6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10-11)

Transkriptio

1 6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (Mankiw & Taylor, Chs 10-11) Taloustieteen 6:s perusperiaate sanoo, että markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa 7:s perusperiaate toteaa puolestaan, että julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden tehokkuutta markkinat eivät nimittäin aina toimi hyvin Tarkastelemme seuraavassa kolmea tekijää, jotka johtavat siihen, etteivät markkinat toimi yhteiskunnan kannalta tehokkaasti ulkoisvaikutukset (externalities) julkishyödykkeet (public goods) yhteiset resurssit (common resources) 1

2 6.1 UIkoisvaikutukset Ulkoisvaikutus syntyy silloin, kun yhden kuluttajan tai tuottajan toiminta vaikuttaa toisen kuluttajan tai tuottajan hyvinvointiin ilman, että kumpikaan maksaa tai saa siitä mitään korvausta Ulkoisvaikutus on positiivinen silloin, kun hyvinvointi lisääntyy negatiivinen silloin, kun hyvinvointi vähenee Ulkoisvaikutuksia voi syntyä sekä kulutuksessa että tuotannossa Esimerkkejä ulkoisvaikutuksista: positiivinen kulutuksessa: puhelin, fax negatiivinen kulutuksessa: tupakointi, liikenneruuhkat positiivinen tuotannossa: uuden teknologian tutkimus negatiivinen tuotannossa: ympäristön saastuttaminen 2

3 Ulkoisvaikutusten vuoksi yksityinen kysyntä tai tarjonta ei kuvaa yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä tai rajakustannusta seurauksena on, ettei kokonaishyvinvointi (eli kuluttajan ja tuottajan yhteenlaskettu ylijäämä) maksimoidu markkinatasapainossa taloudessa tuotetaan yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian vähän, jos ulkoisvaikutukset ovat positiivisia, ja liikaa, jos ne ovat negatiivisia Tuotannon yhteiskunnallinen kustannus = yksityinen kustannus + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen Kulutuksen yhteiskunnallinen arvo (eli hyöty) = yksityinen arvo + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen) 3

4 Mikä neuvoksi? Kuinka ulkoisvaikutuksen aiheuttama tehottomuus korjataan? Coasen ratkaisu (Ronald Coasen mukaan) Osapuolet voivat neuvottelemalla ratkaista ongelman Kaksi osapuolta: esimerkiksi saastuttava paperitehdas joen yhdellä puolella ja turistikohde toisella (vrt. Argentiinan ja Uruguayn sellutehdaskiista). Coasen ratkaisun mukaan kärsijä voi maksaa saastuttajalle, jottei päästöjä synny. Tai sitten saastuttaja ostaa kärsijältä luvan saastuttaa. Neuvottelu johtaa yhteiskunnallisesti tehokkaaseen ratkaisuun; kyseessä on markkinaratkaisu Ongelma 1: transaktiokustannukset. Sopimusten aikaansaanti ja toimeenpano kallista. Ongelma 2: vapaamatkustus. Jos esimerkiksi kärsijöitä on useita, niin yksittäisillä kärsijöillä on kannustin antaa muiden ratkaista ongelma 4

5 Näistä syistä ulkoisvaikutusten aiheuttamien tehottomuuksien korjaamisessa tarvitaan usein julkisen vallan apua hallinnollinen ohjaus: viranomainen säätelee toimintaa suoraan taloudellinen ohjaus: viranomainen rankaisee toimintaa (verot), tukee sitä (tukiaiset) tai luo toiminalle markkinat (esim. kaupattavat päästöluvat) Kuviossa 6.1 tarkastellaan sellaisen tuotteen markkinoita, jonka valmistaminen pilaa ympäristöä esimerkiksi paperiteollisuus Suomessa ennen kuin se ryhtyi puhdistamaan jätevesiään koska ulkopuoliselle aiheutuvat kustannukset eivät ole mukana yritysten rajakustannuslaskelmissa, niin markkinatasapainossa hinta on alempi ja tuotettu määrä suurempi kuin mikä on yhteiskunnan kannalta optimaalista 5

6 Kuvio 6.1 Ympäristöä saastuttava tuotanto ja yhteiskunnallinen optimi Hinta Saastuttamisen kustannus Yhteiskunnallinen rajakustannus Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Optimi Markkinatasapaino Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q OPTIMI Q MARKKINAT Tuotannon määrä 6

7 Hallinnollinen ohjaus: määrätään yrityksille tuotantokiintiöt siten, että kokonaispäästöt eivät ylitä yhteiskunnallista optimia Taloudellinen ohjaus: asetetaan tuotannolle vero siten että tuotannon yksityinen kustannus veron jälkeen vastaa yhteiskunnallista kustannusta Tällaista ulkoisvaikutuksen korjaavaa veroa kutsutaan Pigou-veroksi taloustieteilijä A.C. Pigou n ( ) mukaan päinvastoin kuin resurssien käyttöä vinouttava vero, jota tarkastelimme edellä, Pigou-vero edistää markkinoiden tehokkuutta ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia 7

8 Ympäristöongelmien ratkaisussa ekonomistit pitävät veroja yleensä parempina kuin hallinnollista ohjausta seuraavista syistä: vero, vaikka se on sama kaikille, johtaa siihen, että ne yritykset vähentävät päästöjä, joilla vähentäminen on halpaa, muut maksavat veron => päästöjen vähentäminen tapahtuu tehokkaasti päästöjä aiheuttavat eniten ne, joille vähentäminen on kallista hallinnollisia kiintiöitä on vaikea jakaa kustannustehokkaasti. Kiintiöitä voi mennä liikaa niille, joille leikkaukset halpoja ja liian vähän niille, joille leikkaukset kalliita => leikkausten rajakustannukset vaihtelevat yritysten kesken toisin kuin veron tapauksessa. Kiintiöiden jakoon vaikuttavat lobbaus, aluepolitiikka, yms. vero kannustaa kehittämään uutta, ympäristöystävällistä teknologiaa. Se myös antaa yrityksille mahdollisuuden sopeuttaa toimintojaan jos taloudellisessa ympäristössä tapahtuu muutoksia. 8

9 Pigou-veron asemasta viranomaiset voivat ohjata markkinoita päästölupien eli päästöoikeuksien kaupalla yrityksille allokoidaan päästöoikeudet, joilla ne voivat käydä keskenään kauppaa allokointi tapahtuu joko huutokaupalla tai historiatietojen perusteella päästöoikeuksille muodostuu markkinahinta ne myyvät oikeuksia, joilla päästöjen vähentäminen on halpaa ne ostavat, joilla vähentäminen on kallista päästöoikeuksilla päästään teoriassa samaan lopputulokseen kuin veroilla käytännössä tulos voi olla parempi, sillä verotuksen tasoa määrättäessä on tiedettävä yritysten päästöjen vähentämisen kustannukset, kun taas päästöoikeuksien kaupassa ei tätä tietoa tarvita 9

10 Kuviossa 6.2 näytetään, että Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa johtavat teoriassa samaan tulokseen päästöjen ajatellaan syntyvän tuotannossa päästöjen kysyntäkäyrä on siksi laskeva samaan tapaan kuin valmistettavan tuotteen kysyntäkäyrä kuvion (a)-osassa päästöjen hintana on vero yritykset asettavat päästöt tasolle, jossa niiden rajahyöty = vero kuvion (b)-osassa viranomaiset asettavat päästöjen määrän myöntämällä päästöoikeudet niiden kauppa määrittää niille hinnan, jolla kysyntä = tarjonta näemme, että lopputulos on sama 10

11 Kuvio 6.2 Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa (a) Pigou-vero Päästöjen hinta P Pigou-vero 1. Pigou-vero asettaa hinnan päästöille... Päästöoikeuksien kysyntä 0 Q mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määrittää päästöjen tason. Päästöjen määrä 11

12 Kuvio 6.2 Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa (b) Päästöoikeudet Päästöjen hinta Päästöoikeuksien tarjonta P mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määrittää päästöjen hinnan. Q 1. Päästöoikeudet asettavat päästömäärän Päästöoikeuksien kysyntä Päästöjen määrä 12

13 EU:n päästökauppa EU on Kioton pöytäkirjassa sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta kaudella Suomen tulee alentaa päästöt vuoden 1990 tasolle Keinoksi on otettu päästöoikeuksien kauppa, jota kokeiltiin jo vuosina Kansallisen päästökaton osoittama määrä päästöoikeuksia allokoidaan järjestelmään kuuluville yrityksille, jotka voivat käydä niillä kauppaa Päästöoikeuksille muodostuu markkinahinta Uusi direktiivi on tekeillä Suomelle haaste energiavaltaisuuden vuoksi Suomelle kohdistettu alkujako on 16 % pienempi kuin vuoden 2006 päästöt => pitää ostaa päästöoikeuksia Sähkön hinnalle tulee nousupaineita 13

14 Ulkoisvaikutukset voivat olla myös positiivisia Kuviossa 6.3 on esimerkki koulutuksesta jos koulutuksella on positiivisia ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi taikauskon väheneminen (Adam Smith), demokratian edistäminen (Milton Friedman), hygienian paraneminen, rikollisuuden väheneminen,... sen yhteiskunnallinen hyöty on suurempi kuin yksityinen => markkinat tuottavat liian vähän ratkaisu: yhteiskunta tukee koulutusta Teknologian kehittäminen on toinen esimerkki jos uudesta keksinnöstä on hyötyä myös muille kuin keksijälle, sen yhteiskunnallinen tuotto on suurempi kuin yksityinen => keksintöjä on liian vähän ratkaisu 1: patentit, jotka antavat keksijöille korvauksen kun muut soveltavat keksintöä, lainsäädäntö peräisin 1700-luvun lopulta ratkaisu 2: tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen tuki 14

15 Kuvio 6.3 Koulutus ja yhteiskunnan hyvinvointi ouluuksen inta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Yhteiskunnan rajahyöty Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q MARKKINAT Q OPTIMI Koulutuksen määrä 15

16 6.2 Julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit Kaikki hyödykkeet voidaan kahden ominaisuuden perusteella luokitella neljään ryhmään Nämä ominaisuudet ovat: poissuljettavuus (excludability) kilpailevuus (rivalry) 1) Poissuljettavuus ketä tahansa voidaan estää kuluttamasta hyödykettä 2) Kilpailevuus kun joku kuluttaa hyödykettä, niin kukaan toinen ei voi sitä kuluttaa Yksityiset hyödykkeet poissuljettavia ja kilpailevia esimerkki: jäätelö 16

17 Julkishyödykkeet eivät ole kilpailevia eivätkä poissuljettavia esimerkkejä: majakka, maanpuolustus kun niitä valmistetaan yhdelle kuluttajalle, ovat ne myös kaikkien muiden käytettävissä eikä muita voi mitenkään estää niitä käyttämästä Yhteiset resurssit ovat kilpailevia mutta eivät ole poissuljettavissa esimerkkejä: ilmakehä, yhteiset laitumet, avomerikalastus Luonnolliset monopolit ovat poissuljettavissa mutta eivät ole kilpailevia esimerkki: kaapelitelevisio Ajankohtainen kysymys mihin kuuluu digitaalinen tuote esimerkiksi tietokoneohjelma tai musiikki? 17

18 Kuvio 6.4 Hyödykkeiden luokittelu neljään ryhmään Kilpaileva? Kyllä Poissuljettava? Ei Jäätelö Vaatteet Cd-levyt Kyllä Yksityiset hyödykkeet Yhteiset resurssit Kalat valtamerissä Ilmakehä Yhteismetsät ja -laitumet Ei Luonnolliset monopolit Pelastustoimi Kaapeli-TV Maksulliset tiet Julkishyödykkeet Majakka Maanpuolustus Tsunamivaroitusjärjestelmä 18

19 Julkishyödykkeet markkinat eivät toimi näiden tuotannossa vapaamatkustajaongelman vuoksi kukaan ei halua maksaa hyödykkeestä kun tiedetään ettei ketään voi sulkea pois sen kuluttamisesta ratkaisu: julkinen valtaa rahoittaa tuotannon verovaroin Yhteiset resurssit markkinat eivät toimi, koska niiden hyödyntämisen kustannukset eivät lankea niille, jotka resursseja käyttävät ratkaisu: julkisen vallan sääntely hallinnollisin tai taloudellisin keinoin vrt: negatiivinen ulkoisvaikutus Tieto, ideat, digitaaliset tuotteet ovat luonteeltaan julkisten hyödykkeiden kaltaisia poissuljettavuuden mahdollistaminen lainsäädännöllä johtaa monopoleihin vrt. Microsoft 19

20 6.3 Hyvinvointiteoriaa (Mankiw & Taylor, Ch 20) Taloustieteen 7:nnen perusperiaatteen mukaan markkinoiden synnyttämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puuttua markkinoiden toimintaan Edellä osoitettiin markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvointia mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla Tarkastelu ei kuitenkaan kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri 20

21 Yhteiskunnan hyvinvointifunktio W kuvaa, miten yhteiskunnan hyvinvointi riippuu kansalaisten (tai kotitalouksien) hyvinvoinnista: W = W(U 1, U 2,..., U n ), jossa U i on kansalaisen (tai kotitalouden) i hyötyfunktio Taloustieteestä ei ole apua tämän funktion määrittelyssä, sen muoto riippuu yhteiskunnan arvoista taloustieteessä se oletetaan yleensä annetuksi Asiaa pohditaan tarkemmin yhteiskuntafilosofiassa Kolme esimerkkiä: 21

22 1) Utilitarismi Jeremy Bentham ( ), John Stuart Mill ( ) julkisen vallan tavoitteena tulee olla kansalaisten hyvinvointien summan maksimointi: W = U 1 + U U n vastaa edellä esitettyä kuluttajan ylijäämää rajahyödyn ollessa vähenevä, kulutuksen tai tulon siirtäminen rikkaalta köyhälle lisää yhteiskunnan hyvinvointia 2) Oikeudenmukaisuusteoria John Rawls ( ), Theory of justice julkisen vallan tulee maksimoida kaikkein heikoimmassa asemassa olevan kansalaisensa hyvinvointia, maximinkriteeri W = min{u 1, U 2,..., U n } perustelu: veil of ignorance, tietämättömyyden verho 22

23 3) Libertarismi eli markkinaliberalismi tai oikeistoliberalismi Robert Nozick ( ) ajatuksena on että kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua talouden toimintaan julkisella vallalla ei ole muuta tarvetta puuttua talouden toimintaan, sen ei tulee jakaa tuloja uudelleen mikä tahansa tulonjako on oikeudenmukainen, jos ne prosessit, joiden tuloksena se syntyy, ovat oikeudenmukaisia korostaa yksilön vapautta 23

24 Oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden ristiriita jos markkinoiden synnyttämä hyvinvointi jakautuu kansalaisten kesken epäoikeudenmukaisesti, on talouspolitiikan tehtävänä toteuttaa oikeudenmukaisena pidetty jakauma esim. verotuksen ja tulonsiirtojen avulla ongelmana on, kuten edellä opimme, että verotus aiheuttaa tehottomuutta markkinoilla vaihdetaan vähemmän tuotteita, joita verotetaan työntekijät saattavat vähentää työn tarjontaa, kun palkkatulon verotusta kiristetään kotitaloudet voivat vähentää säästämistä, jos pääomatulon verotusta kiristetään tuloksena on, että jaettavissa oleva kokonaishyvinvointi pienenee se miten kakku jaetaan, vaikuttaa kakun kokoon talouspolitiikka on rajankäyntiä tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kesken 24

25 Havainnollistetaan kuviolla: seuraavassa kuviossa on hyvinvointimahdollisuuksien käyrä se kuvaa miten kansantalous voi tuottaa hyvinvointia kahdelle jäsenelleen: 1 ja 2 oletetaan että markkinat tuottavat pisteen A mukaisen jakauman yhteiskunta pitää sitä epäoikeudenmukaisena ja tavoittelee pistettä B esimerkiksi verottamalla henkilöä 2 jos tämän seurauksena 2 työskentelee vähemmän kuin ennen, pienenee hyvinvointimahdollisuuksien joukko haluttu piste B ei toteudu, vaan saavutetaan esimerkiksi piste C politiikan ongelmana on usein epätietoisuus siitä, kuinka paljon talouspolitiikka vähentää tehokkuutta esimerkkinä verotuksen vaikutus työn tarjontaan 25

26 U 2 A C B Hyvinvointimahdollisuuksien käyrä U 1 Huom: Piste B kuvaa oikeudenmukaisena pidettävää tulemaa 26

27 6.4 Havaintoja tulonjaosta Hyvinvoinnin mittaaminen on käytännössä hankalaa...sitä arvioidaan siksi tavanomaisesti tulojen avulla Tätä voi perustella sillä, että tulot ja hyvinvointi korreloivat keskenään, minkä näkee kuluttajan valintateorian perusmallista: max U = U(x 1, x 2,..., x n ) ehdolla P 1 x 1 + P 2 x P n x n Y Mitä suuremmat tulot Y, sitä enemmän voi kuluttaa ja sitä korkeampi on hyvinvointi eli hyötytaso U 27

28 Tulojen jakautumista voi mitata eri tulokäsittein ja eri menetelmin Tulokäsitteitä ovat mm. tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot käytettävissä olevat tulot = bruttotulot maksetut tulonsiirrot Menetelmiä ovat mm. tulokymmenysten tai viidennesten tulo-osuuksien kuvaaminen Lorenzin käyrä Gini-kerroin 28

29 Tulokymmenys eli desiili väestö on jaettu tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan ensimmäisen tulokymmenykseen tulee pienituloisin 10 % väestöstä, kymmenenteen tulokymmenykseen suurituloisin 10 % Tulo-osuus kuvaa, millaisen prosenttiosuuden eri tulokymmenyksiin sijoittuvat taloudet ovat saaneet käytettävissä olevista tuloista 29

30 Käytettävissä olevien tulojen jakautuminen vuonna 2005 Kymmenys I II III IV V VI VII VIII IX X Tulojen yläraja, Kymmenyksen mediaanitulo, Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto Kymmenyksen tulo-osuus, % 4,1 5,6 6,6 7,5 8,4 9,4 10,4 11,6 13,6 22,7 30

31 Lorenzin käyrä käytettävissä oleville tuloille vuonna 2005 Kymmenys Tuloosuus, % Kumulatiivinen osuus kotitalouksista, % Kumulatiivinen tulo-osuus, % I 4,1 10 4,1 II 5,6 20 9,7 III 6, ,3 IV 7, ,8 V 8, ,2 VI 9, ,1 VII 10, ,1 VIII 11, ,1 IX 13, ,7 X 22, ,0 Lorenzin käyrä 31

32 Lorenzin käyrä kuviona ja Gini-kertoimen määritelmä Lorenzin käyrä jos tulot olisivat jakautuneet tasaisesti Havaittu Lorenzin käyrä 100 Gini-kerroin = alue A jaettuna alueella A+B A B = 0, jos tulot ovat jakautuneet tasaisesti, = 1, jos tulot ovat keskittyneet yhdelle

33 Gini-kerroin eri tulokäsitteille vuosina (skaalattuna asteikolle 0-100) 50 Tuotannontekijätulot Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot

34 Gini-kerroin eräissä maissa vuoden 2000 paikkeilla Etelä-Afrikka Argentiina Yhdysvallat Italia Iso-Britannia Saksa Suomi Ruotsi Tanska Norja Lähde:

35 Havaintoja tulonjaosta eri maissa Tuloerot ovat suuret Yhdysvalloissa ja monissa kehitysmaissa Pohjoismaat sekä eräät muut Euroopan maat (mm. Hollanti ja Itävalta) ovat tasaisen tulonjaon maita Pohjoismaiden elintaso on myös suhteellisen korkea => Pohjoismaat pärjäävät hyvin kaikissa sellaisissa hyvinvointivertailuissa, joissa arvioidaan sekä tulotasoa että tulojen jakautumista Seuraava kuvio kertoo miksi 35

36 Pohjoismaisen mallin toimivuudesta BKT asukasta kohden suhteessa USAan (USA = 100) USA IRL AUT < 30 % NLD SWE FIN DEN Tulonjaon tasaisuus ( = Gini-kerroin) kokonaisveroaste > 40 % 36

37 Pelko ja eriarvoisuus Maiden välisissä eroissa tärkein yksittäinen selittäjä on tulonjaon epätasaisuus Myös rikoksen uhriksi joutuminen lisää pelkoa Muilla tekijöillä ei vaikutusta Lähde: Olli Kangas 37

38 Vankien määrä asukasta kohden, Venäjä Etelä-Afrikka Viro Puola Espanja Koko maailma Britannia EU-27 EU-15 Italia Saksa Ruotsi Tanska Suomi Norja Yhdysvallat

39 6.6 Hyvinvointiyhteiskunnasta Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu keskiluokan tuen varaan Tämä tietoinen valinta tehtiin Ruotsissa jo vuonna 1948, kun sosialidemokraatit ryhtyivät järjestelmää rakentamaan turvatakseen poliittisen kannatuksensa sosialidemokraatit laskivat tarvitsevansa sekä työväestön että keskiluokan tuen tavoitteena oli yhdistää ihmiset, joilla ei ollut merkittävää omaisuutta poliittinen terminologia muutettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi (mm. palkansaaja-käsite) politiikalle hankittiin myös toimihenkilöjärjestöjen tuki 39

40 Kuvitteellinen esimerkki verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksista Ryhmä Keskim. tulot Vero (40%) Tulonsiirrot Nettotulot A (20%) B (20%) C (20%) D (20%) E (20%) A:n ja E:n suhde 5/1 2,33/1 Huomaa keskiluokan (C) poliittinen merkitys, vaikka se vain kierrättää rahaa julkisen sektorin kautta 40

41 Suomalainen yhteiskuntasopimus : eri ikäluokien nettomääräiset kontribuutiot (verot saadut tulonsiirrot) 1000 euroa Lähde: prof Torben Andersen, esitelmä

42 Ongelma: väestön ikääntyminen muuttaa julkisen talouden alijäämäiseksi 1 Julkisen talouden tasapainon (verot - julkiset menot) ennuste % BKT:sta Lähde: prof Torben Andersen, esitelmä

43 Ratkaisu? Työn määrän nostaminen Työvoimaan osallistumisen aste ikäluokittain OECD Max OECD Min Finland Lähde: prof Torben Andersen, esitelmä

44 Pohjoismaisen mallin haasteista Pohjoismainen malli yksityisten hyödykkeiden (mm. koulutus ja terveydenhuolto) julkinen tarjonta laaja sosiaaliturva työmarkkinapolitiikka, jonka tavoitteina ovat täystyöllisyys ja tasainen tulonjako Kimalaisen lento malli näyttää toimivan hyvin vaikka taloustieteen mukaan se ei pitäisi julkisen sektorin kautta kiertää lähes puolet vuosittaisesta kansantuotteesta Väestön ikääntyminen ja eliniän pidentyminen aiheuttavat ongelmia Ratkaisuehdotuksia eläkeiän nostaminen työvoimaan osallistumisen kannustaminen palvelumaksut julkisesti tarjotuille yksityisille palveluilla 44

45 Miksi pohjoismainen malli on toiminut hyvin? The Nordic countries outperform the Anglo- Saxon ones on most measures of economic performance Jeffrey D. Sachs, Scientific American, October they spend lavishly on research and development and higher education All of them, especially Sweden and Finland...have leveraged it (the ICT revolution) to gain global competitiveness 45