Tutkimus Bernse-maastotraktorin käytöstä

Transkriptio

1 METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÅTEHO REPORT Tutkimus Bernse-maastotraktorin käytöstä USE OF THE BAMSE TERRAIN TRACTOR JAAKKO SALMINEN tielsinki

2 l 1 1 l 1 ~ "! 1

3 Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 239 METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries TUTKIMUS B A M S E - M A A S T 0 T R A K T 0 R I F KÄYTÖSTÄ Use of the Bamse Terrain Tractor Jaakko Salminen s i s ä 1 1 y s Sivu Tiivistelmä Bamse-maastotraktorin rakenne 3 Tutkimusaineisto _. 4 Työmenetelmä ,..., 4 Tutkimustulokset 6 Kaluston käyttöominaisuudet 6 Työmaa-ajan rakenne ja menekki 6 Ku.orman koko..., 12 Tuotos ja sen riippuvuus eri tekijöistä 12 Tutkimustulosten vertailua muualla saatuihin tuloksiin 15 loppupäätelmiä -j=) S u m m a r y ( i~ E~~ii~h )" ::::::::::::::: H

4 - 2 - T i i v i s t e 1 m ä Kahmainnosturilla ja peräajoneuvolla varustettu metsätraktori näyttää muodostuvan erääksi keskeisimmäksi ajoneuvotyypiksi etenkin pinotavaran palstalta kuljetuksessa. Metsäteho suoritti vuonna 1963 työntutkimuksia tätä aj oneuvotyyppiä edustavalla Bamsemaastotraktori + HIAB-kahmainnosturi + Halka- tai Rottne-teliperävaunu-yhdistelmällä. Tutkimusten ensisijaisena tarkoituksena oli 2 ja 2.4 m paperipuiden hakkuun ja ajon järjestelyyn liittyvien, tuotokseen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen. Tutkimukset suoritettiin. Enso-Gutzeit Osakeyhtiön ja Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön työmailla Ruokolahdella ja Pälkäneellä. Paperipuut oli hakattu palstateiden varteen keskimäärin k-m3:n kasoihin. Kuormaus ja purkaminen tapahtuivat kahmainnosturilla yhden miehen työryhmällä. Työmaa-ajan keskimääräinen rakenne ja menekki sekä vastaavat ajomatkat ja -nopeudet nähdään taulukosta 1 (ss. 8 ja 9)e Sen mukaan kuormaukseen kului aikaa eniten, 30 47% työmaa-ajasta. Purkamiseen kului %, ajoon %, ajoneuvon huoltoon ja korjaamiseen 1 15% ja lepoon 14 17% työmaa-aj~sta. Ajokertamatka oli m. Varsinainen kormausaika oli paperipuilla 2 5 min/k-m3 ja ohutpuilla noin 15 min/k-m3. Kuormien koot olivat 2j k-m3. Keskimääräiset tuntituotokset olivat k-m. Kuormausajan riippuvuus palstatien varteen hakattujen kasojen koosta ja leimikon tiheydestä nähdään kuvasta 5 (s. 11). Sen mukaan kuormausaika kasvaa leimikon tiheyden pienentyessä. Tämä kasvu on erittäin jyrkkä leimikon tiheyden laskiessa alle 10 k-m3/ba:n. Samoin kuormausaika kasvaa 3 erittäin selvästi kasojen koon pienentyessä alle k-m :n. Sitä suurempien kasojen vaikutus kuormausaikaan on verrattain vähäinen. Tuotoksen riippuvuus juontamatkasta on esitetty kuvassa 6 (s.13~ Todetaan, että matkan pidentyessä tuotos laskee. Samasta kuvasta nähdään myös, että tuotos riippuu oleellisesti kasojen kokoon ja leimikon tiheyteen vaikuttavasta puutavaralajien lukumäärästä sekä ajajien taidosta ja kokemuksesta.

5 - 3 - Metsäteho suoritti vuonna 1963 aikatutkimuksia kahmainnosturilla ja keinuvatelisellä perävaunulla varustetun Bamse- maastotraktorin käytöstä pinotavaran lähikuljetukseen Enso- Gutzeit Osakeyhtiön Ruokolahden ja Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhticn Pälkäneen työmaalla. Tutkimuksen päätarkoituksena oli perusaineiston kerääminen eri juontamenetelmien vertailua varten. B a m s e - m a a s t o t r a k t o r i n r a k e n n e BM Bamse - maastotraktori on ns. pyörätelatraktorityyppinen, ts. kokoteloilla varustettu kumipyörätraktori. Sen takimmaiset pyörät ovat kiinteät ja vetävät, kun taas etumaiset kaksi pyöräparia muodostavat joustavasti maanpinnan myötäisesti liikkuvan, keinuakseliin kiinnitetyn telirakenteen. MOottorin suurin teho on 33 hv. Vaihteita on 5 eteen ja 1 taakse nopeuden vaihdellessa eteen km/h. Ohjaus tapahtuu ohjaustankojen välityksellä. Alfta- telarakenteen 12- kudoksisten vetopyörien koko on 7.00 x 20" ja 10-kudoksisten talipyörien x 16". Talvitalojen leveys on 500 mm ja kesätalojen 370 mm ja vastaavat ominaispintapaineet ovat 0.15 ja kg/cm 2 Maavara on 45 cm. Paino ilman lisävarusteita on 3.5 tn. Molemmilla tutkimustyömailla Bamse oli varustettu kesätaloilla ja hydraulisella HIAB 172 M -kahmainnosturilla. Nosturi oli asennettu Pälkäneellä traktorin katolle (HIAB Top-Grip) ja Ruokolahdella traktorin t akasil taan. Ruokolahdella traktorissa oli lisäksi vetokyvyltään 3 tn:n hydraulinen ÖSA 101 -etuvintturi. ollut. Sähköistä kauko-ohjausta ei Perävaununa oli Pälkäneellä laahaavalla teliakselilla varustettu Halka-perävaunu, malli 04, joka oli valmistettu käytetyn kuorma-auton

6 - 4- osista. Sen keinuvassa telissä oli edessä paripyörät ja takana yksittäispyörät kooltaan x 20". Kuormalavan pituus oli m. Ruokolahdella perävaununa oli keinuvatelinen Rottne LP -teliperävaunu, jonka paino on 1.2 tn ja kantavuus 10 tn. Renkaat olivat 6- kudoksiset 16 x 15i":n matalaprofiilirenkaat. Kuormalavan pituus oli 4.5 m. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto kerättiin Pälkäneellä touko-kesäkuussa ja Ruokolahdella lokakuussa. Kummassakin tapauksessa oli kysymyksessä puutavaran palstalta-ajo harvennushakkuualueelta ajovaikeudeltaan keskinkertaisessa maastossa. Ajettavana oli Pälkäneellä 2 m kuusi-, mänty-, koivu- ja ohutpaperipuita sekä Ruokolahdella 2.4 m koivupaperipuita. Ajajat, joita oli Pälkäneellä vuorotellen 3 miestä ja Ruokolahdella 1 mies, olivat vielä verrattain tottumattomia, sillä he olivat olleet Bamsen ajajina vasta 0 2 kk. Kalusto oli Pälkäneellä urakoitsijayhtiön ja Ruokolahdella hakkuuttajayhtiön omaisuutta. Tutkimusaineisto käsitti kaikkiaan 62 kuormaa eli 320 k-m3 T y ö m e n e t e 1 m ä Pinotavara oli hakattu ennakolta merkittyjen palstateiden varteen, kukin puutavaralaji omiin kasoihinsa. Palstateiden välimatka oli noin 30m. Kasat oli pyritty sijoittamaan osaksi aluspuitakin käyttäen siten, että nosturin kahmaimella saatiin helposti ja nopeasti kuormaustaakka. Kasat olivat yleensä tien suuntaisia. Kasat kuormattiin perävaunuun pääosaltaan kahmainnosturilla, mutta osaksi ~ös käsin. Paperipuiden osalta käsinkuormaus rajoittui vain kasan pohjalle mahdollisesti jääneisiin puihin, mutta ohutpaperipuiden osalta kuormattiin käsin tavallisia kasojakin. Samalta kuormauspaikal-

