7 Markkinoiden teho/omuus ja julkisen vallan rooli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7 Markkinoiden teho/omuus ja julkisen vallan rooli"

Transkriptio

1 7 Markkinoiden teho/omuus ja julkisen vallan rooli (Talous8eteen oppikirja, luku 7) Talous8eteen perusperiaa/eiden mukaan markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa mu/a julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden tehokkuu/a markkinat eivät nimi/äin aina toimi hyvin Tarkastelemme seuraavassa neljää tekijää, jotka johtavat siihen, e/eivät markkinat toimi yhteiskunnan kannalta tehokkaas8 ulkoisvaikutukset (externali8es) julkishyödykkeet (public goods) yhteiset resurssit (common resources) epäsymmetrinen informaa8o (asymmetric informa8on) 1

2 Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat teho/omas8 Henkilön 2 hyvinvoin8 Yhteiskunnan (= 1 ja 2) hyvinvoin8 Monopolit puretaan, ulkoisvaikutukset sisäistetään Teho/omat markkinat Henkilön 1 hyvinvoin8 2

3 1. Ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutus syntyy silloin, kun yhden kulu/ajan tai tuo/ajan toiminta vaiku/aa toisen kulu/ajan tai tuo/ajan hyvinvoin8in ilman, e/ä kumpikaan maksaa tai saa siitä mitään korvausta Ulkoisvaikutus on Posi8ivinen eli myönteinen silloin, kun hyvinvoin8 lisääntyy Nega8ivinen eli kielteinen silloin, kun hyvinvoin8 vähenee Ulkoisvaikutuksia voi syntyä sekä kulutuksessa e/ä tuotannossa Esimerkkejä ulkoisvaikutuksista: posi8ivinen kulutuksessa: puhelin, sosiaalinen media nega8ivinen kulutuksessa: tupakoin8, liikenneruuhkat posi8ivinen tuotannossa: koulutus, uuden teknologian tutkimus nega8ivinen tuotannossa: ympäristön saastu/aminen 3

4 Ulkoisvaikutusten vuoksi yksityinen kysyntä tai tarjonta ei kuvaa yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä tai rajakustannusta - seurauksena on, e/ei kokonaishyvinvoin8 (eli kulu/ajan ja tuo/ajan yhteenlaske/u ylijäämä) maksimoidu markkinatasapainossa - taloudessa tuotetaan yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian vähän, jos ulkoisvaikutukset ovat posi8ivisia, ja liikaa, jos ne ovat nega8ivisia Tuotannon yhteiskunnallinen kustannus = yksityinen kustannus + ulkoisvaikutus (posi8ivinen tai nega8ivinen Kulutuksen yhteiskunnallinen arvo (eli hyöty) = yksityinen arvo + ulkoisvaikutus (posi8ivinen tai nega8ivinen) 4

5 Mikä neuvoksi? Kuinka ulkoisvaikutuksen aiheu/ama teho/omuus korjataan? Coasen ratkaisu (Ronald Coasen ( ) mukaan) Osapuolet voivat neuvo/elemalla ratkaista ongelman, joten julkista valtaa ei tarvita Kaksi osapuolta: esimerkiksi saastu/ava paperitehdas joen yhdellä puolella ja turis8kohde toisella Coasen ratkaisun mukaan kärsijä voi maksaa saastu/ajalle, jo/ei päästöjä synny, tai si/en saastu/aja ostaa kärsijältä luvan saastu/aa Neuvo/elu johtaa yhteiskunnallises8 tehokkaaseen ratkaisuun; kyseessä on markkinaratkaisu Ongelmat: 1) Transak8okustannukset Sopimusten aikaansaan8 ja toimeenpano kallista. 2) Vapaamatkustus Jos esimerkiksi kärsijöitä on useita, niin yksi/äisillä kärsijöillä on kannus8n antaa muiden ratkaista ongelma 5

6 1.1 Nega8iviset ulkoisvaikutukset Coasen ratkaisun ongelmista johtuen ulkoisvaikutusten aiheu/amien teho/omuuksien korjaamisessa tarvitaan usein julkisen vallan apua hallinnollinen ohjaus viranomainen säätelee toimintaa suoraan taloudellinen ohjaus viranomainen rankaisee toimintaa (verot), tukee sitä (tukiaiset) tai luo toiminalle markkinat (esim. kaupa/avat päästöluvat) Kuviossa 1 tarkastellaan sellaisen tuo/een markkinoita, jonka valmistaminen pilaa ympäristöä esimerkiksi paperiteollisuus Suomessa ennen kuin se ryhtyi puhdistamaan jätevesiään koska ulkopuoliselle aiheutuvat kustannukset eivät ole mukana yritysten rajakustannuslaskelmissa, niin markkinatasapainossa hinta on alempi ja tuote/u määrä suurempi kuin mikä on yhteiskunnan kannalta op8maalista 6

7 Kuvio 1. Ympäristöä saastu/ava tuotanto ja yhteiskunnallinen op8mi Hinta Saastu/amisen kustannus Yhteiskunnallinen rajakustannus Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Op8mi Markkinatasapaino Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q OPTIMI Q MARKKINAT Tuotannon määrä 7

8 Talouskasvu ja Suomen ympäristön 8la osa ympäristöongelmista on osa/u hoitaa, mm. rikkipäästöjen aiheu/ama happamoituminen Indeksejä, 1980 = Bkt Ko/maisten luonnonvarojen käy=ö Hiilidioksidipäästöt Typen oksidit Rikkipäästöt Lähde: Tilastokeskus Helsingin Sanomat

9 Kuznetsin käyrä elintason kasvu johtaa ensin ympäristöongelmiin, mu/a lopulta ympäristön 8lan kohenemiseen, ei tosin näy vielä ilmastonmuutoksessa Pienhiukkaset ilmakehässä Ilmaston lämpeneminen suhteessa periodiin Lähde: Weil, Economic Growth 9

10 Globaaleja ongelmia on vaikeampi ratkaista kuin paikallisia, koska sopimuksille ei ole toimeenpanijaa: Ilmastonmuutos peliteoreeksena ongelmana Maa 2 Saastu/aa Puhdistaa Maa 1 Saastu/aa (2, 2) (4, 1) Puhdistaa (1, 4) (3, 3) Oletetaan, e/ä molemmilla mailla on kaksi vaihtoehtoa: Jatkaa ilmakehän saastu/amista tai puhdistaa päästönsä Valintojen tulokset ovat sulkeissa siten, e/ä ensimmäinen luku on maan 1 ja toinen maan 2 tulos: 1 < 2 < 3 < 4 Jos voitaisiin tehdä sitovia sopimuksia, molemmat maat puhdistaisivat päästönsä: (3, 3). Päästäisiin op8maaliseen tulokseen, kun molemmat puhdistaisivat. Kun sitovia sopimuksia ei voi tehdä, päädytään Nash-tasapainoon, jossa kumpikin saastu/aa (2, 2) Nash-tasapainosta ks. Talous6eteen oppikirja, s

11 Ympäristöongelmin ratkaisemisesta Hallinnollinen ohjaus määrätään yrityksille tuotantokiin8öt siten, e/ä kokonaispäästöt eivät ylitä yhteiskunnallista op8mia Taloudellinen ohjaus asetetaan tuotannolle vero siten e/ä tuotannon yksityinen kustannus veron jälkeen vastaa yhteiskunnallista kustannusta kuviossa 1 tämä vero on yhteiskunnallisia rajakustannuksia ja yksityisiä rajakustannuksia kuvaavien suorien välinen ero tuotannon eri määrillä Ulkoisvaikutuksen korjaavaa veroa kutsutaan Pigou-veroksi talous8eteilijä A.C. Pigou n ( ) mukaan päinvastoin kuin resurssien käy/öä vinou/ava vero, jota tarkastelimme edellä, Pigou-vero edistää markkinoiden tehokkuu/a ja lisää yhteiskunnan hyvinvoin8a 11

12 Ympäristöongelmien ratkaisussa ekonomis8t pitävät veroja yleensä parempina kuin hallinnollista ohjausta seuraavista syistä: vero, vaikka se on sama kaikille, johtaa siihen, e/ä ne yritykset vähentävät päästöjä, joilla vähentäminen on halpaa, muut maksavat veron => päästöjen vähentäminen tapahtuu tehokkaas8 päästöjä aiheu/avat eniten ne, joille vähentäminen on kallista hallinnollisia kiin8öitä on vaikea jakaa kustannustehokkaas8. Kiin8öitä voi mennä liikaa niille, joille leikkaukset halpoja ja liian vähän niille, joille leikkaukset kalliita => leikkausten rajakustannukset vaihtelevat yritysten kesken toisin kuin veron tapauksessa. Kiin8öiden jakoon vaiku/avat lobbaus, aluepoli8ikka, yms. vero kannustaa kehi/ämään uu/a, ympäristöystävällistä teknologiaa. Se myös antaa yrityksille mahdollisuuden sopeu/aa toimintojaan jos taloudellisessa ympäristössä tapahtuu muutoksia. 12

13 Pigou-veron asemasta viranomaiset voivat ohjata markkinoita päästölupien eli päästöoikeuksien kaupalla yrityksille asetetaan yhteinen, lähtöhetken päästötasoa alhaisempi päästöka/o yrityksille jaetaan päästöoikeudet, joilla ne voivat käydä keskenään kauppaa jakaminen tapahtuu joko huutokaupalla tai historia8etojen perusteella koska päästöoikeuksin määrä on niukka, muodostuu niille markkinahinta ne myyvät oikeuksia, joilla päästöjen vähentäminen on halpaa ne ostavat, joilla vähentäminen on kallista jokaisen kanna/aa vähentää päästöjään tasolle, jolla siitä syntyvä rajakustannus = päästöoikeuden hinta päästöoikeuden hinta ase/uu sille tasolle, jolla lupien kysyntä = tarjonta ja kokonaispäästöt vastaavat päästöka/oa. 13

14 Kuviossa 2 näytetään, e/ä Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa johtavat teoriassa samaan tulokseen päästöjen ajatellaan syntyvän tuotannossa mitä enemmän tuotetaan, sitä enemmän syntyy päästöjä jos päästöille asetetaan hinta, niin päästöjen kysyntäkäyrä on laskeva samaan tapaan kuin valmiste/avan tuo/een kysyntä on laskeva hinnan suhteen kuvion (a)-osassa päästöjen hintana on vero yritykset ase/avat päästöt tasolle, jossa niiden rajahyöty = vero kuvion (b)-osassa viranomaiset ase/avat päästöjen määrän myöntämällä päästöoikeudet niiden kauppa määri/ää niille hinnan, jolla kysyntä = tarjonta näemme, e/ä lopputulos on sama Käytännössä kaupan tulos voi olla parempi, sillä verotuksen tasoa määrä/äessä on 8ede/ävä yritysten päästöjen vähentämisen kustannukset, kun taas päästöoikeuksien kaupassa ei tätä 8etoa tarvita 14

15 Kuvio 2. Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa Päästöjen hinta (a) Pigou-vero P Pigou-vero 1. Pigou-vero ase/aa hinnan päästöille mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määri/ää päästöjen tason. Q Päästöoikeuksien kysyntä Päästöjen määrä Lähde: Mankiw & Taylor, Economics, 2nd ed, ch 10 15

16 Kuvio 2. Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa (b) Päästöoikeudet Päästöjen hinta Päästöoikeuksien tarjonta P mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määri/ää päästöjen hinnan. Lähde: Mankiw & Taylor, Economics, 2nd ed, ch 10 Q 1. Päästöoikeudet ase/avat päästömäärän Päästöoikeuksien kysyntä Päästöjen määrä 16

17 EU:ssa päästöoikeuksien kauppajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2005 alkaen - ka/aa noin puolet alueen hiilidioksidipäästöistä - uutena tavoi/eena on alentaa päästöjä 40 prosenka vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta EU:n kasvihuonekaasupäästöt, indeksi, 1990 =100 Helsingin Sanomat, h/p://ec.europa.eu/eurostat/sta8s8cs-explained/index.php/greenhouse_gas_emission_sta8s8cs 17

18 1.2 Posi8iviset ulkoisvaikutukset Kuviossa 3 on esimerkki koulutuksesta jos koulutuksella on posi8ivisia ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi taikauskon väheneminen (Adam Smith), demokra8an edistäminen (Milton Friedman), hygienian paraneminen, rikollisuuden väheneminen,... sen yhteiskunnallinen hyöty on suurempi kuin yksityinen => markkinat tuo/avat liian vähän ratkaisu: yhteiskunta tukee koulutusta Teknologian kehi/äminen on toinen esimerkki jos uudesta keksinnöstä on hyötyä myös muille kuin keksijälle, sen yhteiskunnallinen tuo/o on suurempi kuin yksityinen => keksintöjä on liian vähän ratkaisu 1: paten8t, jotka antavat keksijöille korvauksen kun muut soveltavat keksintöä, lainsäädäntö peräisin 1700-luvun lopulta ratkaisu 2: tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen tuki 18

19 Kuvio 3. Koulutus ja yhteiskunnan hyvinvoin8 Koulutuksen hinta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Yhteiskunnan rajahyöty Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q MARKKINAT Q OPTIMI Koulutuksen määrä 19

20 Tutkimus ja kehi/äminen tuo/avuuden lähteenä Tutkimus ja kehi/äminen: - Yksityiset tuo/oasteet % - Yhteiskunnalliset tuo/oasteet prosenka yksityisiä suuremmat Lähde: Pierre Mohnen h/ps://tem.fi/documents/ / /pierre_mohnen_ /0ef3e5d9-bba6-4b3a-9d44-d27dcc4fabf8 20

21 Ajankohtaista: Sekä yksityinen e/ä julkinen sektori ovat leikanneet T&K-investointejaan T&K-investoinnit Suomessa, miljoonaa euroa Koko kansantalous Yritykset Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden 8linpito T&K-investoin8en osuus bru/okansantuo/eesta, % 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,

22 2. Julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit Kaikki hyödykkeet voidaan kahden ominaisuuden perusteella luokitella neljään ryhmään - Hyy8nen ja Maliranta, s.29 Nämä ominaisuudet ovat: poissulje/avuus (excludability) käytössä kuluminen (rivalry) 1) Poissulje/avuus ketä tahansa voidaan estää kulu/amasta hyödyke/ä 2) Käytössä kuluminen kun joku kulu/aa hyödyke/ä, niin kukaan toinen ei voi sitä kulu/aa Yksityiset hyödykkeet poissulje/avia ja käytössä kuluvia esimerkki: jäätelö 22

23 Julkishyödykkeet ovat käytössä kuluma/omia eivätkä poissulje/avia esimerkkejä: majakka, maanpuolustus kun niitä valmistetaan yhdelle kulu/ajalle, ovat ne myös kaikkien muiden käyte/ävissä, eikä muita voi mitenkään estää niitä käy/ämästä Yhteiset resurssit ovat käytössä kuluvia mu/a eivät ole poissulje/avissa esimerkkejä: ilmakehä, yhteiset laitumet, avomerien kalakannat Kerhohyödykkeet ovat poissulje/avissa mu/a käytössä kuluma/omia esimerkki: kaapelitelevisio, yksityinen puisto Ajankohtainen kysymys mihin kuuluu digitaalinen tuote esimerkiksi 8etokoneohjelma tai musiikki? 23

24 Kuvio 4. Hyödykkeiden luoki/elu neljään ryhmään Käytössä kuluva? Kyllä Poissulje/ava? Ei Jäätelö Vaa/eet Cd-levyt Kyllä Yksityiset hyödykkeet Yhteiset resurssit Kalat valtamerissä Ilmakehä Yhteismetsät ja -laitumet Ei Kerhohyödykkeet Pelastustoimi Kaapeli-TV Maksulliset 8et Julkishyödykkeet Majakka Maanpuolustus Tsunamivaroitusjärjestelmä 24

25 Julkishyödykkeet markkinat eivät toimi näiden tuotannossa vapaamatkustajaongelman vuoksi kukaan ei halua maksaa hyödykkeestä kun 8edetään, e/ei ketään voi sulkea pois sen kulu/amisesta ratkaisu: julkinen valtaa rahoi/aa tuotannon verovaroin Yhteiset resurssit markkinat eivät toimi, koska niiden hyödyntämisen kustannukset eivät lankea niille, jotka resursseja käy/ävät ratkaisu: julkisen vallan sääntely hallinnollisin tai taloudellisin keinoin vrt: nega8ivinen ulkoisvaikutus Tieto, ideat, digitaaliset tuo/eet ovat luonteeltaan julkisten hyödykkeiden kaltaisia poissulje/avuuden mahdollistaminen lainsäädännöllä johtaa monopoleihin vrt. Microsou 25

26 Yhteisten resurssien ongelman yksinkertainen matemaaknen malli esimerkkinä siitä, miten matema8ikkaa käytetään talous8eteessä Tämä malli on hyvin pelkiste/y, mu/a yksi kaikkein käy/ökelpoisimmista talous8eteen malleista Tarkastellaan avomerikalastusta Olkoon tuotantofunk8ona Q = F(L) = F( i L i ) Q = kokonaissaalis L i = kalastajan i kalastukseen käy/ämä aika, i = 1,2,3, Q Q = F(L) L 26

27 Oletetaan, e/ä yksi/äisen kalastajan saama osuus kokonaissaalista riippuu siitä, kuinka paljon hän käy/ää aikaa suhteessa kaikkien kalastajien yhteensä käy/ämään aikaan Q i /Q = L i /L => Q i = (L i /L) F(L) Olkoon kalan hinta P ja kalastuksen vaihtoehtoiskustannus eli kalastajan itselleen maksama palkka w => Kalastuksen voi/o kalastajalle i on π i = PQ i wl i Avomerikalastuksessa merelle pääsy on vapaata, joten kalastajien lukumäärä kasvaa kunnes voi/o putoaa nollaan π i = 0 => Pq i = wl i => PQ = wl 27

28 Tulot ja kustannukset kk = PF (L) = w wl PQ = PF(L) L* L 0 L Avomerikalastuksen tasapaino L 0 johtaa liikakalastukseen sillä yhteiskunnallinen op8mi L* löydetään maksimoimalla L:n suhteen voi/o π = PQ wl: dπ/dl = PdQ/dL w = PF (L) w = 0 => Kalastusta on rajoite/ava esimerkiksi kiin8öillä 28

29 3. Epäsymmetrinen informaa8o Epäsymmetrisellä informaa8olla tarkoitetaan 8lanne/a, jossa ostajalla ja myyjällä ei ole samaa 8etoa kaupan kohteesta käytetyn auton ostaja ei 8edä auton todellista kuntoa vakuutusyh8ö ei tunne asiakkaansa elintapoja pankki ei 8edä lainao/ajan todellista maksukykyä talle/aja ei 8edä pankin maksuvalmiu/a Voi syntyä 8lanne, jossa kauppaa ei käydä, vaikka sitä syntyisi jos informaa8o olisi symmetristä Epäsymmetrisen informaa8on merkitys on korostunut rahoitusmarkkinoiden kriisissä pankkien väliset rahamarkkinat jäätyivät elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008, kun pankit eivät luo/aneet toisiinsa 29

30 Esimerkki: Käytetyn auton kauppa Kaupan ylijäämä = B-A 0 A P B Auton hinta A on auton arvo myyjälle, B on auton arvo ostajalla molemmat ovat yksityistä informaa8ota Jos nämä kuvaavat auton arvoa osapuolille aidos8, kauppojen pitäisi syntyä, kun B > A Sovi/u kauppahinta P jakaa kaupan ylijäämän B-A osapuolten kesken - esimerkiksi siten, e/ä ylijäämä puolitetaan, jolloin P = A + (B-A)/2 Myyjä saa sitä suuremman hinnan, mitä korkeampi on A (esim. mitä parempi on auton kunto) Ostaja maksaa sitä vähemmän, mitä pienempi on B eli mitä vähemmän hän tätä autoa arvostaa 30

31 Epäsymmetrinen informaa8o Osapuolet eivät 8edä A:n ja B:n arvoja => Kummankin kanna/aa yri/ää huijata myyjän liioitella auton kuntoa (suuri A) ostajan vähätellä kiinnostustaan tähän autoon (pieni B) => Kauppoja ei ehkä synnykään myyjän pyytäessä liikaa ja/tai ostajan tarjotessa liian vähän Ongelma tunnetaan nimellä markets for lemons George Akerlof, Nobel-palkinto vuonna 2001 Markkinat epäonnistuvat, koska tuo/een laadusta ei saada symmetristä 8etoa Myyjä 8etää autosta enemmän kuin ostaja Ostajan 8etäessä tämän hän ei tarjoa autosta todellisen maksuhalukkuutensa verran Ratkaisuna markkinoiden sääntely kulu/ajansuoja, autojen kuntotes8t ym. 31

32 Moraalikato (moral hazard) Epäsymmetrinen informaa8o on merki/ävä ongelma mm. rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla Luotonantaja ei 8edä tarkkaan luotono/ajan kykyä maksaa luo/o takaisin Talle/aja pelkää pankin menevän konkurssiin Epäsymmetrinen informaa8o voi johtaa moraalikatoon (moral hazard) 8lanteeseen, jossa taloudenpitäjä käy/äytyy eri tavoin olleessaan riskiltä suojassa kuin ollessaan sille alkina Esimerkiksi pankki antaa lainaa riskipitoisille asiakkaille, jos 8etää, e/ä val8o pelastaa pankin kriisissä Rahoitusmarkkinat ovat kansantaloudelle tärkeät, mistä syystä yhteiskunta takaa niiden toiminnan esimerkiksi talletussuojan muodossa...mikä saa/aa johtaa moraalikatoon Rahoitusmarkkinoilla on siksi taipumus aliarvioida riskit Palaamme asiaan rahoitusmarkkinoiden ja rahapoli8ikan tarkastelun yhteydessä 32

7 Markkinoiden tehottomuus ja julkisen vallan rooli (Taloustieteen oppikirja, luku 7)

7 Markkinoiden tehottomuus ja julkisen vallan rooli (Taloustieteen oppikirja, luku 7) 7 Markkinoiden tehottomuus ja julkisen vallan rooli (Taloustieteen oppikirja, luku 7) Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

6. Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10, 11, 20)

6. Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10, 11, 20) 6. Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10, 11, 20) Taloustieteen 6:s perusperiaate sanoo, että markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10-11)

6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10-11) 6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10-11) Taloustieteen 6:s perusperiaate sanoo, että markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa 7:s perusperiaate

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Harjoitusten 2 ratkaisut

Harjoitusten 2 ratkaisut Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Kommen&eja hallituksen esitykseen eduskunnalle val4on talousarvioksi vuodelle 2017 Ma; Pohjola, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kommen&eja hallituksen esitykseen eduskunnalle val4on talousarvioksi vuodelle 2017 Ma; Pohjola, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommen&eja hallituksen esitykseen eduskunnalle val4on talousarvioksi vuodelle 2017 Ma; Pohjola, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Arvio lähivuosien talouskasvusta on varsin realis1nen: vain hidasta kasvua

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Markkinoiden epäonnistuminen ja julkinen valta. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Markkinoiden epäonnistuminen ja julkinen valta. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Markkinoiden epäonnistuminen ja julkinen valta Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto: markkinoiden tehokkuus Kilpailulliset markkinat allokoivat talouden resurssit Paretotehokkaalla tavalla,

Lisätiedot

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi

Lisätiedot

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= 18 1.5P, missä q on käyntejä kuukaudessa keskimäärin. Yhden käyntikerran rajakustannus

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Ulkoisvaikutukset ja markkinoiden epäonnistuminen. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Ulkoisvaikutukset ja markkinoiden epäonnistuminen. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Ulkoisvaikutukset ja markkinoiden epäonnistuminen Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Markkinoiden epäonnistuminen Markkinat tuottavat usein tehokkaan allokaatio mutta kuten aina: voi olla olemassa

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

Talouskasvu, hyvinvointi ja kestävä kehitys

Talouskasvu, hyvinvointi ja kestävä kehitys Talouskasvu, hyvinvointi ja kestävä kehitys Matti Pohjola Markku Ollikainen ja Matti Pohjola, Talouskasvu ja kestävä kehitys, Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 4/2013 http://www.academies.fi/wp-content/uploads/2015/03/talouskasvu.pdf

Lisätiedot

11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla

11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla 11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Talous3eteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor 2nd ed., ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, efä jokainen pitää markkinoilla

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Uusien keksintöjen hyödyntäminen

Uusien keksintöjen hyödyntäminen Uusien keksintöjen hyödyntäminen Otso Ojanen 9.4.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Käyttöönoton viiveet Ulkoisvaikutukset ja standardointi Teknologiaodotusten koordinointimalli Lisensiointi

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 1. Monopolin kysyntäkäyrä on P = 11-Q (P on hinta per yksikkö ja Q on mitattu tuhansina yksiköinä). Monopolin vakioinen keskikustannus (AC) on 6. a.

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

10 Tuo'avuus ja kilpailukyky (Talous'eteen oppikirja, s )

10 Tuo'avuus ja kilpailukyky (Talous'eteen oppikirja, s ) 10 Tuo'avuus ja kilpailukyky (Talous'eteen oppikirja, s. 90-94) Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon palkoista, tuo'avuudesta ja kilpailukyvystä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007)

Lisätiedot

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) 10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se on price

Lisätiedot

Markkinoiden epäonnistuminen ja julkinen valta Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Markkinoiden epäonnistuminen ja julkinen valta Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto: markkinoiden tehokkuus Kilpailulliset markkinat allokoivat talouden resurssit Paretotehokkaalla tavalla, jos markkinahinnat saavat päätöksentekijät ottamaan huomioon päätöstensä kaikki seuraukset

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017 Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017 Mallivastaukset 10. 1. (a) Tässä on kätevää mitata hyötyjä ja rahasummia tuhansissa euroissa. Kokonaisylijäämä

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN

4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN 4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN 4.1 Epätäydellinen kilpailu 4.2 Julkishyödykkeet 4.2.1 Teoriaa 4.2.2 Julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan tehottomuus 4.2.3 Julkisen sektorin tarjoamat yksityishyödykkeet

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt

Lisätiedot

21 Suhdannevaihtelut (Talous3eteen oppikirja, luku 12)

21 Suhdannevaihtelut (Talous3eteen oppikirja, luku 12) 21 Suhdannevaihtelut (Talous3eteen oppikirja, luku 12) 1. Tähän mennessä opi=ua 2. Poten3aalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mi=aaminen 4. Suhdannevaihtelujen seli=äminen

Lisätiedot

A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset

A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE Kevät 2017 Riku Buri HARJOITUKSET I: vastaukset 1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin a. Miten hyödykkeen kysyntään vaikuttaa jos, i. Substituutin hinta nousee Kysyntä kasvaa ii.

Lisätiedot

Julkishyödykkeet. Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy)

Julkishyödykkeet. Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) Julkishyödykkeet Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA

ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA OSA I: MATEMAATTISTEN MERKINTÖJEN JA KIRJAINSYMBOLIEN KÄYTTÖÄ (ja tutustumista tilinpitoon ja keynesiläiseen malliin) Harjoitellaan seuraavassa kirjainsymbolien käyttöä ja yhtälöiden

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Luku 16 Markkinatasapaino

Luku 16 Markkinatasapaino 76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä

Lisätiedot

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT R a a k a - a i n e e t maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT SYYSKUU 2014 Maailmantalouden nousu vahvistuu lisää Maailmantalous on piristynyt teollistuneiden maiden johdolla Maailmankaupan kunnollista

Lisätiedot

Valikoima, laatu ja mainonta

Valikoima, laatu ja mainonta Valikoima, laatu ja mainonta Sami Niemelä 5.2.2003 Sisältö Tuoteavaruus Käsite ja erottelutapoja Valikoiman muodostaminen Laatu ja laajuus Laatu Tyypit ja ongelmia Mainonta Käytetyt symbolit määrä s laatu

Lisätiedot

Signalointi: autonromujen markkinat

Signalointi: autonromujen markkinat Signalointi: autonromujen markkinat Mat-.414 Optimointiopin seminaari Klaus Mattila 1.0.008 1 Esityksen rakenne Johdanto Autonromujen markkinat: Akerlofin malli Kustannuksellinen signalointi: Spencen malli

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Mallivastaukset 9. 2. (a) Dominoiva strategia on tarjota oman arvostuksensa verran, eli tässä e 10 miljoonaa. Tarjoamalla yli oman arvostuksen tekisi vain mahdolliseksi sen, että joutuu maksamaan yli oman

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta

Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Vesa Kanniainen, HY, THL Juha Laine, Pfizer Oy Tausta ja tavoitteet Lääkekorvausjärjestelmä tavoitteita: Tehokas,

Lisätiedot

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. Harjoitukset 2 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. a) Mikä on kysynnän hintajousto 12 :n ja 6 :n välillä?

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Moraalihasardi (viime kerralta) Ulkoisvaikutukset (externalities) Saasteet Ohjauskeinot Ruuhkautuminen

Lisätiedot

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

Y56 laskuharjoitukset 6

Y56 laskuharjoitukset 6 Y56 Kevät 00 Y56 laskuharjoitukset 6 Palautus joko luennolle/mappiin tai Katjan lokerolle (Koetilantie 5, 3. krs) to.4. klo 6 mennessä (purku luennolla ti 7.4.) Ole hyvä ja vastaa suoraan tähän paperiin.

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen 2 [pvm] 3 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet 4 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet Pk-yritykset Painopisteenä on

Lisätiedot

Luento 9. June 2, Luento 9

Luento 9. June 2, Luento 9 June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot