Säterinrinne Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualue

Transkriptio

1 1 (11) Asianumero 3171/ /2017 Aluenumero Säterinrinne Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä marraskuuta 2017 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Etelä - Leppävaarassa Säterinkujan katualueella lähellä Säterinkadun ja Huvilinnankadun risteystä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Hannu Granberg (liikennesuunnittelu) Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi p p

2 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...10 Kaavamuutoksella muodostettava LPA-tontti vuokrataan Leppävaaran pysäköinti Oy:lle SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...10 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, liitetään myöhemmin. Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen.

3 3 (11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue on pysäköintikäytössä olevaa Säterinkujan katualuetta. Alueella on seitsemän auto-paikkaa. Suunnittelualue rajautuu tiiviisti rakentuneisiin asuinkerrostalojen ja toimitilarakennusten kortteleihin. Asemakaavassa suunnitteualueen eteläpuoleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueelle on merkitty joukkoliikennettä sallivan linjauksen merkintä. Raide-Jokerin linjaus toteutetaan hanke-suunnitelman ja tarkempien katusuunnitelmien mukaan toista reittiä. Lähinnä tätä suunnittelualuetta Raide-Jokerin linjaus kulkee Albergabesplanadia ja Linnoitustietä pitkin. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella muutetaan osa Säterinkujan pysäköintikäytössä olevaa katualuetta autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmään kuuluvien kortteleiden käyttöön. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asukaspysäköintipaikkojen määrän säilyminen nykyisellään lähialueen suunnitellun uuden rakentamisen vuoksi. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 140 m 2, josta LPA-korttelin pinta-ala on noin 75 m Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutoksen osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka rajoittuu pohjoisessa pääratalinjaukseen, idässä moottoriväylään

4 4 (11) (Kehä I). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alueen lähesyydessä on keskustatoimintojen alue sekä pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Nyt laadittu asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavassa varattu asuntoalueeksi (A), jonka läheisyyteen itäpuolelle on osoitettu työpaikka-alue (TP). Säterinkujan ja Säterinmetsäntien kautta on merkitty kulkevaksi ohjeellinen uusi raideliikenneyhteys. Raideliikennelinjausta on sittemmin muutettu, ja se kulkee nykyisten suunnitelmien mukaisesti Alberganesplanadia ja Linnoitustietä pitkin Asemakaava Alueella on voimassa Säterinrinne asemakaava (lainvoimainen ) ja Säterinrinne II asemakaava (lainvoimainen ). Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu katualueeksi, jonka kohdalla on merkintä kadun tai liikennealueen ylittävästä jalankulkukadusta, jolla joukkoliikenne on sallittu sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatusta katualueesta, jolla joukkoliikenne on sallittu Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Leppävaarassa Säterinkujalla lähellä Säterinkadun ja Huvilinnankadun risteystä. Alue on nykyisin Säterinkujan katualuetta, joka on pysäköintikäytössä. Alueella on seitsemän autopaikkaa. Suunnittelualue rajautuu tiiviisti rakentuneisiin asuinkerrostalojen ja toimitilarakennusten kortteleihin Maanomistus Kaavamuutosalueen ja ympäröivän muun katualueen omistaa Espoon kaupunki. Ympäröivät asuin- ja toimitilakorttelit ovat kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden omistuksissa.

5 5 (11) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu Säterinkujan katualueeksi. Alueella on tällä hetkellä yleisessä käytössä olevia autopaikkoja. Alue on asfaltoitu. Asemakaavassa suunnitteualueen eteläpuoleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueelle on merkitty joukkoliikennettä sallivan linjauksen merkintä. Raide-Jokerin linjaus toteutetaan hankesuunnitelman ja tarkempien katusuunnitelmien mukaan toista reittiä lähinnä tätä suunnittelualuetta Raide-Jokerin linjaus kulkee Albergabesplanadia ja Linnoitustietä pitkin. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Lähiympäristössä on paljon työpaikkoja sekä asuntoja. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue liittyy Etelä-Leppävaaran tiiviiseen kerrostalovaltaiseen yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualueella ympäristössä kaupunkikuvaa hallitsee 5-6 kerroksiset liike-, toimisto- ja paikoitusrakennukset sekä 5-6 kerroksiset asuinkerrostalot. Katutilaa on lähiympäristössä rajattu katuihin kiinni rakennetuilla kerrostaloilla. Liikenne Ajoneuvoliikenne Säterinkuja on lyhyt tonttikatu, joka liittyy ympäröivään liikenneverkkoon Säterinkatu nimisen alueellisen kokoojakadun ja Linnoitustie nimisen paikallisen kokoojakadun kautta. Säterinkadun itäpään liikennemäärä nykytilanteessa on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Linnoitustien noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Säterinkadun ja Säterinkujan sekä Linnoitustien ja Säterinkujan väliset liittymät ovat valo-ohjaamattomia.

6 6 (11) Kuva: Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko (2017) Espoon kaupunki. Jalankulku ja pyöräily Alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Pyöräilyn itä-länsi suuntainen seutureitti kulkee Säterinkadun viertä ja ympäristössä kulkee useampia pohjois-etelä suuntaisia pääreittejä.

7 7 (11) Kuva: Kevyen liikenteen tavoiteverkko (2017) Espoon kaupunki. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alue on nykyisellään yleisessä pysäköintikäytössä olevaa katualuetta. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Säterinkadulla noin 100 m päässä ja Alberganesplanadilla noin 200 m päässä suunnittelualueelta. Säterinkadulla liikennöivät linjat 106K (Kamppi-Leppävaara), 203 (Laajalahti-Uusmäki), 206 (Kamppi-Kera) ja 206A (Kamppi-Kera) sekä Alberganesplanadilla linjat 106K, 203N (Laajalahti-Uusmäki), 207 (Leppävaara-Lintukorpi), 229 (Leppävaara- Viherlaakso) ja 543 (Leppävaara-Kivenlahti). Leppävaaran asema on noin 500 metrin päässä suunnittelualueelta. Asemalla pysähtyvät kaikki rantaradalla liikennöivät lähi- ja kaukojunat. Lisäksi bussiterminaalista lähtee useita Espoon sisäisiä bussilinjoja ja seutulinjoja. Taksiasemat sijaitsevat aseman ja bussiterminaalin yhteydessä sekä Läkkisepänkujalla.

8 8 (11) Palvelut Kauppakeskus Sello sijaitsee noin 500 metrin päässä. Sellossa on useita palveluita ja mm. kirjasto. Lähimmät peruskoulut sijatsevat reilun 500 päässä ja lähimmät päiväkodit alle 100 metrin etäisyydellä. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä kulkee johtoja ja kaapeleita Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua ympäristöä. Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Alue on alfattipintainen paikoitusalue, jonka korkeusasema on n. + 16,30 m Suojelukohteet Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosalueella on ympäröivästä liikenneverkosta johtuvaa melua ja päästöjä. Nämä eivät kuitenkaan vaikuta kaavamuutoksen mukaiseen toimintaan. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaavan muutos on osa kokonaisjärjestelyä, jossa varaudutaan korvaamaan asukaspysäköintipaikkojen määrä lähialueen suunnitellun uuden rakentamisen vuoksi. Lopputilanteessa tarkoitus on, että kyseinen kaavamuutoksella muodostettava LPA-tontti vuokrataan Leppävaaran pysäköinti Oy:lle. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella muutetaan osa Säterinkujan pysäköintikäytössä olevaa katualuetta autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 140 m 2, josta LPA-korttelin pinta-ala on noin 75 m 2. Kokonaiskerrosala on 0 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa / pienenee 0 k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Säterinkujan katualuetta muutetaan kuuden autopaikan kokoiseksi autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Asemakaavan muutoksella ei vaikuteta alueen kerrosalamääriin. Korttelialueeseen liitetään (ALUE) -merkintä, joka osoittaa sille mahdollisuuden sijoittaa Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmään kuulu-

9 9 (11) vien kortteleiden autopaikkoja kiinteistöjen ja aluepysäköintiyhtiön välisin sopimuksin. Mikäli aluepysäköintijärjestelmään liittyy myöhemmin muita kuin em. kortteleihin kuuluvia kiinteistöjä, rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä myös tämän kiinteistön autopaikkoja sijoitettavaksi LPA-korttelialueille tai maanalaisiin tiloihin rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella. Katualueet Säterinkujan katualuetta muutetaan kuuden autopaikan kokoiseksi autopaikkojen korttelialueeksi. Muu suunnittelualueen ala jää katualueeksi, jolla säilyy kaavamerkintä kadun tai liikennealueen ylittävästä jalankulkukadusta, jolla joukkoliikenne on sallittu Liikenne Katualueen muuttaminen LPA-alueeksi ei vaikuta ympäristön liikenteeseen. Muutettavalla alueella on jo nykyisellään yleisiä pysäköintipaikkoja, eikä kaavamuutos lisää liikennettä ympäröivällä katuverkolla Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Kortteli- ja katualueilla sijaitsee johtoja ja putkia, jotka saattavat edellyttää siirtoa Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueella on rakennettavuusluokka 2 (normaalisti rakennettava). Moreenin päällä silttiä ja savea. Alueella ei ole ympäristövalvontakohteita (Webmap, Espoon ympäristökeskus, lokakuu 2017). 4.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sisältää ainoastaan pysäköintipaikkoja ja katualuetta, joten liikenteen melu ja päästöt eivät vaikuta suunnittelualueen käyttöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asukaspysäköintipaikkojen määrän säilyminen nykyisellään lähialueen suunnitellun uuden rakentamisen vuoksi. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava-alue kytketyy luontevasti olemassa olevaan infrastruktuuriin ja kaupunkirakenteeseen. Muutos on vähäinen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Katualueen muuttaminen LPA-alueeksi ei vaikuta ympäristön liikenteeseen. Muutettavalla alueella on jo nykyisellään yleisiä pysäköintipaikkoja, joten kaavamuutos ei lisää liikennettä ympäröivällä katuverkolla. Voimassa olevassa asemakaavassa on varauduttu pikaraitiotien (Raide-Jokeri toteuttamiseen Säterinkujan kautta. Raide-Jokeri toteutetaan kuitenkin Linnoitustien kautta ja kaavamuutoksella poistetaan tarpeeton kaavamerkintä kadun tai liikennealueen ylittävästä jalankulkukadusta, jolla joukkoliikenne on sallittu. Katualueella ja autopaikkojen korttelialueella (LPA) säilytetään kaavamerkintä kadun tai korttelialueen ylittävästä kadusta tai jalankulkukadusta. 5.3 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Muutettavalla alueella on jo nykyisellään yleisiä pysäköintipaikkoja, joten pysäköintipaikkoja ei tarvitse rakentaa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Autopaikat on jo rakennettu ja palvelevat tällä hetkellä yleistä pysäköintiä.

10 10 (11) 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaavamuutoksella muodostettava LPA-tontti vuokrataan Leppävaaran pysäköinti Oy:lle. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Espoon kaupungin tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet asemakaavainsinööri Sari Metsälä. Liikennesuunnittelusta on vastannut suunnitteluinsinööri Hannu Granberg. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Kaupunkisuunnittelujohtaja asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana ei jätetty mielipiteitä Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti.

11 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja