KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 29 Mirva Levomäki Nro

2 2 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 Sisällys 1. YLEISTÄ Yleiskuvaus Ympäristölupa Linjojen käyttö Tarkkailututkimukset Näytteenotto Viemäriverkoston kunnostus Sääolot tutkimusvuonna TULEVA JÄTEVESI Puhdistetun jäteveden määrä Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä osakaskunnittain Tulokuormitus Osakaskuntien kuormitukset Biovakka Suomi Oy:n Topinojan lietteenkäsittelylaitoksen rejektivedet Saostus- ja umpikaivolietteet Kaatopaikkajätevedet Topinojan kaatopaikka Isosuon kaatopaikka LÄHTEVÄ JÄTEVESI Ympäristöluvan määräykset Puhdistustulos Vesistöön johdettu jätevesi Puhdistustulos ilman lietteenkäsittelyn rejektivesiä Jätevedenpuhdistamon jätevesi-, OCP - ja tehokkuusindeksit Jätevesi-indeksi OCP indeksi ja tehokkuusindeksit Raskasmetallikuormitus Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu JÄTEVESILIETE Lietteen määrä Lietteen laatu Lietteen sijoitus E-PRTR ASETUKSEN MUKAINEN PÄÄSTÖRAPORTOINTI Päästöt ilmaan... 47

3 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 3 (61) 5.2. Päästöt vesistöön Syntyvät jätteet TUNNUSLUVUT TULOSTEN TARKASTELU Puhdistamon toiminta ja lupaehtojen täyttyminen Ympäristöluvan mukainen vertailu Tulos ilman rejektivesivaikutusta Asetuksen 888/26 mukainen vertailu Jäteveden raskasmetallit ja kuivattu liete Tulokuorma Poikkeustilanteet ja ongelmat Vuotovedet ja ohitukset Puhdistamon käyttötarkkailu Prosessimuutokset ja kunnossapito Tutkimukset Käytetyt kemikaalit JÄTEVEDENKÄSITTELYN TUNNUSLUVUT VUODELTA 29 S Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Liite 19 Liite 2 Liite 21 Liite 22 käyttötarkkailun yhteenvetolomake velvoitetarkkailutulosten yhdistelmätaulukko vuosiraportti ja neljännesvuosijaksot puhdistustulos ilman rejektivesikuormitusta puhdistamo-ohitukset verkosto-ohitukset lietteenkäsittelyn rejektivesimäärät lietteenkäsittelyn rejektivesien kuormitustarkkailutulokset saostus- ja umpikaivolietemäärät saostuskaivolietteiden kuormitustarkkailutulokset umpikaivolietteiden kuormitustarkkailutulokset Topinojan kaatopaikan suotovesien kuormitustarkkailutulokset Isosuon kaatopaikan suotovesien kuormitustarkkailutulokset jäteveden raskasmetallipitoisuudet lietteen kuivauksen käyttötarkkailutulokset aktiivilietteen mikroskopoinnin käyttötarkkailutulokset väliselkeytyksen näkösyvyydet (graafisesti) käyttötarkkailu (graafisesti) prosessikaavio verkostoasemien virtauskaavio viemäriverkoston alueella tehdyt saneeraukset/uudisrakennustyöt Kaarinan siirtoviemärin vuoto Pitkässäsalmessa

4 4 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 Jakelu Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Länsi-Turunmaan kaupunki/ympäristölautakunta Naantalin kaupunki/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Raision kaupunki/ympäristölautakunta Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun seudun puhdistamo Oy Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat, kirjasto Tiedoksi ( ) Turun seudun puhdistamo Oy/Anttila Timo Turun seudun puhdistamo Oy/Laaksonen Raimo Kaarinan kaupunki/ympäristöpalvelut/markku Nurmi Kaarinan kaupunki/jyrki Lappi Liedon kunta/tekniset palvelut/teini Aki Naantalin kaupunki/saarre Esa Naantalin kaupunki/suonpää Kimmo Nousiaisten kunta/heinonen Pirkkoliisa Maskun kunta/tekninen toimi/raula Mika Mynämäen kunta/tekninen toimi/oja Timo Mynämäen kunta/tekninen toimi/kauppila Matti Paimion kaupunki/tekninen osasto/kylén Markku Paimion kaupunki/tekninen osasto/salo Pekka Raision kaupunki/tekninen keskus/eklund Ari Raisio-konserni/Ympäristöpäällikkö Maritta Punta Ruskon kunta/tekninen toimi/niemi Kimmo Turun Vesiliikelaitos/Irina Nordman Turun Vesiliikelaitos Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp.

5 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 5 (61) 1. YLEISTÄ 1.1. Yleiskuvaus Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen aktiivilieteprosessi, jota on tehostettu hiekkasuodattimissa tapahtuvalla jäteveden jälkisuodatuksella (kuva 2, liite 19). Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppäyksen jälkeen. Ferrosulfaattia voidaan annostella myös hiekkasuodattimille suodatuksen tehostamiseksi. Puhdistamon tehostettu kokonaistypenpoisto perustuu denitrifikaatio nitrifikaatio -ajotapaan ilmastuksessa. Kiintoaineen karkaamisen estämiseksi syötetään jälkiselkeytykseen menevään veteen polymeeriä. Ilmastukseen menevään veteen syötetään tarvittaessa kalkkia alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi. Ilmastukseen menevälle jätevedelle on myös lisähiililähteen annostelumahdollisuus. Puhdistettu jätevesi johdetaan Turun Linnanaukon satama-altaaseen (kuva 1). Puhdistamolla on rakenteilla 2-linjainen Actiflo ohitusvesien käsittely-yksikkö, joka on tarkoitettu esiselkeytetyn ohitusveden käsittelyyn virtaamahuippujen aikana. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön joulukuussa 28. Puhdistamolla käsitellään Turun ja Kaarinan kaupunkien sekä Liedon ja Ruskon (ei Vahdon alueen jätevesiä) kuntien alueilla muodostuvat yhdyskuntajätevedet. Paimion kaupungin ja Kaarinan Piikkiön alueen yhdyskuntajätevedet johdettiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle alkaen lähtien myös Raision kaupungin ja Naantalin kaupungin (ei Rymättylän ja Velkuan alueen jätevesiä) sekä Maskun (ei Lemun alueen jätevesiä), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien alueilla muodostuvat yhdyskuntajätevedet on johdettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Keskivirtaama (Q kesk ) 12 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mit ) 6 m 3 /h Maksimivirtaama (Q max ) 275 m 3 /d Maksimivirtaama biologiseen käsittelyyn (Q max ) 173 m 3 /d Maksimivirtaama esikäsittelyyn (q max ) m 3 /h Maksimivirtaama biologiseen käsittelyyn (q max ) 7 7 m 3 /h Maksimivirtaama hiekkasuodatukseen (q max ) m 3 /h BOD 7 -kuorma 22 kg/d COD Cr -kuorma 52 kg/d Fosforikuorma 76 kg/d Typpikuorma 4 2 kg/d Kiintoainekuorma 33 kg/d Asukasvastineluku AVL 315 asukasta Lähde: Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, toteutussuunnittelu, prosessisuunnitelma, vuoden 23 tilanne (Suunnittelukeskus Oy )

6 6 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29

7 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 7 (61) KUVA 2. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon prosessikaavio. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa, vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, ). Vesistötarkkailua tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa vuonna 25 neuvotellun ohjelman ja neuvottelujen pohjalta laaditun Turun kaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, ). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupaosasto hyväksyi tarkkailuohjelman sen julkipanon jälkeen (Nro 2 YLO, Dnro LOS-26-Y ). Hyväksymispäätöksestä valitettiin, mutta päätökseen ei tullut muutosta (29/27/1, LSY-27-Y-123). Kuormitustiedot on laskettu :n viikoittain tekemien velvoitetarkkailuanalyysien perusteella. Jakson laskenta on tehty Turun vesi- ja ympäristöpiirin (vesi- ja ympäristöhallinnon valvontaohje 42, 14/5 Tuvy 199) antamien ohjeiden mukaisesti Ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 47/23/4 myöntänyt Turun seudun puhdistamo Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kakolanmäen seudulliselle jätevedenpuhdistamolle Turun kaupungissa. Ympäristölupa myönnettiin hankesuunnitelman mukaisten, Turun ja Kaarinan kaupunkien sekä Liedon, Paimion, Piikkiön ja Ruskon kuntien alueilla muodostuvien yhdyskuntajätevesien käsittelyyn muutetun hankesuunnitelman mukaisesti ja jäteveden johtamiseen puhdistamolta Linnanaukon satama-altaaseen. Luvan saajan on viimeistään vuoden 212 loppuun mennessä jätettävä ympäristölupaviranomaiselle hakemus luvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin

8 8 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 mahdollisimman tehokkaasti estetään. Luvan saajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 25/28/1 muuttanut ympäristölupaviraston antamaa lupapäätöstä siten, että päätös koskee päätöksessä mainittujen jätevesien käsittelyn ja mereen johtamisen lisäksi myös Raision ja Naantalin kaupunkien sekä Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen sekä myöhemmin vielä Askaisten, Lemun, Merimaskun, Rymättylän ja Vahdon kuntien alueilla muodostuvien yhdyskuntajätevesien käsittelyä Kakolanmäen puhdistamossa ja johtamista puhdistamolta Linnanaukon satamaaltaaseen. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 48 YLO myöntänyt Turun seudun puhdistamo Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan yhtiön Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon ja Raision sekä Paraisten kaupunkien jätevedenpuhdistamojen jätevesilietteiden mädätykseen ja jälkikompostointiin Topinojan kaatopaikka-alueella. Lietteen termiseen kuivaamiseen ei myönnetty ympäristölupaa. Ympäristöluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen nro 8/352/1 muuttaen ja täydentäen ympäristöluvan määräystä 3 koskien lietteiden vastaanoton järjestelyjä sekä häiriötilanteisiin varautumista ja hallintaa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 51 YLO täsmentänyt Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antamassa päätöksessä ja Vaasan hallinto-oikeuden antamassa päätöksessä mainittua lupamääräystä 3. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 11 YLO siirtänyt Turun seudun puhdistamo Oy:lle myönnetyn kuntien jätevedenpuhdistamoilla syntyvän jätevesilietteiden käsittelyä koskevan ympäristöluvan nro 48 YLO Biovakka Suomi Oy:lle Linjojen käyttö Puhdistamolla on 4 rinnakkaista ajolinjaa (esiselkeytys, ilmastus ja väliselkeytys) sekä 2 kpl hiekkasuodatusyksikköjä (liite 19). Esiselkeytyksiä ajetaan pääasiassa siten, että kolme yksikköä on käytössä ja yksi on varalla/tasaamassa tulevan veden kuormituspiikkejä. Lisäksi osa tulevasta vedestä ajetaan tarkoituksella esiselkeytyksen ohi ravinnoksi ilmastusvaiheeseen. Kaikki ilmastus- ja väliselkeytysaltaat olivat käytössä koko vuoden ajan. Jälkikäsittelynä toimiva hiekkasuodatusyksikkö otettiin käyttöön Tarkkailututkimukset teki puhdistamon päästötarkkailututkimukset 52 kertaa vuonna 29:

9 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 9 (61) I vuosineljännes 4.1., 12.1., 2.1., 28.1., 3.2., 8.2., 16.2., 24.2., 4.3., 12.3., 15.3., ja II vuosineljännes 8.4., 19.4., 27.4., 5.5., 13.5., 21.5., 26.5., 1.6., 9.6., 17.6., ja III vuosineljännes 6.7., 14.7., 22.7., 3.7., 2.8., 1.8., 18.8., 27.8., 3.9., 6.9., 15.9., ja IV vuosineljännes 8.1., 11.1., 19.1., 27.1., 4.11., , , , 1.12., 3.12., 6.12., 9.12., ja Viemäriverkostoon on liittynyt puhdistamon viemäriverkoston alueella runsaasti teollisuutta, jossa jäteveden laatu ja määrä vaihtelevat voimakkaasti eri viikonpäivien välillä. Päästötarkkailun näyteviikonpäivä muuttuu viikoittain, jotta tulokuormituksesta saataisiin mahdollisimman edustava kuva. Lisäksi teki puhdistamon käyttötarkkailututkimukset 199 kertaa vuonna 29. Käyttötarkkailututkimuksiin sisältyvät käyttötarkkailun koontanäytteet (liite 18), käyttötarkkailun kertanäytteet, lietteenkuivauksen käyttötarkkailu (liite 15) sekä aktiivilietteen mikroskopointi (liite 16). Yhteensä Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla käytiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta 251 kertaa vuonna Näytteenotto Näytteet puhdistamolle tulevasta, esiselkeytetystä, väliselkeytetystä ja hiekkasuodatuksesta mereen lähtevästä jätevedestä kerättiin vuoden alkupuolella automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan aikaohjatusti. Virtaamaohjattuun näytteenottoon siirryttiin alkaen. Ensimmäisellä neljännesvuosijaksolla hiekkasuodatus ei ollut käytössä, joten tällöin väliselkeytyksestä lähtevä vesi oli puhdistamolta mereen lähtevää jätevettä. Puhdistamon esiselkeytyksen jälkeinen ohituskuorma lasketaan ohitusviikon esiselkeytyksen näytteen pitoisuuden ja esiselkeytyksen ohitusvirtaaman mukaan. Jaksolaskennassa käytetty esiselkeytetyn ohituksen keskimääräinen pitoisuus saatiin tarkkailuviikkojen esiselkeytettyjen ohitusvesien kuormien summien ja tarkkailuviikkojen esiselkeytettyjen ohitusvirtaamien summien perusteella. Laskennassa olivat mukana vain sellaisen viikon esiselkeytetyn veden pitoisuudet, minkä viikon aikana oli tapahtunut esiselkeytetyn veden ohitusta. Laskennassa pyrittiin mahdollisimman todenmukaiseen esiselkeytetyn ohitusveden kuorman ja pitoisuuden arviointiin. Ennen karkeavälppää tapahtuneet ohitukset lasketaan lähimmän velvoitenäytepäivän tulevan veden pitoisuuksien mukaan. Verkostoohituskuormat lasketaan kunkin osakaskunnan raportoimia verkosto-ohitusmääriä ja verkostotarkkailuista saatuja vuoden keskiarvopitoisuuksia käyttäen. Päästö- ja käyttötarkkailunäytteet otti ja toimitti Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratorioon Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n näytteenottaja. Näytteenoton suoritti sertifioitu ympäristönäytteenottaja tai vastaavan pätevyyden omaava henkilö.

10 1 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Kuivatusta lietteestä otettiin kuukauden jokaisena kuivauspäivänä näytteet, joista koottuja kokoomanäytteitä analysoitiin kuukausittain. Näytteet otettiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n näytteenottajan toimesta puhdistamon päästö- ja käyttötarkkailukäyntien yhteydessä ja toimitettiin analysoitavaksi vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratorioon. Jäteveden raskasmetallinäytteet kerättiin vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa laboratoriomestari Ossi Kaukorannan toimesta seuraavasti: jätevedenpuhdistamon viikoittaisista velvoitenäytteistä otettiin velvoitetarkkailujen aikaisten jätevesivirtaamien suhteessa näytteet, joista koottiin kuukauden kokoomanäyte Viemäriverkoston kunnostus Turun kaupungin viemäriverkoston osalta erillisviemäröintiä jatkettiin vuoden 29 aikana (liite 21). Jäte- ja sekaviemäriverkostoa rakennettiin yhteensä m. Uutta hulevesiviemäriä rakennettiin 6 48 m. Vanhaa viemärijohtoa poistettiin yhteensä m. Jäte- ja sekavesiviemäreitä sekä hulevesiviemäreitä uudisrakennettiin yhteensä 3 78 m ja saneerattiin yhteensä m. Raision kaupungin viemäriverkoston osalta uutta hulevesiviemäriä rakennettiin 4 3 m vuonna 29. Vanhaa viemärijohtoa poistettiin yhteensä m. Jäte- ja sekavesiviemäreitä sekä hulevesiviemäreitä uudisrakennettiin yhteensä m ja saneerattiin yhteensä m. Naantalin kaupungin viemäriverkoston osalta uutta jätevesiviemäriä rakennettiin yhteensä m vuonna 29. Vanhaa jätevesiviemäriverkostoa saneerattiin yhteensä 276 m. Uusia pumppaamoja rakennettiin 3 kpl ja Hellemaan pumppaamo saneerattiin. Kaarinan kaupungin viemäriverkoston osalta uutta jätevesiviemäriä rakennettiin yhteensä m ja uutta hulevesiviemäriä rakennettiin yhteensä m vuonna 29. Vanhaa jätevesiviemäriverkostoa saneerattiin yhteensä m ja hulevesiviemäriä saneerattiin 353 m. Mynämäen kunnan osalta viemäriverkostoa saneerattiin yhteensä 228 m ja uudisrakennettiin yhteensä 234 m vuonna 29. Nousiaisten kunnassa ei rakennettu uusia viemärilinjoja vuonna 29. Vanhaa verkostoa saneerattiin kaivokorjauksin.

11 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) Maskun kunnan osalta viemäriverkostoa saneerattiin 44 m ja 12 kaivoa. Uutta verkostoa rakennettiin 352 m. Ruskon kunnan viemäriverkoston osalta uutta jätevesiviemäriä rakennettiin yhteensä m vuonna 29. Verkostoa saneerattiin yhteensä 2 m. Paimion kaupungin viemäriverkoston osalta uutta jätevesiviemäriä rakennettiin yhteensä 35 m vuonna 29. Vanhaa jätevesiviemäriverkostoa saneerattiin yhteensä m ja 46 kaivoa. Paimio-Kaarina siirtoviemäriä rakennettiin yhteensä m Sääolot tutkimusvuonna 29 Tammikuussa 29 sää oli vaihteleva: alku oli kylmä mutta puolivälissä sää lauhtui, ja keskilämpötila oli lähellä ajankohdan keskiarvoa (taulukko 1). Sademäärä jäi noin puoleen keskimääräisestä. Kuun lopussa Lounais-Suomessakin oli lumipeite. Helmikuu oli tavanomaisen talvinen, joskin keskilämpötila oli hieman keskimääräistä korkeampi. Sademäärä jäi noin puoleen keskimääräisestä. Maaliskuun keskilämpö oli hyvin lähellä keskiarvoa, sillä lauhojen jaksojen jälkeen kuun loppupuoli oli kylmä. Myös sademäärä oli hyvin keskimääräinen. Tammi-maaliskuussa lunta oli tavallista vähemmän. Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateita tuli niukasti; lounaisimmassa Suomessa sademäärä jäi alle viidennekseen ja Turun seudulla jopa sen alle. Toukokuun sää oli hyvin vaihteleva: alku oli kesäisen lämmin, puoliväli yöpakkasineen viileä ja viimeiset päivät jopa helteisiä. Sekä keskilämpötila että sademäärä olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa. Kesäkuun alussa sää oli yhä helteinen mutta muuttui koleaksi. Öisin oli hallaa ja jopa yöpakkasia. Ilma alkoi lämmetä juhannuksen jälkeen, ja kuun viimeinen viikko oli helteinen. Keskilämpötila jäi alle pitkäaikaisen keskiarvon, ja sademäärä oli tavallista suurempi. Heinäkuun alkupäivinä sää jatkui helteisenä. Sitten sää viileni, mutta kuun puolivälissä ja loppupuolella oli lämmintä, ja keskilämpötila oli lähes tavanomainen. Alkukuussa tuli vettä lähes kaikkialla, mutta myöhemmin sateet olivat hyvin kuuroittaisia ja paikallisia. Paikoin sademäärä oli keskimääräistä selvästi pienempi mutta Turussa suurempi. Elokuu oli Lounais-Suomessa kesäisen lämmin. Sadetta saatiin kuuroittain, ja paikalliset vaihtelut olivat jälleen suuria. Turussa sademäärä oli vain hieman pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli Turun seudun rannikkoalueella varsin lähellä vertailukauden keskiarvoa (poikkeama,,5 C). Sademäärä oli lounaisrannikolla varsin keskimääräinen (1 125 %) mutta Turussa hieman suurempi ( %). Syyskuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi, ja sää kylmeni voimakkaasti vasta viimeisinä päivinä. Sademäärä oli tavanomaista pienempi. Lokakuu oli tavanomaista kylmempi ja sademäärä keskimääräinen. Marraskuu oli alun jälkeen hyvin lauha, eikä kuun puolivälin jälkeen Turussa ollut pakkasta. Sademäärä jäi hieman keskimääräistä pienemmäksi, vaikka kuun puolivälin jälkeen satoi päivittäin ja ajoittain runsaastikin. Joulukuun puolivälin jälkeen oli kylmää, ja kuun

12 12 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 keskilämpötila oli pari astetta keskimääräistä alempi. Sademäärä jäi selvästi tavanomaista pienemmäksi, ja pysyvä lumipeite saatiin joulun alla. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 5,3 astetta, mikä vastasi vertailujakson keskiarvoa (taulukko 2). Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 625 mm, mikä oli 11 % tavanomaista pienempi (taulukko 1, kuva 3). Turun lentoasema lopetti sateen mittauksen ja lähtien sademäärät on Turun Artukaisten automaattiasemalta. Lämpötilat ovat edelleen Turun lentosääasemalta. TAULUKKO 1. Turun sademäärät (mm) päivittäin tammi-joulukuulta 29. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 1 4, 3,8, ,5,1 2,9 1,1 8,4 3,9 9,7 1,9,1 12,3 13,4 4,1,3,6,3 1,1,4 3,,1 5,3,2 2,2 2,6 4,7 4,6,7 6,6 4,9 14,7 16,4 2,7 1,6 7,4 1,2 1,8 3,1,4 9,3 8 2,4 3,6 2,8 12,7 9 7,4,7 3,4 3 16,3,4 1,5 1,3 1,1,5 11 5,9 24,6 11, 12,1,2,1 1,4,9,7 13,2,8 21,3 1,6,7 14 5,6 8,3 3,2,1 15,5,3 4,2,6,1 16 3,4 11,9,5 1, 1, 17 12,8,3 2,9 18,3,3,2,5 1,8 13,4,2 1,7 13,8 19,1 4,8,3,1 1,8 2 3,2,3,1 8,7 2,1 21 1,8,5,6 2,6 22 6,6 3,5,1 1,9 2,3 3,4,5 1,5 3,1 23 8,4 4,5 1,6 2,1 24,1,2,1 45,5,3 1, 25 2,5,3,2 5,5 7,3 1,3 26 3,5 3 8,6 2,1,3 5,9 27,1 1,5,3,3,6 7,9 4,3,1 2,4 28 7,1 1,6 1,3,2,9,2 2,8 11,2 29,3 5,5 4,2 2,7 1,7 3 3,3,1 3,8,1 4,8 1,5 31 5,7,5 TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 29 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka/yht. Lämpötila 29-4,2-4,8-1,8 4,6 1,5 13,3 16,5 16, 12,7 3,4 3, -5,1 5,3* ( C) ,5-5,3-1,8 3,4 1 14,7 16,9 15,5 1,3 5,5,7-2,7 5,2* Sademäärä ** (mm) ** * Lämpötilojen keskiarvo ** Sademäärien summa

13 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) mm Turun sademäärä tammi-joulukuussa päivämäärä KUVA 3. Turun sademäärät (mm) päivittäin tammi-joulukuulta 29. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus TULEVA JÄTEVESI 2.1. Puhdistetun jäteveden määrä Koko vuoden puhdistettu vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 65 5 m 3 /d (kuvat 4-6, liitteet 1 ja 2). Vuoden aikana puhdistamolla ohitettiin esiselkeytettyä jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin 38 m 3 /d (liite 5). Turun seudun puhdistamo Oy:n viemäriverkostossa ohitettiin vuoden aikana jätevettä yhteensä 1 74 m 3 (liite 6). Tämä johtui Kaarinan siirtoviemärin vuodosta Pitkässäsalmessa, jolloin jätevettä purkautui vesistöön yhteensä 11 6 m 3 (liite 22). Koska siirtoviemärin vuotoajankohdista ei ole täyttä varmuutta, jaettiin edellä mainittu vesimäärä ajanjaksolle Turun kaupungin viemäriverkostossa oli ohituksia m 3, Liedon kunnan verkostossa oli ohituksia 3 m 3, Kaarinan kaupungin verkostossa oli ohituksia 1 m 3, Paimion kaupungin verkostossa oli ohituksia 3 16 m 3, Maskun kunnan verkostossa oli ohituksia 4 m 3, Mynämäen kunnan verkostossa oli ohituksia m 3 ja Nousiaisten kunnan verkostossa oli ohituksia 284 m 3. Raision, Ruskon ja Naantalin kuntien verkostoista ei raportoitu ohituksia. Raportoituja verkosto-ohituksia oli vuoden aikana yhteensä m 3 eli keskimäärin 48,7 m 3 /d.

14 14 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 Vesimäärät virtaama ohitus m 3 /d vuosi KUVA 4. Puhdistetun veden määrä (m 3 /d) ja ohitus vuonna Päivittäinen virtaama ohitus virtaama puhdistamon mitoitusvirtaama 12 m 3 /d tammi 15.tammi 29.tammi 12.helmi 26.helmi 12.maalis 26.maalis 9.huhti 23.huhti 7.touko 21.touko 4.kesä 18.kesä 2.heinä 16.heinä 3.heinä 13.elo 27.elo 1.syys 24.syys 8.loka 22.loka 5.marras 19.marras 3.joulu 17.joulu 31.joulu päivä KUVA 5. Puhdistamolle tulevat vuorokausivirtaamat ja esiselkeytetyn jäteveden päivittäiset ohitukset (m 3 /d) vuonna 29. Puhdistamon mitoitusvirtaama on 144 m 3 /d. Paimion kaupungin ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet johdettiin puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen jätevedet johdettiin puhdistamolle lähtien. Lähde: Jätevedenpuhdistamon käyttöpäiväkirja vuonna 29.

15 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) m3/d tammi Päivittäinen virtaama ja sademäärä mitoitusvirtaam a 16.tammi 31.tammi 15.helmi 2.maalis 17.maalis 1.huhti 16.huhti 1.touko 16.touko 31.touko 15.kesä 3.kesä 15.heinä 3.heinä 14.elo 29.elo 13.syys 28.syys 13.loka 28.loka 12.marras 27.marras 12.joulu 27.joulu päivä sademäärä (mm/d) virtaama (m3/d) ohitus (m3/d) KUVA 6. Puhdistamolle tullut päivittäinen virtaama ja päivittäinen sademäärä vuonna 29. Paimion kaupungin ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet johdettiin puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen jätevedet johdettiin puhdistamolle lähtien. Lähteet: Jätevedenpuhdistamon käyttöpäiväkirja ja Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Kuormitustarkkailukertojen käsitellyn jäteveden keskimääräinen virtaama oli 68 2 m 3 /d ja esiselkeytyksen jälkeen ohitetun jäteveden keskimääräinen virtaama tarkkailukerroilla oli 157 m 3 /d (kuva 6) mm m 3 /d Tarkkailukertojen virtaamat käsitelty jätevesi ohitus esiselkeytyksestä KUVA 7. Päästötarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuonna 29. Paimion kaupungin ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet johdettiin puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen jätevedet johdettiin puhdistamolle lähtien. päivä Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä osakaskunnittain Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle johdettiin vuoden 29 aikana yhteensä 23 9 m 3 jätevettä kymmenen kunnan alueelta: Turusta 19 7 m 3, Kaarinasta 2 9 m 3, Paimiosta 456 m 3, Liedosta 498 m 3, Ruskosta 217 m 3, Raisiosta 548 m 3, Naantalista 239 m 3, Maskusta 65 5 m 3,

16 16 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 Nousiaisista 46 7 m 3 ja Mynämäeltä 68 8 m 3 jätevettä (kuva 8). Paimion kaupungin ja Kaarinan kaupungin Piikkiön alueen jätevesien johtaminen Kaarinan pumppaamon kautta aloitettiin Raision ja Naantalin kaupunkien sekä Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kuntien jätevesien johtaminen aloitettiin Lähde: Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon verkostoasemien tarkkailututkimus, Vuosiraportti 29 (Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy ) Osa Turun ja Kaarinan jätevesistä johdetaan kuntarajojen yli ristikkäin. Turun kaupungin Peltolan, Ilpoisten, Koivulan, Haritun, Katariinan ja Hirvensalon alueiden jätevedet johdetaan Peltolan ja Kaistarniemen pumppaamojen kautta Kaarinan kaupungin viemäriverkostoon. Kaarinan kaupungin Kauselan alueen jätevedet johdetaan Jaaninojan mittausaseman kautta Turun kaupungin viemäriverkostoon. Turun kaupungin jätevesimäärä on laskettu vähentämällä Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden kokonaismäärästä kaikkien muiden kuntien osuudet (liite 2). Kaarinan kaupungin jätevesimäärä on saatu laskemalla yhteen Kaarinan pumppaamon ja Kauselan/Jaaninojan mittausaseman jätevesimäärät, josta on vähennetty Turun Peltolan ja Kaistarniemen pumppaamoiden sekä Liedon mittausaseman ja Paimion pumppaamon kautta johdetut jätevesimäärät. Liedon kunnan jätevesimäärä on Liedosta Liedon mittausaseman kautta Kaarinan viemäriverkostoon johdettu jätevesimäärä. Ruskon kunnan jätevesimäärä on saatu laskemalla yhteen Ruskon Aholan ja Lähteenmäen jätevedenpumppaamoilta Turun viemäriverkostoon johdetut jätevesimäärät. Paimion kaupungin jätevesimäärä on Paimiosta Paimion pumppaamon kautta Kaarinan viemäriverkostoon johdettu jätevesimäärä. Raision kaupungin jätevesimäärä on saatu vähentämällä Raision pumppaamon jätevesimäärästä Naantalin pumppaamon sekä Maskun pumppaamon jätevesimäärät. Naantalin kaupungin jätevesimäärä on Naantalista Naantalin (Luolalan) pumppaamon kautta Raision viemäriverkostoon johdettu jätevesimäärä. Maskun kunnan jätevesimäärä on saatu vähentämällä Maskun pumppaamon jätevesimäärästä Nousiaisten pumppaamon jätevesimäärä. Nousiaisten kunnan jätevesimäärä on saatu vähentämällä Nousiaisten pumppaamon jätevesimäärästä Mynämäen pumppaamon jätevesimäärä. Mynämäen kunnan jätevesimäärä on Mynämäeltä Mynämäen pumppaamon kautta Nousiaisten viemäriverkostoon johdettu jätevesimäärä.

17 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) m3/a Johdetut vesimäärät kunnittain Mynämäki Nousiainen Masku Naantali Raisio Rusko Lieto Paimio Kaarina Turku 5 29 vuosi KUVA 8. Johdetut jätevesimäärät kunnittain vuonna 29. Turun, Kaarinan, Liedon ja Ruskon (ei Vahdon alueen) kuntien yhdyskuntajätevedet on johdettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle joulukuusta 28 lähtien. Paimion ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin (ei Rymättylän eikä Velkuan alueen), Maskun (ei Lemun alueen), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien jätevedet on johdettu puhdistamolle alkaen. Puhdistamolle johdettujen vesimäärien jakauma osakaskunnittain on esitetty taulukossa 3. TAULUKKO 3. Puhdistamolle johdetut vesimäärät osakaskunnittain vuonna * Turku % 82 Kaarina % 8,8 Lieto % 2,1 Rusko %,91 Paimio % 1,9 Raisio % 2,3 Naantali % 1, Masku %,27 Nousiainen %,2 Mynämäki %,29 * Paimion ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin (ei Rymättylän eikä Velkuan alueen), Maskun (ei Lemun alueen), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien jätevedet on johdettu puhdistamolle alkaen Tulokuormitus Puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja eri vuosineljännesten osalta ovat liitteellä 3 ja kuvissa 9 1. Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 4 mukaisesti. Vuoden keskimääräisen BOD 7ATU -tulokuorman mukaan laskettu asukasvastineluku AVL oli vuonna asukasta (7 g BOD 7ATU /as*d).

18 18 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 TAULUKKO 4. Puhdistamon tulokuormitus vuonna * BOD 7ATU kg/d 23 COD Cr kg/d 57 Kokonaisfosfori kg/d 71 Kokonaistyppi kg/d 4 Kiintoaine kg/d 42 * Paimion ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin (ei Rymättylän eikä Velkuan alueen), Maskun (ei Lemun alueen), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien jätevedet on johdettu puhdistamolle alkaen. kg/d Tule va BOD7ATU-k uorm a kg/d Tuleva fosforikuorma 29* vuosi 29* vuosi KUVA 9. Puhdistamolle tullut BOD 7ATU - ja fosforikuorma (kg/d) vuonna 29. Paimion ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin (ei Rymättylän eikä Velkuan alueen), Maskun (ei Lemun alueen), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien jätevedet on johdettu puhdistamolle alkaen. Tuleva typpikuorma Tuleva kiintoainekuorma kg/d kg/d * vuosi 29* vuosi KUVA 1. Puhdistamolle tullut typpi- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuonna 29. Paimion ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin (ei Rymättylän eikä Velkuan alueen), Maskun (ei Lemun alueen), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien jätevedet on johdettu puhdistamolle alkaen Osakaskuntien kuormitukset Kuntien välisiä jätevesimääriä ja kuormituksia tarkkailtiin vuoden 29 aikana yhteensä kolmellatoista kuntien välisellä verkostomittausasemalla: Kaarinan,

19 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) Peltolan, Kaistarniemen (Hirvensalo), Paimion, Ruskon Aholan, Ruskon Lähteenmäen, Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen pumppaamoilla sekä Liedon ja Jaaninojan/Kauselan mittausasemilla. Tarkkailut tehtiin kerran viikossa. Kaarinan pumppaamon, Peltolan pumppaamon, Kaistarniemen pumppaamon, Ruskon Aholan pumppaamon ja Ruskon Lähteenmäen pumppaamon sekä Kauselan/Jaaninojan mittausaseman ja Liedon mittausaseman tarkkailut aloitettiin viikolla 3/29. Paimion pumppaamon tarkkailu aloitettiin viikolla 27/29. Raision pumppaamon, Maskun pumppaamon ja Mynämäen pumppaamon tarkkailut aloitettiin viikolla 45/29. Naantalin pumppaamon ja Nousiaisten pumppaamon tarkkailut aloitettiin viikolla 49/29. Taulukossa 5 on laskettu kuntakohtaiset kuormitukset pumppaamojen tarkkailutulosten mukaan. Vuosi 29 jaettiin kolmeen jaksoon ( , ja ) sen mukaisesti, miten Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle johdettu vesimäärä ja tulokuormitus lisääntyi kuntamäärän kasvaessa. Turun kaupungin kuormitusosuus on laskettu vähentämällä puhdistamon tulokuormasta muiden kuntien osuudet (liite 2). Kaarinan kaupungin kuormitus on saatu laskemalla yhteen Kaarinan pumppaamon aiheuttama kuormitus ja Kaarinan Kauselan alueelta Turkuun johdettu kuorma ja vähentämällä tästä summasta Kaarinan kaupungin viemäriverkostoon johdetut Turun Peltolan ja Hirvensalon alueiden kuormat sekä Liedon kunnan ja Paimion kaupungin jätevesien aiheuttamat kuormat. Ruskon kunnan aiheuttama kuormitus on saatu laskemalla yhteen Ruskon Aholan ja Lähteenmäen jätevedenpumppaamojen tarkkailututkimuksista saadut kuormat. Raision kaupungin kuormitusosuus on laskettu vähentämällä Raision pumppaamon tulokuormasta Naantalin ja Maskun pumppaamojen aiheuttama kuormitus. Nousiaisten kunnan kuormitusosuus on laskettu vähentämällä Nousiaisten pumppaamon tulokuormasta Mynämäen pumppaamon aiheuttama kuormitus. Maskun kunnan kuormitusosuus on laskettu vähentämällä Maskun pumppaamon tulokuormasta Nousiaisten pumppaamon aiheuttama kuormitus. Taulukon 5 lukuarvoja tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että puhdistamon tulokuormassa on mukana puhdistamon sisäistä kiertoa (lingoilta tulevat rejektivedet). Lisäksi Biovakka Suomi Oy:n lietteenkäsittelylaitokselta Turun kaupungin viemäriverkostoon johdetut rejektivedet sekä Topinojan vastaanottoasemalta viemäriverkostoon johdetut saostus- ja umpikaivolietteet sisältyvät tulokuormaan.

20 2 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 TAULUKKO 5. Osakaskuntien kuormitusosuudet (%) kunnittain puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormituksesta vuonna 29. Paimion ja Kaarinan Piikkiön alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle lähtien. Raision, Naantalin (ei Rymättylän eikä Velkuan alueen), Maskun (ei Lemun alueen), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien jätevedet on johdettu puhdistamolle alkaen Kunta [%] [%] [%] Turku COD Cr 89,89 85,39 7,81 BOD 7ATU 89,89 84,98 76,19 Fosfori 89,42 82,58 72,6 Typpi 88,71 83,3 74,12 Kiintoaine 9,73 9,33 77,42 Kaarina COD Cr 7,73 9,43 1,76 BOD 7ATU 8,12 9,24 1,36 Fosfori 7,64 12,4 3,94 Typpi 8,18 1,81 3,86 Kiintoaine 7,93 6,2 2,23 Lieto COD Cr 1,54 1,7 1,59 BOD 7ATU 1,35 1, 1,29 Fosfori 2, 1,26 2,28 Typpi 2,16 1,28 2,2 Kiintoaine,96,82 1,7 Rusko COD Cr,84,71,61 BOD 7ATU,64,68,51 Fosfori,94,93,8 Typpi,95,99,82 Kiintoaine,38,46,43 Paimio COD Cr 3,4 6,38 BOD 7ATU 4,1 5,48 Fosfori 3,19 5,19 Typpi 3,89 4,6 Kiintoaine 2,37 5,58 Raisio COD Cr 13,62 BOD 7ATU 1,65 Fosfori 8,73 Typpi 8,6 Kiintoaine 9,28 Naantali COD Cr 3,19 BOD 7ATU 2,74 Fosfori 3,8 Typpi 3,4 Kiintoaine 2,33 Masku COD Cr,64 BOD 7ATU,81 Fosfori,89 Typpi,82 Kiintoaine,77 Nousiainen COD Cr,7 BOD 7ATU,42 Fosfori,76 Typpi,62 Kiintoaine,4 Mynämäki COD Cr,7 BOD 7ATU,55 Fosfori 1,1 Typpi,96 Kiintoaine,49 Lähde: Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon verkostoasemien tarkkailututkimus, Vuosiraportti 29 ( ) Biovakka Suomi Oy:n Topinojan lietteenkäsittelylaitoksen rejektivedet Biovakka Suomi Oy vastaa puhdistamolietteen jatkokäsittelystä Topinojan kaatopaikalla. Jätevesiliete hygienisoidaan termaalisella hydrolyysiprosessilla

21 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) (THP) ja käsitellään sitten mädättämällä. Syntynyt biokaasu hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Mädätyksen jälkeen liete kuivataan suotonauhakuivaimissa (2 kpl) ja kompostoidaan hallissa. Lopputuote varastoidaan ulkona. Suotonauhakuivauksessa syntyvät rejektivedet palautetaan esisuodatuksen, ilmastuksen, lamelliselkeytyksen ja ammoniakin strippauksen jälkeen kiertovesisäiliön (V=6 m 3 ) kautta sisäiseen kiertoon. Kierrosta ylijäävä osuus rejektivesistä johdetaan jätevesipumppukaivon kautta ja Silakadun liittymispisteestä jätevesiviemäriin ja edelleen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kiertovesisäiliön ylivuoto on jaksottaista. Ylivuotoa viemäriin ei tapahdu silloin, kun rejektivettä pumpataan takaisin prosessiin, jolloin säiliön pinta laskee ylivuotorajan alle. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen nro 48 YLO mukaan toiminnassa syntyneitä jätevesiä tulee kierrättää prosessivetenä mahdollisimman paljon. Jätevedet on johdettava Turun kaupungin viemäriverkon kautta Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon. Toiminnan harjoittajan on tehtävä sopimus Turun kaupungin viemärilaitoksen kanssa jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriverkostoon. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tulokuormitusta ja puhdistustehoa laskettaessa näiden rejektijätevesien typpikuormitus on vähennettävä Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon mitatusta tulevasta typpikuormituksesta. Biovakka Suomi Oy:n Topinojan lietteenkäsittelylaitokselta Turun kaupungin jätevesiviemäriin johdettavien rejektivesien laatua ja määrää sekä rejektiveden vaikutuksia Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toimintaan tarkkaillaan päivätyn tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaan (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy). Viemäriverkostoon ja edelleen jätevedenpuhdistamolle johdetun rejektiveden määrä oli vuoden aikana yhteensä m 3 eli keskimäärin 96,3 m 3 /d (liite 7). Rejektiveden laatua tutkittiin vuoden 29 aikana kerran kuukaudessa, näytteenotto aloitettiin maaliskuussa (liite 8, taulukko 6). TAULUKKO 6. Rejektiveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset sekä osuus Kakolanmäen puhdistamon tulokuormasta vuonna 29. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU 41 39,2 % COD Cr % Fosfori 97 9,3 1 % Kokonaistyppi % Kiintoaine 18 17,4 % Rejektivesien aiheuttama kuormitus oli typen osalta noin 3 % puhdistamon tulokuormasta.

22 22 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA Saostus- ja umpikaivolietteet Puhdistamon viemäröintialueella syntyvät saostus- ja umpikaivolietteet tuodaan Biovakka Suomi Oy:n omistamaan Topinojan saostus- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasemalle. Topinojan vastaanottoasemalta välpätyt lietteet johdetaan Turun kaupungin viemäriverkostoon ja edelleen Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäviksi. Topinojan vastaanottoasemalle tuotujen saostus- ja umpikaivolietteiden laatua ja määrää sekä lietteiden vaikutuksia Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toimintaan tarkkaillaan päivätyn tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaan (Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy). Saostuskaivolietteitä otettiin vuoden aikana vastaan 7 11 m 3 ja umpikaivolietteitä m 3 eli yhteensä keskimäärin 11 m 3 /d (liite 9). Saostus- ja umpikaivolietteiden laatua tutkittiin vuoden 29 aikana kerran kuukaudessa, näytteenotto aloitettiin saostuskaivolietteiden osalta huhtikuussa ja umpikaivolietteiden osalta toukokuussa (liitteet 1-11, taulukot 7-8). Lietteistä otettiin kertanäytteet välppäyksen jälkeen, kesäkuussa umpikaivolietteestä tutkittiin näyte myös ennen välppäystä. TAULUKKO 7. Saostuskaivolietteen keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset sekä osuus Kakolanmäen puhdistamon tulokuormasta vuonna 29. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU 3 77,3 % COD Cr 7 7 2,4 % Fosfori 89 2,3,3 % Kokonaistyppi 38 9,8,2 % Kiintoaine ,4 % TAULUKKO 8. Umpikaivolietteen keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset sekä osuus Kakolanmäen puhdistamon tulokuormasta vuonna 29. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU ,5 % COD Cr ,6 % Fosfori 66 4,9,7 % Kokonaistyppi 39 29,7 % Kiintoaine ,5 % Saostus- ja umpikaivolietteiden yhteensä aiheuttama kuormitus oli BOD 7ATU :n osalta noin,9 %, COD Cr :n osalta noin 1 %, fosforin osalta noin 1 %, typen osalta noin 1 % ja kiintoaineen osalta noin,8 % puhdistamon tulokuormasta.

23 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) Kaatopaikkajätevedet Topinojan kaatopaikka Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ylläpitämältä Topinojan kaatopaikalta vuonna 29 viemäriverkostoon johdettu suotovesimäärä oli yhteensä m 3 eli keskimäärin 75 m 3 /d. Lähde: Topinojan kaatopaikalta viemäriin johdettavien suotovesien kuormituslaskelma, Vuosiraportti 29 (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy ) Teollisuusjätevesisopimuksen (Turun Vesilaitos ja Turun Seudun Jätehuolto Oy ) mukaan viemäriin johdettavan suotoveden ph:n tulee olla välillä Suotoveden laatua tutkittiin vuoden 29 aikana seitsemän vuorokauden ajan (liite 12, taulukko 9). TAULUKKO 9. Topinojan kaatopaikan suotoveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset sekä osuus Kakolanmäen puhdistamon tulokuormasta vuonna 29. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU 23 16,7 % COD Cr 54 38,7 % Fosfori,74,52,7 % Kokonaistyppi % Kiintoaine 99 7,2 % Isosuon kaatopaikka Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ylläpitämältä Isosuon kaatopaikalta marrasjoulukuussa 29 viemäriverkostoon johdettu suotovesimäärä oli yhteensä m 3 eli keskimäärin 273 m 3 /d. Isosuon kaatopaikan suotovesiä on johdettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle Raision viemäriverkoston kautta lähtien. Lokakuussa kaatopaikalla tehtiin huoltotöitä, jolloin viemäriverkostoon ei johdettu vettä vaan vesi kerättiin altaisiin. Altaita tyhjennettiin marraskuun aikana. Suotoveden laatua tutkittiin vuoden 29 marras-joulukuun aikana kaksi kertaa (liite 13, taulukko 1). TAULUKKO 1. Isosuon kaatopaikan suotoveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset sekä osuus Kakolanmäen puhdistamon tulokuormasta marras-joulukuussa 29. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU 12 3,3,1 % COD Cr 27 74,1 % Fosfori 1,7,46,6 % Kokonaistyppi 73 2,5 % Kiintoaine 13 35,8 % Topinojan ja Isosuon kaatopaikkojen suotovesien yhteensä puhdistamolle aiheuttama kuormitus oli typen osalta noin 5 % puhdistamon tulokuormasta.

24 24 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA LÄHTEVÄ JÄTEVESI 3.1. Ympäristöluvan määräykset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 47/23/4 ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 25/28/1 mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti jälkisuodatuksen käsittävässä puhdistamossa tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että mereen johdettava päästö ja muut ympäristöpäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on kaikissa oloissa riittävä. Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuuden enimmäisarvo Käsittelytehon vähimmäisarvo BOD 7ATU 1 mg O 2 /l 95 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori,3 mg P/l 95 % Kokonaistyppi - 7 % Kiintoaine 15 mg/l 9 % Jäteveden käsittelyteho lasketaan puhdistamon tulokuormituksen arvosta, joka ei sisällä jäteveden käsittelyprosessiin palautettavien puhdistamolietteen käsittelyn rejektivesien osuutta. Kokonaistypen arvot lasketaan vuosikeskiarvoina, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina. Mereen johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita Puhdistustulos Vesistöön johdettu jätevesi Puhdistamolla käsitellyn ja mereen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja eri vuosineljännesten osalta on esitetty taulukossa 11 (kuvat 11 25, liite 3). Vuoden tulos on laskettu neljännesvuosijaksojen keskiarvona.

25 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) TAULUKKO 11. Puhdistamolla käsitellyn ja vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja eri vuosineljännesten osalta. Suluissa puhdistamon tulos ilman ohituksia. Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja on esitetty punaisella, ja arvot jotka eivät täyttäneet tavoitearvoja on esitetty sinisellä. BOD 7ATU :n, COD Cr :n, fosforin ja kiintoaineen osalta ympäristöluvan vaatimukset on täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina ja typen osalta vuosikeskiarvona. Pitoisuus (mg/l) Lupaehdot I/29 II/29 III/29 IV/29 Vuosi 29 LSYLV BOD 7ATU 5,3 (5,1) 3,6 (2,3) 2,7 (1,9) 3,2 (2,6) 3,7 (2,9) 1 COD Cr 55 (55) 48 (44) 45 (43) 36 (35) 46 (43) 125 Kokonaisfosfori,32 (,31),17 (,14),23 (,21),18 (,16),21 (,2),3 Liukoinen fosfori (,13) Kokonaistyppi 1 (1) 11 (11) 12 (12) 15 (15) 12 (12) Ammoniumtyppi 3,4 (3,3) 4,5 (4,1) 4, (3,7) 6,9 (6,7) 4,9 (4,8) Kiintoaine 12 (12) 4,3 (2,5) 3,2 (2,2) 3,2 (2,4) 5,5 (4,5) 15 Puhdistusteho (%) Lupaehdot I/29 II/29 III/29 IV/29 Vuosi 29 LSYLV BOD 7ATU 99 (99) 99 (99) 99 (99) 99 (99) 99 (99) 95 COD Cr 95 (95) 94 (94) 95 (95) 96 (96) 95 (95) 75 Kokonaisfosfori 98 (98) 98 (98) 98 (98) 98 (98) 98 (98) 95 Kokonaistyppi 86 (86) 79 (8) 8 (81) 75 (75) 8 (81) 7 Ammoniumtyppi 95 (95)* 92 (93)* 94 (94)* 88 (89)* 92 (93)* Kiintoaine 99 (99) 99 (1) 99 (1) 99 (1) 99 (1) 9 LSYLV = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 47/23/4, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 25/28/1 * Nitrifikaatioaste Puhdistamo täytti luvan vaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla lukuun ottamatta ensimmäisen neljännesvuosijakson fosforipitoisuutta. Muutoin mereen johdetun jäteveden BOD 7ATU -arvo, COD Cr -arvo, fosforipitoisuus ja kiintoainepitoisuus olivat raja-arvoja pienempiä sekä puhdistustehojen raja-arvot saavutettiin (liite 3). Kokonaistypen puhdistustehovaatimus vuosikeskiarvona laskettuna saavutettiin. Myös kaikilla neljännesvuosijaksoilla saavutettiin kokonaistypen puhdistustehovaatimus. Nitrifikaatio oli neljännesvuosijaksoilla ja koko vuoden aikana keskimäärin voimakasta.

26 26 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 6 Tuleva BOD7ATU-kuorma 5 4 kg/d 3 2 puhdistamon mitoitusarvo näytenumero KUVA 11. Tulevan veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Puhdistamon mitoitusarvo on 22 kg/d Lähtevä BOD7ATU-arvo raja-arvo mg/l näytenum ero KUVA 12. Puhdistamolta vesistöön lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l) tarkkailukerroilla. Raja-arvo on 1 mg/l. % BOD7ATU:n puhdistusteho raja-arvo näytenumero KUVA 13. BOD 7ATU :n puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla. Raja-arvo on 95 %.

27 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) puhdistamon mitoitusarvo Tuleva CODCr-kuorma kg/d näytenumero KUVA 14. Tulevan veden COD Cr -kuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Puhdistamon mitoitusarvo on 52 kg/d. mg/l Lähtevä CODCr-arvo raja-arvo näytenumero KUVA 15. Puhdistamolta vesistöön lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l) tarkkailukerroilla. Raja-arvo on 125 mg/l. 1 CODCr:n puhdistusteho 95 9 % raja-arvo näytenumero KUVA 16. COD Cr :n puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla. Raja-arvo on 75 %.

28 28 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA Tuleva fosforikuorma 2 kg/d 15 1 puhdistamon mitoitusarvo näytenumero KUVA 17. Tulevan veden fosforikuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Puhdistamon mitoitusarvo on 76 kg/d.,8,7,6,5 Lähtevä fosforipitoisuus kokonaisfosfori liukoinen fosfori mg/l,4,3,2,1 raja-arvo näytenumero KUVA 18. Puhdistamolta vesistöön lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus (mg/l) ja liukoisen fosforin osuus pitoisuudesta (mg/l) tarkkailukerroilla. Raja-arvo on,3 mg/l. % Fosforin puhdistusteho raja-arvo näytenumero KUVA 19. Fosforin puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla. Raja-arvo on 95 %.

29 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA (61) 7 Tuleva typpikuorma kg/d puhdistamon mitoitusarvo näytenum ero KUVA 2. Tulevan veden typpikuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Puhdistamon mitoitusarvo on 4 2 kg/d Lähtevä typpipitoisuus kokonaistyppi ammoniumtyppi 2 mg/l näytenumero KUVA 21. Puhdistamolta vesistöön lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus (mg/l) ja ammoniumtypen osuus pitoisuudesta (mg/l) tarkkailukerroilla. Kokonaistypen puhdistusteho ja nitrifikaatio % kokonaistypen raja-arvo Kokonaistypen puhdistusteho Nitrifikaatio näytenumero KUVA 22. Kokonaistypen puhdistusteho ja nitrifikaatio (%) tarkkailukerroilla. Kokonaistypen puhdistustehon raja-arvo on 7 %.