AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Sari Koivunen Nro

2 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211)

3 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT KUORMITUS Taajamien jätevesikuormitus Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Aurajoki Vedenlaatu talvella Vedenlaatu keväällä Vedenlaatu kesällä Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Vedenlaatu vuonna 211 alajuoksulla Vähäjoki TIIVISTELMÄ Liitteet Liite 1. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AURA) Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AU54, AURA_LOS) Liite 3. Aurajoen ainevirtaamalaskelma

4 4 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) Jakelu Auran kunta/tekninen lautakunta Oripään kunta/kunnanhallitus Pöytyän kunta/kunnanhallitus Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/turun Vesiliikelaitos Liedon kunta/rakennus- ja ympäristölautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/auran ja Pöytyän terveystarkastajat Oripään kunta/ympäristönsuojelulautakunta Aurajoki Oy/Kulmala Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä/terveyslautakunta Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja V-S ELY-keskus/Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri/kalatalousyksikkö Sähköpostitse Kaarinan Kosken Tl Turun Turun seudun puhdistamo Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp.

5 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 5 (24) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (vuodesta 2 alkaen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) on tarkkaillut vuodesta 1976 lähtien Auran asemanseudun ja vuodesta 1981 Pöytyän Riihikosken taajaman jätevesien vaikutuksia Aurajoen veden laatuun. Oripään taajaman jätevesien vaikutuksia on seurattu vuodesta 1987 lähtien. Tarkkailututkimukset on tehty mainittujen kuntien toimeksiannosta alueellisen ympäristöviranomaisen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus) edellyttämällä tavalla. Vuoden 1989 alusta yhteistarkkailua laajennettiin Aurajoen alajuoksulle ja Vähäjokeen Turun kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksella seurataan myös Aurajoki Oy:n jätevesien vaikutuksia Aurassa. Auran kunnan Asemanseudun jätevedenpuhdistamolle myönnetyn ympäristölupapäätöksen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Dnro LSY-27-Y-39) mukaan jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Analyysivalikoima on Auran osalta päivitetty luvassa ehdotetulla tavalla vuoden 21 aikana. Pöytyän kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamolle myönnetyssä ympäristöluvassa (Lounais-Suomen ympäristökeskus, Dnro LOS-25-Y ) määrätään, että jätevesien vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Aurajoen yhteistarkkailua. Pöytyän Riihikosken osalta Aurajoen tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 27 uuden ympäristöluvan myötä. Oripään kunnan jätevesien vaikutuksia Aurajoen vedenlaatuun on seurattu Turun vesi- ja ympäristöpiirin antamalla päätöksellä (nro 292A494/121). Kyseisessä päätöksessä on tehty aikaisemmin hyväksyttyyn (Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymiskirje ) tarkkailuohjelmaan muutoksia. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (Dnro ESA- VI/635/4.8/21) myöntänyt Oripään jätevedenpuhdistamolle uuden ympäristöluvan. Päätöksen mukaan vesistötarkkailussa voidaan toistaiseksi noudattaa aiemmin hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Aurajoen yläjuoksulla Oripäässä veden laatua seurattiin velvoitetarkkailuna kahdessa havaintopaikassa (14 ja 15, kuva 1) kahdesti (7.2. ja ). Pöytyällä ja Aurassa velvoitetarkkailututkimusta tehtiin yhteensä neljässä havaintopaikassa (25, 26, 34 ja 42) kolmena tutkimuskertana (7.2., ja ). Tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1. Joen alajuoksulla veden laatua seurattiin Halistenaltaan yläosassa (54) ja Halistenkosken alapuolella (58) yhteensä viisi kertaa (7.2., 19.4., 18.7., ja ; liite 1). Lisäksi tarkkailuun sisältyi 7.2., ja tehty Vähäjoen eli Paattistenjoen alajuoksun vedenlaadun seuranta yhdessä havaintopaikassa. Näiden havaintopaikkojen tutkimukset eivät kuulu varsinaiseen velvoitetarkkailuun.

6 6 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) selvitti viidellä lisänäytteenottokerralla Aurajoen ainevirtaamia havaintopaikassa 54. Lisäksi Varsinais-Suomen ELYkeskus otti vuonna 211 vesinäytteitä 47 kertaa havaintopaikasta 54. Näiden tutkimusten tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa (liite 2). Aurajoen ainevirtaama (liite 3) on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, toukosyyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Virtaama-arvoina on käytetty Aurajoen koko valuma-alueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 73 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaamaarvoja. Vuoteen 27 saakka ainevirtaamat laskettiin käyttämällä suoraan Halistenkosken virtaama-arvoja. Turun Vesiliikelaitoksen laboratorio on seurannut Aurajoen veden laatua lähinnä Halistenaltaan alaosassa. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Veden laadun arvostelussa on käytetty neljäportaista asteikkoa: puhdas, lievästi likaantunut, likaantunut ja voimakkaasti likaantunut (taulukko 1). Lisäksi veden hygieenistä laatua on luokiteltu ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Suomen ympäristökeskus 25), jolloin veden hygieeninen tila voi olla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilaluokitus (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys) ja hygieeninen tila (yleisen käyttökelpoisuuden mukainen luokittelu, SYKE). Jokivesistöjen tilaluokitus Happikyllästys % Biologinen hapenkulutus mg/l NH 4 -N µg/l Hygieeninen tila Enterokokit tai fekaaliset kolimuotoiset bakteerit kpl/1 ml Puhdas < 1 Erinomainen <1 Lievästi likaantunut Hyvä 1-49 Likaantunut Tyydyttävä 5-99 Voimakkaasti likaantunut <4 >1 >1 Välttävä Huono >1

7 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 7 (24)

8 8 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Talvi 21/211 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan varhain, ja marraskuun puolivälissä tuli pysyvä lumi. Joulukuu oli selvästi keskimääräistä kylmempi ja lumisempi. Tammikuun alussa jatkui kylmä jakso, mutta sen jälkeen oli ajoittain suojaa, ja yöpakkaset pitivät olosuhteet talvisina. Keskilämpötila ja sademäärä olivat hyvin lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa, mutta lunta oli tavallista enemmän. Helmikuussa sää jatkui talvisena. Lunta oli edelleen tavallista enemmän, mutta kuun lopussa sää lauhtui ja lumipeite painui kasaan. Maaliskuun puolivälin lauhoina päivinä oli keväistä, mutta kuun lopun pakkasten johdosta lumipeite säilyi maassa. Huhtikuun alkupäivinä lumet sulivat Turun seudulta. Etenkin kuun loppupuolella oli poikkeuksellisen lämmintä, ja suuressa osassa Varsinais-Suomea keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Sateita tuli tavanomaista niukemmin. Toukokuussa vuorottelivat viileät ja helteiset jaksot, ja Turussa keskilämpö oli hyvin lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Sateita tuli pitkin kuuta, ja sadesumma oli keskimääräistä korkeampi. Kevät maaliskuusta toukokuulle oli Varsinais-Suomessa hieman tavallista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Kesäkuussa oli helteitä kuun alussa ja lopussa, ja keskilämpötila oli selvästi tavanomaista korkeampi. Alkukuussa sademäärä oli hyvin pieni, mutta kuun puolivälin ukkoskuurojen johdosta sadetta tuli keskimääräistä enemmän. Heinäkuussa hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon, ja keskilämpö oli jälleen korkea. Sademäärä oli Turussa tavallista suurempi, mutta ukkoskuurojen vuoksi paikalliset erot olivat suuria. Elokuun alkupuolella helteet taittuivat ja saatiin sateita, mutta muuten sää oli varsin lämmin. Turussa kuun keskilämpötila oli hieman korkeampi kuin pitkäaikaiskeskiarvo. Kuurosateista johtuen sademäärien paikalliset vaihtelut olivat taas suuria. Turussa sademäärä oli selvästi keskimääräistä korkeampi pitkälti yhden poikkeuksellisen sateisen päivän vuoksi. Kesä eli kesä-elokuu oli Varsinais- Suomessa yksi lämpimimmistä viimeisen 5 vuoden aikana. Kesä oli myös hyvin sateinen, vaikka sademäärä vaihtelikin paljon. Syksy oli poikkeuksellisen lauha, sillä sekä syys-, loka- että marraskuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Syys- ja lokakuu olivat hyvin sateisia, mutta marraskuun alku oli kuiva. Joulukuu oli poikkeuksellisen lauha ja sateinen. Turun seudulle saatiin ensilumi kuun alussa, mutta se suli nopeasti. Kuun puolivälistä lähtien sulamis- ja sadevesien nostamat virtaamat olivat verrattavissa kevättulviin. Tapaninpäivän kova myrsky aiheutti lounaassa poikkeuksellisen paljon tuhoja. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 7,1 astetta, mikä oli lähes kaksi astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 2). Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 826 mm, mikä oli selvästi keskiarvoa suurempi. Vuorokauden maksimisademäärä Turussa (51 mm) saatiin Vuonna 211 Aurajoen keskivirtaama Hypöistenkoskella oli 3,2 m 3 /s ja Halistenkoskella 8, m 3 /s (taulukko 3, kuva 2). Hypöistenkosken koko vuoden keskivirtaama oli samaa suuruusluokkaa kuin pitkäaikaiskeskiarvot. Talvella koskien virtaamat olivat hyvin pieniä ja jäivät ajankohdan keskimääräisiä lukemia alhaisemmiksi tal-

9 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 9 (24) visen sään seurauksena. Lumen sulamisvesien seurauksena virtaamat olivat keväällä huipussaan huhtikuun alussa. Touko- ja kesäkuussa virtaamat olivat jälleen vähäisiä. Loppukesällä virtaamissa oli ajoittaisia ukkoskuurojen aiheuttamia virtaamapiikkejä. Syys lokakuussa virtaamat olivat lähellä tavanomaista tasoa. Marraskuun lopulla virtaamat kääntyivät jyrkkään nousuun runsaiden sateiden johdosta. Joulukuussa virtaamat olivat selvästi keskimääräistä suurempia jatkuneiden sateiden ja ensilumen sulamisen seurauksena. Helmi- ja heinäkuun velvoitetarkkailukerroilla Aurajoen virtaama oli hyvin pieni. Huhtikuun tarkkailukerta ajoittui kevään virtaamahuipun jälkeiseen aikaan, jolloin virtaama oli edelleen suuri. Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta Aurajokeen lisävettä välisenä aikana keskimäärin,46 m 3 /s. TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 211 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät Artukaisista heinäkuun 26 alusta lähtien. Normaalijakson tiedot Turun lentoasemalta. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 211-4,3-9,5-1, 5,3 1,2 17,5 2,6 17,1 13,3 8,1 5,4 2,8 (ºC) ,5-5,3-1,8 3,4 1, 14,7 16,9 15,5 1,3 5,5,7-2,7 Sademäärä * (mm) * * Sademäärien summa TAULUKKO 3. Aurajoen keskivirtaamat (m 3 /s) sekä näytteenottopäivien virtaamat Hypöistenkoskessa (Lähde: Hydrologiset vuosikirjat, Virtaamarekisteri). I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII koko vuosi ,1 2, 2,5 11,9 4,4,88 1,2 1,3 1,9 4,1 6, 3,1 3, ,6 2,5 4,2 9,4 2,5 1,1 1,2 1,2 1,4 2,9 4,6 3,9 3,2 25 1,4 1,7,18 2,8,81,38,23 2,5,65 1,2 5,4 1,7 2,3 26 1,5,16,12 12,5 2,4,76,15,16,28 5, 9,5 9,1 3,5 27 6,3,24 5,5 2,,69,73,26,47,37,75 4,3 9,4 2,6 28 8, 5,7 4,1 4,5,45,58,43 2, 2,2 6,9 9,2 6,8 4,2 29,6,25,28 6,,85,65,15,1,11,66 2,8,91 1,1 21,15,15,28 14,8 1,6,7,11,1,81,53 3,,19 1,9 211,17,2,2 15,7,91,83,66,62 2,1 2,7 2,6 12, 3,2 näytteen-,24 16,9,9 2,1 4,9 ottopäivä

10 1 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) VIRTAAMA m 3 /s 12 AURAJOKI I III V VIII X XII 211 KUVA 2. Aurajoen virtaamat vuonna 211. Velvoitetarkkailun näytteenottoajankohdat on merkitty valkoisilla neliöillä ja Aurajoen alajuoksun näytteenottoajankohdat valkoisilla kolmioilla. (sininen viiva = Halisten virtaama, punainen viiva = Hypöistenkosken virtaama).

11 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 11 (24) 4. KUORMITUS 4.1. Taajamien jätevesikuormitus Aurajoen yläjuoksulle johdetaan Jauhijoen kautta Oripään kirkonkylän jätevesiä, jotka on vuodesta 1985 lähtien puhdistettu biologis-kemiallisesti. Puhdistamoa on saneerattu heinäkuussa Vuonna 211 Oripään puhdistamolta tuleva BHK- ja ravinnekuormitus olivat hieman pienempiä kuin 2-luvulla keskimäärin (taulukko 4, kuva 3). Puhdistamon vuosiraportin mukaan puhdistamo toimi melko hyvin kaikilla puhdistamon tarkkailukerroilla (Lehtniemi 212a). Pöytyän Riihikosken taajaman biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien BHK- ja fosforikuormitus olivat vuonna 211 huomattavasti suurempia kuin 2- luvulla koskaan. Typpikuormitus oli tavanomaisella tasolla (kuva 3). Puhdistamo toimi hyvin syyskuun lopun puhdistamotarkkailukerralla, kohtalaisesti helmi- ja heinäkuussa, melko huonosti marraskuussa sekä huonosti toukokuussa ja syyskuun puolivälissä (Lehtniemi 212b). Auran asemanseudun biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien aiheuttama BHK- ja fosforikuormitus olivat vuonna 211 suurempia kuin 2-luvulla keskimäärin (kuva 3). Typpikuormitus oli samalla tasolla kuin 2-luvulla. Puhdistamo toimi hyvin puhdistamon kahdeksalla tarkkailukerralla, melko hyvin kahdella tarkkailukerralla, mutta kohtalaisesti syyskuussa ja huonosti huhtikuussa (Leino 212) Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Aurajoen mereen kuljettaman fosforivirtaaman suuruus on vaihdellut vuosina välillä tonnia vuodessa (kuva 4). Vuotuinen typpivirtaama on vastaavasti ollut tonnia. Etenkin 2-luvulla ravinnevirtaamissa on ollut suuria vuosien välisiä vaihteluja. Pääosa vuotuisista ravinnevirtaamista on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta, ja jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on vähäinen. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan maatalouden osuus Aurajoen fosforikuormituksesta on 69 % ja typpikuormituksesta 65 % (Salmi & Kipinä-Salokannel 21). Vastaavasti luonnonhuuhtouma muodostaa fosforikuormituksesta 11 % ja typpikuormituksesta 22 %. Vuonna 211 Aurajoen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli yhteensä 69 tonnia ja typpivirtaama 1 7 tonnia (liite 3). Typpivirtaama oli selvästi aikaisempaa suurempi fosforivirtaaman ollessa melko tavanomaisella tasolla. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma eivät jakaudu tasaisesti koko vuodelle, vaan ainevirtaamien huiput ajoittuvat tavallisesti kevään ja syksyn runsasvirtaamaisiin kausiin. Kesäisin jätevesikuormitus muodostaa usein pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Vuonna 211 pääosa Aurajoen kautta tulevasta kiintoaineesta ja fosforista päätyi mereen syksyn aikana, kun taas typpikuormitus oli suurimmillaan huhtikuussa. Talvella kuormitus jäi hyvin vähäiseksi, ja myös kesällä kuormitusosuudet olivat melko pieniä.

12 12 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) TAULUKKO 4. Jätevedenpuhdistamoilta vuonna 211 Aurajokeen johdettu kuormitus. BHK 7ATU Fosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d Oripää,97,12 2,8,27 Pöytyä, Riihikoski 18 2,8 14 1,1 Aura 19, ,8 Yhteensä 38 3, ,2 BHK 7 kg/d ORIPÄÄ FOSFORI kg/d 1,8,6,4,2 ORIPÄÄ TYPPI kg/d BHK 7 PÖYTYÄ kg/d FOSFORI kg/d PÖYTYÄ 3 2,5 2 1,5 1, TYPPI kg/d BHK 7 kg/d AURA FOSFORI AURA TYPPI kg/d kg/d 1 25,8 2,6 15,4 1, KUVA 3. Oripään, Pöytyän ja Auran keskustaajamien jätevesissä Aurajokeen joutunut kuormitus. Oikeanpuoleisissa kuvissa fosforikuormitus on merkitty pylväillä ja typpikuormitus viivakaaviona.

13 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 13 (24) Fosfori keskivirtaama Fosforvirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) Typpi keskivirtaama Typpivirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4. Aurajoen mereen kuljettaman fosforin ja typen määrä sekä vuosittainen keskivirtaama Halistenkoskella vuosina

14 14 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. Aurajoki Vedenlaatu talvella Helmikuussa ( ) osa havaintopaikoista oli sulana, kun taas osassa oli 5 cm paksuinen jääpeite. Aurajoen virtaamat olivat alkuvuoden aikana hyvin vähäisiä talven pitkän pakkasjakson seurauksena. Näytteenottopäivänä Hypöistenkosken virtaama oli,7 m 3 /s. Aurajoen veden kokonaistyppipitoisuus kasvoi jonkin verran havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä. Muilta osin havaintopaikkojen veden laatu ei oleellisesti poikennut toisistaan, joten Oripään puhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä (kuva 5). Havaintopaikkojen vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen perusteella luokiteltavissa puhtaaksi. Enterokkokkien kaltaisten bakteerien määrä ilmensi välttävää hygieenistä tilaa; bakteereita havaittiin enemmän puhdistamon yläpuolella. Vedessä oli runsaasti happea. Havaintopaikkojen ravinnepitoisuudet sekä sameus-, väri- ja COD Mn -arvot olivat selvästi pienempiä kuin vastaavana ajankohtana yleensä, mikä saattoi johtua Virttaankankaalta Aurajokeen väliaikaisesti johdetusta tekopohjavedestä. Lisäksi havaintopaikat olivat poikkeuksellisesti sulana ja vesi oli tavanomaista lämpimämpää. Pöytyän Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät mahdollisesti veden ravinnepitoisuuksien kasvuna havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Myös bakteerimäärä kasvoi jonkin verran; veden hygieeninen tila oli välttävä. Ammoniumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta. Havaintopaikassa 25 veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Molemmissa paikoissa sameus- ja COD Mn -arvot jäivät tavanomaista alhaisemmiksi. Muun muassa ravinnepitoisuudet olivat yläjuoksuun verrattuna suurempia. Auran havaintopaikassa 34 ravinnepitoisuudet olivat pienentyneet havaintopaikkaan 26 verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus kasvoi jonkin verran havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, mikä saattoi viitata Auran jätevesien vaikutuksiin. Muilta osin veden laadussa ei tosin ollut selviä merkkejä jätevesien vaikutuksista; ammoniumtyppipitoisuudet ja bakteerimäärät pienenivät havaintopaikkojen välillä. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta vesi oli Auran tasalla lievästi likaantunutta. Hygieeninen tila koheni välttävästä tyydyttäväksi. Veden sinkkipitoisuus kasvoi hieman havaintopaikkojen välillä; pitoisuudet olivat hyvin pieniä, joten Aurajoki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä. Aurajoen alajuoksulla havaintopaikoissa 54 ja 58 vesi oli melko tasalaatuista tutkittujen ominaisuuksien suhteen. Halisten tasalla (58) vedessä havaittiin kuitenkin bakteereita hieman ylempää havaintopaikkaa 54 runsaammin; veden hygieeninen tila muuttui hyvästä tyydyttäväksi. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat lievästi likaantuneille jokivesille ominaisia.

15 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 15 (24) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku KUVA 5. Aurajoen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle helmikuussa 211 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). Pöytyän ja Auran lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

16 16 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) Vedenlaatu keväällä Aurajoen virtaama oli keväällä suurimmillaan huhtikuuta, joten näytteenotto ajoittui virtaamahuipun jälkeen. Näytteenottopäivänä ( ) virtaamat olivat edelleen ajankohdan keskimääräistä suurempia; Hypöistenkoskella virtaama oli 17 m 3 /s ja Halisissa 44 m 3 /s. Huhtikuun näytteenottokerralla vedessä havaittujen lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrä kaksinkertaistui sekä kokonaistyppipitoisuus ja BOD 7 -arvo kasvoivat jonkin verran havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä (kuva 6). BOD 7 -arvo muuttui puhtaasta lievää likaantuneisuutta osoittavaksi ja hygieeninen tila oli välttävä kummassakin paikassa. Havaittu muutos veden laadussa ei välttämättä johtunut Pöytyän Riihikosken puhdistamon jätevesistä, koska jäteveden laimeneminen oli suurten virtaamien seurauksena voimakasta. Ammoniumtypen osalta vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi ja vedessä oli runsaasti happea. Aurajoen vedenlaatu ei muuttunut oleellisesti havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, joten Auran kunnan ja Aurajoki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut nähtävissä selviä viitteitä. Bakteerimäärä tosin kasvoi jonkin verran paikkojen välillä; hygieeninen tila oli välttävä. Auran tasalla ammoniumtypen määrä oli puhtaille vesille ominainen, kun taas BOD 7 -arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Happitilanne oli hyvä. Aurajoen alajuoksun havaintopaikoissa 54 ja 58 vedenlaatu oli melko samanlaista. Vesi oli ammoniumtypen ja hyvän happitilanteen osalta puhdasta. BOD 7 -arvot olivat lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Vedessä havaittujen enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella hygieeninen tila oli välttävä. Huhtikuun tutkimuskerralla kokonaistypen ja kiintoaineen pitoisuudet olivat kaikissa havaintopaikoissa ajankohdan keskimääräistä suurempia. Sen sijaan ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuudet jäivät tavanomaista alhaisemmiksi. Alajuoksulla bakteereita havaittiin hieman ajankohdan keskimääräistä runsaammin Vedenlaatu kesällä Aurajoen virtaamat olivat kesän aikana pääosin melko pieniä lukuun ottamatta ajoittaisia sateiden aiheuttamia virtaamapiikkejä. Tutkimuspäivänä ( ) Aurajoen virtaama Hypöistenkoskella oli,9 m 3 /s ja Halisissa 1,5 m 3 /s. Heinäkuun tutkimuskerralla Aurajoen kokonaisravinnepitoisuudet kasvoivat havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä, mikä saattoi johtua Oripään jätevedenpuhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä (kuva 7). Ammoniumtyppipitoisuudet olivat kuitenkin puhtaille vesille ominaisen alhaisia kummassakin paikassa. Lisäksi vedessä havaittujen enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä oli talven tavoin puhdistamon yläpuolella alapuolta suurempi; hygieeninen tila oli välttävä. BOD 7 -arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Yläjuoksun veden happitilanne oli hyvä.

17 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 17 (24) Pöytyän Riihikosken puhdistamon yläpuolisessa havaintopaikassa 25 vesi oli jostain syystä tavanomaista sameampaa ja sisälsi keskimääräistä runsaammin kokonais- ja ammoniumtyppeä. Puhdistamon alapuolella (26) typpipitoisuudet olivat yläpuolta pienempiä; ammoniumtypen määrä muuttui paikkojen välillä lievästi likaantuneesta puhtaille vesille ominaiseksi. Bakteerimäärä sen sijaan näytti kasvavan paikkojen välillä; hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi. BOD 7 -arvot olivat lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä, mutta suurempia kuin yläjuoksulla. Vedessä oli hapenvajausta; happitilanne oli huonompi puhdistamon yläpuolella. Puhdistamon alapuolella a-klorofyllipitoisuus oli tavanomaista suurempi ja vastasi reheville järvivesille ominaisia lukemia. Aurajoen vedenlaatu ei muuttunut oleellisesti havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, joten Auran jätevesien vaikutuksista ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä, kun taas BOD 7 -arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Puhdistamon yläpuolisessa paikassa 34 vedessä oli selvä hapenvajaus, mutta alapuolella (42) happitilanne oli parempi. Kummassakin paikassa hygieeninen tila oli välttävä; bakteerimäärät olivat selvästi pienempiä kuin Riihikosken havaintopaikoissa. Klorofyllipitoisuudet vastasivat lievästi reheville järville tyypillistä tasoa. Veden sinkkipitoisuus kasvoi havaintopaikkojen välillä hieman, mutta pitoisuudet olivat pieniä; Aurajoki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut selviä viitteitä. Aurajoen alajuoksun alemmassa havaintopaikassa 58 oli ylempää paikkaa (54) runsaammin kokonaistyppeä. BOD 7 -arvot ilmensivät molemmissa paikoissa lievää likaantuneisuutta, kun taas ammoniumtypen pitoisuudet olivat puhtaille vesille ominaisia. Alajuoksun fosforipitoisuudet olivat muuta jokea alhaisempia. Veden hygieeninen tila oli tyydyttävä. Havaintopaikasta 54 tutkittu a-klorofyllipitoisuus oli muita havaintopaikkoja suurempi ja vastasi reheville järville tyypillisiä lukemia.

18 18 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku KUVA 6. Aurajoen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle huhtikuussa 211 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). Pöytyän ja Auran lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

19 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 19 (24) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek.kolim.bakteerit) kpl/1 ml Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku Oripää Pöytyä kk Pöytyä Aura Lieto Savijoki Virtaus Turku KUVA 7. Aurajoen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle heinäkuussa 211 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). Pöytyän ja Auran lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

20 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Syyskuun alussa Aurajoen virtaamat Hypöistenkoskella olivat pieniä, mutta kuun puolivälissä virtaama kasvoi jonkin verran. Lokakuussa virtaamat olivat ajoittain koholla, mutta jäivät pääosin ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Marraskuu alkoi vähäsateisena ja virtaamat olivat hyvin alhaisia, mutta kuun lopun sateet nostivat virtaamat suuriksi. Aurajoen vesi oli marraskuun tutkimuskerralla ( ) selvästi sameampaa ja sisälsi runsaammin fosforia ja kiintoainetta syyskuuhun ( ) verrattuna; marraskuun lopun runsaat sateet nostivat jokiveteen huuhtoutuneen kiintoaineen ja fosforin määriä selvästi. Molemmilla tutkimuskerroilla Halisten havaintopaikan (58) vesi oli ylempään paikkaan 54 verrattuna sameampaa ja sisälsi runsaammin fosforia. Veden happitilanne oli hyvä. Sekä syys- että marraskuussa havaintopaikkojen kiintoaine- ja fosforipitoisuudet sekä sameusarvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia Vedenlaatu vuonna 211 alajuoksulla Vuonna 211 Aurajoen alajuoksun havaintopaikasta 54 otettiin näytteitä yhteensä 57 kertaa (kuva 8). Alajuoksun kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat vuoden aikana suurimmillaan loppusyksyn suurten virtaamien aikana. Myös kevään virtaamahuipun aikaan kiintoainetta ja fosforia oli vedessä runsaasti. Typpipitoisuudet olivat hyvin suuria huhtikuun kevättulvan aikaan. Kokonais- ja nitriitti/nitraattityppeä havaittiin runsaasti myös syyskuussa. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat alkuvuonna lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Huhtikuun alun jälkeen ammoniumtypen määrät olivat loppuvuoden aikana puhtaille vesille ominaisia.

21 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 21 (24) AURAJOKI (havaintopaikka 54) Kiintoaine mg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 211 Kok.typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 211 Kok.fos fori µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 211 NO X -typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 211 Liuk.kok.P µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 211 NH 4 -typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 211 KUVA 8. Aurajoen havaintopaikan 54 veden laatu vuonna 211 (kaaviot perustuvat Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aineistoihin). Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 -suodatinta.

22 22 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 5.2. Vähäjoki Helmikuussa ( ) Vähäjoen havaintopaikassa (V34) vedessä oli selvästi Aurajokea runsaammin ravinteita ja kiintoainetta lukuun ottamatta ammoniumtyppeä, jonka pitoisuus jäi alle määritysrajan. BOD 7 -arvo oli likaantuneille vesille ominainen ja suurempi kuin vastaavana ajankohtana yleensä. Myös kokonaisravinnepitoisuudet olivat tavanomaista suurempia. Vedessä oli lievää hapenvajausta ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Huhtikuun näytteenottokerralla ( ) Vähäjoen (V34) kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvot olivat suurempia verrattuna Aurajoen havaintopaikkoihin. Vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon sekä hyvän happitilanteen osalta luokiteltavissa puhtaaksi. Vähäjoen hygieeninen tila oli tyydyttävä; enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin Aurajokeen verrattuna vähemmän. Vähäjoen veden kokonaistypen ja kiintoaineen määrät olivat edelliskeväisiä lukemia suurempia, kun taas ammoniumia ja fosforia havaittiin tavanomaista vähemmän. Heinäkuun tutkimuskerralla ( ) Vähäjoen vesi (V34) oli Aurajokeen verrattuna hyvin sameaa ja sisälsi runsaammin kiintoainetta. Myös bakteerimäärä oli Aurajoen alajuoksua suurempi; veden hygieeninen tila oli huono. Ammoniumtyppimäärä ja BOD 7 -arvo ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Vedessä oli selvää hapenvajausta. Tutkimuskerralla Vähäjoen sameusarvo, kiintoainepitoisuus ja bakteerimäärä olivat ajankohdan keskimääräistä ja vuoden muita tutkimuskertoja suurempia. Myös ammoniumtyppeä havaittiin talven ja kevään tutkimuskertoihin verrattuna runsaammin, kun taas kokonaistypen pitoisuus oli muita kertoja alhaisempi.

