Åminne Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (12) Asianumero 1628/2015 Aluenumero Åminne Asemakaavan muutos 45. kaupunginosa, Kurttila Kortteli Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä lokakuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kurttilassa Kurttilantien ja Juppinlaidan välissä osoitteessa Kurttilantie 42. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija

2 2 (12) Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Aila Harmaajärvi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Maaperän rakennettavuus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...11 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Luontolausunto

4 4 (12) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) sekä selostus liitteineen.

5 5 (12) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamatonta ja hyvin puustoista. Korttelissa on sijainnut kaksi talousrakennusta, jotka on sittemmin määrätty purettaviksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin sijoittuminen kortteliin nostamalla korttelin rakennusoikeutta perustuen koulun hankesuunnitelmaan. Korttelin rakennusoikeus nousisi nykyisen asemakaavan sallimasta k-m²:stä k-m²:iin. Rakennusoikeuden noston yhteydessä tarkistetaan rakennusalan rajoja, osoitetaan tarvittavat ajoliittymät Juppinlaidalta ja Kurttilantieltä sekä osoitetaan korttelialueelle suojelualue liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi. Espoon kaupunki on hakenut asemakaavan muutosta kirjatulla hakemuksella. Kaavamuutosalueella on merkitty muinaismuistoalue, jolle suoritettiin tarkkuusinventointi Museoviraston toimesta keväällä Tutkitulla alueella ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita. Alustavan raportin arvion mukaan muinaisjäännösrajaus voidaan poistaa kaavamuutosalueelta. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana saatiin 7 mielipidettä. Alueelle tehtiin keväällä 2016 liito-oravaselvitys ja luontolausunto. Selvityksessä löytyi neljä papanapuuta, yksi asuttu pesäpuu sekä yksi tyhjä kolopuu. Liitooravahavaintojen pohjalta pidettiin kesäkuussa 2016 ELY-keskuksen kanssa kokous tarvittavista toimenpiteistä.

6 6 (12) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen Yleiskaava Kuva. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 5/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Asemakaavoituksella eri palvelujen tilat sijoitetaan siten, että ne tukevat toisiaan ja vuorottaiskäyttö on mahdollista. Alueelle voidaan sijoittaa palveluasuntoja. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

7 7 (12) Kuva. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Asemakaava Alueella on voimassa Åminnen asemakaava, joka sai lainvoiman Kortteli on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Korttelissa on voimassa olevassa asemakaavassa 3000 k-m² rakennusoikeutta ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelialueella sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue. Aluetta koskevista toimenpiteistä on ennen rakentamista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Korttelin viereiselle lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu ohjeellisia kevyenliikenteen yhteyksiä sekä puustoltaan säilytettävä alueen osa (s) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja Muut suunnitelmat ja päätökset Kouluhankkeesta on tehty tonttiselvitys syksyllä 2014 Arkkitehtitoimisto Laation toimesta. Toimeksiantona oli tutkia kolmen eri tonttivaihtoehdon kelpoisuutta kouluhankkeelle. Tonttivaihtoehtoina olivat koulun ja päiväkodin nykyiset tontit ympäristöineen, kaavamuutoksen suunnittelualueen tontti sekä Hansakallion koulun tontti. Suunnittelualueella havaittiin liito-oravan tyhjä kolopuu keväällä 2014 Espoon ympäristökeskuksen teettämän ELKS-selvityksen yhteydessä. Keväällä 2016 alueelle tehtiin liito-oravaselvitys ja luontolausunto asemakaavoituksen tarpeisiin. Selvityksessä löytyi neljä papanapuuta, yksi asuttu kolopuu sekä yksi tyhjä kolopuu. Liito-oravien osalta Espoon kaupunki on neuvotellut Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa tarvittavista toimenpiteistä kaavoituksen yhteydessä.

8 8 (12) Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Alue rajautuu idässä Kurttilantien länsipuolella kulkevaan kevyen liikenteen väylään, etelässä Juppinmetsän virkistysalueeseen, lännessä Juppinlaitaan ja pohjoisessa Juppin talon pihamaahan sekä sen viereisiin asuinpientalojen tontteihin. Alue on rakentamatonta ja metsittynyttä. Alueen poikki kulkee muutamia polkuja. Alueen eteläosassa on purettavaksi merkitty vanha talousrakennus, jonka pihamaa on avointa. Alue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue sijaitsee Kurttilantien ja Juppinlaidan välisellä alueella Kurttilan pientaloalueen keskellä tukeutuen rakennettuun yhdyskuntatekniikkaan. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueelle ajetaan Kurttilantieltä. Juppinlaidalta ohjataan alueelle vain huoltoliikenne. Alueelta on Kauklahdenväylän liittymään noin 350 metriä. Kevytliikenne Kurttilantien vieressä kulkee kevyen liikenteen väylä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueelle osoitetaan liittymä Kurttilantieltä. Liittymästä ajetaan henkilökunnan paikoitusalueelle sekä oppilaiden saattoalueelle, jolle osoitetaan poistumisliittymä Kurttilantielle. Huoltoliikennettä varten osoitetaan liittymäpaikka Juppinlaidalle. Julkinen liikenne Alueen itäpuolelta Kurttilantietä kulkee bussilinjoja etelään Espoonlahteen ja Kamppiin sekä pohjoiseen Kauklahteen. Kauklahden juna-asemalle on alueelta reilun kilometrin matka. Palvelut Luonnonolosuhteet Alue tukeutuu pääasiassa Kauklahden palveluihin. Alue on kokonaisuudessaan melko tasaista kangasmetsää. Alueella kulkee muutama polku, ja purettavaksi määrätyn vanhan talousrakennuksen piha-alue on avointa. Muutoin alue on hyvin puustoista. Alueella on tehty kevään 2016 liito-oravaselvityksessä havaintoja liito-oravista. Alueelta löydettiin neljä papanapuuta, yksi asuttu pesäpuu ja yksi tyhjä kolopuu. Liito-oravan elinympäristöverkossa on alueen lähellä Mulbyn kalliorinteen lehdossa useamman vuoden ajalta tunnettu elinympäristö, jonka osa suunnittelualueella oleva esiintymä saattaa olla. Alueelta on ilmakuvien perusteella yhteys sekä Keskuspuistoon Harmaakallion suuntaan että mahdollisesti peltotien reunapuustoa pitkin kohti Fiskarsinmäkeä.

9 9 (12) Suojelukohteet Kaavamuutosalueen pohjoisosassa ja alueen pohjoispuolella sijaitsee Juppin historiallisen ajan kylätontti. Alue on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi Museoviraston vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä. Tuolloin alueeksi on rajattu Juppin talon (Villa Kauklahti) ympäristö alueen painottuessa talon koillis-, itä- ja kaakkoispuolelle nykyisen piha-alueen lisäksi. Muinaisjäännösalueen kaakkoisosa kuuluu kaavamuutosalueeseen 2565 m² laajudelta. Museoviraston kevään 2015 tarkkuusinventoinnissa kaavamuutosalueella sijaitsevalle muinaisjäännösalueen osalle ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittavia rakenteita tai varmasti 1800-lukua vanhempia löytöjä. Vanhimpiin historiallisen ajan löytöihin on luettava kaksi koekuopista löytynyttä liitupuun varren palasta, joiden ajallinen haitari on kuitenkin varsin suuri ulottuen 1500-luvun lopulta aina 1900-luvun alkuun saakka. Museoviraston arkeologisten kenttäpalvelujen tutkijan arvion mukaan tuleva rakennushanke ei edellytä lisätutkimuksia ja muinaisjäännösrajaus voidaan poistaa rakennettavan tontin alueelta. Alueen keskivaiheilta löydettiin kevään 2016 liito-oravaselvityksessä neljä papanapuuta, yksi asuttu pesäpuu ja yksi tyhjä kolopuu. Liito-oravan elinympäristön elinkelpoisena säilyminen huomioidaan kaavoituksessa osoittamalla asutun kolopuun ympärille suojeltava alueen osa (s-1). Lisäksi alueella säästetään metsäistä elinympäristön aluetta osoittamalla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo-1), jolle tulee sijoittaa liito-oravalle soveltuvia pönttöjä ennen rakentamistoimien aloittamista. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa tarvittavien opetustoimen tilojen sijoittuminen alueelle ja näin turvata riittävät tilat ruotsinkieliselle opetukselle. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävillä olon aikana saatiin 7 mielipidettä. Mielipiteet koskivat pääasiassa tontin kerroslukua ja rakennusoikeuden määrää, ajoyhteyttä Juppinlaidan kautta sekä itse koulurakennuksen arkkitehtuuria ja sijoittumista tontille. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Voimassa olevan Åminne-asemakaavan mukainen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue ei rakennusoikeutensa puolesta riitä vastaamaan kouluhankkeen vaatimia tiloja. Lisäksi alueella tehdyt liito-oravahavainnot rajoittavat tontin käyttöä nykyisen asemakaavan mukaisesti. Juppinlaidan osalta Espoon kaupunkitekniikankeskus on esittänyt katualueen levennystä nykyisen kaavan mahdollistaman katualueen ollessa vain 7m leveä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m². Kokonaiskerrosala on 5000 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 2000 k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet

10 10 (12) Liikenne Maaperän rakennettavuus Kaavan mukainen luonnonympäristö 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO. Tavoitteena on, että Kungsgårdsskolanin ruotsinkielinen alakoulu sekä päiväkoti siirtyvät kortteliin rakennettavaan uudisrakennukseen. Muut alueet Kaavamuutoksella osoitetaan osa nykyisestä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta Juppinlaidan katualueeksi. Alueelle osoitetaan kolme liittymäpaikkaa, kaksi Kurttilantieltä ja yksi Juppinlaidalta. Kurttilantien liittymistä pohjoisempi toimii sisäänajoliittymänä henkilökunnan autopaikoille sekä oppilaiden saattoliikenteelle. Eteläisempi liittymä toimii ulosajoliittymänä. Juppinlaidan liittymästä ohjataan huoltoliikenne. Koulun hankesuunnitelmassa on erotettu huoltoliikenne kokonaan muusta liikenteestä turvallisuussyistä. Kurttilantien puolella oleva koulun sisäänkäynti sekä kevyen liikenteen väylä voivat aiheuttaa kohtaamistilanteita, joita halutaan välttää. Polkupyöräpaikat ja kevyen liikenteen yhteys tontille on hankesuunnitelmassa ajateltu ajoneuvoliittymiä etelämmäs, jolloin oppilaat ja ajoneuvot eivät kulje samasta kohdasta. Alue on pääosin normaalisti rakennettavaa. Osa alueesta on vaikeasti rakennettavaa aluetta. Kaavamuutoksella osoitetaan säilytettäviä ja suojeltavia alueita, sekä tontin reunoille puilla ja pensailla istutettavia alueenosia. Suojeltava alueenosa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- tai leväshdyspaikkoja (s-1). Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät liito-oravan elinympäristöä. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, joka on osa liito-oravan elinympäristöä (luo-1). Liito-oravan elinolosuhteita ei saa vaarantaa. Alueelle tulee sijoittaa liito-oravalle soveltuvia pönttöjä ennen rakentamistoimien aloittamista. 4.5 Nimistö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen myötä mahdollistetaan koulurakennuksen sijoittuminen alueelle. Tilanne ei varsinaisesti eroa voimassa olevasta asemakaavasta muutoin kuin koulurakennuksen kerrosalan osalta. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Koulurakennuksen toteutuminen lisää alueen liikennettä sekä rakennustöiden aikana että rakennuksen valmistuttua. Kouluun tullaan laajalta alueelta, joten osa oppilaista kuljetetaan kouluun autoilla. Kaavamuutoksella koulurakennuksen rakennusalaa muutetaan, mikä muuttaa hieman alueen maisemallista ilmettä verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Kaavan toteutuminen poistaa nykyistä metsää ja muuttaa maisemaa metsäisestä rakennetuksi. Kaavamuutoksella huomioidaan alueen luontoarvoja määrittämällä suojelualue liito-oravalle.

11 11 (12) 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa, ja rakentaminen voi alkaa heti kaavan saatua lainvoiman. Kaavaratkaisusta saadaan palautetta osana normaalia asiakaspalvelua. Kaavamuutoksen tarkempi toteutus määrittyy hankesuunnittelun yhteydessä sekä rakennuslupavaiheessa. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Espoon kaupunki on hakenut asemakaavan muutosta kirjatulla hakemuksella. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta tiedotettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Sopimukset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu virkatyönä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Aila Harmaajärvi, Miika Ruokonen, Thúy Pham-Linko, Henrik Virta, Mikla Koivunen, Anne Liukkonen sekä Iris Kytö. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kaupunkisuunnittelujohtaja (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 mukaisesti Mielipiteitä saatiin 7kpl.

12 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Aila Harmaajärvi Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja