7 Markkinoiden teho/omuus ja julkisen vallan rooli

Transkriptio

1 7 Markkinoiden teho/omuus ja julkisen vallan rooli (Talous8eteen oppikirja, luku 7) Talous8eteen perusperiaa/eiden mukaan markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa mu/a julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden tehokkuu/a markkinat eivät nimi/äin aina toimi hyvin Tarkastelemme seuraavassa neljää tekijää, jotka johtavat siihen, e/eivät markkinat toimi yhteiskunnan kannalta tehokkaas8 ulkoisvaikutukset (externali8es) julkishyödykkeet (public goods) yhteiset resurssit (common resources) epäsymmetrinen informaa8o (asymmetric informa8on) 1

2 Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat teho/omas8 Henkilön 2 hyvinvoin8 Yhteiskunnan (= 1 ja 2) hyvinvoin8 Monopolit puretaan, ulkoisvaikutukset sisäistetään Teho/omat markkinat Henkilön 1 hyvinvoin8 2

3 1. Ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutus syntyy silloin, kun yhden kulu/ajan tai tuo/ajan toiminta vaiku/aa toisen kulu/ajan tai tuo/ajan hyvinvoin8in ilman, e/ä kumpikaan maksaa tai saa siitä mitään korvausta Ulkoisvaikutus on Posi8ivinen eli myönteinen silloin, kun hyvinvoin8 lisääntyy Nega8ivinen eli kielteinen silloin, kun hyvinvoin8 vähenee Ulkoisvaikutuksia voi syntyä sekä kulutuksessa e/ä tuotannossa Esimerkkejä ulkoisvaikutuksista: posi8ivinen kulutuksessa: puhelin, sosiaalinen media nega8ivinen kulutuksessa: tupakoin8, liikenneruuhkat posi8ivinen tuotannossa: koulutus, uuden teknologian tutkimus nega8ivinen tuotannossa: ympäristön saastu/aminen 3

4 Ulkoisvaikutusten vuoksi yksityinen kysyntä tai tarjonta ei kuvaa yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä tai rajakustannusta - seurauksena on, e/ei kokonaishyvinvoin8 (eli kulu/ajan ja tuo/ajan yhteenlaske/u ylijäämä) maksimoidu markkinatasapainossa - taloudessa tuotetaan yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian vähän, jos ulkoisvaikutukset ovat posi8ivisia, ja liikaa, jos ne ovat nega8ivisia Tuotannon yhteiskunnallinen kustannus = yksityinen kustannus + ulkoisvaikutus (posi8ivinen tai nega8ivinen Kulutuksen yhteiskunnallinen arvo (eli hyöty) = yksityinen arvo + ulkoisvaikutus (posi8ivinen tai nega8ivinen) 4

5 Mikä neuvoksi? Kuinka ulkoisvaikutuksen aiheu/ama teho/omuus korjataan? Coasen ratkaisu (Ronald Coasen ( ) mukaan) Osapuolet voivat neuvo/elemalla ratkaista ongelman, joten julkista valtaa ei tarvita Kaksi osapuolta: esimerkiksi saastu/ava paperitehdas joen yhdellä puolella ja turis8kohde toisella Coasen ratkaisun mukaan kärsijä voi maksaa saastu/ajalle, jo/ei päästöjä synny, tai si/en saastu/aja ostaa kärsijältä luvan saastu/aa Neuvo/elu johtaa yhteiskunnallises8 tehokkaaseen ratkaisuun; kyseessä on markkinaratkaisu Ongelmat: 1) Transak8okustannukset Sopimusten aikaansaan8 ja toimeenpano kallista. 2) Vapaamatkustus Jos esimerkiksi kärsijöitä on useita, niin yksi/äisillä kärsijöillä on kannus8n antaa muiden ratkaista ongelma 5

6 1.1 Nega8iviset ulkoisvaikutukset Coasen ratkaisun ongelmista johtuen ulkoisvaikutusten aiheu/amien teho/omuuksien korjaamisessa tarvitaan usein julkisen vallan apua hallinnollinen ohjaus viranomainen säätelee toimintaa suoraan taloudellinen ohjaus viranomainen rankaisee toimintaa (verot), tukee sitä (tukiaiset) tai luo toiminalle markkinat (esim. kaupa/avat päästöluvat) Kuviossa 1 tarkastellaan sellaisen tuo/een markkinoita, jonka valmistaminen pilaa ympäristöä esimerkiksi paperiteollisuus Suomessa ennen kuin se ryhtyi puhdistamaan jätevesiään koska ulkopuoliselle aiheutuvat kustannukset eivät ole mukana yritysten rajakustannuslaskelmissa, niin markkinatasapainossa hinta on alempi ja tuote/u määrä suurempi kuin mikä on yhteiskunnan kannalta op8maalista 6

7 Kuvio 1. Ympäristöä saastu/ava tuotanto ja yhteiskunnallinen op8mi Hinta Saastu/amisen kustannus Yhteiskunnallinen rajakustannus Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Op8mi Markkinatasapaino Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q OPTIMI Q MARKKINAT Tuotannon määrä 7

8 Talouskasvu ja Suomen ympäristön 8la osa ympäristöongelmista on osa/u hoitaa, mm. rikkipäästöjen aiheu/ama happamoituminen Indeksejä, 1980 = Bkt Ko/maisten luonnonvarojen käy=ö Hiilidioksidipäästöt Typen oksidit Rikkipäästöt Lähde: Tilastokeskus Helsingin Sanomat

9 Kuznetsin käyrä elintason kasvu johtaa ensin ympäristöongelmiin, mu/a lopulta ympäristön 8lan kohenemiseen, ei tosin näy vielä ilmastonmuutoksessa Pienhiukkaset ilmakehässä Ilmaston lämpeneminen suhteessa periodiin Lähde: Weil, Economic Growth 9

10 Globaaleja ongelmia on vaikeampi ratkaista kuin paikallisia, koska sopimuksille ei ole toimeenpanijaa: Ilmastonmuutos peliteoreeksena ongelmana Maa 2 Saastu/aa Puhdistaa Maa 1 Saastu/aa (2, 2) (4, 1) Puhdistaa (1, 4) (3, 3) Oletetaan, e/ä molemmilla mailla on kaksi vaihtoehtoa: Jatkaa ilmakehän saastu/amista tai puhdistaa päästönsä Valintojen tulokset ovat sulkeissa siten, e/ä ensimmäinen luku on maan 1 ja toinen maan 2 tulos: 1 < 2 < 3 < 4 Jos voitaisiin tehdä sitovia sopimuksia, molemmat maat puhdistaisivat päästönsä: (3, 3). Päästäisiin op8maaliseen tulokseen, kun molemmat puhdistaisivat. Kun sitovia sopimuksia ei voi tehdä, päädytään Nash-tasapainoon, jossa kumpikin saastu/aa (2, 2) Nash-tasapainosta ks. Talous6eteen oppikirja, s

11 Ympäristöongelmin ratkaisemisesta Hallinnollinen ohjaus määrätään yrityksille tuotantokiin8öt siten, e/ä kokonaispäästöt eivät ylitä yhteiskunnallista op8mia Taloudellinen ohjaus asetetaan tuotannolle vero siten e/ä tuotannon yksityinen kustannus veron jälkeen vastaa yhteiskunnallista kustannusta kuviossa 1 tämä vero on yhteiskunnallisia rajakustannuksia ja yksityisiä rajakustannuksia kuvaavien suorien välinen ero tuotannon eri määrillä Ulkoisvaikutuksen korjaavaa veroa kutsutaan Pigou-veroksi talous8eteilijä A.C. Pigou n ( ) mukaan päinvastoin kuin resurssien käy/öä vinou/ava vero, jota tarkastelimme edellä, Pigou-vero edistää markkinoiden tehokkuu/a ja lisää yhteiskunnan hyvinvoin8a 11

12 Ympäristöongelmien ratkaisussa ekonomis8t pitävät veroja yleensä parempina kuin hallinnollista ohjausta seuraavista syistä: vero, vaikka se on sama kaikille, johtaa siihen, e/ä ne yritykset vähentävät päästöjä, joilla vähentäminen on halpaa, muut maksavat veron => päästöjen vähentäminen tapahtuu tehokkaas8 päästöjä aiheu/avat eniten ne, joille vähentäminen on kallista hallinnollisia kiin8öitä on vaikea jakaa kustannustehokkaas8. Kiin8öitä voi mennä liikaa niille, joille leikkaukset halpoja ja liian vähän niille, joille leikkaukset kalliita => leikkausten rajakustannukset vaihtelevat yritysten kesken toisin kuin veron tapauksessa. Kiin8öiden jakoon vaiku/avat lobbaus, aluepoli8ikka, yms. vero kannustaa kehi/ämään uu/a, ympäristöystävällistä teknologiaa. Se myös antaa yrityksille mahdollisuuden sopeu/aa toimintojaan jos taloudellisessa ympäristössä tapahtuu muutoksia. 12

13 Pigou-veron asemasta viranomaiset voivat ohjata markkinoita päästölupien eli päästöoikeuksien kaupalla yrityksille asetetaan yhteinen, lähtöhetken päästötasoa alhaisempi päästöka/o yrityksille jaetaan päästöoikeudet, joilla ne voivat käydä keskenään kauppaa jakaminen tapahtuu joko huutokaupalla tai historia8etojen perusteella koska päästöoikeuksin määrä on niukka, muodostuu niille markkinahinta ne myyvät oikeuksia, joilla päästöjen vähentäminen on halpaa ne ostavat, joilla vähentäminen on kallista jokaisen kanna/aa vähentää päästöjään tasolle, jolla siitä syntyvä rajakustannus = päästöoikeuden hinta päästöoikeuden hinta ase/uu sille tasolle, jolla lupien kysyntä = tarjonta ja kokonaispäästöt vastaavat päästöka/oa. 13

14 Kuviossa 2 näytetään, e/ä Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa johtavat teoriassa samaan tulokseen päästöjen ajatellaan syntyvän tuotannossa mitä enemmän tuotetaan, sitä enemmän syntyy päästöjä jos päästöille asetetaan hinta, niin päästöjen kysyntäkäyrä on laskeva samaan tapaan kuin valmiste/avan tuo/een kysyntä on laskeva hinnan suhteen kuvion (a)-osassa päästöjen hintana on vero yritykset ase/avat päästöt tasolle, jossa niiden rajahyöty = vero kuvion (b)-osassa viranomaiset ase/avat päästöjen määrän myöntämällä päästöoikeudet niiden kauppa määri/ää niille hinnan, jolla kysyntä = tarjonta näemme, e/ä lopputulos on sama Käytännössä kaupan tulos voi olla parempi, sillä verotuksen tasoa määrä/äessä on 8ede/ävä yritysten päästöjen vähentämisen kustannukset, kun taas päästöoikeuksien kaupassa ei tätä 8etoa tarvita 14

15 Kuvio 2. Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa Päästöjen hinta (a) Pigou-vero P Pigou-vero 1. Pigou-vero ase/aa hinnan päästöille mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määri/ää päästöjen tason. Q Päästöoikeuksien kysyntä Päästöjen määrä Lähde: Mankiw & Taylor, Economics, 2nd ed, ch 10 15

16 Kuvio 2. Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa (b) Päästöoikeudet Päästöjen hinta Päästöoikeuksien tarjonta P mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määri/ää päästöjen hinnan. Lähde: Mankiw & Taylor, Economics, 2nd ed, ch 10 Q 1. Päästöoikeudet ase/avat päästömäärän Päästöoikeuksien kysyntä Päästöjen määrä 16

17 EU:ssa päästöoikeuksien kauppajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2005 alkaen - ka/aa noin puolet alueen hiilidioksidipäästöistä - uutena tavoi/eena on alentaa päästöjä 40 prosenka vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta EU:n kasvihuonekaasupäästöt, indeksi, 1990 =100 Helsingin Sanomat, h/p://ec.europa.eu/eurostat/sta8s8cs-explained/index.php/greenhouse_gas_emission_sta8s8cs 17

18 1.2 Posi8iviset ulkoisvaikutukset Kuviossa 3 on esimerkki koulutuksesta jos koulutuksella on posi8ivisia ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi taikauskon väheneminen (Adam Smith), demokra8an edistäminen (Milton Friedman), hygienian paraneminen, rikollisuuden väheneminen,... sen yhteiskunnallinen hyöty on suurempi kuin yksityinen => markkinat tuo/avat liian vähän ratkaisu: yhteiskunta tukee koulutusta Teknologian kehi/äminen on toinen esimerkki jos uudesta keksinnöstä on hyötyä myös muille kuin keksijälle, sen yhteiskunnallinen tuo/o on suurempi kuin yksityinen => keksintöjä on liian vähän ratkaisu 1: paten8t, jotka antavat keksijöille korvauksen kun muut soveltavat keksintöä, lainsäädäntö peräisin 1700-luvun lopulta ratkaisu 2: tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen tuki 18

19 Kuvio 3. Koulutus ja yhteiskunnan hyvinvoin8 Koulutuksen hinta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Yhteiskunnan rajahyöty Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q MARKKINAT Q OPTIMI Koulutuksen määrä 19

20 Tutkimus ja kehi/äminen tuo/avuuden lähteenä Tutkimus ja kehi/äminen: - Yksityiset tuo/oasteet % - Yhteiskunnalliset tuo/oasteet prosenka yksityisiä suuremmat Lähde: Pierre Mohnen h/ps://tem.fi/documents/ / /pierre_mohnen_ /0ef3e5d9-bba6-4b3a-9d44-d27dcc4fabf8 20

21 Ajankohtaista: Sekä yksityinen e/ä julkinen sektori ovat leikanneet T&K-investointejaan T&K-investoinnit Suomessa, miljoonaa euroa Koko kansantalous Yritykset Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden 8linpito T&K-investoin8en osuus bru/okansantuo/eesta, % 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,

22 2. Julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit Kaikki hyödykkeet voidaan kahden ominaisuuden perusteella luokitella neljään ryhmään - Hyy8nen ja Maliranta, s.29 Nämä ominaisuudet ovat: poissulje/avuus (excludability) käytössä kuluminen (rivalry) 1) Poissulje/avuus ketä tahansa voidaan estää kulu/amasta hyödyke/ä 2) Käytössä kuluminen kun joku kulu/aa hyödyke/ä, niin kukaan toinen ei voi sitä kulu/aa Yksityiset hyödykkeet poissulje/avia ja käytössä kuluvia esimerkki: jäätelö 22

23 Julkishyödykkeet ovat käytössä kuluma/omia eivätkä poissulje/avia esimerkkejä: majakka, maanpuolustus kun niitä valmistetaan yhdelle kulu/ajalle, ovat ne myös kaikkien muiden käyte/ävissä, eikä muita voi mitenkään estää niitä käy/ämästä Yhteiset resurssit ovat käytössä kuluvia mu/a eivät ole poissulje/avissa esimerkkejä: ilmakehä, yhteiset laitumet, avomerien kalakannat Kerhohyödykkeet ovat poissulje/avissa mu/a käytössä kuluma/omia esimerkki: kaapelitelevisio, yksityinen puisto Ajankohtainen kysymys mihin kuuluu digitaalinen tuote esimerkiksi 8etokoneohjelma tai musiikki? 23

24 Kuvio 4. Hyödykkeiden luoki/elu neljään ryhmään Käytössä kuluva? Kyllä Poissulje/ava? Ei Jäätelö Vaa/eet Cd-levyt Kyllä Yksityiset hyödykkeet Yhteiset resurssit Kalat valtamerissä Ilmakehä Yhteismetsät ja -laitumet Ei Kerhohyödykkeet Pelastustoimi Kaapeli-TV Maksulliset 8et Julkishyödykkeet Majakka Maanpuolustus Tsunamivaroitusjärjestelmä 24

25 Julkishyödykkeet markkinat eivät toimi näiden tuotannossa vapaamatkustajaongelman vuoksi kukaan ei halua maksaa hyödykkeestä kun 8edetään, e/ei ketään voi sulkea pois sen kulu/amisesta ratkaisu: julkinen valtaa rahoi/aa tuotannon verovaroin Yhteiset resurssit markkinat eivät toimi, koska niiden hyödyntämisen kustannukset eivät lankea niille, jotka resursseja käy/ävät ratkaisu: julkisen vallan sääntely hallinnollisin tai taloudellisin keinoin vrt: nega8ivinen ulkoisvaikutus Tieto, ideat, digitaaliset tuo/eet ovat luonteeltaan julkisten hyödykkeiden kaltaisia poissulje/avuuden mahdollistaminen lainsäädännöllä johtaa monopoleihin vrt. Microsou 25

26 Yhteisten resurssien ongelman yksinkertainen matemaaknen malli esimerkkinä siitä, miten matema8ikkaa käytetään talous8eteessä Tämä malli on hyvin pelkiste/y, mu/a yksi kaikkein käy/ökelpoisimmista talous8eteen malleista Tarkastellaan avomerikalastusta Olkoon tuotantofunk8ona Q = F(L) = F( i L i ) Q = kokonaissaalis L i = kalastajan i kalastukseen käy/ämä aika, i = 1,2,3, Q Q = F(L) L 26

27 Oletetaan, e/ä yksi/äisen kalastajan saama osuus kokonaissaalista riippuu siitä, kuinka paljon hän käy/ää aikaa suhteessa kaikkien kalastajien yhteensä käy/ämään aikaan Q i /Q = L i /L => Q i = (L i /L) F(L) Olkoon kalan hinta P ja kalastuksen vaihtoehtoiskustannus eli kalastajan itselleen maksama palkka w => Kalastuksen voi/o kalastajalle i on π i = PQ i wl i Avomerikalastuksessa merelle pääsy on vapaata, joten kalastajien lukumäärä kasvaa kunnes voi/o putoaa nollaan π i = 0 => Pq i = wl i => PQ = wl 27

28 Tulot ja kustannukset kk = PF (L) = w wl PQ = PF(L) L* L 0 L Avomerikalastuksen tasapaino L 0 johtaa liikakalastukseen sillä yhteiskunnallinen op8mi L* löydetään maksimoimalla L:n suhteen voi/o π = PQ wl: dπ/dl = PdQ/dL w = PF (L) w = 0 => Kalastusta on rajoite/ava esimerkiksi kiin8öillä 28

29 3. Epäsymmetrinen informaa8o Epäsymmetrisellä informaa8olla tarkoitetaan 8lanne/a, jossa ostajalla ja myyjällä ei ole samaa 8etoa kaupan kohteesta käytetyn auton ostaja ei 8edä auton todellista kuntoa vakuutusyh8ö ei tunne asiakkaansa elintapoja pankki ei 8edä lainao/ajan todellista maksukykyä talle/aja ei 8edä pankin maksuvalmiu/a Voi syntyä 8lanne, jossa kauppaa ei käydä, vaikka sitä syntyisi jos informaa8o olisi symmetristä Epäsymmetrisen informaa8on merkitys on korostunut rahoitusmarkkinoiden kriisissä pankkien väliset rahamarkkinat jäätyivät elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008, kun pankit eivät luo/aneet toisiinsa 29

30 Esimerkki: Käytetyn auton kauppa Kaupan ylijäämä = B-A 0 A P B Auton hinta A on auton arvo myyjälle, B on auton arvo ostajalla molemmat ovat yksityistä informaa8ota Jos nämä kuvaavat auton arvoa osapuolille aidos8, kauppojen pitäisi syntyä, kun B > A Sovi/u kauppahinta P jakaa kaupan ylijäämän B-A osapuolten kesken - esimerkiksi siten, e/ä ylijäämä puolitetaan, jolloin P = A + (B-A)/2 Myyjä saa sitä suuremman hinnan, mitä korkeampi on A (esim. mitä parempi on auton kunto) Ostaja maksaa sitä vähemmän, mitä pienempi on B eli mitä vähemmän hän tätä autoa arvostaa 30

31 Epäsymmetrinen informaa8o Osapuolet eivät 8edä A:n ja B:n arvoja => Kummankin kanna/aa yri/ää huijata myyjän liioitella auton kuntoa (suuri A) ostajan vähätellä kiinnostustaan tähän autoon (pieni B) => Kauppoja ei ehkä synnykään myyjän pyytäessä liikaa ja/tai ostajan tarjotessa liian vähän Ongelma tunnetaan nimellä markets for lemons George Akerlof, Nobel-palkinto vuonna 2001 Markkinat epäonnistuvat, koska tuo/een laadusta ei saada symmetristä 8etoa Myyjä 8etää autosta enemmän kuin ostaja Ostajan 8etäessä tämän hän ei tarjoa autosta todellisen maksuhalukkuutensa verran Ratkaisuna markkinoiden sääntely kulu/ajansuoja, autojen kuntotes8t ym. 31

32 Moraalikato (moral hazard) Epäsymmetrinen informaa8o on merki/ävä ongelma mm. rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla Luotonantaja ei 8edä tarkkaan luotono/ajan kykyä maksaa luo/o takaisin Talle/aja pelkää pankin menevän konkurssiin Epäsymmetrinen informaa8o voi johtaa moraalikatoon (moral hazard) 8lanteeseen, jossa taloudenpitäjä käy/äytyy eri tavoin olleessaan riskiltä suojassa kuin ollessaan sille alkina Esimerkiksi pankki antaa lainaa riskipitoisille asiakkaille, jos 8etää, e/ä val8o pelastaa pankin kriisissä Rahoitusmarkkinat ovat kansantaloudelle tärkeät, mistä syystä yhteiskunta takaa niiden toiminnan esimerkiksi talletussuojan muodossa...mikä saa/aa johtaa moraalikatoon Rahoitusmarkkinoilla on siksi taipumus aliarvioida riskit Palaamme asiaan rahoitusmarkkinoiden ja rahapoli8ikan tarkastelun yhteydessä 32