Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko
|
|
- Simo Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko Raportti T26/2001
2 Suomen Kaukolämpö ry 2001 ISSN Sky-kansio 6/9
3 Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko Tekijä: Electrowatt-Ekono Oy
4
5 ELECTROWATT-EKONO OY Viite 60D02615-Q JOHDANTO Kaukolämpötoimintaa koskee yhä enemmän yrityksille tyypillinen liiketoimintaympäristö. Lisäksi toimialaan vaikuttavat poikkeuksellisen voimakkaasti vapautuvien energiamarkkinoiden ja kansainvälisten ympäristösopimusten vaatimat julkisen vallan toimenpiteet. Yleisesti yrityksen valitsema riskipolitiikka määrää, kuinka paljon ja millaisia riskejä liiketoiminnassa voidaan ottaa, eli mikä on hyväksyttävä riskitaso toiminnassa. enhallinnan toimintojen periaatteet ja prosessit kuvataan riskikäsikirjan avulla. käsikirja ohjaa ja tukee riskienhallinnan parissa työskentelevien päivittäistä toimintaa ja yhtenäistää toimintatapoja ja niiden kehittämistä. Päävaiheet kaukolämpöyrityksen riskien hallinnassa ovat samat kuin yleisessä riskienhallintaprosessissa: aluksi riskit tulee tunnistaa ja arvioida, toiseksi riskien hallintavaihtoehdot tulee selvittää, kolmanneksi valitaan omalle vastuulle jätetyn riskin hyväksyttävä maksimitaso, neljänneksi valitaan yrityksen toimintaan parhaiten sopivat riskienhallintamenetelmät ja viidenneksi otetaan ne käyttöön. Kun menetelmät ovat selvillä ja käytössä, tulee prosessia seurata ja kehittää. Electrowatt-Ekono Oy on laatinut tämän kaukolämpötoiminnan riskikäsikirjarungon Suomen Kaukolämpö ry:n toimeksiannosta. Työtä on ohjannut johtoryhmä, jossa ovat olleet seuraavat henkilöt: Juha Hilden, Hyvinkään Lämpövoima Oy Heikki Koivisto, Suomen Kaukolämpö ry Jari Kostama, Suomen kaukolämpö ry Kari Laakso, Jämsän Aluelämpö Oy Hannu Lipsanen, Pieksämäen Energia Oy Jaana Peltomäki, Helsingin Energia Trygve Strandell, Vantaan Energia Oy Tämä riskikäsikirjarunko ei ole täydellinen kuvaus kaikista kaukolämpötoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnan menetelmistä. käsikirjatyön tavoitteena oli luoda perusraportti kaukolämpöyritysten riskienhallintatyön avuksi. Raportin tarkoitus on tuoda esille kaukolämpöalan riskienhallinnan kysymyksiä sekä korostaa systemaattisen lähestymisen hyötyjä riskienhallinnassa. Tavoitteena oli antaa suuntaviivat sille, millä kaukolämpötoiminnan eri osa-alueilla riskejä saattaa olla ja miten niihin voidaan vaikuttaa. en kartoitus, niiden vaikutusten arvioiminen ja toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus ovat yrityskohtaista työtä, jossa joudutaan käymään läpi kaukolämpöyrityksen toiminnot huomattavasti tätä raporttia perusteellisemmin riskienhallinnan kustannushyötyanalyyseineen. Electrowatt-Ekono Oy, Energiaselvitykset Anja Silvennoinen Johtaja Liiketoiminnan kehittäminen Pasi Vesimäki Projekti-insinööri
6
7 KAUKOLÄMPÖLIIKETOIMINNAN RISKIKÄSIKIRJARUNKO Sisältö OSA A : RISKIENHALLINTA KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA - YLEISTÄ 1 RISKIENHALLINNAN KÄSITTEITÄ 1 2 RISKIENHALLINNAN KATTAVUUS JA SISÄLTÖ KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA 1 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI 4 4 RISKIANALYYSI JA RISKIEN MERKITTÄVYYDEN MÄÄRITYS analyysi eli riskikartoitus en merkittävyyden määrittäminen Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu Varautumissuunnitelma 7 5 KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET RISKIENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA 7 OSA B: KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIEN JA RISKIENHALLINNAN TOIMENPITEIDEN KUVAUS KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIT 9 1 TALOUS Kannattavuus Kohtuullinen tuotto ja liiketoimintariskiä kuvaava Beta kerroin Likviditeettiasema ja rahan riittämättömyysriski Rahoitusrakenneriski Rahan hintariski Inflaatioriski Rahoituksen joustavuus Projektirahoitus Talouden riskien hallinta Lyhyen aikavälin rahoitusmuotojen riskien hallinta Pitkän aikavälin rahoitusriskien hallinta 18
8 2 MARKKINAT, KILPAILUTILANNE Kilpailutilanne eri polttoaineiden välillä Asiakasryhmittäinen kilpailutilanne Asiakaskunnan määrä ja rakenne Volyymiriski Kriittiset asiakkaat Teknologian kehitys Markkinalainsäädännön muutokset 23 3 ASIAKASSUHTEET Palvelu ja reklamaatioiden käsittely Asiakassuhteet Asiakastiedon hankinta Markkinointi ja myynti Kaukolämmön hinnoittelu 26 4 SOPIMUSRISKIT SEKÄ TUOTEVASTUURISKIT Energian osto- ja myyntisopimusten rakenne Indeksisidonnaisuudet Sopimusten kesto Valuuttariski Tuotevastuu Muut sopimukset ja sopimusehdot yleensä 29 5 ASENNUS- YM. PALVELUIDEN MYYNTI 30 6 TOIMINNAN ORGANISOINTI Päätöksentekojärjestelmät Toimivan johdon valtuudet Organisaation rakenne, resurssit Organisaation muuntautuvuus Avainhenkilöt Työyhteisön toiminta Henkilöiden riskinottotapa ja -kyky 34 7 HENKILÖT Henkilöiden osaamistaso Työvoiman saatavuus Henkilöstöhallinto Henkilövalinnat Työvoiman ikärakenne Sitoutuminen Työympäristöriskit Työkyky ja sairastuminen Inhimilliset erehdykset Tahalliset vahingonteot 41
9 8 VIRANOMAISTOIMINTA Politiikka Verotuksen muutokset ja tuet Normit Viranomaisten päätökset Poliittisten ja viranomaisriskien hallinta 42 9 SIDOSRYHMÄT ALIHANKINNAT MUUT Liiketoiminnan ylimääräiset velvoitteet TEKNISET TOIMINTAEDELLYTYKSET Polttoaineiden saatavuus, kuljetukset, vastaanotto ja varastointi Kattilalaitosten laitehäiriöt Yhteistuotantolaitokseen liittyvät riskit Laitteiston sijoittaminen Sähkökatko Ostolämmön laatu Kaukolämmön jakelujärjestelmä Pumput Kaukolämpöverkko Lämmönsiirtimet Asiakaslaitteistot Asiakaslaitevuodot Lämpömäärämittarit Automaatio Kaukokäyttö Käyttövirheet Toimitilat KESKEYTYSRISKIT OMAISUUSRISKIT Tulipalo ja räjähdys Ilkivalta ja rikollisuus Avaimet YMPÄRISTÖRISKIT Öljyvuodot Polttoainekuljetukset Savukaasupäästöt Kemikaalit ja kuuma vesi 61
10 15.5 Maisema INVESTOINNIT Investoinnin valmistelu Investoinnin rahoitus Kustannuslaskelmat ja kannattavuus Vaikutus kilpailukykyyn Investointiprojektin toteutus Investointiin liittyvien riskien hallinta TIEDOT JA TIETOSUOJA 63 Liitteet 1 Käytetty lähdekirjallisuus 2 Lomake riskienhallinnan suunnittelun avuksi
11 sivu 1 (68) OSA A : RISKIENHALLINTA KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA - YLEISTÄ 1 RISKIENHALLINNAN KÄSITTEITÄ Yleisen kielenkäytön mukaan riski on mahdollisuus menettää jotakin tai olla saamatta jotakin äkillisen tapahtuman seurauksena /1/. in kuuluu oleellisesti tapahtuman todennäköisyys. in liittyy myös satunnaisuus tai sattumanvaraisuus. ei kuitenkaan ole aina ennalta arvaamaton. en käsittelyyn liittyviä käsitteitä ovat: n muodostumisen paikka: sisäinen, yrityksen omissa prosesseissa ja toiminnoissa muodostuva tai yrityksen ulkopuolella muodostuva riski. n näkyminen toiminnassa joko välittömästi esimerkiksi toiminnan keskeytymisenä tai välillisesti kuten verotusmuutoksen vaikutuksena yrityksen kannattavuuteen n kohde kuten kone tai laite, henkilöstö jne. Seurausten vakavuus eli jos riski realisoituu (tapahtuu se, mitä on pelätty ), niin miten se vaikuttaa eri osa-alueille kuten kaukolämmön toimitukseen asiakkaille tai ympäristön tilaan ja korvausvelvollisuuksiin tai yrityksen kassavirtaan jne. Toteutumisen todennäköisyys eli arvio siitä, mikä on se todennäköisyys, jolla riski toteutuu. Pääsääntöisesti riskin todennäköisyyden arviointi on viimekädessä subjektiivista eli niiden henkilöiden parhaan tietämyksen ja arvion mukaista, jotka riskikartoitusta tekevät. notto tietoisesti eli päätöksenteko siitä, miten suuri riski otetaan ja missä vaiheessa, millä toimenpiteillä ja millä panostuksella riskin eliminoimiseen investoidaan. notto voi olla myös tiedostamatonta riskikartoituksen tekemättä jättämisen seurauksena enhallinta tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joilla toteutumisen todennäköisyyteen ja riskin realisoitumisen seurauksiin vaikutetaan. politiikka tarkoittaa niitä raja-arvoja ja ohjeita, joita yrityksen hallitus antaa yritykselle siitä, kuinka isoja riskejä voidaan tietoisesti ottaa, kuinka riskeihin tulee varautua ja miten riskienhallinta yrityksessä organisoidaan. 2 RISKIENHALLINNAN KATTAVUUS JA SISÄLTÖ KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA Kaukolämpötoiminnassa huomio on kiinnittynyt pääosin teknisen järjestelmän toiminnan ylläpitämiseen sekä mahdollisten keskeytysten vaikutusten minimoimiseen. Tämä on yksi keskeisimmistä alueista, joka riskikartoituksessa ja riskipolitiikan määrittelyssä tulee kattaa. Erilaisia ja erisuuruisia riskejä liittyy myös muihin kaukolämpöyrityksen toimintoihin.
12 sivu 2 (68) Kaukolämpötoiminnan prosessit ovat oheisen kuvan 1 mukaiset: REAALIPROSESSI Polttoaineen hankinta Lämmön tuotanto Lämmön jakelu RAHAPROSESSIT Ostojen kassavirta Kassa Myynnin kassavirta korot Osingot Oma/vieras pääoma Kuva 1. Kaukolämpötoiminnan prosessit Reaaliprosessissa polttoaineesta tehdään tuotetta eli kaukolämpöä, joka toimitetaan ja myydään asiakkaalle. Polttoaineeseen tulee prosessissa lisäarvoa, joka muodostaa yrityksen toiminnan perustan. Rahaprosessi yrityksessä kulkee reaaliprosessiin nähden vastavirtaan: kaukolämmön myynnistä saaduilla tuloilla rahoitetaan ja maksetaan menot. Sekä reaaliprosessi että rahaprosessi jakautuvat lukuisiksi osaprosesseiksi ja toiminnoiksi jokapäiväisessä operatiivisessa toiminnassa. enhallinnan kannalta koko toiminta on mielekästä jakaa osaprosesseiksi ja toiminnoiksi, joita tarkastellaan riskianalyysissä. Osaprosesseja ja toimintoja ovat esimerkiksi polttoaineen ostotoiminta sopimuksineen, polttoaineen vastaanotto, kaukolämpölaskutus, kassastamaksu, toiminnan johtaminen, henkilöstöhallinto yms.. On kuitenkin pidettävä mielessä, että prosessien sisällä tehtävillä toimenpiteillä on vaikutus muihin osaprosesseihin. Kaukolämpötoiminnan riskien kuvauksessa osassa B on esitetty eri osa-alueiden liityntöjä muihin osaalueisiin. Huomioitava on myös, että yrityksen toiminta liittyy yhteisöön ja ulkopuoliseen ympäristöön. Kaikkien ulkoisten osapuolten kanssa tapahtuvaan toimintaan liittyy riskejä. Yritystoiminnalle aiheutuu riskejä myös sellaisten ulkopuolisten tahojen toiminnasta, jotka eivät suoranaisesti ole kytköksissä yri
13 sivu 3 (68) tyksen toimintaan. Erimerkiksi valtiovalta on tällainen. Ns. ulkoisia riskejä voivat aiheuttaa: polttoainetoimittajat tavaratoimittajat laitetoimittajat alihankkijat muut sopimuskumppanit kuljetukset julkinen valta rahoituslaitokset omistajat kilpailijat asiakkaat IT-toimittajat ammatti- ja kansalaisjärjestöt yms. analyysin, riskipolitiikan määrittelyn ja toimenpiteiden määrittelyn tulisi ulottua myös ulkoisiin riskitekijöihin. laitetoimittajat muut sopimuskumppanit polttoainetoimittajat tavaratoimittajat alihankkijat REAALIPROSESSI kuljetukset Polttoaineen hankinta Lämmön tuotanto Lämmön jakelu asiakkaat RAHAPROSESSIT Ostojen kassavirta Kassa Myynnin kassavirta julkinen valta kilpailijat korot Osingot Oma/vieras pääoma omistajat ym. rahoituslaitokset IT-toimittajat Kuva 2. Kaukolämpötoiminnan sidosryhmät
14 sivu 4 (68) 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI enhallinta liittyy oleellisesti yrityksen johtamisjärjestelmiin, kuten kuvassa 3 esitetään: en hallinta Strategiaprosessit Laatujärjestelmä ORGANI- SOITUMINEN RISKI- KARTOITUS TOIMEN- PITEIDEN SUUNNITT. TOTEUTUS Ympäristö- YLLÄPITO Muut johtaminen Kuva 3. enhallinta osana yrityksen johtamisjärjestelmää. enhallinta alkaa organisoitumisella eli määritetään tavoitteet, rajaukset, hallinto ja vastuuhenkilöt sekä resurssitarve tehtävälle työlle. Organisoimisvaiheen jälkeen tehdään riskikartoitus eli analysointi. en olemassaolo, mahdollisen toteutumisen todennäköisyys ja vaikutusten suuruus arvioidaan. kartoituksen pohjalta määritetään riskipolitiikka eli yleisohjeistus sille, minkälaisia riskejä voidaan ottaa ja mitä toimenpiteitä tulee tehdä riskien hallitsemiseksi. kartoituksen perusteella tehdään myös kustannushyötytarkastelu eli arvio siitä, miten paljon on järkevää investoida riskin hallitsemiseen. Riskeihin varautumisvaihe tarkoittaa niiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla toteutumisen todennäköisyyteen ja riskin realisoitumisen seurauksiin vaikutetaan. Myöskin kriisinhallintaohjeistus kuuluu varautumisvaiheessa tehtäviin töihin. Ylläpitovaiheessa riskienhallinta on integroitu osaksi vuosittaista suunnittelua. Ylläpitovaiheessa riskienhallintaohjelma päivitetään. Oleellisena osana ylläpitoon kuuluu jatkuva seuranta ja rekisteröinti toteutuneista riskeistä, niiden vaikutuksista ja toimintatavoista ja toimenpiteistä, joilla riskin toteutumisen
15 sivu 5 (68) vaikutukset minimoitiin sekä saatettiin toiminta normaalitilaan. Myös ns. vähältä piti -tilanteet, joissa riski melkein tai osittain realisoitui, tulee ottaa seurannan piiriin. 4 RISKIANALYYSI JA RISKIEN MERKITTÄVYYDEN MÄÄRITYS 4.1 analyysi eli riskikartoitus analyysi laaditaan säännöllisesti ja lisäksi aina tilanteiden selvästi muuttuessa tai suunniteltaessa muutoksia osaprosesseihin ja toimintoihin kuten organisaatiomuutokset, investoinnit, yms. analyysi alkaa riskien tunnistamisella. Osassa B on kuvattu niitä osaalueita, joissa kaukolämpötoiminnan riskejä esiintyy. Kuvaus ei ole kattava, ennemminkin se on suuntaa antava. en tunnistamisen jälkeen paneudutaan riskin syiden täsmentämiseen ja arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys sekä toteutumisen vaikutukset. Näin saadaan priorisoitu lista toimenpiteiden suunnittelua varten. Erityisesti monimutkaisempien kokonaisuuksien, kuten kattilalaitosten ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten, osalta käytössä on muun muassa Suomen kaukolämpö Sky ry:n julkaisut /2/. Vakuutusyhtiöillä ja TU- KES:lla on julkaistua materiaalia tehtävän työn tueksi. Liitteessä 2 on lomake, jota voi käyttää apuna riskikartoituksessa. 4.2 en merkittävyyden määrittäminen en merkittävyyden määrittely ei ole kaikilta osin yksiselitteinen tehtävä. en merkittävyyden määrittelyyn kuuluu sekä realisoitumisen eli toteutumisen todennäköisyyden arviointi että arvio riskin toteutumisen vaikutuksista. en merkittävyyttä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavan jaottelun mukaisesti: Toteutumisen todennäköisyys 1 riski tuskin toteutuu yritystoiminnan eliniän aikana 2 riskin toteutuminen on epätodennäköistä, mutta mahdollista laitoksen eliniän aikana 3 riskin toteutuminen on lievästi todennäköistä (muutama kerta laitoksen eliniän aikana) 4 riski toteutuu melko todennäköisesti 5 riskin toteutuminen on ilmeistä lähitulevaisuudessa Toteutumisen vaikutukset Toteutumisen vaikutuksia voidaan arvioida niiden rahallisten seurausten mukaan. Tällöin tulee huomioida myös välilliset vaikutukset kuten esimerkiksi
16 sivu 6 (68) asiakkaille maksettavat korvaukset, tulevaisuudessa menetettävät myyntitulot tai pitemmän ajan päästä tulevat kustannuserät. Seuraavassa esitettävälle asteikolle tulee määritellä yrityskohtaiset euromääräiset raja-arvot. 1 rahalliset vaikutukset erittäin vähäiset 2 rahalliset vaikutukset heikentävät yrityksen tulosta hieman 3 rahalliset vaikutukset merkittävät yrityksen tuloksen kannalta 4 rahallisten vaikutusten kattamiseksi vaaditaan ulkopuolista pääomaa 5 rahalliset vaikutukset kestämättömät yrityksen kannalta en merkittävyyttä voidaan havainnollistaa kuvassa 4 olevan matriisin avulla: Seuraukset Todennäköisyys 1 merkityksetön riski 2 vähäinen riski 3 kohtalainen riski 4 merkittävä riski 5 sietämätön riski Kuva 4. en merkittävyyden määrittäminen 4.3 Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu Riskejä voidaan hallita monilla eri toimenpiteillä. Toimenpiteet voidaan luokitella seuraavasti: n välttäminen n pienentäminen n siirtäminen n pitäminen omalla vastuulla
17 sivu 7 (68) n välttäminen on usein mahdollista vain, jos pitäydytään toiminnasta kokonaan. n pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaukolämpöpumppauksen varajärjestelmä, jolla varmistetaan jakelu pumpun vikaantuessa, palohälytysjärjestelmä, kulunvalvonta, riittävä varakapasiteetti, ohjeet sähkökatkoksen varalle, työsuojeluohjeistus yms.. Osassa B on kunkin riskikuvauksen jatkona esimerkinomaisesti kuvattu toimenpiteitä, joilla riskin suuruuteen voidaan vaikuttaa. n siirtämisen yleisin tapa on vakuuttaminen. ä voidaan siirtää toiselle myös sopimusteitse, toimintojen ulkoistamisen (alihankinta) kautta tms.. n siirtäminen ei yleensä suojaa riskin toteutumisen vaikutuksilta kokonaan, mutta vähentää niitä. Keskeisenä kysymyksenä riskin siirtämisessä on kustannus-hyötyanalyysin tekeminen. Osa riskeistä on sellaisia, että ne täytyy ja kannattaa pitää omalla vastuulla. Tällaisia ovat esimerkiksi varakattilalaitokset. 4.4 Varautumissuunnitelma enhallintaan liittyy myös varautuminen. Kun toimenpiteet, joilla riskin toteutumisen vaikutuksiin vaikutetaan, on suunniteltu, tulee lisäksi laatia varautumissuunnitelma sille, että riski kuitenkin toteutuu pahimmalla mahdollisella tavalla. Varautumissuunnitelma sisältää toimenpiteet, vastuut, koulutuksen, laitteiston, harjoitus- ja testausohjelmat yms. sekä näiden täytäntöönpanon. Suurimpien riskien osalta suunnitelmaan tulee sisällyttää myös ulkopuoliset organisaatiot ja tarvittavat sidosryhmät. 5 KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET RISKIENHALLINNAN NÄKÖ- KULMASTA Suomalaisessa ilmastossa lämpö on elinehto. Kaukolämmitetyissä kohteissa ei useinkaan ole taloudellista ylläpitää korvaavaa lämmityksen lähdettä eikä myöskään vaihtaa sitä. Kaukolämmön teknisten toimintaedellytysten ylläpitäminen on yhteiskunnan kaukolämpötoiminnalle asettama vaatimus. Kaukolämpöyrityksissä on tämä sisäistetty. Yhteisin ponnisteluin on Suomen Kaukolämpö ry:n toiminnassa luotu joukko toimintaohjeita, joita soveltamalla kaukolämpötoiminnan riskejä on hallittu yrityksissä, vaikka toimintaa ei ole suoraan nimetty riskienhallinnaksi. Kaukolämpötoiminnan infrastruktuuri eli tuotannon ja jakelun laitokset, laitteet ja koneet vaativat suhteellisen suuret investoinnit. Vaikkakin liiketoiminta on määräävässä markkina-asemassa toiminta-alueellaan, investointien takaisinmaksu on keskeisessä asemassa toimintaa suunniteltaessa. Kokonaisprosessi polttoaineen hankinnasta kaukolämmön jakeluun ei tapahdu pelkästään suljetulla, rajatulla alueella vaan ulottuu sekä läpi koko markkina-alueen (jakeluverkko) että laajemmallekin polttoaineen hankinnan ja kuljetuksen kautta. Esimerkiksi polttoaineet ovat palo- ja räjähdysherkkiä. Öljypolttoaineiden vuodot ympäristöön voivat olla katastrofaalisia. Kuuman
18 sivu 8 (68) kaukolämpöveden valumat suurempina määrinä ympäristöön ovat paitsi ympäristö- niin myös terveyshaitta sekä keskeyttävät lämmön toimituksen. Merkittävät katkokset lämmön toimituksessa vaikuttavat laajasti. Määräävässä markkina-asemassa oleva toiminta on viranomaisten seurannassa hinnoittelun osalta. Toisaalta kilpailu muiden lämmitysmuotojen kanssa vaatii tehokasta toimintaa. Kaukolämpö on siis toimintaa, jossa suuret investoinnit tulee rahoittaa ja pitää toimintakykyisenä valvotussa ja kilpailukykyisessä tuotehinnoittelussa.
19 sivu 9 (68) OSA B: KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIEN JA RISKIENHALLINNAN TOIMENPITEIDEN KUVAUS KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIT Tässä luvussa kuvataan kaukolämpötoiminnan niitä osa-alueita, joihin riskejä liittyy. Kuvaus potentiaalisista riskeistä ei ole kaiken kattava, pikemminkin se sisältää suuntaa-antavia näkemyksiä siitä, mitä ja minkä tyyppisiä riskejä eri osa-alueisiin voi liittyä. Yrityskohtaisessa riskikartoituksessa kukin osa-alue analysoidaan järjestelmällisesti. Näin saadaan yrityskohtainen kuva siitä, missä toiminnoissa tai toimintaedellytyksissä on suurimmat epäkohdat. Kaukolämpötoiminnan erityispiirteenä on infrastruktuuri, joka vaatii suuren investoinnin. Toiminnassa käsitellään suurten pääomien lisäksi räjähdys- ja paloherkkiä polttoaineita, raskaita laitteistoja, koneita ja laitteita sekä öljyä varastoissa. Suurimmat riskit liittyvätkin teknisiin toimintaedellytyksiin eli kaukolämmön tuotannon ja jakelun laitteisiin. Vakavia riskiryhmiä ovat tulipalo sekä ympäristöön pääsevät haitat kuten säiliövuotojen aiheuttamat öljymäärät, turvallisuusriskit sekä henkilöihin kohdistuvat työympäristöriskit. Muutkin osa-alueet voivat aiheuttaa merkittäviä riskejä liiketoiminnan jatkuvuudelle. kartoituksessa tuleekin käydä läpi myös vähäpätöiseltä tuntuvat osaalueet. 1 TALOUS Kaukolämpöyritykset ovat osuuskuntia, osakeyhtiöitä tai kunnallisia liikelaitoksia. Niiden taloudellinen asema on ollut yleensä varsin hyvä. Ongelmana tai riskinä onkin usein ns. helppo raha. Liiketoimintaan sitoutuu merkittävästi pääomia, joiden aikaansaama tuotto verrattuna vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin voisi olla selvästi suurempi. Kaukolämpöyhtiöt ovat usein myös ylilikvidejä. Jos kaukolämpöyritystä ei ole yhtiöitetty, niin kassa ja rahavarat voivat olla osa kunnallisen omistajan kassanhoitoa. Mm. liittymismaksut ovat merkittävä rahoituslähde. Tältä rahoitusmuodolta puuttuu kuitenkin kustannus, joka yleensä vaaditaan muilla toimialoilla toimittaessa. Omalle pääomalle on maksettava osinko ja vieraalle pääomalle korko. Kun viranomaistaho (mm. energiamarkkinaviranomainen) EU- lainsäädännön myötä on edellyttänyt jo maakaasu- ja sähköliiketoimintojen kirjanpidollista eriyttämistä muusta liiketoiminnasta, ja energiayritysten tehokkuutta, kannattavuutta ja rahoitusta voidaan arvioida omistajien, sijoittajien, rahoittajien, liikkeenjohdon ja asiakkaiden näkökulmasta entistä paremmin ja aktiivisemmin, kaukolämpöyhtiöihinkin kohdistuu paineita ja riskejä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Kilpailun voimistuminen aktivoi kaukolämpöyhtiöiden intressiryhmiä seuraamaan ja vertailemaan sekä ohjaamaan näiden yritysten toimintaa.
20 sivu 10 (68) Liiketoimintojen eriyttämisvaatimukset tuovat tavallaan mahdollisuuden, mutta myös riskejä. Kaukolämpöyhtiöiden taloudellisia riskejä on tarkasteltava entistä laajemmasta näkökulmasta. Näkökulmaan liittyy myös uudenlaiset tavoitteet: suuruuden ekonomian ja tehokkuuden tavoittelu mm. yritysjärjestelyin, joissa voi olla mukana kansainvälisiä yrityksiä ja yhteistoimintayhtiöitä, projektirahoitusta jne. Kaukolämpöyrityksen taloudessa riskit voivat liittyä: liiketoiminnan tehokkuuteen kannattavuuteen vakavaraisuuteen ja rahanlähteisiin rahan riittävyyteen rahan hintaan Yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen keskeisiä asioita ovatkin mm. kannattavuuden, rahoituslähteiden, rahan riittävyyden ja rahavirtojen ajoituksen sekä rahoitusrakenteen suunnittelu. Rahoituksen suunnitteluun liittyy myös rahan hinnoittelu, korkojen ja osinkojen arviointi. 1.1 Kannattavuus Liiketoiminnan edellytetään muiden sille asetettujen odotusarvojen lisäksi olevan kannattavaa. Tuottojen on katettava paitsi kulut myös omistajien tuottovaatimukset. Yrityksen on pystyttävä liiketoiminnallaan hankkimaan pääomalleen vähintään pääoman kustannukset sekä saatava rahaa yrityksen toimintaan. Tulorahoitus on sitä rahaa, joka syntyy kannattavan liiketoiminnan myötä tulojen ja kulujen erotuksena. Pitkällä tähtäyksellä yrityksen tulorahoituksen tulisi riittää ainakin kattamaan yrityksen käyttöpääoman tarve ja investoinnit. Harva yhtiö kykenee tai sen ei edes kannata käyttää pelkkää tulorahoitusta. Riittävän tulorahoituksen tae on kannattava ja tehokas liiketoiminta. Huonosti kannattavaan ja nopeasti kasvavaan liiketoimintaan liittyy usein konkurssiriski. Terve hinnoittelu, riittävä myyntimäärä ja asiakaspohja antavat yrityksen tuloille hyvän suojan. analyysissä käydään läpi: kustannus- ja tuloslaskentajärjestelmä budjetointiprosessi budjetin toteutumisen seurantajärjestelmä tunnuslukujen laskenta, seuranta ja hyödyntäminen taloushallinnon atk-järjestelmät mahdollinen riippuvuus ulkopuolisista palveluista (taloushallinnon palvelut)
21 sivu 11 (68) laskutusjärjestelmä maksatukset laskujen hyväksynnän päätösvalta ja organisaatio raportointi- ja päätöksentekojärjestelmä tehokkuuden mittaaminen (tulos suhteessa panokseen esim. liikevaihto per henkilö) Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu n hallinta Ks. luku Kohtuullinen tuotto ja liiketoimintariskiä kuvaava Beta kerroin Mikäli energiayhtiö harjoittaa muitakin liiketoimintoja kuin kaukolämpöliiketoimintaa, sen on eriytettävä ainakin maakaasu- ja sähköliiketoiminnat ja muut liiketoiminnat kirjanpidollisesti. Energiamarkkinaviranomainen valvoo verkkoliiketoiminnan kohtuullista hinnoittelua. nä voidaan siis pitää sitä, että kilpailun vapauduttua sähkönmyynti- ja maakaasun myyntiliiketoiminnan osalta energiayhtiö pyrkii saamaan korvaavan tuoton verkkoliiketoiminnoistaan. Se voi johtaa liian korkeaan tuottoon verkkotoiminnan osalta. Verkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuuden periaatteena on, että hinnoittelun tulisi vastata kustannuksia. Tuotolle on kuitenkin asetettu yläraja, jota viranomaiset tarkkailevat. Näin on tärkeätä harkita, mitä kustannuksia verkkoliiketoiminnalle voidaan kustannusvastaavuuden, aiheutumisperiaatteen ja kohtuullisen hinnoittelun valossa kohdistaa. Kysymyksenasetteluun liittyy myös yhteistuotannon kustannusten jako sähkön tuotannolle ja lämmön tuotannolle. Toisaalta hinnoittelun tulisi turvata riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Tulot saisivat kattaa siten verkon ylläpidon, käytön ja rakentamisen kohtuulliset kustannukset sekä antaa sijoitetulle pääomalle kohtuullisen tuoton. Nykyisin vallitsevan rahoitusteorian mukaan sijoitetun pääoman tuottoa arvioidaan pääoman painotetun kustannuksen (WACC eli weighted average cost of capital) perusteella. Se ilmaisee yrityksen pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Oman pääoman kustannusta arvioidaan CAPM-mallilla (Capital Assets Pricing Model), jonka mukaan sijoituskohteen tuoton odotusarvo muodostuu riskittömästä tuotosta ja riskilisästä. lisänä käytetään usein osakemarkkinoiden keskimääräistä riskipreemiota joka koostuu riskittömän koron päälle odotettavasta keskimääräisestä riskilisästä ja beta-kertoimesta. Beta-kerroin kuvaa liiketoiminnan riskiä suhteessa kaikkien sijoituskohteiden keskimääräiseen riskiin. Beta-kerroin saadaan käyttäen hyväksi osakemarkkinoiden ai
22 sivu 12 (68) kaisempaa käyttäytymistä. Mittaustapana käytetään yksinkertaista regressioanalyysia siitä, miten yrityksen tuottavuus reagoi markkinoiden yleisiin muutoksiin. Suomessa energiasektorin osakemarkkinat ovat ohuet. Sähkömarkkinakeskus on kuitenkin suosittanut sähköverkkoliiketoiminnan kohdalla käytettäväksi beta-arvona 0,3. Kaukolämpötoiminnalle ei viranomaistaho ole vielä määritellyt vastaavaa arvoa. Kaukolämpötoimintaan liittyy kuitenkin samanlaisia ominaisuuksia. Kaukolämpöliiketoimintaan liittyy kuitenkin enemmän kilpailua vaihtoehtoisen lämmitysmuodon valinnaisuuden suhteen. Kaukolämpötoiminnan beetakertoimen määritys on yksi keskeisiä haasteita kaukolämpöalalle. Tällä hetkellä ei ole olemassa menetelmää, jolla beta-kerroin määritetään. Kohtuullisen tuoton laskennassa Energiamarkkinaviranomainen on suositellut käytettäväksi ns. WACC-mallia ja CAPM-mallia. Jälkimmäiseen sisältyy kannanotto liiketoiminnan riskipitoisuudesta, jota kuvataan Beta-kertoimella. n hallinta Kohtuullisen tuoton määrittämisessä maakaasu- ja sähköverkkoliiketoiminnoille on noudatettava kustannusten kohdistamisessa ja hinnoittelussa kustannusvastaavuus- ja aiheutumisperiaatetta. Sijoitetun pääoman tuottoa määritettäessä käytetään WACC- ja CAPM-malleja. Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu 1.3 Likviditeettiasema ja rahan riittämättömyysriski Runsas velkaantuminen yhdistettynä likviditeettiongelmaan voi johtaa konkurssiin. Kasvava yritys tarvitsee investointien rahoituksen lisäksi liiketoiminnan kasvuun sitoutuvaa liike- eli käyttöpääomaa. Yrityksen likviditeettiaseman suunnittelu ja seuranta vaatii tällöin erityistä huomiota. Kassanhallinta ja liikepääomaerien kehityksen seuranta ovat välttämättömiä, jotta likviditeettikriisiin ei jouduta. Käyttöpääoman tarve riippuu toiminnan volyymista, hinnoista ja rahan sitoutumisajoista. Jos yrityksen myyntisaamisten ja varaston kiertonopeusluvut ovat selvästi korkeammat kuin ostovelkojen kiertonopeus, yrityksen likviditeettiriski kasvaa. Maksuvalmiuden ollessa huono rahoituksen hintariski suurenee. Rahoitusjärjestelyissä rahan hinta nousee, jolloin kustannukset kasvavat. Yrityksen maksuvalmiuteen liittyy merkittäviä riskejä. Jos kannattavuus heikkenee ja maksuvalmius on huono, kilpailijoilla on erinomainen mahdollisuus pudottaa heikosta maksuvalmiudesta kärsivä yritys pois markkinoilta. Tavaran toimittajat kiristävät maksuehtojaan ja lisäävät kustannuksia mm. viivästyskoron myötä. Luottoajat kiristyvät ja lyhenevät. Vieraan pääomanehtoisen rahan, erityisesti pitkäaikaisen velan saanti käy vaikeaksi. Rahoitus painottuu
23 sivu 13 (68) lyhytaikaiseen velkaan, joka myös merkitsee nopeutuvia takaisinmaksuaikoja ja korkeampi korkoja. Tulorahoitukseen ja kassavirtoihin kohdistuu merkittäviä paineita. analyysissä kartoitetaan: suunnittelu budjetointi kassanhoitosuunnitelmat kustannustarkkailu rahan sitoutuminen käyttöpääomaan (varasto, myyntisaamiset, ostovelat) maksuvalmiusbudjetti ja suunnitelma kassanhallinta jne. Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu n hallinta Ks. luku Rahoitusrakenneriski Yrityksen rahoitusriskit muodostuvat menojen ja tulojen eriaikaisuudesta. Toimiva yritys kattaa suuren osan tuloistaan kannattavan toiminnan myötä syntyvällä tulorahoituksellaan. Uudet investoinnit ja markkina-avaukset vaativat usein enemmän rahaa kuin päivittäinen liiketoiminta tuottaa ja aiheuttavat siten ulkoisen rahoituksen tarpeita. Kasvava yritys tarvitsee jollakin aikavälillä myös pääomarahoitusta eli ulkoista rahaa. Pääomavaltaisten yritysten riski on usein ylisuuret investoinnit, joihin ei ehkä olisi todellista tarvetta. Yritysjohdon, rahoittajien ja sijoittajien intresseissä on terve pääomarakenne monestakin syystä. Lainoilla ja omalla pääomalla on erilaiset velvoitteet ja riskit. Pitkäaikainen vieras pääoma voi olla joukkovelkakirjalainaa, rahoitusyhtiölainaa, eläkelainaa tai muuta lainaa. Omaan pääomaan liittyy suurempi riski kuin vieraaseen pääomaan. Omalla pääomalla on heikompi takaisinmaksuvelvoite konkurssissa kuin vieraalla pääomalla eli lainalla. Lainat maksetaan pois ennen oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Oma pääoma maksetaan viimeisenä. Lainalle on yleensä maksettava korko yrityksen tuloksesta riippumatta. Omalle pääomalle ei ole velvollisuutta maksaa tuottoa. Osingon jaosta päätetään erikseen ja sitä maksetaan yleensä vapaista jakokelpoisista varoista. Korko on maksettava tuloksesta riippumatta. Näistä epävarmuussyistä omalla pääomalla on korkea riski ja korkea tuottovaatimus. Lainalla
Tilinpäätöksen tulkinnasta
Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa
LisätiedotRAHOITUS JA RISKINHALLINTA
RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne
LisätiedotKUVAT. Kansainvälisen toiminnan rahoitus
Kansainvälisen toiminnan rahoitus KUVAT 1 Rahoitussuunnittelu REAALIPROSESSI Tuotannontekijämarkkinat Meno MOBILA OY Tulo Suoritemarkkinat Kassa RAHAPROSESSI Kassastamaksut Kassaanmaksut Korot Verot Osingot
LisätiedotTunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.
Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan
LisätiedotTULOSLASKELMAN RAKENNE
TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotYrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011
Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa
LisätiedotRahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla
Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin
LisätiedotTilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta
Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VOIDAAN LASKEA 1) tuloslaskelmapohjaisesti eli suoriteperusteisesti tai 2) rahoituslaskelmapohjaisesti eli maksuperusteisesti. MITTAAMISEN
LisätiedotPk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi
Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:
LisätiedotHelsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet
1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4
LisätiedotHarjoitust. Harjoitusten sisältö
Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotAvainluvut-malli ja taloudellinen analysointi
Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen
Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen Mari Hakkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laskelmapohjat: Timo Värre, JAMK Esimerkki hyvästä tuotteistamisesta Menestyvän yrityksen talous Kasvu - Onko
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotPK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotKIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma
KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat
LisätiedotFinancial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS
YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small
LisätiedotRahoituksen näkökulmaa
Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus
LisätiedotPk-yrityksen liikeriskit
K Pk-yrityksen liikeriskit VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto
Lisätiedoterisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.
erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit
LisätiedotLaskentatoimi. Kirjanpito = ulkoinen laskentatoimi Kustannuslaskenta = sisäinen laskentatoimi
Laskentatoimi Kirjanpito = ulkoinen laskentatoimi Kustannuslaskenta = sisäinen laskentatoimi Kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus Yrityksen on huolehdittava: -kannattavuudesta -maksuvalmiudesta -vakavaraisuudesta
LisätiedotSYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI
Päivitetty 28.3.2017 SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Riskianalyysiohjeen tarkoitus on tukea yrityksen toimintaa uhkaavien tilanteiden (riskien) tunnistamisessa,
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotPUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT
PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf
LisätiedotToivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus
Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP
LisätiedotMenot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %
Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotYrityskaupan rahoitus PKyrityksissä. IOT Campus OP Lounaismaa, Lauri Kaivonen
Yrityskaupan rahoitus PKyrityksissä IOT Campus 13.6.2018 OP Lounaismaa, Lauri Kaivonen OP 2 3 Yrityskaupan rahoitus OP Omistusvaihdos on mahdollisuus tarkastella yrityksen koko rahoitusrakennetta 5 Millainen
LisätiedotMaatilan rahoituksen suunnittelu
Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti
LisätiedotKasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä
LisätiedotVesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen
Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
Lisätiedot1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta
1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77
LisätiedotRiski ja velkaantuminen
Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 1 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 17 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset
LisätiedotKONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen
pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotLaskentatoimi. Sisältö. Luku 6 Diat Ratkaisut (excel) (pdf) Luku 1 Diat Ratkaisut (excel) (pdf) Kopiointiehdot. Luku 7 Diat Ratkaisut (excel) (pdf)
OPETTAJAN AINEISTO - ILMAINEN ESITTELYKAPPALE Kopiointiehdot Sisältö Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tehtävä 11 Tehtävä 12 Luku 5 Luku 6 Luku 7 Luku 8 Luku 9 Luku 10 Ratkaisut ja esimerkki sivulta 236 (excel)
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti, Keski-Pohjanmaan.9. : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Keski-Pohjanmaa
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,
LisätiedotLIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13
LisätiedotPankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014
Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,
LisätiedotMuuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0
Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta
LisätiedotOy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet
Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotMatemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus
Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä
LisätiedotTilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015
Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329
LisätiedotReaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla
Reaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esitelmän sisältö Investointien peruuttamattomuuden vaikutus investointipäätökseen Investointimahdollisuuksien
LisätiedotTalouden tunnusluvut tutuksi. Opas lukujen tulkintaan
Talouden tunnusluvut tutuksi Opas lukujen tulkintaan Yrityksen taloutta kuvataan useiden eri tunnuslukujen avulla. Lyhenteet ja termit vaativat tulkitsijaltaan paneutumista ennen kuin ne avautuvat. Vaivannäkö
LisätiedotYhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015
Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman
LisätiedotValtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka
Valtiokonttori 1 (6) Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka Aika klo 11.30 Paikka Eduskunta, Valtiovarainvaliokunta 1 Yleistä 2 Valtionvelan kehitys Valtiokonttori vastaa valtion
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotSALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.
SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.
LisätiedotPilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio
Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta
LisätiedotFinnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014
Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan
LisätiedotIMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY
IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.
LisätiedotStandardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2
Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.
LisätiedotQ1/2019 tulos. Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja Metso
Q1/2019 tulos Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja 25.4.2019 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät
LisätiedotVastuullinen Sijoittaminen
Vastuullinen Sijoittaminen Mikko Koskela 3/2018 Agenda Mitä vastuullisuus tarkoittaa? Vastuullisuuden valintoja Ovatko trendit sijoittajalle uhkia vai mahdollisuuksia? 2 Mitä vastuullisuus on? Jostakin
LisätiedotTilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1
Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ
LisätiedotSÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ
1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),
LisätiedotYhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotTalouden pyhä kolmio Pidä Matti pois kukkarosta. Ari Lahdenkauppi, Taloushallintoliitto
Talouden pyhä kolmio Pidä Matti pois kukkarosta Ari Lahdenkauppi, Taloushallintoliitto Maksuvalmius Kanna$avuus Vakavaraisuus Maksuvalmiuden ABC Tämä kaikki vaikuttaa kassaan Kuinka nopeasti laskutetaan
LisätiedotKamux puolivuosiesitys
Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen
LisätiedotYRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS
YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset
LisätiedotPaikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko
LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä
LisätiedotTULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 4 986 6 5 225 2 6 276 8 6 932 6 7 334 5 Myyntikate 3 237 6 3 344 9 3 835 9 4 178 1 4 396 8 Käyttökate 761
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotRahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa
Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia
LisätiedotModuuli 7 Talouden hallinta
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
LisätiedotQ3/2018 tulos. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso
Q3/2018 tulos Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.10.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot
LisätiedotRahoitusratkaisuja vientiin
Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia
LisätiedotMatalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma
Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotMarkkinaperusteisen hinnoittelun valvonta KKV:ssa. Tutkimuspäällikkö Mia Salonen Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kuntamarkkinat kkv.
Markkinaperusteisen hinnoittelun valvonta KKV:ssa Tutkimuspäällikkö Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kuntamarkkinat Lainsäädäntötausta lyhyesti Kilpailulain 4 a luku (30 a ) Kilpailua estävä tai vääristävä
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18
Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotKokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com
Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus
LisätiedotAhlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015
Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu
LisätiedotFingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014
Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 2 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat kustannustehokkuus,
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotInvestointien rahoituksen perusteita
Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotVastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)
Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan
LisätiedotTestaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d
Testaa tietosi 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Tehtävä 1 En ole. Taseen vastattavaa-puolen tilien ns. normaalisaldot ovat aina tilin kredit-puolella. Esimerkiksi oma pääoma kasvaa kredit-puolella ja oman pääoma
LisätiedotRahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj
Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?
LisätiedotLiikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42
Lisätiedot