7 -5- Kuva 1. Samse-maastotraktori varustettuna HIAB Top-Gripkabmainnosturilla ja Halka-teliperävaunulla. 2 m havutavaran kuormausta palstatien varresta Pälkäneellä. - Kaikki kuvat ottanut Metsäteho. Kuva 2. Kuormausajaa Bamsella palstatiellä Pälkäneellä. Fig. 2. Loading-hauling with the Bamse on a strip road at Pälkäne. Fig. 1. Bamse terrain tractor with a HIAB Top -Grip grab crane and Halka bogie semi-trailer. Loading of 2-m. softwood logs from alongside strip road at Pälkäne. - Ali photos by Metsäteho. Kuva 3. Bamse purkamisvarastolla. Fig. 3. Bamse at the unloading storage. Kuva m koivupaperipuiden kuormausta Bamse-maastotraktoriin Ruokolahdella. Fig. 4. Loading of 2.4-m. birch pulpwood logs into a Bamse terrain tractor at Ruokolahti.

8 - 6 - ta saatettiin ottaa useitakin kasoja. Jokainen puutavaralaji ajettiin erik_s_een qmina kuorminaan. Purkamisvarastolla eri puutavaralajit purettiin kahmainnosturilla omiin pinoihinsa. Työryhmän muodosti yksi mies ja työt suoritettiin urakkapalkalla. T u t k i m u s t u 1 o k s e t Kaluston käyttöominaisuudet Joustavan telaketjurakenteensa, suuren maavaransa ja sitkeän moottorinsa ansiosta Bamse osoittautui verrattain maastokelpoiseksi metsätraktoriksi. Moottorin tehoa on kuitenkin pidettävä vaikeimpia ajoolosuhteita silmällä pitäen liian pienenä. Bamsen kestävyy~estä ja käyttövarmuudesta ei kokeilujen suppeuden takia voida sanoa mitään varmaa. Koska kahmainnosturi joutuu metsäkäytössä suuremman rasituksen alaiseksi kuin tavanomaisessa varastokäytössä, tapahtuu nosturissa, kuten kokeilukin osoitti, tavallista enemmän häiriöitä. Ajan mittaan nämä ovat tietenkin vältettävissä. Keinuvateliset perävaunut osoittautuivat ajo-ominaisuuksilta~ hyviksi. Niiden etuna on mm. maavaraakin korkeampien maastoesteiden helppo ylitys kuormaa mainittavammin kallistamatta. Työmaa-ajan rakenne ja menekki Työmaa-ajan keskimääräinen rakenne ja menekki on esitetty taulukossa 1 (ss. 8 ja 9)~ TauJukossa on otettu huomioon eri puutavaralajit. Jhteiset ajat on tasgitettu eri työmailla samoiksi kaikille puutavaralajeille. Pälkäneellä kului kuormaukseen keskimäärin %, ajoon %, purkamiseen %, ajoneuvon huoltoon ja korjaukseen 15% ja lepoon 14% työmaa-ajasta. Ajokertamatkat olivat m. Ruokolahdella kului kuormaukseen 41 %, ajoon 18 %, purkamiseen 23 %, ajoneuvon huoltoon ja korjaukseen 1 % ja lepoon 17 % työmaa-ajasta ajokertamatkan ollessa 410 m. Työmaa-ajan menekki oli Pälkäneellä 96

9 min kuormaa eli min k-m3 :iä kohti sekä Ruokolahdella 75 min kuormaa eli 11 min k-m3 :iä kohti. Varsinaisen kuormausajan rakenne ja menekki nähdään asetelmasta 1. Asetelma 1 Kahmaimen siirto kasalle, min/k-m3 11 Taakan otto kasasta, 11 Taakan siirto kuormaan, II Taakan purkaminen kuormaan, Kuormaus käsin, " 11 Kuorman järjestely, Varsinainen kuormaus, min/k- m3 11 min/kuorma " Kuormausetäisyys, m Kuormaustaakan koko, Varsinaisen kuormausajan menekki k-m3 2m ku pap.p.l.u o o. 79 o. 14 o o. 37 Pälkäne 2 m ko ja mä pap.puu o oo m ohutpap.puu Ruokolahti 2.4 m ko pap.puu Asetelmasta nähdään, että varsinainen kuormausaika oli paperipuilla 2 5 min/k- m3, mutta ohutpuilla paljon suurempi eli noin 15 min/k- m3 Ohutpuiden hidas kuormaus johtui ratkaisevasti leimikon harvuudesta ja ennen kaikkea pienistä kasoista ja kuormaustaakoista. Kuormaus tapahtui Ruokolahdella nopeammin kuin Pälkäneellä, mikä johtui suuremmista taakoista ja taitavammasta miehestä. Käsinkuormaukseen kuluvan ajan osuus varsinaisesta kuormausajaata oli tavallisilla paperipuilla 0 7 ~ ' mutta ohutpuilla jopa 28%. Viimeksi mainittu johtui siitä, että pienten ohutpuukasojen kuormaus kävi nopeammin käsin kuin kahmaimella. Kaikilla kuormausetäisyyksillä 0.5 m:stä 3 m:iin varsinainen kuormausaika kuormauskertaa kohti pysyi likimain samana taakan koosta riippumatta. Hakkuumiehen keräämien kasojen suunnalla palstatiehen nähden ei näyttänyt olevan vaikutusta kuormausnopeuteen. Sen sijaan kasojan ja kuormaustaakkojen koolla samoin kuin leimikon tiheydellä oli oleel-

10 Taulukko 1 Työmaa-ajan keskimääräinen rakenne ja menekki Bamse-maastotraktorilla 2 m kuusi-, 2 m koivu- ja mäntyja 2 m ohuthavupaperipuita sekä 2. 4 m koivupaperipuita juonnettaessa. Työmaa-aika Pälkäne Ruokolahti Työvaihe 2 m kuusipaperipuu 2 m koivu- ja mänijypaperipuu 2 m ohuthavupaperipuu 2. 4 m koivupaperipuu mi n;ku orma 1 % miry'kuorma 1 % min;kuorma % 1 min/kuorma 1 % KUORMAUS Varsinainen kuormaus Kuormausaj o Kuormauksen keskeytykset (p AJO Ajo tyhjänä Ajo kuormattuna Ajon keskeytykset PURKAMINEN Varsinainen purkaminen Purkamisaj o Purkamisen keskeytykset

11 AJONEUVON HUOIJrO JA KORJAUS LEPO TYÖMAA-AIKA ' Kuorman koko, k-m Tuotos, k-m3 /h Ajonopeus tyhjänä, km/h " kuormattuna, " " kuormattaessa, " O:WSUHTEEr Ajomatka tyhjänä, m/ ajokerta " kuormattuna, -" " kuormattaessa, -" Samalta paikalta kuormattu määrä, k-m3 o o. 72 Ajomatka kuormauspaikalta toiselle, m Puutavaramäärä, k-m3/100 m tietä Leimikon tiheys, k-m3/ha Pystyyn jääneen metsän tiheys, k-m3/ha Kuormia yhteensä, kpl \,()

12 - 10- linen vaikutus k-m3 :iä kohti laskettuun kuormausaikaan. Tämä nähdään aineiston perusteella lasketusta kuvasta 5. Kuljettajan taito ja työtottumus vaikuttivat kuormausta nopeuttavasti. Kuormausajoajasta kului varsinaiseen kuormausajoen %, ajon valmisteluun 11 19% ja tietöihin o 14 %. Kuormauksen keskeytysajasta kului kuormauksen suunnitteluun %, kuormauslaitteen työ- ja ajoasentoon laitteon %, kiinni juuttuneen ajoneuvon irrotukseen 7 26% sekä hajonneen kasan korjaamiseen yms. o 9 %. Ajonopeudet olivat Pälkäneellä tyhjänä- ja kuormattuna-ajossa ilman keskeytyksiä samansuuruiset, km/h, Ruokolahdella tyhjänäajonopeus oli suurempi, 2.41 km/h, kuin kucrmattuna-ajonopeus, 1.49 km /h. Ajonopeudet kuormausajossa olivat Pälkäneellä km/h ja Ruokolahdella 1.30 km/h. Ajon keskeytysajasta kului ajon suunnitteluun %, ajoneuvon kääntyilyyn 9 17 %, tietöihin 3 10% ja juuttuneen ajoneuvon irrotukseen %. Pääosa ajon keskeytyksistä aiheutui siis ajoneuvon kiinnijuuttumisesta, mikä johtui ajoreitin pehmeydestä, kantoisuudesta, kapeudesta, mutkaisuudesta, ylämäkien jyrkkyydestä yms. tekijöistä. Juuttuneen ajoneuvon irrotusta nopeutettiin traktorin etuvintturilla. Varsinaiseen purkamiseen kului paperipuilla likimain yhtä paljon aikaa kuin varsinaiseen kuormaukseenkin. molemmat tapahtuivat kahmainnosturilla. Tämä onkin luonnollista, koska Purkamisen keskeytysajasta kului purkamisen suunnitteluun noin 17 %, kuormauslaitteen työ- ja ajoasentoon laitteon noin 16 % ja pinon järjestelyyn noin 67 %. Ajoneuvon huoltoon ja korjaukseen käytetystä ajasta kului PäJkäneellä varsinaiseen huoltoon noin 3 % ja korjaukseen noin 97 %. Korjausajasta kului telaketjujen putoamiseen, lyhentämiseen j a kiristämiseen 78 %, perävaunun telin korjaamiseen 7 % j a kuormauslaitteen korjaamiseen 15 cf,. Korjaukset johtuivat siten pääosaltaan ajajan tottumattomuudesta. vähemmän aikaa. Ruokolahden työmaalla sen sija an korj aukseen kului paljon

13 ~ rl +> 400 ~ r! <d Cll 0 rl 300 Q) 1> rl +> Cll rl Q) jl:j 1 Cll 200 ~ r! Cll UJ ~ 8 H 0 ] s:: 100 Q) s:: rl rl rl Q) Q) +> 3 Cf.l Palstatienvarsikasojen koko, k-m Size of stacks, solid cu.m t::j CO :::1 UJ t-' c+ «t:-' CO 0 t-' HJS t-' UJ?' c+o Pl :::1 g_,c+.. t-' 2 P"' UJ CO o«f-iuj... p. 3 {) f s:: s 4 l,oj s... 5 P"' 13--PJ CO {) 10 c+ lll ')0 Ii 100 CO Kuva 5. Suhteellisen kuormausaj an riippuvuus palstatienvarsikasoj en koosta ja leimikon tiheydestä ajettaessa 2 m kuusipaperipuita kahmainnosturilla ja teliperävaunulla varustetulla Bamsella Pälkäneellä. Kuormausaika sisältää myös kuormausajoajan ja keskeytysajan. Palstojen leveys 40 m. Fig~ 5. Correlation between the relative loading time and the size of the stacks alongside the strip road and the density of the stand marked for cutting when hauling 2-rn. spruce pulpwood by a Bamse equipped wit~ grab crane and bogie semi-trailer at Pälkäne. The loading time includes loading-hauliqg time and interruptions. The width of the strips is 40 m.

14 Kuorman koko Kuorman koko oli Pälkäneellä pääpuutavaralajeilla 6 7 p- m3, mutta 3 ohutpaperipuilla vain noin 4 p-m Ohutpuukuorman pienuus johtui siitä, että tavaraa jouduttiin keräämään pieninä erinä laajalta alalta. Ruokolahden työmaalla sitävastoin kuorman koko oli edellisiä suurempi, noin 10 p-m3 Tuotos ja sen riippuvuus eri tekijöistä Keskimääräinen tuntituotos oli Pälkäneellä pääpuutavaralajeilla noin 4 p-m3, mutta ohutpuilla vain noin 2 p- m3 sekä Ruokolahdella 2.4 m koivupaperipuilla noin 8 p- m3 Ruokolahden suurempi tuotos johtui sekä taitavammasta miehestä että edullisemmista olosuhteista. Ajoneuvon 20 mk:n tuntimaksua ja hevosajon perustaksaa vastaava tuntituotos on 6 8 p- m3. Ajomatkan pituus on eräs tuotokseen oleellisesti vaikuttava tekijä. Tämä johtuu lähinnä verrattain pienestä ajonopeudesta. Riippuvuus nähdään kuvasta 6. Siinä on juontamatkassa otettu huomioon myös kuormausajomatkan vaikutus. Maaston tai palstatien kantavuus-, kaltevuus- ja pinnanlaatuominaisuudet vaikuttavat ajovaikeuteen ja siten ~ös tuotokseen. Tämän tutkimuksen yhteydessä näiden tekijöiden vaikutuksesta ei saatu riittävän laajoja tietoja. Leimikon tiheys vaikuttaa tiettyä palstatiematkaa kohti tulevaan puutavaramäärään. Tästä puolestaan riippuu kuormausnopeus ja siis myös tuotos. Suhteellisen kuormausajan ja leimikon tiheyden välinen riippuvuus nähdään kuvasta 5 (s. 11). Sen mukaan leimikon tiheyden pienentyminen 100 k-m3/ha:sta 1 k-m3/ha:iin nostaa kuormausajan noin nelinkertaiseksi. Leimikon tiheyden pienentymisellä 100 k-m3/ha:sta noin 50 k- m3/ha:iin saakka on vähäinen vaikutus kuormausaikaan, mutta tiheyden tästä alentuessa kuormausaika kasvaa yhä nopeammin. Palstatienvarsikasojen koko ainakin tiettyyn rajaan saakka vaikut-

15 1 g,.q -;6 8. ;j 0 ~ 5 rl 0 CfJ +"... 4 ;j Pt +" ;j 0 3 1,.Q,;; ~... CfJ " 0 ~ 0 '~ ""-... "' ~ ~~ ' r i"---r Juontamatka Skidding distanc e, m " L.v Kuva 6. Juontotuotoksen riippuvuus juontamatkasta Bamsella juonnettaessa. 1 = 2 m kuus ipaperipuu Pälkäneellä, 2 = 2 m koivu- ja mäntypaperipuu Pälkäneellä, 3 = 2 m ohutpaperipuu Pälkäneellä, 4 = 2.4 m koivupaperipuu Ruokolahdella. Fig. 6. Correl ation b etween the skidding output and the skidding distance when skidding with the Bamse. 1 = 2-m. spruce pulpwood at Pälkäne, 2 = 2-m. birch a~d pine pulpwood at Pälkäne, 3 = 2-m. small-sized pulpwood at Pälkäne, and 4 = 2.4-m. birch pulpwood at Ruokolahti.

16 taa k- m3:iä kohti laskettuun kuormausaikaan ja siten myös tuotokseen. Kasojen koen ja kuormausajan välinen riippuvuus nähdään kuvasta 5 (~11) Sen mukaan kuormausaika alkaa kasvaa erittäin jyrkästi kasojen koen pienentyessä alle k- m3 :n. Kasan koen suurentuminen yli 1 k- m3:n ei vaikuta enää paljoakaan kuormausaikaan. Kasojen koko puolestaan riippuu palstan leveydestä, leimikon tiheydestä, puutavaran koosta ja pölkkyjen kasaamiskustannuksista sekä toisaalta kahmaintaakan koosta. Niinpä harvassa leimikossa ja pitkää tavaraa koottaessa kasoista tulee yleensä pienempiä kuin tiheässä leimikossa ja lyhyen tavaran keruussa. Kasan koon pitäisi aina olla vähintään kahmaintaakan suuruinen. Paitsi kasojen koko myös niiden sijainti vaikuttaa tuotokseen. Kasat pitäisi sijoittaa sopiville aluspuille 1 3 m:n etäisyydelle kuormasta ja sellaiseen paikkaan, etteivät maastoesteet haittaa niiden nostoa. Kasojen suunta sen sijaan ei vaikuta kuormausnopeuteen. Kahmaintaakan koko on kääntäen verrannollinen kuormausaikaan, sillä mitä suurempia taakat ovat, sitä nopeampaa on kuormaus. Taakan koko riippuu paitsi kasan koosta kahmaimen poikkialasta j a puutavaran pituudesta. Mitä pitempää on tavara, sitä suurempia ovat taakat. Niinpä esimerkiksi 3 m tavaran taakat ovat aina suurempia kuin 2 m tavaran. Puutavaralajien lukumäärä vaikuttaa välillisesti tuotokseen, sillä mitä useampia niitä on, sitä pienempiä ja harvemmassa ovat kasat, mikäli eri puutavaralajit erot ellaan jo hakkuun yhteydessä toisistaan. On tietenkin mahdollista, kuten toisinaan esimerkiksi Ruotsissa tehdäänkin, suorittaa puutavaralajien erottelu vasta purkamisvarastolla, eri miesten toimesta. MYös kuorman koko vaikuttaa tuotokseen riippuen ajomatkan pituudesta. Ajajan työtottumuksella ja ennen kaikkea hänen t aidollaan käsitellä kahmainnosturia on oleellinen vaikutus kuormausnopeuteen j a siten tuotokseen. Kuten tässä tutkimuksessa j a muuallakin suoritetuissa on todettu, kuormausnopeus saattaa tottumuksen lisääntyessä nousta jopa kaksinkertaiseksi.

17 Tutkimustulosten vertailua muualla saatuihin tuloksiin Käyttötilastojen mukaan päivätuotos on ollut vastaavanlaisessa ~ntotyössä Bamsella sekä Suomessa että Ruotsissa p-m3 Vastaava juontamatka on ollut tällöin m ja työryhmän on muodostanut yksi mies. Tuotos on ollut avohakkuusaa suurempi kuin harvennushakkuussa, lähinnä leimikon tiheyden vaikutuksesta. Toteamme, että tutkimuksen mukaan tuotos oli Ruokolahdella keskimääräistä tasoa, mutta jäi Pälkäneellä sen alapuolelle. Metsähallinnon hankintateknillisen toimiston tutkimusselostuksen n:o 54 (Birvas 1964) mukaan 3 m kuorellisen kuusipaperipuun kuormaukseen siirtymisineen kului harjaantuneelta mieheltä BIAB Top-Grip m/63 -nosturilla p-m3:n palstatienvarsikasoista perävaunuun talviolosuhteissa min/p-m3 Vastaava purkamisaika oli o min/p-m3 Tutkimusselostuksen n:o 65 (Birvas 1965) mukaan 2m paperipuiden varsinainen kuormausaika oli min/p-m3 ja koko kuormausaika siirtymisineen min/p-m3 Varsinainen purkamisaika oli min/p-m3 ja koko purkamisaika siirtymisineen ja pinon järjestelyinsen min/p-m3 Verrattaessa näitä aikoja käsillä olevan tutkimuksen vastaaviin aikoihin voidaan todeta, että Ruokolahdella saadut ovat samaa luokkaa, mutta Pälkäneen ovat suuremmat, mikä johtuu heikommista miehistä. L o p p u p ä ä t e 1 m i ä Kahmainnosturilla ja perävaunulla varustettuja Bamse- maastotraktoreita on viime vuosina ollut puutavaran juontatyössä Ruotsissa useita satoja, mutta meillä vain joitakin kappaleita. Kokemukset tästä ajoneuvoyhdistelmästä ovat yleensä olleet positiivisia. Nykyään B ams ea kuitenkin pidetään jo liian pienitehoisena, ja valmistajan pyrkimyksenä onkin korvata se kehittyneemmällä ajoneuvolla. Kahmainnosturilla ja peräajoneuvolla varustettua metsätraktoria on nykyään pidettävä paperipuiden palstatielläajon yleisratkaisuna. Ve-

18 tokoneena on olosuhteiden mukaan joko pyörä- tai tela-ajoneuvo ja kuorma-ajoneuvona joko vaunu tai reki. Hydraulisesti toimiva kahmainnosturi, jonka käyttö on vaijerinosturin käyttöä huomattavasti nopeampaa, on yleistymässä pinotavaran kuormaus- ja purkamislaitteeksi ja se korvaa vähitellen ihmisvoimaisen siirtelytytn kokonaan. Sen ansiosta pinotavaran siirtelytyö keventyy ja nopeutuu sekä tulee vain yhden miehen hoidettavaksi. Työmaiden oikealla suunnittelulla ja työntekijöiden taidon parantamisella voidaan tämän ajoneuvoyhdistelm3n käyttöä ratkaisevasti tehostaa.

19 Use of the Bamse Terrain Traotor """""""""""""""""""""""""""""""" By Jaakko Salminen SUMMARY The forest tractor equipped wi th grab crane and trailer vehicle seems to be becoming one of the essential vehicles for hauling cordwood from the strip in Finland. In 1963, Metsäteho conducted work studies with the vehicle combination Bamse terrain tractor + HIAB grab crane + Halka or Rottne bogie semi-trailer. The primary purpose was to observe the factors affecting the output and associated with the felling and haulage of 2-m. and rn. pulpwood. The studies were carried out at the working sites of Enso- Gutzeit Osakeyhtiö and Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö at Ruokolahti and Pälkäne. The pulpwood logs were cut alongside the strip roads in stacks averaging solid cu. m. Leading and unloading were by 1 man with a grab crane. Leading took most time on an average, per cent of the working- site time. Unloading took per cent of the working-site time, haulage per cent, maintenance and repair of the vehicle 1 15 per cent, and rest breaks per cent. The per-trip distance was m. The loading time proper was 2 5 min./solid cu. m. for pulpwood and about 15 min./solid cu.m. for small- sized pulpwood. The load sizes were solid cu. m. The average per-hour outputs were solid cu. m. The correlation between the loading time and the size of the stacks cut alongside the strip road and the density of the stand marked for cutting can be seen from Fig. 5 (p. 11). We realise that the loading time grows when the density of the marked stand decreases. This increase is very sharp when the density of the stand is less than 10 solid cu. m./hectare. The loading time also increases very distinctly when the stack size drops below solid cu.m. The effect of stacks bigger than this on the loading time is fairly small.

20 The correlation between output and the skidding distanc e is shown in Fig. 6 (p. 13). It reveals that the output decreases with the growth of the distance. The same figure also shows that the output depends essentially on the number of the kinds of timber involved - primarily on account of the size of the stacks and the density of thc stand marked for cutting - and on the hauliers' skill and experience.

21

22