 2). Tulokset Suomalaisten miesten painoindeksi on noussut 1970-luvulta ja naisten painoindeksi 1980-luvulta lähtien. Nousun kehitys on kuitenkin hidastunut ja jopa tasaantunut viime vuosien aikana (taulukko 1, kuvio 1). Miesten painoindeksin kehityksessä oli vuosien 2002 ja 2012 välillä eroja tutkimusalueittain esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja pääkaupunkiseudun kesken mutta vuosien 2007 ja 2012 välillä kehityksen erot eivät enää olleet tilastollisesti merkitseviä. Sama havaittiin miesten paino indeksin kehityksessä ikäryhmittäin. Koulutusryhmittäin miesten painoindeksin kehittymisessä ei ollut eroja (kuvio 2). Naisten paino indeksin kehityksessä ei ollut eroja kumpanakaan tarkastelujaksona sen enempää alueittain (kuvio 1) kuin ikä- tai koulutusryhmittäinkään (kuvio 2). Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) naisten osuus on pienentynyt vuosien 2007 ja 2012 välisenä aikana 2,9 prosenttiyksikköä (taulukko 1). Kuvio 2. Lihavien (BMI 30 kg/m 2 ) miesten osuus on kasvanut 1,7 prosenttiyksikköä ja naisten 0,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2007 vuoteen 2012, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla asuvat miehet ja naiset olivat keskimäärin hoikempia kuin muualla maassa asuvat. Keskimääräiset painoindeksit ovat suurimmat Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Ikäryhmien painoindeksierot olivat naisilla suuremmat kuin miehillä. Vanhempien naisten painoindeksi oli 4,1 yksikköä suurempi kuin nuorempien naisten, kun miesten vastaava ero oli 2,1 yksikköä (yksi yksikkö vastaa noin 3 kg). Matalimmin koulutetut ovat keskimäärin lihavampia kuin muut (kuvio 2). Työikäisten miesten keskimääräinen painoindeksi vuonna 2012 oli 26,9 kg/m 2 eli jokseenkin sama kuin viisi vuotta aikaisemmin (26,8 kg/m 2 ) (taulukko 1). Työikäisten naisten keskimääräinen painoindeksi oli 25,9 kg/m 2, kun se viisi vuotta aiemmin oli 26,2 kg/m 2 (taulukko 1). Miehistä 65 % ja naisista 46 % on vähintään ylipainoisia, ja joka viides (20 %) heistä on lihava. Työikäisistä miehistä 5 % ja naisista 7 % on vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia (BMI 35 kg/m 2 ) vuotiaiden miesten ja naisten ikävakioitu ja väestöpainotettu painoindeksi koulutusryhmittäin kg/m BMI koulutusryhmittäin, miehet v kg/m Matala Keski Korkea BMI koulutusryhmittäin, naiset v
5 Husu P, Paronen O, Suni J, Vasankari T. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011;15: Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H ym. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suom Lääkäril 2014;69: Vasankari T. Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Suom Lääkäril 2014;69: Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res 2012;56. doi: /fnr.v56i Mozaffarian D, Hao T, Rimm EB, Willett WC, Hu FB. Changes in diet and lifestyle and long-term weight gain in women and men. N Engl J Med 2011;364: EUFIC Review 01/2012. Fruit and vegetable consumption in Europe do Europeans get enough. en/page/rarchive/expid/ Fruit-vegetable-consumption- Europe (siteerattu ). 35 Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen M-L, Virtanen S. Finravinto tutkimus. THL:n Raportti 16/2013; Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta - Suomalaiset ravitsemussuositukset Tampere: Juvenes Print Suomen yliopistopaino 2014; Maataloustilasto. Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot, ravintotase (siteerattu ). 38 Kanerva N, Kaartinen NE, Ovaskainen ML, Konttinen H, Kontto J, Männistö S. A diet following Finnish nutrition recommendations does not contribute to the current epidemic of obesity. Public Health Nutr 2013a;16: Kanerva N, Kaartinen NE, Schwab U, Lahti-Koski M, Männistö S. Adherence to the Baltic Sea diet consumed in the Nordic countries is associated with lower abdominal obesity. Br J Nutr 2013;109: Nielsen SJ, Popkin BM. Patterns and trends in food portion sizes, JAMA 2003;289: Steenhuis IH, Leeuwis FH, Vermeer WH. Small, medium, large or supersize: trends in food portion in the Netherlands. Public Health Nutr 2010;13: Lähes kolmanneksella työikäisistä miehistä ja naisista esiintyi vyötärölihavuutta (taulukko 1). Kahden viimeisimmän tutkimuskerran välillä työikäisten naisten keskimääräinen vyötärönympärys on pienentynyt 1,2 cm, mutta miesten vyötärönympäryksessä ei ole tapahtunut muutosta. Pohdinta Kehityssuunnassa muutoksen merkkejä Suomalaisten miesten ja naisten keskimääräinen painoindeksin nousu, ylipainoisten ja lihavien osuuden kasvu sekä vyötärölihavuuden yleistyminen näyttävät hidastuneen tai jopa pysähtyneen. Terveys tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten keskimääräinen painoindeksi ja lihavuuden yleisyys eivät kasvaneet vuoteen 2000 verrattuna (10). Miesten keskimääräinen paino kuitenkin lisääntyi 1,7 kg ja naisten 0,9 kg. Miesten vyötärönympärys ja vyötärölihavuuden yleisyys eivät suurentuneet vuodesta 2000 vuoteen 2011, kun taas naisten vyötärönympärys ja vyötärölihavuuden yleisyys pieneni jonkin verran (p < 0,05). Suomalaisten aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus raportoi samansuuntaisia osuuksia itse ilmoitetulle ylipainolle vuonna 2011 (miehet 60 % ja naiset 44 %) ja 2012 (miehet 58 % ja naiset 43 %) (11). Joitain samansuuntaisia tuloksia on saatu muuallakin, vaikkakin ylipaino ja lihavuus yleisesti kasvavat kaikkialla. Ruotsissa vuotiaiden keskimääräinen painoindeksi ja lihavuuden esiintyvyys eivät suurentuneet vuosien aikana (12). Tukholman läänissä tehdyssä tutkimuksessa painoindeksi ja lihavuuden esiintyvyys eivät myöskään suurentuneet vuosien aikana, mutta luvut kääntyivät uudestaan nousuun vuoden 2006 jälkeen (13). Italiassa sekä miesten että naisten lihavuuden kasvu tasaantui vuosina Merkkejä lihavuuden esiintyvyyden tasaantumisesta on raportoitu myös sveitsiläisillä, yhdysvaltalaisilla ja australialaisilla naisilla, mutta ei miehillä (14,15,16). Englantilaisilla ylipainoisten ja lihavien osuudet ( ) ovat kasvussa, mutta kasvu on hidastunut vuoden 1999 jälkeen (17). Yksittäisissä tutkimuksissa ei ole esitetty selkeitä syitä painoindeksin kasvun tasaantumiselle. Seurantatutkimuksiin liittyy monia rajoitteita, jotka on syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa. Esimerkiksi tutkittavat eivät osallistu tutkimuksiin nykyisin yhtä innokkaasti kuin aikaisemmin (7). Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten osallistumisprosentit ovat vielä suhteellisen korkeat, ja kahdessa viimeisessä FINRISKI-tutkimuksessa (vuonna 2007 ja 2012) osallistuminen on pysynyt samalla tasolla, noin 65 %:ssa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta, että lihavat jäävät helpommin pois tutkimuksista ja että heidän osallistumattomuutensa on voinut kasvaa vuosien mittaan enemmän kuin muiden. Äskettäin julkaistun katsauksen mukaan tutkimuksissa hypoteesi, että osallistumisprosentti olisi vaikuttanut lihavuuden muutoksiin, on saanut tukea, mutta myös päinvastaisia tuloksia on raportoitu (18). Kymmenestä tutkimuksesta, joissa lihavuuden nousu on tasaantunut tai laskenut, vain neljässä raportoitiin osallistumisen vähentyneen, ja muissa tutkimuksissa osallistumisprosentti oli korkea, tasainen tai jopa noussut. Katsauksen tekijät kuitenkin muistuttavat, että kaikissa julkaistuissa tutkimuksissa ei ole esitetty osallistumisprosentteja. Myöskään tutkimuksen koko tai edustavuus ei selittänyt lihavuuden tasaantumista. Eri maiden tulosten vertailtavuutta vaikeuttaa se, että monissa seurantatutkimuksissa on käytetty tutkittavan itsensä raportoimia pituus- ja painotietoja. Ne eroavat jonkin verran mittaustuloksista ja voivat näin ollen vaikuttaa lihavuuden esiintyvyyteen (19,20). Irlantilaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että virheet itse raportoidussa pituudessa pysyivät samansuuruisena 5 10 seurantavuoden aikana (21). Tulokseen ei vaikuttanut sukupuoli, ikä tai painoluokka. Sen sijaan virheet itse raportoidussa painossa kasvoivat ajan myötä molemmilla sukupuolilla, kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti lihavilla tutkittavilla. FINRISKI-tutkimuksissa koulutetut tutkimushoitajat mittasivat pituuden, painon ja vyötärön ympäryksen terveystarkastuksen aikana. Pitkien ajanjaksojen aikana väestössä voi tapahtua myös muutoksia, jotka voivat selittää havaittuja tuloksia. Esimerkiksi eri syntymäkohorteissa lihavuuden esiintyvyys ja lihavuuden kehittyminen voivat olla erilaisia (22). Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti nuoret miehet lihoivat 1970-luvulta 1990-luvulle nopeammin kuin aikaisemmat sukupolvet ja olivat samanikäisenä lihavampia kuin heitä 33
6 Tästä asiasta tiedettiin Lihavuus altistaa monille kroonisille kansantaudeille, kuten diabetekselle, verenkiertoelimistön sairauksille, eri syöville, astmalle, depressiolle sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Keskimääräinen painoindeksi ja vyötärölihavuus ovat lisääntyneet Suomessa vuosikymmenien ajan. Jo 5 10 %:n painonpudotuksella saavutetaan merkittäviä terveyshyötyjä. Liikunnallinen elämäntapa, suositusten mukainen ruokavalio ja riittävä uni ovat keskeisiä tekijöitä painonhallinnassa. Tämä tutkimus opetti Suomalaisten työikäisten miesten ja naisten ylipainon ja lihavuuden kasvu on taittunut. Edelleen kaksi kolmesta miehestä ja lähes puolet naisista on vähintään ylipainoisia. Joka viides työikäinen on lihava, ja joka kolmannella on merkittävää vyötärölihavuutta. 42 Rolls BJ, Morris EL, Roe SR. Portion size of food affects energy intake in normal-weight and overweight men and women. Am J Clin Nutr 2002;76: Block JP, Condon SK, Leinman K ym. Consumers estimation of calorie content at fast food restaurants: cross sectional observational study. BMJ 2013;346: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus Pajunen P, Vartiainen E, Männistö S, Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M. Intra-individual changes in body weight in population-based cohorts during four decades: the Finnish FINRISK study. Eur J Public Health 2012;22: Pietiläinen K. Yhden koon lihavuudesta yksilöllisiin ratkaisuihin. Suom Lääkäril 2014;69: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansallisen lihavuusohjelman ohjelmaryhmä. Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen Ohjaus-raporttisarja 13/2013. Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. aikaisemmin syntyneet miehet (23). Toisaalta on esitetty, että päätöksenteko, terveyden edis tämistyö ja erityisesti lihavuusaiheiden runsas käsittely tiedotusvälineissä olisi vaikuttanut positiivisesti väestön terveyskäyttäytymiseen (24). Enemmistö edelleen ylipainoisia Lihavuuden kasvun tasaantumisesta huolimatta enemmistö suomalaisista aikuisista on edelleen ylipainoisia tai lihavia. Työikäisistä miehistä kaksi kolmesta ja naisista lähes puolet on vähintään ylipainoisia. Kaikkiaan 20 % työikäisistä on vähintään lihavia ja 5 7 % vaikeasti ja sairaalloisesti lihavia. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset ja islantilaiset olivat keskimäärin muita pohjoismaalaisia lihavampia (25). Eurooppalaisittain olemme keskitasoa (26). Etelä-, keski- ja itäeurooppalaiset ovat keskimäärin lihavampia kuin länsi- ja pohjoiseurooppalaiset. Suomalaisten ylipaino-ongelmaan ei ole yksiselitteistä syytä. Merkittävä vaikutus on kuitenkin arkiympäristöllä, joka ei juuri kannusta liikkumaan. Työn fyysinen kuormittavuus ja työmatkaliikunta ovat merkittävästi vähentyneet edellisten vuosikymmenten aikana ja vapaaajan liikunta on lisääntynyt (27). Kahden viimeisimmän tutkimuskerran välillä miesten vapaa-ajan liikunta on hieman lisääntynyt ja naisten vähentynyt. Aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (esim. reipas kävely) vähintään 2 tuntia 30 minuuttia tai vaihtoehtoisesti raskasta liikuntaa (esim. juoksu) 1 tunti 15 minuuttia viikossa sekä lisäksi kaksi kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua (28). Vain puolella työikäisistä suomalaisista liikunnan määrä täyttää terveyttä ylläpitävän kestävyysliikuntasuosituksen tavoitteet (). Vain joka kymmenes pitää huolta lihaskunnostaan. Kiihtyvyysmittarilla mitattuna reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta kertyi huomattavasti vähemmän verrattuna kyselytutkimusten tuloksiin (30). Täysin liikkumattomia on % väestöstä (). Arjen istumista tulisi vähentää liikunnan lisäämisen ohella (31). Äskettäin julkaistu systemaattinen katsaus osoitti, että erityisesti kuitupitoiset ruoat, hedelmät ja pähkinät sekä yleisemmin terveellisen ruokavalion noudattaminen estävät painon nousua (32). Näyttöä on myös täysjyväviljan lihavuutta ehkäisevästä vaikutuksesta. Painon nousua edistävät runsas lihan, puhdistetun viljan, makeisten ja jälkiruokien kulutus. Vastaavia tuloksia on saatu myös kahdessa laajassa yhdysvaltalaisessa kohorttitutkimuksessa, joissa lihavuuden muutosta tutkittiin vuoden ajan (33). Niissä raportoitiin myös, että sokeroidut virvoitusjuomat lisäävät lihavuuden riskiä. Vaikka suomalaisten ruokavalio on viime vuosikymmenien aikana parantunut, meidän tulisi edelleen syödä enemmän kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten kasvisten ja hedelmien kulutus oli alimmassa neljänneksessä (34). Finravinto tutkimuksen mukaan miehet kuluttivat noin 160 g kasviksia ja 200 g hedelmiä päivässä, naiset noin 165 g ja 230 g (35); suositus on yhteensä 500 g päivässä (36). Suomalaisten tärkein kuidun lähde on ruisleipä, mutta sen kulutus on huolestuttavasti vähentynyt (37). Lisäksi sokeripitoisten virvoitusjuomien, makeisten ja alkoholin kulutus on noussut viime vuosikymmenien aikana. Kotimaisessa tutkimuksessa on myös osoitettu, että ravitsemussuosituksia paremmin noudattavilla esiintyy vähemmän lihavuutta kuin muilla (38,39). Kulutustottumuksissa tulisi kiinnittää huomiota myös ruoan määrään. Tavallisimpien elintarvikkeiden annoskoot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, ja esimerkiksi pikaruokaloiden annokset ovat kasvaneet 2 5-kertaisiksi alkuperäisistä (40,41). Isompi annos hou 34
7 Vain puolella työikäisistä suomalaisista liikunnan määrä täyttää terveyttä ylläpitävän kestävyysliikuntasuosituksen tavoitteet. kuttelee ruokailijaa syömään enemmän (42). Kuluttajat totutetaan huomaamatta isompiin ruokamääriin, jolloin myös kohtuullisen ja riittävän annoksen arvioiminen vaikeutuu (43). Jo 5 10 %:n pysyvä painonpudotus parantaa ylipainoisen aikuisen terveyttä (3). Painonhallinta on tehokas keino ehkäistä ja hidastaa lihavuuden aiheuttamia liitännäissairauksia. Lihavuutta on kuitenkin nykykeinoin vaikea hoitaa, joten sen ehkäisy on tärkeää. Lihavuus on lisääntynyt myös lapsilla ja lihavista lapsista tulee usein lihavia aikuisia, joten varhainen puuttuminen on tärkeää (44). Aikaisemmin FINRISKI-aineistosta tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten miesten keskimääräinen vuosittainen painonnousu on pysynyt samanlaisena vuosikymmenestä toiseen (0,27 0,47 kg/v), mutta vuoden 1990 jälkeisiin tutkimuksiin osallistuneet naiset lihoivat vuosittain kaksi kertaa niin paljon kuin naiset aiempina tutkimusvuosina (0,53 0,63 kg/v) (45). Jos ylipainoa on päässyt kertymään, laihduttaminen on sitä helpompaa mitä aikaisemmin ongelmaan tartutaan. Perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli yksilöiden painon seurannassa ja riskiyksilöiden tavoittamisessa. Lihavuuden hoidossa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että lihavuuden syytekijät, ilmiasu sekä hoidon tarve ja mahdollisuudet vaihtelevat (46). Lihavuus ei johdu pelkästään liikkumattomasta elämäntyylistä tai liian suurista ruokamääristä, tai ainakin ne voivat liittyä energiatasapainoon monella eri tavalla ja yksilöllisesti. Osalle ihmisistä lihavuus kehittyy nopeasti isojen elämänmuutosten yhteydessä tai syömishäiriöiden, uni-valverytmin häiriöiden, yksinäisyyden tai elämänhallinnan puuttumisen vuoksi. Toisille painoa taas kertyy pikkuhiljaa vuosien varrella elämän ruuhkavuosina, jolloin ei tule tarpeeksi kiinnitettyä huomiota omaan hyvinvointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt kansallisen yhteistyöohjelman Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta (47). Koko väestön painokäyrien kääntämisessä laskuun tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä. Kiitokset Suomen Akatemia, tutkimushankkeet ja (SM). English summary in english The trend towards increasing obesity seems to have slowed down in the working aged Finnish population Results from the National FINRISK Studies 35
8 English summary Satu Männistö, Tiina Laatikainen, Kennet Harald, Katja Borodulin, Pekka Jousilahti, Noora Kanerva, Markku Peltonen, Erkki Vartiainen The trend towards increasing obesity seems to have slowed down in the working aged Finnish population Results from the National FINRISK Studies Background Overweight and obesity are the most important health problems worldwide. In Finland, the prevalence of obesity and obesity trends have been monitored over the last forty years. Methods This study is part of the National FINRISK Studies, which have been carried out every five years since 1972 to monitor cardiovascular risk factors in Finland. The cross-sectional representative samples included ,000 working-age adults from 3-5 geographical areas (participation rates 65-90%). We investigated the long-term trends ( or ) and recent changes ( ) in body mass index (BMI) by gender, study area, age and educational group. Weight, height and waist were measured following a standardized international protocol. Results The BMI has increased among Finnish men since the 1970s and among women since the 1980s. Although the newest results from 2012 show that the prevalence of obesity has levelled off over the last years, 65% of men and 46% of women had a BMI of at least 25 kg/m 2, and one in five were obese (BMI 30kg/m 2 ). The mean BMI was 26.9 kg/m 2 for men and 25.9 kg/m 2 for women. In all, about 30% of working-aged participants had abdominal obesity. The participants who lived in the metropolitan area, the youngest and the most educated appeared leaner than the others. Conclusion Finland is among those few countries where obesity trends have been reported to be levelling off. However, the prevalence of obesity has remained consistently high. The National Obesity Prevention Programme coordinated by the National Institute for Health and Welfare was established to lower the prevalence of obesity and obesity-related diseases. 35a
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotKANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit
KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotElintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta)
Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta) Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 17.4.2013 1 Hyvinvoinnin ilmansuunnat Fyysinen
LisätiedotSUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017
Kestävä hyvinvointi 2030 -kurssi STM, SITRA, Kela Hotelli Haikon kartano, 30-31.10.2018 SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017 Seppo Koskinen ja työryhmä: Katja Borodulin, Päivikki Koponen, Tiina
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotEsityksen sisältö. Painoindeksi , miehet v FINRISKI-tutkimukset; Männistö S et al. Tutkimuksesta tiiviisti, THL 2012.
Esityksen sisältö Ohjelman tausta lihavuus, missä mennään? Mikä on kansallinen lihavuusohjelma? Kunnalle asetetuista tavoitteista - esimerkkejä Kuinka ohjelman toteutukseen voi osallistua? Ongelmakohtia:
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotNuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus
Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus Terveys ja hyvinvointi uusin silmin Historiaa Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008)
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotLiikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
LisätiedotTERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotLihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön
Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotNuorten ja nuorten aikuisten ylipaino
Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino Päivi Mäki kehittämispäällikkö THL 15.11.2018 1 Esityksen sisältö Nuorten ja nuorten aikuisten ylipainoisuus Elintavat Opiskeluterveydenhuollon ja oppilaitoksen mahdollisuudet
LisätiedotAikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).
Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,
LisätiedotFINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun
alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistukija Jouko Sundvall
LisätiedotSIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL
Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2 1977 1979
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotYhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä
Pekka Puska Pääjohtaja Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäiv ivä 15.1.2010 VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 15.1.2010 1 Kansanterveyden kuvaa säätelevät
LisätiedotLASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT
LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT Esityksen sisältö Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyys: ajallinen kehitys ja nykytilanne Suomi vs.
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
LisätiedotYlipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla
Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri Novo Nordisk Farma Oy Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi LKT, professori, laitoksen johtaja Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotSuomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija
Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,
LisätiedotLasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?
Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotSuklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry
Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta 6.9.2018 Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Antioksidantit Antioksidantitovat yhdisteitä, jotka kykenevät pysäyttämään
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotLihavuus ja työ. Eira Roos. Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava
Lihavuus ja työ Eira Roos Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava Ylipaino ja lihavuus Suomessa Suurin osa Suomen työikäisestä väestöstä on vähintään ylipainoisia,
LisätiedotTässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia
Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi
Lisätiedot12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT
12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotKuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita
Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita Heli Hätönen, erityisasiantuntija, TtT 16.1.214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Väestön terveys ja elintavat kehityssuuntia Kansallisten
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotTimo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotTupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014
Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
Lisätiedot