6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10-11)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10-11)"

Transkriptio

1 6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10-11) Taloustieteen 6:s perusperiaate sanoo, että markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa 7:s perusperiaate toteaa puolestaan, että julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden tehokkuutta markkinat eivät nimittäin aina toimi hyvin Tarkastelemme seuraavassa kolmea tekijää, jotka johtavat siihen, etteivät markkinat toimi yhteiskunnan kannalta tehokkaasti ulkoisvaikutukset (externalities) julkishyödykkeet (public goods) yhteiset resurssit (common resources) 1

2 6.1 UIkoisvaikutukset Ulkoisvaikutus syntyy silloin, kun yhden kuluttajan tai tuottajan toiminta vaikuttaa toisen kuluttajan tai tuottajan hyvinvointiin ilman, että kumpikaan maksaa tai saa siitä mitään korvausta Ulkoisvaikutus on positiivinen silloin, kun hyvinvointi lisääntyy negatiivinen silloin, kun hyvinvointi vähenee Ulkoisvaikutuksia voi syntyä sekä kulutuksessa että tuotannossa Esimerkkejä ulkoisvaikutuksista: positiivinen kulutuksessa: puhelin, fax negatiivinen kulutuksessa: tupakointi, liikenneruuhkat positiivinen tuotannossa: uuden teknologian tutkimus negatiivinen tuotannossa: ympäristön saastuttaminen 2

3 Ulkoisvaikutusten vuoksi yksityinen kysyntä tai tarjonta ei kuvaa yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä tai rajakustannusta seurauksena on, ettei kokonaishyvinvointi (eli kuluttajan ja tuottajan yhteenlaskettu ylijäämä) maksimoidu markkinatasapainossa taloudessa tuotetaan yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian vähän, jos ulkoisvaikutukset ovat positiivisia, ja liikaa, jos ne ovat negatiivisia Tuotannon yhteiskunnallinen kustannus = yksityinen kustannus + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen Kulutuksen yhteiskunnallinen arvo (eli hyöty) = yksityinen arvo + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen) 3

4 Mikä neuvoksi? Kuinka ulkoisvaikutuksen aiheuttama tehottomuus korjataan? Coasen ratkaisu (Ronald Coasen mukaan) Osapuolet voivat neuvottelemalla ratkaista ongelman Kaksi osapuolta: esimerkiksi saastuttava paperitehdas joen yhdellä puolella ja turistikohde toisella (vrt. Argentiinan ja Uruguayn sellutehdaskiista). Coasen ratkaisun mukaan kärsijä voi maksaa saastuttajalle, jottei päästöjä synny. Tai sitten saastuttaja ostaa kärsijältä luvan saastuttaa. Neuvottelu johtaa yhteiskunnallisesti tehokkaaseen ratkaisuun; kyseessä on markkinaratkaisu Ongelma 1: transaktiokustannukset. Sopimusten aikaansaanti ja toimeenpano kallista. Ongelma 2: vapaamatkustus. Jos esimerkiksi kärsijöitä on useita, niin yksittäisillä kärsijöillä on kannustin antaa muiden ratkaista ongelma 4

5 Näistä syistä ulkoisvaikutusten aiheuttamien tehottomuuksien korjaamisessa tarvitaan usein julkisen vallan apua hallinnollinen ohjaus: viranomainen säätelee toimintaa suoraan taloudellinen ohjaus: viranomainen rankaisee toimintaa (verot), tukee sitä (tukiaiset) tai luo toiminalle markkinat (esim. kaupattavat päästöluvat) Kuviossa 6.1 tarkastellaan sellaisen tuotteen markkinoita, jonka valmistaminen pilaa ympäristöä esimerkiksi paperiteollisuus Suomessa ennen kuin se ryhtyi puhdistamaan jätevesiään koska ulkopuoliselle aiheutuvat kustannukset eivät ole mukana yritysten rajakustannuslaskelmissa, niin markkinatasapainossa hinta on alempi ja tuotettu määrä suurempi kuin mikä on yhteiskunnan kannalta optimaalista 5

6 Kuvio 6.1 Ympäristöä saastuttava tuotanto ja yhteiskunnallinen optimi Hinta Saastuttamisen kustannus Yhteiskunnallinen rajakustannus Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Optimi Markkinatasapaino Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q OPTIMI Q MARKKINAT Tuotannon määrä 6

7 Hallinnollinen ohjaus: määrätään yrityksille tuotantokiintiöt siten, että kokonaispäästöt eivät ylitä yhteiskunnallista optimia Taloudellinen ohjaus: asetetaan tuotannolle vero siten että tuotannon yksityinen kustannus veron jälkeen vastaa yhteiskunnallista kustannusta Tällaista ulkoisvaikutuksen korjaavaa veroa kutsutaan Pigou-veroksi taloustieteilijä A.C. Pigou n ( ) mukaan päinvastoin kuin resurssien käyttöä vinouttava vero, jota tarkastelimme edellä, Pigou-vero edistää markkinoiden tehokkuutta ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia 7

8 Ympäristöongelmien ratkaisussa ekonomistit pitävät veroja yleensä parempina kuin hallinnollista ohjausta seuraavista syistä: vero, vaikka se on sama kaikille, johtaa siihen, että ne yritykset vähentävät päästöjä, joilla vähentäminen on halpaa, muut maksavat veron => päästöjen vähentäminen tapahtuu tehokkaasti päästöjä aiheuttavat eniten ne, joille vähentäminen on kallista hallinnollisia kiintiöitä on vaikea jakaa kustannustehokkaasti. Kiintiöitä voi mennä liikaa niille, joille leikkaukset halpoja ja liian vähän niille, joille leikkaukset kalliita => leikkausten rajakustannukset vaihtelevat yritysten kesken toisin kuin veron tapauksessa. Kiintiöiden jakoon vaikuttavat lobbaus, aluepolitiikka, yms. vero kannustaa kehittämään uutta, ympäristöystävällistä teknologiaa. Se myös antaa yrityksille mahdollisuuden sopeuttaa toimintojaan jos taloudellisessa ympäristössä tapahtuu muutoksia. 8

9 Pigou-veron asemasta viranomaiset voivat ohjata markkinoita päästölupien eli päästöoikeuksien kaupalla yrityksille allokoidaan päästöoikeudet, joilla ne voivat käydä keskenään kauppaa allokointi tapahtuu joko huutokaupalla tai historiatietojen perusteella päästöoikeuksille muodostuu markkinahinta ne myyvät oikeuksia, joilla päästöjen vähentäminen on halpaa ne ostavat, joilla vähentäminen on kallista päästöoikeuksilla päästään teoriassa samaan lopputulokseen kuin veroilla käytännössä tulos voi olla parempi, sillä verotuksen tasoa määrättäessä on tiedettävä yritysten päästöjen vähentämisen kustannukset, kun taas päästöoikeuksien kaupassa ei tätä tietoa tarvita 9

10 Kuviossa 6.2 näytetään, että Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa johtavat teoriassa samaan tulokseen päästöjen ajatellaan syntyvän tuotannossa päästöjen kysyntäkäyrä on siksi laskeva samaan tapaan kuin valmistettavan tuotteen kysyntäkäyrä kuvion (a)-osassa päästöjen hintana on vero yritykset asettavat päästöt tasolle, jossa niiden rajahyöty = vero kuvion (b)-osassa viranomaiset asettavat päästöjen määrän myöntämällä päästöoikeudet niiden kauppa määrittää niille hinnan, jolla kysyntä = tarjonta näemme, että lopputulos on sama 10

11 Kuvio 6.2 Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa (a) Pigou-vero Päästöjen hinta P Pigou-vero 1. Pigou-vero asettaa hinnan päästöille... Päästöoikeuksien kysyntä 0 Q mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määrittää päästöjen tason. Päästöjen määrä 11

12 Kuvio 6.2 Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa (b) Päästöoikeudet Päästöjen hinta Päästöoikeuksien tarjonta P mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määrittää päästöjen hinnan. Q 1. Päästöoikeudet asettavat päästömäärän Päästöoikeuksien kysyntä Päästöjen määrä 12

13 EU:n päästökauppa EU on Kioton pöytäkirjassa sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta kaudella Suomen tulee alentaa päästöt vuoden 1990 tasolle Keinoksi on otettu päästöoikeuksien kauppa, jota kokeiltiin jo vuosina Kansallisen päästökaton osoittama määrä päästöoikeuksia allokoidaan järjestelmään kuuluville yrityksille, jotka voivat käydä niillä kauppaa Päästöoikeuksille muodostuu markkinahinta Uusi direktiivi on tekeillä Suomelle haaste energiavaltaisuuden vuoksi Suomelle kohdistettu alkujako on 16 % pienempi kuin vuoden 2006 päästöt => pitää ostaa päästöoikeuksia Sähkön hinnalle tulee nousupaineita 13

14 Ulkoisvaikutukset voivat olla myös positiivisia Kuviossa 6.3 on esimerkki koulutuksesta jos koulutuksella on positiivisia ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi taikauskon väheneminen (Adam Smith), demokratian edistäminen (Milton Friedman), hygienian paraneminen, rikollisuuden väheneminen,... sen yhteiskunnallinen hyöty on suurempi kuin yksityinen => markkinat tuottavat liian vähän ratkaisu: yhteiskunta tukee koulutusta Teknologian kehittäminen on toinen esimerkki jos uudesta keksinnöstä on hyötyä myös muille kuin keksijälle, sen yhteiskunnallinen tuotto on suurempi kuin yksityinen => keksintöjä on liian vähän ratkaisu 1: patentit, jotka antavat keksijöille korvauksen kun muut soveltavat keksintöä, lainsäädäntö peräisin 1700-luvun lopulta ratkaisu 2: tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen tuki 14

15 Kuvio 6.3 Koulutus ja yhteiskunnan hyvinvointi ouluuksen inta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Yhteiskunnan rajahyöty Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q MARKKINAT Q OPTIMI Koulutuksen määrä 15

16 6.2 Julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit Kaikki hyödykkeet voidaan kahden ominaisuuden perusteella luokitella neljään ryhmään Nämä ominaisuudet ovat: poissuljettavuus (excludability) kilpailevuus (rivalry) 1) Poissuljettavuus ketä tahansa voidaan estää kuluttamasta hyödykettä 2) Kilpailevuus kun joku kuluttaa hyödykettä, niin kukaan toinen ei voi sitä kuluttaa Yksityiset hyödykkeet poissuljettavia ja kilpailevia esimerkki: jäätelö 16

17 Julkishyödykkeet eivät ole kilpailevia eivätkä poissuljettavia esimerkkejä: majakka, maanpuolustus kun niitä valmistetaan yhdelle kuluttajalle, ovat ne myös kaikkien muiden käytettävissä eikä muita voi mitenkään estää niitä käyttämästä Yhteiset resurssit ovat kilpailevia mutta eivät ole poissuljettavissa esimerkkejä: ilmakehä, yhteiset laitumet, avomerikalastus Luonnolliset monopolit ovat poissuljettavissa mutta eivät ole kilpailevia esimerkki: kaapelitelevisio Ajankohtainen kysymys mihin kuuluu digitaalinen tuote esimerkiksi tietokoneohjelma tai musiikki? 17

18 Kuvio 6.4 Hyödykkeiden luokittelu neljään ryhmään Kilpaileva? Kyllä Poissuljettava? Ei Jäätelö Vaatteet Cd-levyt Kyllä Yksityiset hyödykkeet Yhteiset resurssit Kalat valtamerissä Ilmakehä Yhteismetsät ja -laitumet Ei Luonnolliset monopolit Pelastustoimi Kaapeli-TV Maksulliset tiet Julkishyödykkeet Majakka Maanpuolustus Tsunamivaroitusjärjestelmä 18

19 Julkishyödykkeet markkinat eivät toimi näiden tuotannossa vapaamatkustajaongelman vuoksi kukaan ei halua maksaa hyödykkeestä kun tiedetään ettei ketään voi sulkea pois sen kuluttamisesta ratkaisu: julkinen valtaa rahoittaa tuotannon verovaroin Yhteiset resurssit markkinat eivät toimi, koska niiden hyödyntämisen kustannukset eivät lankea niille, jotka resursseja käyttävät ratkaisu: julkisen vallan sääntely hallinnollisin tai taloudellisin keinoin vrt: negatiivinen ulkoisvaikutus Tieto, ideat, digitaaliset tuotteet ovat luonteeltaan julkisten hyödykkeiden kaltaisia poissuljettavuuden mahdollistaminen lainsäädännöllä johtaa monopoleihin vrt. Microsoft 19