23 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 23 (24) 6. TIIVISTELMÄ Velvoitetutkimuksen tarkoituksena oli seurata Aurajoen varren taajamien jätevesien vaikutuksia Aurajoen vedenlaatuun. Lisäksi seurattiin Aurajoen alajuoksun ja Vähäjoen vedenlaatua. Vuonna 211 koko vuoden keskilämpötila ja sademäärä Turussa olivat keskimääräistä korkeampia. Aurajoen keskivirtaama Hypöistenkoskella ei poikennut pitkäaikaiskeskiarvoista. Vuonna 211 Oripään puhdistamolta Aurajokeen kohdistuva BHK- ja ravinnekuormitus olivat hieman pienempiä kuin 2-luvulla keskimäärin. Pöytyän Riihikosken taajaman BHK- ja fosforikuormitus olivat sen sijaan selvästi aikaisempaa suurempia, mutta typpikuormitus oli tavanomaisella tasolla. Myös Auran puhdistamolta jokeen johdettu BHK- ja fosforikuormitus olivat keskimääräistä suurempia, kun taas typpikuormitus ei poikennut aikaisemmasta. Aurajoen mereen kuljettama fosforivirtaama oli yhteensä 69 tonnia ja typpivirtaama 1 7 tonnia; typpivirtaama oli selvästi aikaisempaa suurempi. Pääosa kiintoaineesta ja fosforista päätyi mereen syksyn aikana, kun taas typpikuormitus oli suurimmillaan huhtikuussa. Oripään jätevesien vaikutukset saattoivat kesällä näkyä Aurajoen yläjuoksulla ravinnepitoisuuksien kasvuna, kun taas talvella selviä vaikutuksia ei havaittu. Pöytyän Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät talvella mahdollisesti veden ravinnepitoisuuksien kasvuna. Myös keväällä Riihikosken jätevesien vaikutus saattoi näkyä jokiveden laadussa, mutta havaintopaikkojen väliset erot saattoivat johtua muistakin syistä. Auran puhdistamon ja Aurajoki Oy:n jätevesien vaikutukset olivat vähäisiä tai niitä ei havaittu. Aurajoen vesi oli talvella ammoniumtypen osalta lievästi likaantunutta lukuun ottamatta yläjuoksua, jossa ammoniumpitoisuus oli puhtaille vesille tyypillinen. Keväällä ja kesällä vesi oli ammoniumtypen osalta lähinnä puhdasta. BOD 7 -arvot vaihtelivat puhtaasta lievästi likaantuneelle tasolle; arvot olivat kesällä talvea ja kevättä suurempia. Talvella ja keväällä Aurajoen happitilanne oli hyvä, mutta kesällä vedessä oli paikoitellen selvää hapenvajausta. Aurajoen hygieeninen tila oli ylä- ja keskijuoksulla keskimäärin välttävä. Bakteerimäärä oli suurimmillaan kesällä Riihikosken alapuolella, jossa hygieeninen tila oli huono. Alajuoksulla bakteerimäärät olivat pääosin muuta jokea pienempiä, ja hygieeninen tila vaihteli hyvästä välttävään. Kesällä levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli alajuoksulla muita paikkoja suurempi ja vastasi reheville järville tyypillisiä lukemia. Vähäjoen vesi oli ammoniumtypen osalta talvella ja keväällä puhtaille vesille tyypillistä, mutta kesällä ammoniumpitoisuus ilmensi lievää likaantuneisuutta. Talvella jokiveden BOD 7 -arvo oli muita tutkimuskertoja suurempi ja likaantuneille vesille tyypillinen. Keväällä BOD 7 -arvo oli puhtaille vesille ominainen ja kesällä arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta. Vähäjoen hygieeninen tila oli talvella ja keväällä tyydyttävä, mutta kesällä bakteereita havaittiin hyvin runsaasti ja hygieeninen tila oli huono. Kesällä jokivedessä oli myös selvää hapenvajausta. Turussa 22. marraskuuta 212 Sari Koivunen biologi

24 24 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) Lähteet: Lehtniemi, L. 212a. Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 211., raportti nro Lehtniemi, L. 212b. Pöytyän kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 211., raportti nro Leino, N Auran kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 211. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, raportti nro

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 3 /8;,2 2,2 12, ,9 13 7,6 2 2,4 1, AURA / 15 Oripään raja 15 (L15) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 3 /8;,3 2, 12,9 93 9,9 5,9 12 7,7 2 2,1 1, AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,4 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 3 /8; 1,5 11, ,2 13 7,2 8,2 1, AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv.,3 m; Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 3 /8;,9,1 12, ,1 15 7,3 7,9 2, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,7 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 7 /8;,3,1 12, ,7 14 7,2 13 2, ,1 < AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,3 m; Lumi 7 cm; Jää 4 cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 7 /8; 1,2 13, ,2 15 7,3 13 2, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,3 m; Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 14:2; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 7 /8; 1,1 13, ,9 18 7, , AURA / 58 Halisten uusi s Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 7 /8;.5,2 13, ,8 19 7, , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,2 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 15:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 7 /8;,1,4 1, , ,3 33 < LIITE 1, sivu 1/4

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:15; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1, 2,5 12, ,7 23 1, AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1, 2,7 12, ,8 23 2, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:5; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE;,6 2,9 12, ,7 23 2, , AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1, 3,1 12, ,8 23 2, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1, 3,8 12, , , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE;,3 4,2 12, , , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,5 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE;,3 1,9 13, , , AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,4 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S;,2 16, 8, , 16 7,6 8 9,8 2, AURA / 15 Oripään raja 15 (L15) Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,4 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S;,2 16, 9, ,1 18 7, , LIITE 1, sivu 2/4

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv.,2 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1, 16,9 4, ,2 17 3, ,5 7, AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,2 m; Klo 13:3; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S;,5 18,1 6, ,3 19 3, >1 -, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,3 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S;,6 18,3 4, ,6 17 7,2 22 2, <5 -,6 5, AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,3 m; Klo 14:2; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1, 19,2 7, ,8 17 7,4 23 2, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,5 m; Klo 15:; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1, 2,6 9, , , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,4 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SE;,3 21,5 8, , , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,1 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja RM, JL; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE;,1 19,1 5, ,1 8 6,9 3, > AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:2; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 11,8 9, ,4 25 LIITE 1, sivu 3/4

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 8:5; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW;.5 11,8 1, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:55; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 3,8 12, , AURA / 58 Halisten uusi s Näk.syv. m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW;.5 4,1 13, ,3 69 LIITE 1, sivu 4/4

29 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (Aurajoki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk KokP.l PO4-P COD Mn jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mgo2/l AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,2 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;,5, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,1 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja JH, RM; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:25; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 24, 18, 18, 7, , 36, 45, 63, 17, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 13,1 9 27, 23, 19, 7, , 39, 5, 74, 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 28, 25, 18, 7, , 27, 4, 65, 12, LIITE 2, sivu 1/7

30 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (Aurajoki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk KokP.l PO4-P COD Mn jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mgo2/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3, 33, 17, 7, , 31, 44, 7, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 28, 23, 17, 7, , 27, 44, 58, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 25, 22, 16, 7, , 3, 42, 68, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 12, , 2, 21, 7, , 35, 41, 82, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 24, 18, 22, 7, , 31, 39, 68, 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 32, 26, 21, 7, , 31, 4, 81, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 12, , 84, 17, 7, , 62, 76, 13, 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 12, 1, 18, 7, , 6, 82, 12, 14, LIITE 2, sivu 2/7

31 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (Aurajoki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk KokP.l PO4-P COD Mn jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mgo2/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 15, 12, 11, 7, , 47, 65, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 7:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1, 48, 11, 7, , 37, 54, 94, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 12, , 78, 9, 6, , 2, 32, 67, 2, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 71, 59, 9, 6, , <2, 26, 67, 22, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 11, , 41, 1, 7, , 11, 19, 35, 22, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 49, 43, 12, 7, , 11, 19, 52, 2, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 46, 37, 12, 7, , 11, 23, 48, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1, , 35, 13, 7, , 1, 2, 49, 2, LIITE 2, sivu 3/7

32 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (Aurajoki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk KokP.l PO4-P COD Mn jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mgo2/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 35, 27, 16, 7, , 1, 2, 46, 16, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8,9 86 3, 18, 16, 7, , 15, 31, 52, 15, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 25, 22, 19, 7, , 13, 2, 47, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1, , 12, 17, 7, , 4, 15, 39, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 22, 16, 19, 7, , 7, 18, 24, 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8, , 34, 19, 7, , 7, 27, 33, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 25, 24, 23, 7, , 4, 15, 25, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 44, 38, 17, 7, , 21, 33, 67, LIITE 2, sivu 4/7

33 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Aurajoen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (Aurajoki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk KokP.l PO4-P COD Mn jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mgo2/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 27, 18, 2, 7, , 9, 22, 47, 15, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8, , 4, 16, 7, , 16, 31, 54, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 6, , 52, 13, 7, , 47, 63, 13, 25, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 73, 56, 15, 7, , 43, 53, 99, 22, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 48, 45, 2, 7, , 23, 34, 96, 18, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 7, , 51, 18, 7, , 46, 55, 12, 2, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 12, 92, 16, 7, , 6, 79, 15, 23, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 42, 3, 19, 7, , 37, 49, 94, 19, LIITE 2, sivu 5/7