Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..
|
|
- Merja Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ehkäisyohjelman toimeenpanohanke
2 Esityksen sisältö D2D malli; tavoitteet ja toteutus Mallin toimivuus käytännössä, tuloksia valtakunnan tasolla ja paikallisesti Vielä on tehtävää. DEHKON 2D HANKE (D2D) JATKOHANKE
3 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpano mahdollista suomalaisessa perusterveydenhuollossa Saada diabetesriskin arviointi, tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikka ja interventiot terveydenhuollon normaalitoiminnoiksi Luoda uusia toimintamalleja ja käytäntöjä diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyyn Lisätä väestön tietoisuutta diabeteksen ja lihavuuden ehkäisystä FIN-D2D D2D malli Riskihenkilöiden tunnistus Riskin määrittäminen Muutosvalmiuden kartoitus Muutoksen tuki- yksilö tai ryhmä ohjaus Ohjauksen sisältö ja toteutus Tulokset lyhyellä aikavälillä Mikä toimi, mikä ei
4 Diabetesriskin systemaattinen arviointi Riskitestillä (FINDRISC) Suuren riskin raja 15 pistettä Monta funktiota: diabetesriski, OGTTehdokkaat, väestöstrategia; puheeksi ottamisen väline Diabetesriski arvioitiin ainakin 10 %:lla väestöstä D2D:n aikana Riskitestin hyvyys riskin tunnistamisessa
5 D2D:n korkean ja kohtalaisen riskin kohortit Korkea Kohtalainen Osallistujat, n: Ikä, vuosia: Miesten osuus, %: BMI, kg/m 2 : BMI >30 kg/m 2, %: Vyötärö, cm: FINDRISC pisteet: Korkea riski, jos: FINDRISC score 15 Raskausdiabetes Tiedossa oleva valtimotauti Tiedossa oleva IFG tai IGT Kohtalainen riski, jos: FINDRISC score FIN-D2D D2D:n suuren riskin kohortti (Valtakunnallisia lukuja) n= (miehiä 33 %) Interventiot Elintapaohjaus Seurantaan osallistumattomat n= (45,6 %) Seurantatieto n= (54,4 %) Seurantakäynti 9-18 kk n= vuotisseurantatieto n=2 798 Aikaikkunan ulkopuolella n=1 643 Lähtötilanteessa ei OGTT:tä n= 638 tai diabetes n= 444 Suom Lääkäril /2010
6 Miten seulottu korkean riskin kohorttiin MIEHET NAISET Riskitesti, % 54,4 61,2 Valtimotauti, % 8,4 2,1 Aiempi IFG tai IGT, % 37,2 22,4 Raskausdiabetes 14,4 Kaikki yhteensä 11 Glukoositoleranssi D2D:n suuren riskin kohortissa lähtötilanteessa % Normaali IFG IGT Tunnistamaton diabetes 0 Miehet Naiset IFG= Kohonnut paastoglukoosi, IGT= Heikentynyt glukoosinsieto Primary Care Diabetes 2010;4(4):
7 Mitä D2D osoitti diabetesriskin arvioinnista ja tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikasta Suuressa sairastumisvaarassa olevia henkilöitä voidaan tunnistaa diabeteksen riskitestin avulla He ovat usein ylipainoisia tai lihavia Heille tehtävissä glukoosirasituskokeissa todetaan usein joko aikaisemmin tunnistamaton diabetes tai diabeteksen esiaste FIN-D2D Entä sitten kun on seulottu?
8 Näin oli suunniteltu tehtäväksi seulottujen kanssa
9 FIN-D2D Mitä D2D:n elintapaohjaus sisälsi? Selvitettiin muutosvalmiuden aste sekä asiakkaan halukkuus ja kyvykkyys toteuttaa elämäntapamuutoksia Suunniteltiin muutoskohteet yhdessä asiakkaan kanssa muutosvalmiuden pohjalta yksilöllisesti ottaen huomioon suurimmat riskitekijät Toteuttamistavasta keskusteltiin yhdessä, toivottiin ryhmämuotoista toimintaa Toteuttajina perusterveydenhuollossa työskentelevä henkilöstö (hoitajat) Interventiosuunnitelma ja interventio- ja lääkärikäynnit korkean riskin kohortin miehillä ja naisilla n=3421 miestä ja 6845 naista Miehet Naiset Ryhmäohjaus, % 8,1 17,9 Yksilöohjaus, % 66,1 61,9 Omatoiminen, % 11,3 10,9 Ei halukas interventioon, % 9,7 6,4 Väh. 1 interventiokäynti, % 45,0 46,6 Interv. kertoja keskimäärin 2,7 3,0 4 interventiokäyntiä, % 23,7 28,4 Lääkärikäynti tehty % 32,7 27,2 18
10 FIN-D2D Valtaosa riskin omaavista valitsi kuitenkin yksilöohjauksen ryhmäohjauksen asemasta Miksi? Suomessa ei ole vahvaa perinnettä ryhmätoimintaan Ei asiakkailla eikä terveydenhuollon toimijoilla Terveydenhuollossa ei ole kutsumenettelyä FIN-D2D Mitkä olivat tulokset lyhyellä aikavälillä?
11 Saaristo T ym Suomen Lääkärilehti 65; 25 31, Suuren riskin henkilöiden perustiedot ensikäynnillä ja vuoden seurannassa
12 23
13 25
14 FIN-D2D D2D:n suuren riskin henkilöiden painonmuutokset toteutuneiden ohjauskäyntien lukumäärän mukaan vuoden seurannassa Suomen Lääkärilehti 26-31, 2010 FIN-D2D Diabeteksen ilmaantuvuus lähtötilanteen glukoosihäiriön ja saavutetun painonmuutoksen mukaan D2D:n suuren riskin henkilöillä vuoden seurannassa (vakioitu 50 ikävuoteen) Suomen Lääkärilehti
15 FIN-D2D Paino (Kg) Vyötärö (cm) Painon ja vyötärön muutokset eri painonlaskuryhmissä D2D:n suuren riskin kohortissa vuoden seurannassa Paino laski 5% n 490-8,5 ± 6, ,6 ± 6,1 Paino laski 2,5-4,9 % n Keski -arvo 471-3,1 ± 0, ,7 ±4,2 Paino pysyi ennallaan n ,1 ± 1, ,4 ± 4,2 Paino nousi 2,5 % n 546 4,5 ±3, ,6 ± 5,1 Myös valtimotautien riskitekijöissä korjaantumista Lähde: Diabetes Care 2010; 33: FIN-D2D Diabeteksen ilmaantuvuus ja sairastumisriskin muutos vuoden seurannassa painonmuutosluokittain Diabeteksen ilmaantuvuus (%) % -29 % >5% lasku 2,5 4,9% lasku Ref Ei muutosta Vakioitu 50 ikävuoteen +10 % >2,5% nousu Diabetes Care 2010; 33: Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Sairastumisriskin muutos Painonmuutos mittauskertojen välillä
16 Päätelmät
17 FIN-D2D D2D:n tulos koko Suomen mittakaavassa BMI >30 kg/m 2 (25-64 v.) T2D Pieni T2D (50 % ei dg.) -riski Suuri T2D- Riski Ei interventiota T2D 7 %/vuosi T2D :lle Kaikki laihtuvat > 5% T2D 2%/vuosi T2D 3 600:lle D2D-interventio, laihtuminen 2,5-5% T2D 5%/vuosi T2D 8900:lle Lihavuuden hoidossa terästäydyttävä. Pääkirjoitus. Suomen Lääkärilehti Riskitestin hyvyys riskin tunnistamisessa
18 FIN-D2D Mitä D2D opetti suuren riskin elintapaohjauksen järjestämisestä Perusterveydenhuollossa toteutettavalla elämäntapaohjauksella saadaan aikaan terveyden kannalta merkittävä painonlasku Painonlasku on sitä suurempi mitä enemmän ohjauskäyntejä tehdään Elämäntapaohjaus vähentää myös muita sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä Viidesosa suuressa diabetesriskissä olevista pystyy laihduttamaan yli 5 % alkupainostaan vuoden seurannassa Tällä saavutetaan peräti 69 %:n vähenemä diabetesriskissä Mitä on saatu aikaan? 1. Osoitettu diabetesongelman suuruus Suomessa 2. Kehitetty korkean riskin strategian malli seulonnasta, riskinarvioinnista ja interventioista 3. Tunnistettu oireetonta diabetesta 4. Luotu uusia toimintamalleja, käytäntöjä ja työvälineitä 5. Muutettu terveydenhuollon työtapoja 6. Tuotu terveyden edistäminen sairaanhoitopiireihin 7. Lisätty väestön tietoisuutta diabeteksen ja lihavuuden ehkäisystä 8. Osoitettu, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on mahdollista käytännön terveydenhuollossa 9. Hankittu tietotaitoa annettavaksi muualle Suomeen ja ulkomaille 10. Kohdattu myös prevention monet haasteet 36
19 FIN-D2D Haasteita riittää Diabetes yleistyy Hankkeet vaihtuvat Opit unohtuvat Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2D-väestötutkimuksessa kolmessa sairaanhoitopiirissä (PSHP,KSSHP, EPSHP) Dehkon 2D -hankkeen alkaessa syksyllä
20 Diabetes yleistyy Suomessa 5 uutta nuoruusiän diabetesta sairastavaa päivässä 82 uutta aikuisiän diabetesta sairastavaa päivässä (kolme tunnissa!) 1. Osoitettu diabetesongelman suuruus Suomessa 40
21 4. Luotu 260 uutta toimintamallia ja käytäntöä sekä uusia työvälineitä Elämäntapojen arviointi ja tukeminen Muutosvaiheen arviointi Vyötärönmittauksen implementointi Paikallisten diabeteksen ehkäisyn hoitopolkujen rakentaminen Raskausdiabeetikoiden ja sepelvaltimopotilaiden diabetesriskin tiedostaminen ja korjaavien toimenpiteiden edistäminen Painonhallinta ja liikuntaryhmät Muutettu terveydenhuollon työtapoja Terveydenhoitajien, sairaanhoitajien ja työterveyshoitajien rooli lisääntynyt preventiossa Lääkärit enemmän taka alalla Diabetesriskin arviointi ja jatkotoimet tulleet osaksi työterveyshuollon toimintaa 42
22 6.Tuotu terveyden edistäminen sairaanhoitopiireihin Kaikki hankkeen ovat organisoimassa terveyden edistämisen osaksi toimintaansa Preventio koettu tärkeäksi Prevention arvostus nousussa Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Uusi lainsäädäntö Lisätty väestv estön tietoisuutta lihavuuden ja diabeteksen ehkäisyn merkityksestä Viestintä ja näkyvyys laajalla rintamalla Napamateriaali, Pieni päätös päivässä aineisto Tervehet mukulat ja muu vastaava koulutusaineisto Terveysmessut Yhteistyö Diabetesliiton ja Sydänliitonvälillä Yhteistyö Apteekkariliiton ja kanssa Suomi mies seikkailee konsepti ja muut paikalliset innovaatiot 44
23 FIN-D2D 8. Osoitettu, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on mahdollista käytännön terveydenhuollossa 45 FIN-D2D 10. Kohdattu myös prevention monet haasteet Resurssipula, terveydenhuollon muutokset Yhteiskunnan samanaikaiset epäedulliset muutokset Miesten huonompi osallistuminen Puutteelliset tietojärjestelmät eivät tue sairauksien ehkäisyä Muutoksen hitaus 46
24 Lopuksi Tyypin 2 diabetes on haasteellinen ja lisääntyvä ongelma mutta voitettavissa D2D on vasta hyvä alku. Työn pitää jatkua Diabeteksen ja sen esiasteiden esiintymisluvut ovat niin suuria, ettei terveydenhuolto kykene selviytymään yksin Tarvitaan erityisesti väestötason toimia, mutta myös diabeteksen parempaa hoitoa 47
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotD2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet
D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA
ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotDehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 Lisälehti
LisätiedotDiabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön
Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi KTTYL Tieteellinen jatkokoulutus DEHKO:n 2D-hanke (D2D), diabeteksen seulonta ja ehkäisy sekä hankeen arviointi Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotDiabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin
TIETEESSÄ TIMO SAARISTO LL, ylilääkäri, projektipäällikkö Pirkanmaan shp, D2Dseurantahanke, Suomen Diabetes - liitto, Dehkon 2D -hanke (D2D) timo.saaristo@diabetes.fi ja timo.saaristo@pshp.fi LEENA MOILANEN
LisätiedotTimo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY
Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotKansalainen itsehoidon toteuttajana
Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi
LisätiedotTerveyden edistämisen toiminta PaKasteessa
Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa 26.9.2011 Lapin PaKasteen ohjausryhmä Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaaja koulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen
LisätiedotTerveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa
Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaajakoulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotElintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI
Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI 12.-13.6.2018 Sari Kivimäki VESOTE Projektipäällikkö KKI-ohjelma Kärkihankkeet synnyttävät Hyviä käytäntöjä Edistetään terveyttä
LisätiedotLIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013
LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotIkihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä
Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotDPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa
DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin
LisätiedotMiten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?
Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotStop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena
Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena Tanja Tilles-Tirkkonen Koordinaattori, TtT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Stop Diabetes tutkimushankkeen tausta N. 300 000 suomalaisella
LisätiedotSTOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)
STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa
LisätiedotMitä hankkeella tavoitellaan?
Mitä hankkeella tavoitellaan? VESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Päivi Hirsso, yksikön johtaja, PPSHP/perusterveydenhuollon yksikkö VESOTE-hankkeen
LisätiedotInterventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Korkean riskin strategia 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA Korkean riskin strategia Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15
LisätiedotSe on kaikkee muuta se elämä
Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa
LisätiedotLataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa
Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes Lataa ISBN: 9789522453532 Sivumäärä: 70 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.41 Mb Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotLIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke
LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti
EEVA KORPI-HYÖVÄLTI - ARJA HYYTIÄ - TERHIKKI LATVALA - ELINA LEIKKAINEN HILPI LINJAMA - JOHANNA NIKU - RIITTA-LIISA REKIARO JULKAISUSARJA B: raportit Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti Tyypin
LisätiedotElintapaohjauksen palvelutarjotin
Elintapaohjauksen palvelutarjotin LLE-seminaari Sari Kivimäki, Tommi Vasankari 21.3.2018 UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali-
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotVESOTE-SEMINAARI
VESOTE-SEMINAARI Koe, opi ja ota käyttöön! Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö 1 VESOTE-seminaari Koe, opi ja ota käyttöön Tampere 2 VESOTE- Vaikuttavaa elintapaohjausta
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotToiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella
15.6.2009 TOIMINTASUUNNITELMA Kanerva-KASTE -hanke Toiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella 1. Taustaa Suomessa toteutettiin
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla
Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä $timestamp-j.n.y$ Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Eletäänkö paremmin - seminaari
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotKotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka
Kotkan malli Itsearviointilomake 3. sektori Liikuntatoimi Sote Ei kaatumisen vaaratekijöitä Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy Aktiivisuuden tukeminen Ohjaus liikuntaryhmiin
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotKokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä
Kokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä 12.4.2018 Vesote, Seinäjoki Risto Kuronen, LT Sari Hokkanen, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö Luotettava kumppanisi hyvinvoinnissa
LisätiedotDiabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011
Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan kehittäminen PaKaste - työskentelyjakso 2011 Tekijät Kaisa Kuusela Päivämäärä 7.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Diabetesriskiseulonnan
LisätiedotNäkkyykö napa? Diabeteksen ehkäisymalli Pohjois-Pohjanmaalla. Hanketiivistelmä 2009
Näkkyykö napa? Diabeteksen ehkäisymalli Pohjois-Pohjanmaalla Hanketiivistelmä 2009 Pesonen Karita, Alen Markku, Ebeling Tapani, Helanen Suvi, Järvi Leea, Kujala Veikko, Määttä Lea, Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotLIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Liikunnan aluejärjestö Toimii 16 kunnan alueella Jäseniä ovat seurat, kunnat ja muut yhteisöt Toimisto sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa
LisätiedotTyöterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä
Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Tutkimus- ja kehittämishanke. Rahoittajat: Työsuojelurahasto,
LisätiedotTules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju
Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju Leea Järvi terveyden edistämisen koordinaattori Sirpa Hyyrönmäki Terveysliikuntakoordinaattori PPSHP / perusterveydenhuollon
LisätiedotKANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS
KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja
LisätiedotVoiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät
Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista
LisätiedotStopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi
StopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi Tanja Tilles-Tirkkonen TtT, laillistettu ravitsemusterapeutti Koordinaattori,
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotHelmen elämäntapamalli
Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotToteuttajataho tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/d2d-hanke
Vuosi 2004, 2005, 2006, 2007 Toimintamallin nimi* OHOI! -koulutusmalli : Perusterveydenhuollon hoitohenkilöstön kouluttaminen ryhmäohjaajiksi Sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaa Toteuttajatahot Kuntayhtymä
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotTyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma 2009 2010
Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille Projektisuunnitelma 2009 2010 Sosiaali- ja terveysministeriö / Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Suomen
LisätiedotDiabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa
Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017
LisätiedotLAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Lohja DIABETESVAARASSA OLEVIEN ASIAKKAIDEN HOITOPOLUN KEHITTÄMINEN LOHJAN TYÖTERVEYSKESKUKSEEN
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Lohja DIABETESVAARASSA OLEVIEN ASIAKKAIDEN HOITOPOLUN KEHITTÄMINEN LOHJAN TYÖTERVEYSKESKUKSEEN Pirkko-Liisa Savolainen Merja Tiiperi Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotDiabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kokous SOSTE 20.11.2014 Riitta Vuorisalo Erityisasiantuntija Suomen Diabetesliitto ry Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotSuunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Dehkon 2D-hanke (D2D)
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi Projektisuunnitelma
LisätiedotTarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö
Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,
LisätiedotTyöterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin
TIETEESSÄ KATRIINA VIITASALO LL, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Finnair Terveyspalvelut JAANA LINDSTRÖM FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KATRI HEMIÖ ETM, ravitsemustutkija
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
Lisätiedot12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT
12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotHyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin
Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin Maakuntaohjelman 2014-2017 työpaja Lahti 5.3.2014 Ilkka Haapola, vanhempi tutkija, VTT Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Raportin
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotVESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotLapin suunnitelmat Terve Lappi-hankkeen jatkolle. Ylilääkäri Markku Oinaala Helsinki
Lapin suunnitelmat Terve Lappi-hankkeen jatkolle Ylilääkäri Markku Oinaala Helsinki 31.3.2008 Lapin kunnat ja väkiluku Lapin läänin pinta-ala on 98 947 km², noin 30 % koko maan pinta-alasta. Ennakkoväkiluku
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012
LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotLiikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset
Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset 27.3.2019 KKI-ohjelma Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2018 151 kuntaa tarjoaa liikuntaneuvontaa työikäisille (KKI:n selvitys 2018). Liikuntaneuvonta on yksilöön
LisätiedotKAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET
KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
Lisätiedot