20 6.3 Hyvinvointiteoriaa (Mankiw & Taylor, Ch 20) Taloustieteen 7:nnen perusperiaatteen mukaan markkinoiden synnyttämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puuttua markkinoiden toimintaan Edellä osoitettiin markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvointia mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla Tarkastelu ei kuitenkaan kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri 20

21 Yhteiskunnan hyvinvointifunktio W kuvaa, miten yhteiskunnan hyvinvointi riippuu kansalaisten (tai kotitalouksien) hyvinvoinnista: W = W(U 1, U 2,..., U n ), jossa U i on kansalaisen (tai kotitalouden) i hyötyfunktio Taloustieteestä ei ole apua tämän funktion määrittelyssä, sen muoto riippuu yhteiskunnan arvoista taloustieteessä se oletetaan yleensä annetuksi Asiaa pohditaan tarkemmin yhteiskuntafilosofiassa Kolme esimerkkiä: 21

22 1) Utilitarismi Jeremy Bentham ( ), John Stuart Mill ( ) julkisen vallan tavoitteena tulee olla kansalaisten hyvinvointien summan maksimointi: W = U 1 + U U n vastaa edellä esitettyä kuluttajan ylijäämää rajahyödyn ollessa vähenevä, kulutuksen tai tulon siirtäminen rikkaalta köyhälle lisää yhteiskunnan hyvinvointia 2) Oikeudenmukaisuusteoria John Rawls ( ), Theory of justice julkisen vallan tulee maksimoida kaikkein heikoimmassa asemassa olevan kansalaisensa hyvinvointia, maximinkriteeri W = min{u 1, U 2,..., U n } perustelu: veil of ignorance, tietämättömyyden verho 22

23 3) Libertarismi eli markkinaliberalismi tai oikeistoliberalismi Robert Nozick ( ) ajatuksena on että kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua talouden toimintaan julkisella vallalla ei ole muuta tarvetta puuttua talouden toimintaan, sen ei tulee jakaa tuloja uudelleen mikä tahansa tulonjako on oikeudenmukainen, jos ne prosessit, joiden tuloksena se syntyy, ovat oikeudenmukaisia korostaa yksilön vapautta 23

24 Oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden ristiriita jos markkinoiden synnyttämä hyvinvointi jakautuu kansalaisten kesken epäoikeudenmukaisesti, on talouspolitiikan tehtävänä toteuttaa oikeudenmukaisena pidetty jakauma esim. verotuksen ja tulonsiirtojen avulla ongelmana on, kuten edellä opimme, että verotus aiheuttaa tehottomuutta markkinoilla vaihdetaan vähemmän tuotteita, joita verotetaan työntekijät saattavat vähentää työn tarjontaa, kun palkkatulon verotusta kiristetään kotitaloudet voivat vähentää säästämistä, jos pääomatulon verotusta kiristetään tuloksena on, että jaettavissa oleva kokonaishyvinvointi pienenee se miten kakku jaetaan, vaikuttaa kakun kokoon talouspolitiikka on rajankäyntiä tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kesken 24

25 Havainnollistetaan kuviolla: seuraavassa kuviossa on hyvinvointimahdollisuuksien käyrä se kuvaa miten kansantalous voi tuottaa hyvinvointia kahdelle jäsenelleen: 1 ja 2 oletetaan että markkinat tuottavat pisteen A mukaisen jakauman yhteiskunta pitää sitä epäoikeudenmukaisena ja tavoittelee pistettä B esimerkiksi verottamalla henkilöä 2 jos tämän seurauksena 2 työskentelee vähemmän kuin ennen, pienenee hyvinvointimahdollisuuksien joukko haluttu piste B ei toteudu, vaan saavutetaan esimerkiksi piste C politiikan ongelmana on usein epätietoisuus siitä, kuinka paljon talouspolitiikka vähentää tehokkuutta esimerkkinä verotuksen vaikutus työn tarjontaan 25

26 U 2 A C B Hyvinvointimahdollisuuksien käyrä U 1 Huom: Piste B kuvaa oikeudenmukaisena pidettävää tulemaa 26

27 6.4 Havaintoja tulonjaosta Hyvinvoinnin mittaaminen on käytännössä hankalaa...sitä arvioidaan siksi tavanomaisesti tulojen avulla Tätä voi perustella sillä, että tulot ja hyvinvointi korreloivat keskenään, minkä näkee kuluttajan valintateorian perusmallista: max U = U(x 1, x 2,..., x n ) ehdolla P 1 x 1 + P 2 x P n x n Y Mitä suuremmat tulot Y, sitä enemmän voi kuluttaa ja sitä korkeampi on hyvinvointi eli hyötytaso U 27

28 Tulojen jakautumista voi mitata eri tulokäsittein ja eri menetelmin Tulokäsitteitä ovat mm. tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot käytettävissä olevat tulot = bruttotulot maksetut tulonsiirrot Menetelmiä ovat mm. tulokymmenysten tai viidennesten tulo-osuuksien kuvaaminen Lorenzin käyrä Gini-kerroin 28

29 Tulokymmenys eli desiili väestö on jaettu tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan ensimmäisen tulokymmenykseen tulee pienituloisin 10 % väestöstä, kymmenenteen tulokymmenykseen suurituloisin 10 % Tulo-osuus kuvaa, millaisen prosenttiosuuden eri tulokymmenyksiin sijoittuvat taloudet ovat saaneet käytettävissä olevista tuloista 29

30 Käytettävissä olevien tulojen jakautuminen vuonna 2005 Kymmenys I II III IV V VI VII VIII IX X Tulojen yläraja, Kymmenyksen mediaanitulo, Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto Kymmenyksen tulo-osuus, % 4,1 5,6 6,6 7,5 8,4 9,4 10,4 11,6 13,6 22,7 30

31 Lorenzin käyrä käytettävissä oleville tuloille vuonna 2005 Kymmenys Tuloosuus, % Kumulatiivinen osuus kotitalouksista, % Kumulatiivinen tulo-osuus, % I 4,1 10 4,1 II 5,6 20 9,7 III 6, ,3 IV 7, ,8 V 8, ,2 VI 9, ,1 VII 10, ,1 VIII 11, ,1 IX 13, ,7 X 22, ,0 Lorenzin käyrä 31

32 Lorenzin käyrä kuviona ja Gini-kertoimen määritelmä Lorenzin käyrä jos tulot olisivat jakautuneet tasaisesti Havaittu Lorenzin käyrä 100 Gini-kerroin = alue A jaettuna alueella A+B A B = 0, jos tulot ovat jakautuneet tasaisesti, = 1, jos tulot ovat keskittyneet yhdelle

33 Gini-kerroin eri tulokäsitteille vuosina (skaalattuna asteikolle 0-100) 50 Tuotannontekijätulot Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot

34 Gini-kerroin eräissä maissa vuoden 2000 paikkeilla Etelä-Afrikka Argentiina Yhdysvallat Italia Iso-Britannia Saksa Suomi Ruotsi Tanska Norja Lähde:

35 Havaintoja tulonjaosta eri maissa Tuloerot ovat suuret Yhdysvalloissa ja monissa kehitysmaissa Pohjoismaat sekä eräät muut Euroopan maat (mm. Hollanti ja Itävalta) ovat tasaisen tulonjaon maita Pohjoismaiden elintaso on myös suhteellisen korkea => Pohjoismaat pärjäävät hyvin kaikissa sellaisissa hyvinvointivertailuissa, joissa arvioidaan sekä tulotasoa että tulojen jakautumista Seuraava kuvio kertoo miksi 35

36 Pohjoismaisen mallin toimivuudesta BKT asukasta kohden suhteessa USAan (USA = 100) USA IRL AUT < 30 % NLD SWE FIN DEN Tulonjaon tasaisuus ( = Gini-kerroin) kokonaisveroaste > 40 % 36

37 Pelko ja eriarvoisuus Maiden välisissä eroissa tärkein yksittäinen selittäjä on tulonjaon epätasaisuus Myös rikoksen uhriksi joutuminen lisää pelkoa Muilla tekijöillä ei vaikutusta Lähde: Olli Kangas 37

38 Vankien määrä asukasta kohden, Venäjä Etelä-Afrikka Viro Puola Espanja Koko maailma Britannia EU-27 EU-15 Italia Saksa Ruotsi Tanska Suomi Norja Yhdysvallat

39 6.6 Hyvinvointiyhteiskunnasta Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu keskiluokan tuen varaan Tämä tietoinen valinta tehtiin Ruotsissa jo vuonna 1948, kun sosialidemokraatit ryhtyivät järjestelmää rakentamaan turvatakseen poliittisen kannatuksensa sosialidemokraatit laskivat tarvitsevansa sekä työväestön että keskiluokan tuen tavoitteena oli yhdistää ihmiset, joilla ei ollut merkittävää omaisuutta poliittinen terminologia muutettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi (mm. palkansaaja-käsite) politiikalle hankittiin myös toimihenkilöjärjestöjen tuki 39

40 Kuvitteellinen esimerkki verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksista Ryhmä Keskim. tulot Vero (40%) Tulonsiirrot Nettotulot A (20%) B (20%) C (20%) D (20%) E (20%) A:n ja E:n suhde 5/1 2,33/1 Huomaa keskiluokan (C) poliittinen merkitys, vaikka se vain kierrättää rahaa julkisen sektorin kautta 40

41 Suomalainen yhteiskuntasopimus : eri ikäluokien nettomääräiset kontribuutiot (verot saadut tulonsiirrot) 1000 euroa Lähde: prof Torben Andersen, esitelmä

42 Ongelma: väestön ikääntyminen muuttaa julkisen talouden alijäämäiseksi 1 Julkisen talouden tasapainon (verot - julkiset menot) ennuste % BKT:sta Lähde: prof Torben Andersen, esitelmä

43 Ratkaisu? Työn määrän nostaminen Työvoimaan osallistumisen aste ikäluokittain OECD Max OECD Min Finland Lähde: prof Torben Andersen, esitelmä

44 Pohjoismaisen mallin haasteista Pohjoismainen malli yksityisten hyödykkeiden (mm. koulutus ja terveydenhuolto) julkinen tarjonta laaja sosiaaliturva työmarkkinapolitiikka, jonka tavoitteina ovat täystyöllisyys ja tasainen tulonjako Kimalaisen lento malli näyttää toimivan hyvin vaikka taloustieteen mukaan se ei pitäisi julkisen sektorin kautta kiertää lähes puolet vuosittaisesta kansantuotteesta Väestön ikääntyminen ja eliniän pidentyminen aiheuttavat ongelmia Ratkaisuehdotuksia eläkeiän nostaminen työvoimaan osallistumisen kannustaminen palvelumaksut julkisesti tarjotuille yksityisille palveluilla 44

45 Miksi pohjoismainen malli on toiminut hyvin? The Nordic countries outperform the Anglo- Saxon ones on most measures of economic performance Jeffrey D. Sachs, Scientific American, October they spend lavishly on research and development and higher education All of them, especially Sweden and Finland...have leveraged it (the ICT revolution) to gain global competitiveness 45

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Osa 9. Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (M&T, Chs 10-11; 20; Pohjola)

Osa 9. Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (M&T, Chs 10-11; 20; Pohjola) Osa 9. Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (M&T, Chs 10-11; 20; Pohjola) Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa mutta

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede KANSANTALOUSTIEDE - yhteiskuntatiede, tutkii yhteiskuntaa o positivistinen pyrkii kuvaamaan miten asia on, ei miten sen pitäisi olla - Kansantaloustiede tutkii kokonaisia kansantalouksia, jonkin maantieteellisen

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Julkishyödykkeet. Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy)

Julkishyödykkeet. Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) Julkishyödykkeet Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Isien perhevapaat ja tasa-arvo Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. Harjoitukset 2 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. a) Mikä on kysynnän hintajousto 12 :n ja 6 :n välillä?

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien toimeentuloon vuosina 2000-2010 SISÄLLYS Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Sosiaalifoorumi 17.5.2008 Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio

Sosiaalifoorumi 17.5.2008 Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio Sosiaalifoorumi 17.5.2008 Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos heikki.taimio@labour.fi Heikki Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta (Mankiw & Taylor, Ch 1)

1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta (Mankiw & Taylor, Ch 1) 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta (Mankiw & Taylor, Ch 1) Niukkuus: yhteiskunnan käytössä olevat resurssit ovat rajalliset kaikkea ei voida ostaa tai tuottaa, on tehtävä valintoja Taloustiede:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN

4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN 4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN 4.1 Epätäydellinen kilpailu 4.2 Julkishyödykkeet 4.2.1 Teoriaa 4.2.2 Julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan tehottomuus 4.2.3 Julkisen sektorin tarjoamat yksityishyödykkeet

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot