Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko"

Transkriptio

1 Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko Raportti T26/2001

2 Suomen Kaukolämpö ry 2001 ISSN Sky-kansio 6/9

3 Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko Tekijä: Electrowatt-Ekono Oy

4

5 ELECTROWATT-EKONO OY Viite 60D02615-Q JOHDANTO Kaukolämpötoimintaa koskee yhä enemmän yrityksille tyypillinen liiketoimintaympäristö. Lisäksi toimialaan vaikuttavat poikkeuksellisen voimakkaasti vapautuvien energiamarkkinoiden ja kansainvälisten ympäristösopimusten vaatimat julkisen vallan toimenpiteet. Yleisesti yrityksen valitsema riskipolitiikka määrää, kuinka paljon ja millaisia riskejä liiketoiminnassa voidaan ottaa, eli mikä on hyväksyttävä riskitaso toiminnassa. enhallinnan toimintojen periaatteet ja prosessit kuvataan riskikäsikirjan avulla. käsikirja ohjaa ja tukee riskienhallinnan parissa työskentelevien päivittäistä toimintaa ja yhtenäistää toimintatapoja ja niiden kehittämistä. Päävaiheet kaukolämpöyrityksen riskien hallinnassa ovat samat kuin yleisessä riskienhallintaprosessissa: aluksi riskit tulee tunnistaa ja arvioida, toiseksi riskien hallintavaihtoehdot tulee selvittää, kolmanneksi valitaan omalle vastuulle jätetyn riskin hyväksyttävä maksimitaso, neljänneksi valitaan yrityksen toimintaan parhaiten sopivat riskienhallintamenetelmät ja viidenneksi otetaan ne käyttöön. Kun menetelmät ovat selvillä ja käytössä, tulee prosessia seurata ja kehittää. Electrowatt-Ekono Oy on laatinut tämän kaukolämpötoiminnan riskikäsikirjarungon Suomen Kaukolämpö ry:n toimeksiannosta. Työtä on ohjannut johtoryhmä, jossa ovat olleet seuraavat henkilöt: Juha Hilden, Hyvinkään Lämpövoima Oy Heikki Koivisto, Suomen Kaukolämpö ry Jari Kostama, Suomen kaukolämpö ry Kari Laakso, Jämsän Aluelämpö Oy Hannu Lipsanen, Pieksämäen Energia Oy Jaana Peltomäki, Helsingin Energia Trygve Strandell, Vantaan Energia Oy Tämä riskikäsikirjarunko ei ole täydellinen kuvaus kaikista kaukolämpötoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnan menetelmistä. käsikirjatyön tavoitteena oli luoda perusraportti kaukolämpöyritysten riskienhallintatyön avuksi. Raportin tarkoitus on tuoda esille kaukolämpöalan riskienhallinnan kysymyksiä sekä korostaa systemaattisen lähestymisen hyötyjä riskienhallinnassa. Tavoitteena oli antaa suuntaviivat sille, millä kaukolämpötoiminnan eri osa-alueilla riskejä saattaa olla ja miten niihin voidaan vaikuttaa. en kartoitus, niiden vaikutusten arvioiminen ja toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus ovat yrityskohtaista työtä, jossa joudutaan käymään läpi kaukolämpöyrityksen toiminnot huomattavasti tätä raporttia perusteellisemmin riskienhallinnan kustannushyötyanalyyseineen. Electrowatt-Ekono Oy, Energiaselvitykset Anja Silvennoinen Johtaja Liiketoiminnan kehittäminen Pasi Vesimäki Projekti-insinööri

6

7 KAUKOLÄMPÖLIIKETOIMINNAN RISKIKÄSIKIRJARUNKO Sisältö OSA A : RISKIENHALLINTA KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA - YLEISTÄ 1 RISKIENHALLINNAN KÄSITTEITÄ 1 2 RISKIENHALLINNAN KATTAVUUS JA SISÄLTÖ KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA 1 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI 4 4 RISKIANALYYSI JA RISKIEN MERKITTÄVYYDEN MÄÄRITYS analyysi eli riskikartoitus en merkittävyyden määrittäminen Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu Varautumissuunnitelma 7 5 KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET RISKIENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA 7 OSA B: KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIEN JA RISKIENHALLINNAN TOIMENPITEIDEN KUVAUS KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIT 9 1 TALOUS Kannattavuus Kohtuullinen tuotto ja liiketoimintariskiä kuvaava Beta kerroin Likviditeettiasema ja rahan riittämättömyysriski Rahoitusrakenneriski Rahan hintariski Inflaatioriski Rahoituksen joustavuus Projektirahoitus Talouden riskien hallinta Lyhyen aikavälin rahoitusmuotojen riskien hallinta Pitkän aikavälin rahoitusriskien hallinta 18

8 2 MARKKINAT, KILPAILUTILANNE Kilpailutilanne eri polttoaineiden välillä Asiakasryhmittäinen kilpailutilanne Asiakaskunnan määrä ja rakenne Volyymiriski Kriittiset asiakkaat Teknologian kehitys Markkinalainsäädännön muutokset 23 3 ASIAKASSUHTEET Palvelu ja reklamaatioiden käsittely Asiakassuhteet Asiakastiedon hankinta Markkinointi ja myynti Kaukolämmön hinnoittelu 26 4 SOPIMUSRISKIT SEKÄ TUOTEVASTUURISKIT Energian osto- ja myyntisopimusten rakenne Indeksisidonnaisuudet Sopimusten kesto Valuuttariski Tuotevastuu Muut sopimukset ja sopimusehdot yleensä 29 5 ASENNUS- YM. PALVELUIDEN MYYNTI 30 6 TOIMINNAN ORGANISOINTI Päätöksentekojärjestelmät Toimivan johdon valtuudet Organisaation rakenne, resurssit Organisaation muuntautuvuus Avainhenkilöt Työyhteisön toiminta Henkilöiden riskinottotapa ja -kyky 34 7 HENKILÖT Henkilöiden osaamistaso Työvoiman saatavuus Henkilöstöhallinto Henkilövalinnat Työvoiman ikärakenne Sitoutuminen Työympäristöriskit Työkyky ja sairastuminen Inhimilliset erehdykset Tahalliset vahingonteot 41

9 8 VIRANOMAISTOIMINTA Politiikka Verotuksen muutokset ja tuet Normit Viranomaisten päätökset Poliittisten ja viranomaisriskien hallinta 42 9 SIDOSRYHMÄT ALIHANKINNAT MUUT Liiketoiminnan ylimääräiset velvoitteet TEKNISET TOIMINTAEDELLYTYKSET Polttoaineiden saatavuus, kuljetukset, vastaanotto ja varastointi Kattilalaitosten laitehäiriöt Yhteistuotantolaitokseen liittyvät riskit Laitteiston sijoittaminen Sähkökatko Ostolämmön laatu Kaukolämmön jakelujärjestelmä Pumput Kaukolämpöverkko Lämmönsiirtimet Asiakaslaitteistot Asiakaslaitevuodot Lämpömäärämittarit Automaatio Kaukokäyttö Käyttövirheet Toimitilat KESKEYTYSRISKIT OMAISUUSRISKIT Tulipalo ja räjähdys Ilkivalta ja rikollisuus Avaimet YMPÄRISTÖRISKIT Öljyvuodot Polttoainekuljetukset Savukaasupäästöt Kemikaalit ja kuuma vesi 61

10 15.5 Maisema INVESTOINNIT Investoinnin valmistelu Investoinnin rahoitus Kustannuslaskelmat ja kannattavuus Vaikutus kilpailukykyyn Investointiprojektin toteutus Investointiin liittyvien riskien hallinta TIEDOT JA TIETOSUOJA 63 Liitteet 1 Käytetty lähdekirjallisuus 2 Lomake riskienhallinnan suunnittelun avuksi

11 sivu 1 (68) OSA A : RISKIENHALLINTA KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA - YLEISTÄ 1 RISKIENHALLINNAN KÄSITTEITÄ Yleisen kielenkäytön mukaan riski on mahdollisuus menettää jotakin tai olla saamatta jotakin äkillisen tapahtuman seurauksena /1/. in kuuluu oleellisesti tapahtuman todennäköisyys. in liittyy myös satunnaisuus tai sattumanvaraisuus. ei kuitenkaan ole aina ennalta arvaamaton. en käsittelyyn liittyviä käsitteitä ovat: n muodostumisen paikka: sisäinen, yrityksen omissa prosesseissa ja toiminnoissa muodostuva tai yrityksen ulkopuolella muodostuva riski. n näkyminen toiminnassa joko välittömästi esimerkiksi toiminnan keskeytymisenä tai välillisesti kuten verotusmuutoksen vaikutuksena yrityksen kannattavuuteen n kohde kuten kone tai laite, henkilöstö jne. Seurausten vakavuus eli jos riski realisoituu (tapahtuu se, mitä on pelätty ), niin miten se vaikuttaa eri osa-alueille kuten kaukolämmön toimitukseen asiakkaille tai ympäristön tilaan ja korvausvelvollisuuksiin tai yrityksen kassavirtaan jne. Toteutumisen todennäköisyys eli arvio siitä, mikä on se todennäköisyys, jolla riski toteutuu. Pääsääntöisesti riskin todennäköisyyden arviointi on viimekädessä subjektiivista eli niiden henkilöiden parhaan tietämyksen ja arvion mukaista, jotka riskikartoitusta tekevät. notto tietoisesti eli päätöksenteko siitä, miten suuri riski otetaan ja missä vaiheessa, millä toimenpiteillä ja millä panostuksella riskin eliminoimiseen investoidaan. notto voi olla myös tiedostamatonta riskikartoituksen tekemättä jättämisen seurauksena enhallinta tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joilla toteutumisen todennäköisyyteen ja riskin realisoitumisen seurauksiin vaikutetaan. politiikka tarkoittaa niitä raja-arvoja ja ohjeita, joita yrityksen hallitus antaa yritykselle siitä, kuinka isoja riskejä voidaan tietoisesti ottaa, kuinka riskeihin tulee varautua ja miten riskienhallinta yrityksessä organisoidaan. 2 RISKIENHALLINNAN KATTAVUUS JA SISÄLTÖ KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA Kaukolämpötoiminnassa huomio on kiinnittynyt pääosin teknisen järjestelmän toiminnan ylläpitämiseen sekä mahdollisten keskeytysten vaikutusten minimoimiseen. Tämä on yksi keskeisimmistä alueista, joka riskikartoituksessa ja riskipolitiikan määrittelyssä tulee kattaa. Erilaisia ja erisuuruisia riskejä liittyy myös muihin kaukolämpöyrityksen toimintoihin.

12 sivu 2 (68) Kaukolämpötoiminnan prosessit ovat oheisen kuvan 1 mukaiset: REAALIPROSESSI Polttoaineen hankinta Lämmön tuotanto Lämmön jakelu RAHAPROSESSIT Ostojen kassavirta Kassa Myynnin kassavirta korot Osingot Oma/vieras pääoma Kuva 1. Kaukolämpötoiminnan prosessit Reaaliprosessissa polttoaineesta tehdään tuotetta eli kaukolämpöä, joka toimitetaan ja myydään asiakkaalle. Polttoaineeseen tulee prosessissa lisäarvoa, joka muodostaa yrityksen toiminnan perustan. Rahaprosessi yrityksessä kulkee reaaliprosessiin nähden vastavirtaan: kaukolämmön myynnistä saaduilla tuloilla rahoitetaan ja maksetaan menot. Sekä reaaliprosessi että rahaprosessi jakautuvat lukuisiksi osaprosesseiksi ja toiminnoiksi jokapäiväisessä operatiivisessa toiminnassa. enhallinnan kannalta koko toiminta on mielekästä jakaa osaprosesseiksi ja toiminnoiksi, joita tarkastellaan riskianalyysissä. Osaprosesseja ja toimintoja ovat esimerkiksi polttoaineen ostotoiminta sopimuksineen, polttoaineen vastaanotto, kaukolämpölaskutus, kassastamaksu, toiminnan johtaminen, henkilöstöhallinto yms.. On kuitenkin pidettävä mielessä, että prosessien sisällä tehtävillä toimenpiteillä on vaikutus muihin osaprosesseihin. Kaukolämpötoiminnan riskien kuvauksessa osassa B on esitetty eri osa-alueiden liityntöjä muihin osaalueisiin. Huomioitava on myös, että yrityksen toiminta liittyy yhteisöön ja ulkopuoliseen ympäristöön. Kaikkien ulkoisten osapuolten kanssa tapahtuvaan toimintaan liittyy riskejä. Yritystoiminnalle aiheutuu riskejä myös sellaisten ulkopuolisten tahojen toiminnasta, jotka eivät suoranaisesti ole kytköksissä yri

13 sivu 3 (68) tyksen toimintaan. Erimerkiksi valtiovalta on tällainen. Ns. ulkoisia riskejä voivat aiheuttaa: polttoainetoimittajat tavaratoimittajat laitetoimittajat alihankkijat muut sopimuskumppanit kuljetukset julkinen valta rahoituslaitokset omistajat kilpailijat asiakkaat IT-toimittajat ammatti- ja kansalaisjärjestöt yms. analyysin, riskipolitiikan määrittelyn ja toimenpiteiden määrittelyn tulisi ulottua myös ulkoisiin riskitekijöihin. laitetoimittajat muut sopimuskumppanit polttoainetoimittajat tavaratoimittajat alihankkijat REAALIPROSESSI kuljetukset Polttoaineen hankinta Lämmön tuotanto Lämmön jakelu asiakkaat RAHAPROSESSIT Ostojen kassavirta Kassa Myynnin kassavirta julkinen valta kilpailijat korot Osingot Oma/vieras pääoma omistajat ym. rahoituslaitokset IT-toimittajat Kuva 2. Kaukolämpötoiminnan sidosryhmät

14 sivu 4 (68) 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI enhallinta liittyy oleellisesti yrityksen johtamisjärjestelmiin, kuten kuvassa 3 esitetään: en hallinta Strategiaprosessit Laatujärjestelmä ORGANI- SOITUMINEN RISKI- KARTOITUS TOIMEN- PITEIDEN SUUNNITT. TOTEUTUS Ympäristö- YLLÄPITO Muut johtaminen Kuva 3. enhallinta osana yrityksen johtamisjärjestelmää. enhallinta alkaa organisoitumisella eli määritetään tavoitteet, rajaukset, hallinto ja vastuuhenkilöt sekä resurssitarve tehtävälle työlle. Organisoimisvaiheen jälkeen tehdään riskikartoitus eli analysointi. en olemassaolo, mahdollisen toteutumisen todennäköisyys ja vaikutusten suuruus arvioidaan. kartoituksen pohjalta määritetään riskipolitiikka eli yleisohjeistus sille, minkälaisia riskejä voidaan ottaa ja mitä toimenpiteitä tulee tehdä riskien hallitsemiseksi. kartoituksen perusteella tehdään myös kustannushyötytarkastelu eli arvio siitä, miten paljon on järkevää investoida riskin hallitsemiseen. Riskeihin varautumisvaihe tarkoittaa niiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla toteutumisen todennäköisyyteen ja riskin realisoitumisen seurauksiin vaikutetaan. Myöskin kriisinhallintaohjeistus kuuluu varautumisvaiheessa tehtäviin töihin. Ylläpitovaiheessa riskienhallinta on integroitu osaksi vuosittaista suunnittelua. Ylläpitovaiheessa riskienhallintaohjelma päivitetään. Oleellisena osana ylläpitoon kuuluu jatkuva seuranta ja rekisteröinti toteutuneista riskeistä, niiden vaikutuksista ja toimintatavoista ja toimenpiteistä, joilla riskin toteutumisen

15 sivu 5 (68) vaikutukset minimoitiin sekä saatettiin toiminta normaalitilaan. Myös ns. vähältä piti -tilanteet, joissa riski melkein tai osittain realisoitui, tulee ottaa seurannan piiriin. 4 RISKIANALYYSI JA RISKIEN MERKITTÄVYYDEN MÄÄRITYS 4.1 analyysi eli riskikartoitus analyysi laaditaan säännöllisesti ja lisäksi aina tilanteiden selvästi muuttuessa tai suunniteltaessa muutoksia osaprosesseihin ja toimintoihin kuten organisaatiomuutokset, investoinnit, yms. analyysi alkaa riskien tunnistamisella. Osassa B on kuvattu niitä osaalueita, joissa kaukolämpötoiminnan riskejä esiintyy. Kuvaus ei ole kattava, ennemminkin se on suuntaa antava. en tunnistamisen jälkeen paneudutaan riskin syiden täsmentämiseen ja arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys sekä toteutumisen vaikutukset. Näin saadaan priorisoitu lista toimenpiteiden suunnittelua varten. Erityisesti monimutkaisempien kokonaisuuksien, kuten kattilalaitosten ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten, osalta käytössä on muun muassa Suomen kaukolämpö Sky ry:n julkaisut /2/. Vakuutusyhtiöillä ja TU- KES:lla on julkaistua materiaalia tehtävän työn tueksi. Liitteessä 2 on lomake, jota voi käyttää apuna riskikartoituksessa. 4.2 en merkittävyyden määrittäminen en merkittävyyden määrittely ei ole kaikilta osin yksiselitteinen tehtävä. en merkittävyyden määrittelyyn kuuluu sekä realisoitumisen eli toteutumisen todennäköisyyden arviointi että arvio riskin toteutumisen vaikutuksista. en merkittävyyttä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavan jaottelun mukaisesti: Toteutumisen todennäköisyys 1 riski tuskin toteutuu yritystoiminnan eliniän aikana 2 riskin toteutuminen on epätodennäköistä, mutta mahdollista laitoksen eliniän aikana 3 riskin toteutuminen on lievästi todennäköistä (muutama kerta laitoksen eliniän aikana) 4 riski toteutuu melko todennäköisesti 5 riskin toteutuminen on ilmeistä lähitulevaisuudessa Toteutumisen vaikutukset Toteutumisen vaikutuksia voidaan arvioida niiden rahallisten seurausten mukaan. Tällöin tulee huomioida myös välilliset vaikutukset kuten esimerkiksi

16 sivu 6 (68) asiakkaille maksettavat korvaukset, tulevaisuudessa menetettävät myyntitulot tai pitemmän ajan päästä tulevat kustannuserät. Seuraavassa esitettävälle asteikolle tulee määritellä yrityskohtaiset euromääräiset raja-arvot. 1 rahalliset vaikutukset erittäin vähäiset 2 rahalliset vaikutukset heikentävät yrityksen tulosta hieman 3 rahalliset vaikutukset merkittävät yrityksen tuloksen kannalta 4 rahallisten vaikutusten kattamiseksi vaaditaan ulkopuolista pääomaa 5 rahalliset vaikutukset kestämättömät yrityksen kannalta en merkittävyyttä voidaan havainnollistaa kuvassa 4 olevan matriisin avulla: Seuraukset Todennäköisyys 1 merkityksetön riski 2 vähäinen riski 3 kohtalainen riski 4 merkittävä riski 5 sietämätön riski Kuva 4. en merkittävyyden määrittäminen 4.3 Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu Riskejä voidaan hallita monilla eri toimenpiteillä. Toimenpiteet voidaan luokitella seuraavasti: n välttäminen n pienentäminen n siirtäminen n pitäminen omalla vastuulla

17 sivu 7 (68) n välttäminen on usein mahdollista vain, jos pitäydytään toiminnasta kokonaan. n pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaukolämpöpumppauksen varajärjestelmä, jolla varmistetaan jakelu pumpun vikaantuessa, palohälytysjärjestelmä, kulunvalvonta, riittävä varakapasiteetti, ohjeet sähkökatkoksen varalle, työsuojeluohjeistus yms.. Osassa B on kunkin riskikuvauksen jatkona esimerkinomaisesti kuvattu toimenpiteitä, joilla riskin suuruuteen voidaan vaikuttaa. n siirtämisen yleisin tapa on vakuuttaminen. ä voidaan siirtää toiselle myös sopimusteitse, toimintojen ulkoistamisen (alihankinta) kautta tms.. n siirtäminen ei yleensä suojaa riskin toteutumisen vaikutuksilta kokonaan, mutta vähentää niitä. Keskeisenä kysymyksenä riskin siirtämisessä on kustannus-hyötyanalyysin tekeminen. Osa riskeistä on sellaisia, että ne täytyy ja kannattaa pitää omalla vastuulla. Tällaisia ovat esimerkiksi varakattilalaitokset. 4.4 Varautumissuunnitelma enhallintaan liittyy myös varautuminen. Kun toimenpiteet, joilla riskin toteutumisen vaikutuksiin vaikutetaan, on suunniteltu, tulee lisäksi laatia varautumissuunnitelma sille, että riski kuitenkin toteutuu pahimmalla mahdollisella tavalla. Varautumissuunnitelma sisältää toimenpiteet, vastuut, koulutuksen, laitteiston, harjoitus- ja testausohjelmat yms. sekä näiden täytäntöönpanon. Suurimpien riskien osalta suunnitelmaan tulee sisällyttää myös ulkopuoliset organisaatiot ja tarvittavat sidosryhmät. 5 KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET RISKIENHALLINNAN NÄKÖ- KULMASTA Suomalaisessa ilmastossa lämpö on elinehto. Kaukolämmitetyissä kohteissa ei useinkaan ole taloudellista ylläpitää korvaavaa lämmityksen lähdettä eikä myöskään vaihtaa sitä. Kaukolämmön teknisten toimintaedellytysten ylläpitäminen on yhteiskunnan kaukolämpötoiminnalle asettama vaatimus. Kaukolämpöyrityksissä on tämä sisäistetty. Yhteisin ponnisteluin on Suomen Kaukolämpö ry:n toiminnassa luotu joukko toimintaohjeita, joita soveltamalla kaukolämpötoiminnan riskejä on hallittu yrityksissä, vaikka toimintaa ei ole suoraan nimetty riskienhallinnaksi. Kaukolämpötoiminnan infrastruktuuri eli tuotannon ja jakelun laitokset, laitteet ja koneet vaativat suhteellisen suuret investoinnit. Vaikkakin liiketoiminta on määräävässä markkina-asemassa toiminta-alueellaan, investointien takaisinmaksu on keskeisessä asemassa toimintaa suunniteltaessa. Kokonaisprosessi polttoaineen hankinnasta kaukolämmön jakeluun ei tapahdu pelkästään suljetulla, rajatulla alueella vaan ulottuu sekä läpi koko markkina-alueen (jakeluverkko) että laajemmallekin polttoaineen hankinnan ja kuljetuksen kautta. Esimerkiksi polttoaineet ovat palo- ja räjähdysherkkiä. Öljypolttoaineiden vuodot ympäristöön voivat olla katastrofaalisia. Kuuman

18 sivu 8 (68) kaukolämpöveden valumat suurempina määrinä ympäristöön ovat paitsi ympäristö- niin myös terveyshaitta sekä keskeyttävät lämmön toimituksen. Merkittävät katkokset lämmön toimituksessa vaikuttavat laajasti. Määräävässä markkina-asemassa oleva toiminta on viranomaisten seurannassa hinnoittelun osalta. Toisaalta kilpailu muiden lämmitysmuotojen kanssa vaatii tehokasta toimintaa. Kaukolämpö on siis toimintaa, jossa suuret investoinnit tulee rahoittaa ja pitää toimintakykyisenä valvotussa ja kilpailukykyisessä tuotehinnoittelussa.

19 sivu 9 (68) OSA B: KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIEN JA RISKIENHALLINNAN TOIMENPITEIDEN KUVAUS KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIT Tässä luvussa kuvataan kaukolämpötoiminnan niitä osa-alueita, joihin riskejä liittyy. Kuvaus potentiaalisista riskeistä ei ole kaiken kattava, pikemminkin se sisältää suuntaa-antavia näkemyksiä siitä, mitä ja minkä tyyppisiä riskejä eri osa-alueisiin voi liittyä. Yrityskohtaisessa riskikartoituksessa kukin osa-alue analysoidaan järjestelmällisesti. Näin saadaan yrityskohtainen kuva siitä, missä toiminnoissa tai toimintaedellytyksissä on suurimmat epäkohdat. Kaukolämpötoiminnan erityispiirteenä on infrastruktuuri, joka vaatii suuren investoinnin. Toiminnassa käsitellään suurten pääomien lisäksi räjähdys- ja paloherkkiä polttoaineita, raskaita laitteistoja, koneita ja laitteita sekä öljyä varastoissa. Suurimmat riskit liittyvätkin teknisiin toimintaedellytyksiin eli kaukolämmön tuotannon ja jakelun laitteisiin. Vakavia riskiryhmiä ovat tulipalo sekä ympäristöön pääsevät haitat kuten säiliövuotojen aiheuttamat öljymäärät, turvallisuusriskit sekä henkilöihin kohdistuvat työympäristöriskit. Muutkin osa-alueet voivat aiheuttaa merkittäviä riskejä liiketoiminnan jatkuvuudelle. kartoituksessa tuleekin käydä läpi myös vähäpätöiseltä tuntuvat osaalueet. 1 TALOUS Kaukolämpöyritykset ovat osuuskuntia, osakeyhtiöitä tai kunnallisia liikelaitoksia. Niiden taloudellinen asema on ollut yleensä varsin hyvä. Ongelmana tai riskinä onkin usein ns. helppo raha. Liiketoimintaan sitoutuu merkittävästi pääomia, joiden aikaansaama tuotto verrattuna vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin voisi olla selvästi suurempi. Kaukolämpöyhtiöt ovat usein myös ylilikvidejä. Jos kaukolämpöyritystä ei ole yhtiöitetty, niin kassa ja rahavarat voivat olla osa kunnallisen omistajan kassanhoitoa. Mm. liittymismaksut ovat merkittävä rahoituslähde. Tältä rahoitusmuodolta puuttuu kuitenkin kustannus, joka yleensä vaaditaan muilla toimialoilla toimittaessa. Omalle pääomalle on maksettava osinko ja vieraalle pääomalle korko. Kun viranomaistaho (mm. energiamarkkinaviranomainen) EU- lainsäädännön myötä on edellyttänyt jo maakaasu- ja sähköliiketoimintojen kirjanpidollista eriyttämistä muusta liiketoiminnasta, ja energiayritysten tehokkuutta, kannattavuutta ja rahoitusta voidaan arvioida omistajien, sijoittajien, rahoittajien, liikkeenjohdon ja asiakkaiden näkökulmasta entistä paremmin ja aktiivisemmin, kaukolämpöyhtiöihinkin kohdistuu paineita ja riskejä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Kilpailun voimistuminen aktivoi kaukolämpöyhtiöiden intressiryhmiä seuraamaan ja vertailemaan sekä ohjaamaan näiden yritysten toimintaa.

20 sivu 10 (68) Liiketoimintojen eriyttämisvaatimukset tuovat tavallaan mahdollisuuden, mutta myös riskejä. Kaukolämpöyhtiöiden taloudellisia riskejä on tarkasteltava entistä laajemmasta näkökulmasta. Näkökulmaan liittyy myös uudenlaiset tavoitteet: suuruuden ekonomian ja tehokkuuden tavoittelu mm. yritysjärjestelyin, joissa voi olla mukana kansainvälisiä yrityksiä ja yhteistoimintayhtiöitä, projektirahoitusta jne. Kaukolämpöyrityksen taloudessa riskit voivat liittyä: liiketoiminnan tehokkuuteen kannattavuuteen vakavaraisuuteen ja rahanlähteisiin rahan riittävyyteen rahan hintaan Yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen keskeisiä asioita ovatkin mm. kannattavuuden, rahoituslähteiden, rahan riittävyyden ja rahavirtojen ajoituksen sekä rahoitusrakenteen suunnittelu. Rahoituksen suunnitteluun liittyy myös rahan hinnoittelu, korkojen ja osinkojen arviointi. 1.1 Kannattavuus Liiketoiminnan edellytetään muiden sille asetettujen odotusarvojen lisäksi olevan kannattavaa. Tuottojen on katettava paitsi kulut myös omistajien tuottovaatimukset. Yrityksen on pystyttävä liiketoiminnallaan hankkimaan pääomalleen vähintään pääoman kustannukset sekä saatava rahaa yrityksen toimintaan. Tulorahoitus on sitä rahaa, joka syntyy kannattavan liiketoiminnan myötä tulojen ja kulujen erotuksena. Pitkällä tähtäyksellä yrityksen tulorahoituksen tulisi riittää ainakin kattamaan yrityksen käyttöpääoman tarve ja investoinnit. Harva yhtiö kykenee tai sen ei edes kannata käyttää pelkkää tulorahoitusta. Riittävän tulorahoituksen tae on kannattava ja tehokas liiketoiminta. Huonosti kannattavaan ja nopeasti kasvavaan liiketoimintaan liittyy usein konkurssiriski. Terve hinnoittelu, riittävä myyntimäärä ja asiakaspohja antavat yrityksen tuloille hyvän suojan. analyysissä käydään läpi: kustannus- ja tuloslaskentajärjestelmä budjetointiprosessi budjetin toteutumisen seurantajärjestelmä tunnuslukujen laskenta, seuranta ja hyödyntäminen taloushallinnon atk-järjestelmät mahdollinen riippuvuus ulkopuolisista palveluista (taloushallinnon palvelut)

21 sivu 11 (68) laskutusjärjestelmä maksatukset laskujen hyväksynnän päätösvalta ja organisaatio raportointi- ja päätöksentekojärjestelmä tehokkuuden mittaaminen (tulos suhteessa panokseen esim. liikevaihto per henkilö) Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu n hallinta Ks. luku Kohtuullinen tuotto ja liiketoimintariskiä kuvaava Beta kerroin Mikäli energiayhtiö harjoittaa muitakin liiketoimintoja kuin kaukolämpöliiketoimintaa, sen on eriytettävä ainakin maakaasu- ja sähköliiketoiminnat ja muut liiketoiminnat kirjanpidollisesti. Energiamarkkinaviranomainen valvoo verkkoliiketoiminnan kohtuullista hinnoittelua. nä voidaan siis pitää sitä, että kilpailun vapauduttua sähkönmyynti- ja maakaasun myyntiliiketoiminnan osalta energiayhtiö pyrkii saamaan korvaavan tuoton verkkoliiketoiminnoistaan. Se voi johtaa liian korkeaan tuottoon verkkotoiminnan osalta. Verkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuuden periaatteena on, että hinnoittelun tulisi vastata kustannuksia. Tuotolle on kuitenkin asetettu yläraja, jota viranomaiset tarkkailevat. Näin on tärkeätä harkita, mitä kustannuksia verkkoliiketoiminnalle voidaan kustannusvastaavuuden, aiheutumisperiaatteen ja kohtuullisen hinnoittelun valossa kohdistaa. Kysymyksenasetteluun liittyy myös yhteistuotannon kustannusten jako sähkön tuotannolle ja lämmön tuotannolle. Toisaalta hinnoittelun tulisi turvata riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Tulot saisivat kattaa siten verkon ylläpidon, käytön ja rakentamisen kohtuulliset kustannukset sekä antaa sijoitetulle pääomalle kohtuullisen tuoton. Nykyisin vallitsevan rahoitusteorian mukaan sijoitetun pääoman tuottoa arvioidaan pääoman painotetun kustannuksen (WACC eli weighted average cost of capital) perusteella. Se ilmaisee yrityksen pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Oman pääoman kustannusta arvioidaan CAPM-mallilla (Capital Assets Pricing Model), jonka mukaan sijoituskohteen tuoton odotusarvo muodostuu riskittömästä tuotosta ja riskilisästä. lisänä käytetään usein osakemarkkinoiden keskimääräistä riskipreemiota joka koostuu riskittömän koron päälle odotettavasta keskimääräisestä riskilisästä ja beta-kertoimesta. Beta-kerroin kuvaa liiketoiminnan riskiä suhteessa kaikkien sijoituskohteiden keskimääräiseen riskiin. Beta-kerroin saadaan käyttäen hyväksi osakemarkkinoiden ai

22 sivu 12 (68) kaisempaa käyttäytymistä. Mittaustapana käytetään yksinkertaista regressioanalyysia siitä, miten yrityksen tuottavuus reagoi markkinoiden yleisiin muutoksiin. Suomessa energiasektorin osakemarkkinat ovat ohuet. Sähkömarkkinakeskus on kuitenkin suosittanut sähköverkkoliiketoiminnan kohdalla käytettäväksi beta-arvona 0,3. Kaukolämpötoiminnalle ei viranomaistaho ole vielä määritellyt vastaavaa arvoa. Kaukolämpötoimintaan liittyy kuitenkin samanlaisia ominaisuuksia. Kaukolämpöliiketoimintaan liittyy kuitenkin enemmän kilpailua vaihtoehtoisen lämmitysmuodon valinnaisuuden suhteen. Kaukolämpötoiminnan beetakertoimen määritys on yksi keskeisiä haasteita kaukolämpöalalle. Tällä hetkellä ei ole olemassa menetelmää, jolla beta-kerroin määritetään. Kohtuullisen tuoton laskennassa Energiamarkkinaviranomainen on suositellut käytettäväksi ns. WACC-mallia ja CAPM-mallia. Jälkimmäiseen sisältyy kannanotto liiketoiminnan riskipitoisuudesta, jota kuvataan Beta-kertoimella. n hallinta Kohtuullisen tuoton määrittämisessä maakaasu- ja sähköverkkoliiketoiminnoille on noudatettava kustannusten kohdistamisessa ja hinnoittelussa kustannusvastaavuus- ja aiheutumisperiaatetta. Sijoitetun pääoman tuottoa määritettäessä käytetään WACC- ja CAPM-malleja. Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu 1.3 Likviditeettiasema ja rahan riittämättömyysriski Runsas velkaantuminen yhdistettynä likviditeettiongelmaan voi johtaa konkurssiin. Kasvava yritys tarvitsee investointien rahoituksen lisäksi liiketoiminnan kasvuun sitoutuvaa liike- eli käyttöpääomaa. Yrityksen likviditeettiaseman suunnittelu ja seuranta vaatii tällöin erityistä huomiota. Kassanhallinta ja liikepääomaerien kehityksen seuranta ovat välttämättömiä, jotta likviditeettikriisiin ei jouduta. Käyttöpääoman tarve riippuu toiminnan volyymista, hinnoista ja rahan sitoutumisajoista. Jos yrityksen myyntisaamisten ja varaston kiertonopeusluvut ovat selvästi korkeammat kuin ostovelkojen kiertonopeus, yrityksen likviditeettiriski kasvaa. Maksuvalmiuden ollessa huono rahoituksen hintariski suurenee. Rahoitusjärjestelyissä rahan hinta nousee, jolloin kustannukset kasvavat. Yrityksen maksuvalmiuteen liittyy merkittäviä riskejä. Jos kannattavuus heikkenee ja maksuvalmius on huono, kilpailijoilla on erinomainen mahdollisuus pudottaa heikosta maksuvalmiudesta kärsivä yritys pois markkinoilta. Tavaran toimittajat kiristävät maksuehtojaan ja lisäävät kustannuksia mm. viivästyskoron myötä. Luottoajat kiristyvät ja lyhenevät. Vieraan pääomanehtoisen rahan, erityisesti pitkäaikaisen velan saanti käy vaikeaksi. Rahoitus painottuu

23 sivu 13 (68) lyhytaikaiseen velkaan, joka myös merkitsee nopeutuvia takaisinmaksuaikoja ja korkeampi korkoja. Tulorahoitukseen ja kassavirtoihin kohdistuu merkittäviä paineita. analyysissä kartoitetaan: suunnittelu budjetointi kassanhoitosuunnitelmat kustannustarkkailu rahan sitoutuminen käyttöpääomaan (varasto, myyntisaamiset, ostovelat) maksuvalmiusbudjetti ja suunnitelma kassanhallinta jne. Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu n hallinta Ks. luku Rahoitusrakenneriski Yrityksen rahoitusriskit muodostuvat menojen ja tulojen eriaikaisuudesta. Toimiva yritys kattaa suuren osan tuloistaan kannattavan toiminnan myötä syntyvällä tulorahoituksellaan. Uudet investoinnit ja markkina-avaukset vaativat usein enemmän rahaa kuin päivittäinen liiketoiminta tuottaa ja aiheuttavat siten ulkoisen rahoituksen tarpeita. Kasvava yritys tarvitsee jollakin aikavälillä myös pääomarahoitusta eli ulkoista rahaa. Pääomavaltaisten yritysten riski on usein ylisuuret investoinnit, joihin ei ehkä olisi todellista tarvetta. Yritysjohdon, rahoittajien ja sijoittajien intresseissä on terve pääomarakenne monestakin syystä. Lainoilla ja omalla pääomalla on erilaiset velvoitteet ja riskit. Pitkäaikainen vieras pääoma voi olla joukkovelkakirjalainaa, rahoitusyhtiölainaa, eläkelainaa tai muuta lainaa. Omaan pääomaan liittyy suurempi riski kuin vieraaseen pääomaan. Omalla pääomalla on heikompi takaisinmaksuvelvoite konkurssissa kuin vieraalla pääomalla eli lainalla. Lainat maksetaan pois ennen oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Oma pääoma maksetaan viimeisenä. Lainalle on yleensä maksettava korko yrityksen tuloksesta riippumatta. Omalle pääomalle ei ole velvollisuutta maksaa tuottoa. Osingon jaosta päätetään erikseen ja sitä maksetaan yleensä vapaista jakokelpoisista varoista. Korko on maksettava tuloksesta riippumatta. Näistä epävarmuussyistä omalla pääomalla on korkea riski ja korkea tuottovaatimus. Lainalla

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

Omistajanvaihdos on kahden kauppa Omistajanvaihdos on kahden kauppa Erkki Soppela, Advance Team Oy Omistajanvaihdostilaisuus Vantaa 5.10.2016 Advance Team Oy Huippuosaava yritysvälittäjä Toiminut 19 vuotta Yrityskauppoja 200+ kpl Sukupolvenvaihdossuunnitelmia

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Haavoittuvuusanalyysi

Haavoittuvuusanalyysi Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

RISKIEN HALLINTA. Timo Malin VAMK

RISKIEN HALLINTA. Timo Malin VAMK RISKIEN HALLINTA Timo Malin VAMK 1 Sisällys 1. MITÄ RISKIEN HALLINTA ON?... 3 2. MILLAINEN ON RISKIEN HALLINTA PROSESSI?... 3 3. MITEN RISKEJÄ VOIDAAN TUNNISTAA?... 3 4. MITEN RISKIEN MERKITYSTÄ VOIDAAN

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan Hankasalmen kunnan riskien hallinnan arviointiohjelma 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointiohjelmaan kunnan johtoryhmä määrittelee mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Avainlukuja tammi kesäkuu 2011 1 6/11 1 6/10 Muutos % Q2/11 Q2/10 Muutos % Liikevaihto, Me 1066 903 18 % 536 487 10 % Liiketulos,

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin.

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2015 PÖRSSITIEDOTE 6.11.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kasvoi 77%. - Liikevaihto 31,0 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) - Liikevoitto 1,9 miljoonaa

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (799) Tehty

Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (799) Tehty Tehty 5.11.15 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan tunnusluvut

Lisätiedot

Sanomalehtien kustantaminen (5813) Tehty

Sanomalehtien kustantaminen (5813) Tehty Tehty..13 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan tunnusluvut

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 PÖRSSITIEDOTE 10.11.2016 KLO 8:50 - Liikevaihto 28,3 miljoonaa euroa (31,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) Investointien suunnittelu ja rahoitus Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) KURSSIN LUENNOT 11.09.2015 Johdanto (Kalevi Aaltonen) 18.09.2015

Lisätiedot

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017, Lahti Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP Kasvinviljelytilan investointien rahoitusmahdollisuudet

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen 7.2.2017 Pyry Huhtanen Pienet yritykset tarvitsevat suuria yrityksiä enemmän käteistä, sillä niiden kyky tuottaa liiketoiminnan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC. Joakim Flinck

TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC. Joakim Flinck TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC Joakim Flinck 6.10.2015 Paroc Group lyhyesti Pohjoismaissa markkinajohtaja rakennuseristeissä, teknisissä eristeissä ja rakennuselementeissä Euroopan

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (1) Tehty 3.11.1 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia

Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia Helsinki 16.9.2010 Tapio Laakso Tapio.laakso@saneeraaja.net 045-1133170 Liito-ohjelman projekti: Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen (www.maksukyky.fi)

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot