KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

Transkriptio

1 METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty selvittämään puutavaran pituuden ja karsinnan laadun vaikutusta kor juun ajanmenekkiin ja kustannuksiin. Nämä tutkimukset on yleensä rajoitettu yksityisiin työvaiheisiin kuten hakkuuseen ja metsäkuljetukseen. Esillä olevassa työssä on eri työvaiheita koskevat tutkimustulokset yhdistetty, joten tarkastelun kohteena ovat kokonaiset metsästä tehtaalle ulottuvatkorjuumenetelmäketjut. Metsätehon suorittamien tutkimusten lisäksi on käytetty alan kirjallisuudesta saatuja tietoja. Tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että kaluston ja menetelmien kehitys aiheuttaa jatkuvasti muutoksia tuotoksissa ja kustannuksissa, joten luvut on käsitettävä lähinnä suuntaa antaviksi. Kaikki laskelmat koskevat keskinkertaisia olosuhteita, ja joissakin ääri tapauksissa, kuten erityisen helpossa tai vaikeassa maastossa, eri menetelmien suhteet voivat huomattavastikin poiketa esitetyistä luvuista.

2 Kuva. Vert~ t:iltavat t avaralajit Ja kor.juumenetelmät. Hakkuu Metsäkuljetus \Tälivarastotyöt Jatkokuljetus 2

3 Vertailtavat tavaralajit ja menetelmät selviävät kuvasta. Kaikki työva iheet on oletettu suoritettavan nykyisin käytössä olevilla konetyypeillä _. joten kaikki vertailtavat menetelmät ovat valmiita toteutettaviksi. Korjuumenetelmäketjuun on tutkimuksessa sisällytetty hakkuu, metsäkuljetus ja aut olla tapahtuva jatkokuljetus. Tavaralajien edullisuusvertailuissa olisi maini ttujen työvaiheiden lisäks i otettava huomioon ainakin mittauksen ja tehdaskäsittelyn kustannukset, mutta tietojen puuttuessa näitä ei ole voitu sisällyttää laskelmiin. Myös työnjohto- ja hallint okustannukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. LASKENTA PERUSTEET Hakkuutuotokset on laskettu siten, että hakkuun perustutkimuksen mu kaiset tuotokset 2-metrisen kuorellisen kuusipaperipuun teossa valittiin lähtökohdaksi, ja muiden t avaralajien tuotokset laskettiin tutkimuksista saatujen suhteiden avulla. Hakkuukustannusten laskennassa on ollut perustana palkkataulukoiden 2-metrisen kuusipaperipuun teon taksa. Kustannuksissa ovat taksojen lisäksi työnantajan maksamat sosiaalikulut ja muut palkan sivukustannukset. Tuotokset vastaavat ammattitaitoisen hakkuumiehen suoritustasoa ja kustannukset vuoden 968 alkupuolen palkkatasoa. Metsäkuljetuksessa on oletettu käytettävän ainoastaan varsinaisia metsätraktorei ta. Kuljetuskustannukset on laskettu kuormaa kantavan traktorin osalta siten, että 2-metrisen tavaran kuljetuskustannukset ovat kuljetuksenantajien soveltamien ohjemaksuperusteiden mukaiset. Muiden tavaralajien kustannukset on laskettu samojen kustannusperusteiden mukaisesti, mutta ajanmenekkeinä on käytetty tutkimuksista saatuja arvoja. Kaikilla t avaralajeilla on käytetty samaa kuorman kokoa, sillä metsäkuljetuksessa on kuorman paino yleensä rajoittavana tekijänä. Myös traktorin ajonopeuden on katsottu olevan riippumaton tavaran pituudesta ja karsinnan laadusta. Esikasaamattomien runkojen kuljetuskustannu..kset on laskettu kuljetuksenantajien soveltamien runkojuonnon ohjemaksujen perusteella samoissa olosuhteissa kuin kuormaa kantaviakin traktoreita käytettäessä. Autokuljetuksessa on käytetty kaksiakselista autoa, joka on varustettu yksiakselisella puoliperävaunulla. Kuormaus suoritetaan erillisellä kuormaajalla. Mikäli käytettäisiin autokohtaista nosturia, niin tiettyjä tavaralajeja kuormattaessa saattaisi syntyä vaikeuksia nosturin rajoitetun ulottuvuuden vuoksi. Kuljetuskustannukset on laskettu autokuljetuksen ohjemaksujen perusteiden ja suoritettujen tutkimusten perusteella. Kuorman koko on oletettu samaksi kaikilla tavaralajeilla lukuun ottamatta runkojen (rangan pituus korkeintaan 6 metriä) kuljetusta, jossa kuorman kokoa on pienennetty 0 %. Runkokuormien koosta on olemassa ristiriitaisia käsityksiä, ja käytetty vähennys on varovainen arvio. 3

4 ERI KORJUUMENETEIMIEN KUSTANNUKSET Työvaiheittaiset kustannukset Yksityiskohtaiset työvaiheittaiset tuotokset ja kustannukset esitetään Metsätehon tiedotuksessa 275, ja seuraavassa käsjtellään eri työvaiheita vain lyhyest i. Määr ärnittaisen paperipuun hakkuussa on 3 -metrisen tavaran teko selvästi edullisi nta, kun taas 4-metr isen tavaran teko on jonkinverran ka llii~paa, ja kalleinta on 2-metrisen tavaran teko. Silmävaraisesti katkotun noin 3 -metrisen t avaran valmistus on edellisiä halvempaa. Va ihtelevan pituisen metrisen tavaran hakkuu on edullisempaa kuin kaikkien edellä mainittujen tavara l ajien hakkuu. Halvinta on kokonaisten runkojen hakkuu. Karsinnan l aatua huonontamalla voidaan noin 3 -metrisen, metrisen ja ru.nk C' j e: ha...~u..:kusta:::---".lksia al~r.taa :i.ucmattavasti, mutta määrämittaisilla t avaroilla tämän toimenpiteen merkitys on vähäinen. Isojen t ukkipuu.kokoa olevien runkojen hakkuussa on edullisin menetelmä se, jossa välivarastoll a rungon tukkiosa erotetaan pinotavaraosasta silmävaraisesti, mutta tukkien katkontaa ei suoriteta. Paperipuun metsäkuljetuksessa osoittaut ui halvimmaksi 4-metrisen tava 3 r an kuljetus; 3-metrisen ja noin 3 -metrisen tavaran kuljetus on 0 p/k-m ja 2-metrisen t avaran kuljetus 50 p/k-m3 4-metrist ä kalliimpaa. Vaihtelevan pituisen metrisen tavaran kuljetus on lyhyen tavaran kuljetusta kalliimpaa, koska kuormaus suoritetaan hajamuodostelmista, kun taas lyhyt tavara on palstatien varressa. Paperipuurunkojen juonta on lähes kaksi kertaa nii n kallista kuin l)hyen tavaran metsäkuljetus, mutta tukkirunkojen juonta on noin 50 p/k-m halvempaa kuin katkottujen tukkien kuljetus. Autokuljetuksessa ovat katkottujen tavaralajien kuljetuskustannusten erot vähäisiä. Runkojen autokuljetus on katkotun tavaran kuljetusta kalliimpaa, pienemmän k~orman ja pienten runkojen osalta myös hitaammankuormauksen johdosta. Runkojen autokuljetus on sitä epäedullisempaa, mitä pitempi on kulj etusmatka. Kokonaiskustannukset Paperipuurunkojen hakkuun, metsäy.:uljetuksen ja autokuljetuksen kustannukset yhteensä on esitetty taulukossa l ja tukkirunkojen kuvassa 2 (s. 6 ). Korjattaessa paperipuu määrämittaisena on 3 -metrinen tavara selvästi edullisinta. Silmävaraisesti katkotun noin 3 -metrisen tavaran korjuu on kannattavampaa kuin määrämittaisten tavaralajien korjuu ja metsäkulje tuksen ansiosta edullisempaa kuin vaihtelevan pituisen metrisen tavaran korjuu. Kokonaisina runkoina korjuu on ainoastaan suurimmissa rungonsuuruusluokissa tavaralajeittaista korjuuta taloudellisempaa. Tappikarsittuina näiden tavaralajien edullisuusjärjestys on suunnilleen sama kuin hyvin karsittuina. Vaihtelevan pituinen huonosti karsittu metrinen tavara on tosin suurten runkojen kohdalla r..alvempaa kuin noin 3 -metrinen vastaava tavara. 4

5 Taulukko Paperipuurunkojen korjuun kokonaiskustannukset. Rungon käyttöosa, k -m3 l Tavaralaji i MÄÄRÄMITTAISET TAVARAT Kustannukset, mk/k-m 3 2 m ku pap.puu, hyvä karsinta 24, 0 l 20,30 8, 00 ;,00 6,40!I!I 22, 90 8, 70 6,40 5,40 4,80 3 m !I - -!I - 4 m SIIMÄVARAISESTI KATKOTUT! TAVARAT 23, 0 i 8,90 i i6,6o l s, 0 is,20 n. 3 m ku pap. puu, hyvä kars. 2, 20 7, 90 5, 90 5, 0 4,50 n. 3 m!i - - tappikars. 9, 80 l 6, 70 5' 00! 4' 30 3, m ku pap. pu~ hyvä kars. 22, 20 j 8, 60 4,70 6' 30 5' m " tappikars. 20' 80 i 7' 50 5,30 4,40 3, RUNGOT! Kuusirungot, hyvä karsinta 24,0 20, 20 7,00 5,50 4,50 Kuusirungot, t appikarsinta 22, 80 8, 90 5, 80 4,50 3,70 i 5,80 4,30 4,90 4,00 3,40 4,20 3,30 3,80 3, 0 E d e y t y k s e t Hakkuu : Metsäkuljetus Autokuljetus: Kustannustaso '. kaato ja karsinta moottorisahalla matka 50 m, II maastoluokka, tiheysluokka matka 50 km.. 968, Etelä-Suomi Tukkirunkojen korjuussa, kuva 2, on edullisin sellainen menetelmä, jossa välivarastolla rungon pinotavaraosa irrotetaan tukkiosasta silmävaraisesti. Runkojuont o ja tukkien katkominen välivarastolla on halvempaa kuin palstalla tapahtuva tukkien katkominen ja katkottujen tukkien metsäkuljetus. Jälkimmäinen menetelmä tulisi näin ollen kysymykseen lähinnä harvennusleimikoissa, missä jäävän puuston suojelemiseksi ei haluta käyttää runkojuontoa. Edellä olevat vertailut on suoritettu 50 km : n autokuljetusmatkalla. Jos autokuljetusmatka on tätä lyhyempi, niin runkoina korjuun edullisuus tavaralajeittaisiin menetelmiin verrattuna paranee ja pitemmillä matkoilla huononee. Laskelmissa on oletettu, että leimikossa tehdään ainoastaan yhtä puuta varalajia. Mikäli korjataan useita tavaralajeja samanaikaisesti, olisi tarkasteltava myös välivarastolla tai tehtaalla suoritettavan lajit- 5

6 mk/k-m3 Kuva 2. Tukkirunkojen korjuukustannukset, mk/k-m3. 6, -.. 5, -.. E d e y t y k s e t Hakkuu: Metsäkuljetus: Autokuljetus: Kustannustaso : kaato ja karsinta moottorisahalla matka 50 m, TI maastolk., tiheyslk. matka 50 km..968, Etelä- Suomi ~ 4, -.,,,, 3, - \ \,, \ '. \ ' ' 2, - -..; : , - 0,-.. i o Rungon käyttöosa, k -m3 telun kustannuksia. Koska näistä ei toistaiseksi ole tehty tutkimuksia, ej. niitä ole voitu myöskään sisällyttää esillä olevaan työhön. IHMISTYÖPANOS Tutkimuksen perusteella voidaan suorittaa myös laskelmia eri tavara3 lajien korjuun ihmistyövoiman tarpeesta. Rungon koon ollessa ~ -m 2-metriscn kuusipaperipuun korjuussa tarvitaan 20.5 miestyöpv/00 k - m, noin 3-metrisen tappikarsitun kuusipaperipuun korjuussa 5.8 miestyöpv/ 6

7 00 k -m3 ja tappikarsittujen kuusirunkojen korjuussa 5. miestyöpv/00 k -m3. Vålivarastolla katkottavien kuusitukkien korjuussa työpanos k -m3:n rungonsuuruusluokassa on.9 miestyöpv/00 k-m3 ja runkoina korjuussa 0. 5 miestyöpv/00 k -m3. Mäntytukkip~urunkojen korjuussa vastaavat luvut ovat 0.4 ja 9,3 miestyöpv/00 k -m. Nämä luvut osoitt~vat, että tulevaisuudessa ihmistyövoiman kallistuessa runkomenetelmän edullisuusasema paranee, mikäli katkotu.~ tavaran korjuumenetelmät eivät kehity nopeammin kuin runkomenetelmät. Samoin voidaan todeta, että runkojen pieni koko lisää suuresti korjuun ihmistyön tarvetta. Unto Väisänen Metsäteho Review 0/968 THE EFFECT OF LOG LENGTH ANTI Lii'BING ~UALITY ON LOGGING COSTS Brief account of a study the detailed results of which are published in Metsäteho Report 275, 7

8 M E T S Ä 'T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 5, Helsinki 7