Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Kortteli tontti 14

Transkriptio

1 1 (14) Asianumero 580/ /2016 Aluenumero Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Kortteli tontti 14 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä kesäkuuta 2018 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Keilaniemen eteläkärjessä rajautuen Länsiväylään, osoitteessa Keilalahdentie 4 ja 6. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Liisa Rouhiainen etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...13 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, (hyväksymisvaiheessa) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen sekä Helin & Co Arkkitehdit / Pekka Helinin laatimat suunnitelmakuvat.

3 3 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueella on 4-kerroksinen pysäköintilaitos ja kaksi 7-8 kerroksista toisiinsa yhdyskäytävillä kytkeytyvää toimistorakennusta, helikopterikenttä ja korttelialueeseen kuulava vesialue. Toimistorakennusten ja vesialueen välissä on yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattua alueen osa (Keilaterassi), alue kuuluu osana Espoon merenrantoja myötäilevään rantaraittiin. Alueen ajoyhteys on Keilalahdentien kautta. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Rakennusalan, jolle saa sijoittaa pysäköintilaitoksen (p-1/iv), käyttötarkoitus muutetaan autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1), samalla alueen kerrosluku korotetaan neljästä viideksi, ja rakennukseen sallitaan rakennusoikeuteen kuuluvia tuotekehitys- ja laboratorio-, sosiaali- ja varastotilojen sijoittaminen kuitenkin enintään 650 k-m2. Suunnitelualueelle merkitään rakennusalanrajat, näin mahdollistetaan alueen jakaminen useammaksi tontiksi. Lisäksi korttelin alueelle merkitään olemassa olevat maanalaiset johdot. Toimistorakennusten alue (K-1) säilyy liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialueena, jonka yhteydessä on vesialueena säilytettävä korttelin osa (ktv). Pieni osa korttelin kaakkoiskulmasta muutetaan maantiealueeksi (LT). Kaavamuutoksen pinta-ala on noin m² ja kaavan mukainen rakennusoikeus yhteensä k-m², kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus kasvaa 650 k-m². 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutoksen hakijana on kiinteistön omistaja Exilion Real Estate I Ky. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti

4 4 (14) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on taajamatoimintojen aluetta ja sen länsi- ja eteläpuolella on moottoriväylä (Kehä I ja Länsiväylä). Uudenmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu tiivistettävien taajamatoimintojen alueeksi ja kaava-alueen kautta kulkee liikennetunneli (Länsimetro). Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Kaavamuutosalue on yleiskaavassa kehitettävää työpaikka-aluetta (TP), joka varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Yleiskaavassa alueen kautta kulkee myös maanalainen raide. Alueen eteläpuolelle (Länsiväylän reunassa) ja Karhusaaressa sekä länsipuolella (Otsalahden rannassa) on virkistysyhteydet.

5 5 (14) Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Asemakaava Alueella on voimassa Keilalahti-Itämetsä-Karhusaari -niminen asemakaavan muutos, joka on hyväksytty Kaavamuutosalue, tontti 10041/14 on asemakaavassa osoitettu liike-, toimistoja hotellirakennusten korttelialueeksi K-2. Rakennusoikeutta tontilla on k-m², josta 10 % saadaan käyttää liiketiloja varten. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan. Kaavassa on määräyksiä meluhaitan torjumiseksi. Tontille on osoitettu rakennusala (p-1/iv), jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja saa olla enintään neljä. Pysäköintilaitokseen saa rakentaa autotalli-, sosiaali-, varasto- ja pesutiloja enintään 600 k-m². Tonttiin kuuluu myös vesialueena säilytettävä liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialueen osa (ktv). Koko korttelialueelle on mahdollista rakentaa ylimmän kerroksen yläpuolelle teknisiä tiloja sekä kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi sauna- ja kokoustiloja yhteensä enintään 2150 k-m2. Polkupyörä-, muuntamo- ja jätekatoksia on mahdollista rakentaa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi yhteensä 450 k-m². Korttelialueella on yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa. Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava, Keilaniemen metrotunneli, alue , joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut lainvoimaiseksi

6 6 (14) Ote maanalaisesta asemakaavasta. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Paikoitustalon (rak 2) sisätilan osittainen käyttötarkoituksen muutos tilapäisenä viideksi vuodeksi. Lupa on voimassa asti (lupa ). Pysäköintitalon tiloihin on myönnetty vuoteen saakka voimassa oleva tilapäinen rakennuslupa autotallitilojen muuttamiseksi laboratoriotiloiksi (lupa ).

7 7 (14) Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Suunnittelualueen omistaa muutoksen hakija, Kiinteistö Oy Espoon Keilalahden ABCD-talot c/o Exilion Real Estate I Ky Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on eteläisin osa Keilaniemen toimistotaloalueesta. Alueella sijaitsee kaksi yhdyskäytävällä kytkettyä 8-kerroksista toimistorakennusta, joissa on ohjelmistoyritysten toimitiloja sekä nelikerroksinen pysäköintitalo, joka on tarkoitettu kaavamuutosalueen tontin 10041/14 sekä alueen ulkopuolisen tontin 10041/13 käyttöön. Rannassa kulkee Keilaterassi-niminen jalankulku ja pyörätie, joka on osa Espoon rantoja myötäilevää rantaraittia. Osa alueesta on vesialuetta. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on Keilaniemen työpaikka-aluetta, joka jatkuu alueen pohjoispuolella. Lännessä ja etelässä alue rajautuu liikenneväyliin ja idässä merialueeseen. Kaupunki-/taajamakuva Keilaniemi on lasisten toimistotalojen ja pääkonttoreiden keskittymä Espoon ja Helsingin rajan läheisyydessä. Yhdessä ne muodostavat vaikuttavan porttiaiheen tultaessa Länsiväylää pitkin Helsingistä Espooseen. Kaupunkien välinen raja kulkee Keilalahden vesialueella, joten Keilaniemi on suunniteltu katsottavaksi Helsingin puolelta ja Länsiväylän liikennealueelta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tontille on yhteys Keilalahdentien liittymän kautta tontin pohjoisreunasta. Keilalahdentie on tonttikatu-tyyppinen ajoyhteys, joka johtaa Karhusaareen.

8 8 (14) Kuva. Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko Kevytliikenne Suunnittelualueella on Espoon rantaraitti tontin alueella olevana yhteytenä. Pyöräilyn pääreitti ts. baana sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Keilalahtikadun pohjoisreunassa.

9 9 (14) Kuva. Kevyen liikenteen tavoiteverkko Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Korttelin pysäköinti on paikotustalossa. Alueella on yleistä pysäköintiä Keilalahti-kadun varressa. Julkinen liikenne Keilaniemen metroasemalle on n. 500 m matka. Länsiväylän pysäkit ovat välittömässä läheisyydessä. Palvelut Alue on toimistorakennusten aluetta. Monipuoliset kaupalliset palvelut sijaitsevat Tapiolan (1,5 km) ja Otaniemen (0,7 km) keskustoissa. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella on rakennettu vesijohto- ja viemäriverkosto. Kaukolämpöputki kulkee alueen kautta.

10 10 (14) Suojelukohteet Suunnittelualueella ei ole rekisteröityjä muinaismuisto- tai luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja alueita tai kohteita Ympäristön häiriötekijät Suurin osa suunnittelualueesta sijaitsee Länsiväylän ja Kehä I:n melualueella. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan, kiinteistön omistajan tavoitteena on saada lisää pysäköintikapasiteettia korottamalla pysäköintirakennusta yhdellä kerroksella sekä mahdollistaa korttelin tontilla 14 olevat rakennukset omille tonteilleen. Tavoitteena on myös, että kaava mahdollistaa pysäköintirakennukseen tilapäisellä rakennusluvalla rakennettujen tuotekehitys- ja laboratoriotilojen säilymisen. Lausunnot Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana tuli yksi lausunto. Lausunto saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Lausunnossaan HSY huomauttaa, että tontin 10041/14 jakautuminen kolmeksi tontiksi edellyttää, että kaavamuutoksessa huomioidaan tonttijohdot, varaamalla alue maanalaista johtoa varten. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksen tarkoitus on vastata toimintojen tehostumisesta ja tiivistymisestä johtuvaan pysäköintikapasiteetin tarpeeseen sekä mahdollistaa toiminnan muuttumisesta johtuvat tilojen käyttötarkoituksen muutokset kehittyvällä Keilaniemen työpaikka-alueella. 4.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala noin m² ja kokonaiskerrosala on k-m 2. Kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus kasvaa 650 k-m 2. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen tuo alueelle 350 uutta autopaikkaa ja 85 uutta polkupyöräpaikkaa. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialue, K-1 K-1 - merkinnällä osoitetaan liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialue. Korttelialueen pinta-ala on noin m². Alueella on kaksi rakennusalaa ja vesialueena säilytettävä liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialueen osa (ktv). Rakennusalojen rakennusoikeudet ovat k-m² ja k-m², josta 10 % saadaan käyttää liiketiloja varten. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan. Kiinteistöjen väliselle rajalle ei tarvitse rakentaa rajaseinää tai palomuuria vaan korvaavat toimenpiteet ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Ajoyhteys korttelialueen tonteille voidaan osoittaa Keilaniementieltä autopaikkojen korttelialueen (LPA-1) kautta. Korttelialueeseen kuuluu vesialueena säilytettävä korttelinosa (ktv). Koko korttelialueelle on mahdollista rakentaa ylimmän kerroksen yläpuolelle teknisiä tiloja, sekä kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi sauna- ja kokoustiloja yhteensä enintään 1500 k-m2. Polkupyörä-, muuntamo- ja jätekatoksia on mahdollista rakentaa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi yhteensä 410 k-m².

11 11 (14) Toimistotiloja varten tulee toteuttaa vähintään yksi autopaikka 75 kerrosneliömetriä (k-m²) kohden ja liiketiloja varten vähintään yksi autopaikka 100 k-m² kohden. Hotellin 150 k-m² kohden tulee toteuttaa yksi autopaikka. Pyöräpaikkoja on rakennettava toimisto- ja liiketilojen sekä hotellin käyttöön yksi paikka 150 k-m² kohden. Vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista vähintään puolet tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa. Autopaikat, pyöräpaikat ja jätekatokset voidaan kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa toiselle tontille tai korttelialueelle. Korttelialueella on sitovalla merkinnällä osoitettu jalankululle varattu alueen osa (Keilaterassi), jonka tulee olla vähintään 4 m leveä. Rakentamisessa on huomioitava maanalaista asemakaavaa koskevat määräykset sekä tulvariski. Autopaikkojen korttelialue, LPA-1 Korttelin alueelle saa sijoittaa pysäköintilaitoksen, jota ei lasketa kaavassa annettuun rakennusoikeuteen. Pysäköintilaitoksen suurin sallittu pysäköintitasojen määrä on viisi. Pysäköintilaitokseen sijoitetut toimisto-, laboratorio- sosiaali-, ja varastotilat kuuluvat kaavassa annettuun rakennusoikeuteen. Rakennusoikeutta näille tiloille annetaan yhteensä 650 k-m². LPA-korttelin itäreunaan on varattu alue maanalaista johtoa varten. Kyseisellä alueella kulkevat vesijohdot ja viemärit sekä kaukolämpöputki. Korttelialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon maanalaisen asemakaavan, Otaniemi-Tapiolan metrotunnelin määräykset. Suunnittelualueella saa rakennusten katolle ja piha-alueelle sijoittaan helikopterin laskeutumispaikka. Yleisen tien alue, LT Kaava-alueen kaakkoiskulmassa pieni korttelialueen osa (noin 89 m²) muutetaan yleisen tien alueeksi. Kyseisellä alueella kulkee kevyenliikenteenväylä. Muut alueet Kaava-alueen kautta kulkee yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattua alueen osa (pp, Keilaterassi). Alue kuuluu osana Espoon merenrantoja myötäilevään rantaraittiin. Keilaterassin kautta on hyvät yhteydet ympäristön puistoihin, venesatamiin ja uimarannoille Liikenne Asemakaavamuutos ei sisällä uusia liikennejärjestelyjä. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu lisättävän kaavamääräyksen mukaisesti niin, että 1 pp / 150 k-m² täyttyy. Suunnitelman mukaan pyöräpaikkoja tulee 85 kpl lisää nykytilanteeseen nähden eli yhteensä pyöräpaikkoja on 245 kpl Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitetty vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöverkostoihin Kaavan mukainen luonnonympäristö Alueella ei ole säilynyt luonnonympäristöä. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Kaavassa ei ole suojelukohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Suurin osa kaavamuutosalueesta sijaitsee Länsiväylän ja Kehä I:n melualueella. Kaavaan sisältyy liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialuetta koskevia määräyksiä meluhaitan torjunnasta.

12 12 (14) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella mahdollistetaan olemassa olevan pysäköintilaitoksen korottaminen yhdellä kerroksella ja tontin jakaminen kolmeen osaan. Näillä toimenpiteillä ei ole oleellisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin eikä luontoon ja maisemaan. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Pysäköintilaitoksen korottaminen ja siihen sisältyvien tilojen käyttötarkoituksen laajennus tukee olemassaolevien toimistotalojen käyttöä nykyisessä tarkoituksessaan myös tulevaisuudessa. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Pysäköintikapasiteetin lisäämisellä on vähäinen vaikutus katuverkon liikennemääriin. Asemakaavan pyöräpaikkamääräyksen vuoksi pyöräpysäköinnin määrä ja laatutaso paranevat. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Pysäköintilaitos sijaitsee suuren liittymäalueen katveessa, joten sen korottamisella ei ole merkittävää vaikutusta maisemaan tai luontoon. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten elinoloihin. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä kaavataloudellisia vaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttamisen seuranta ja valvonta kuuluu rakennusvalvontakeskukselle. Toteutus määräytyy tarkemmin rakennuslupavaiheessa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksy muutoksen osallistumis-- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa. Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinöörit Minna Valtonen, Thúy Pham-Linko ja Heidi Mikkola sekä asemakaavasuunnittelija Liisa Rouhiainen. Liikennesuunnittelusta on vastannut suunnitteluinsinööri Olli Koivula.

13 13 (14) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kaupunkisuunnittelujohtaja Nähtävillä MRA 30 :n mukaan Ksl (kaavaehdotus) Nähtävillä MRA 27 Nähtävilläoloaikana tuli yksi lausunto. Lausunto saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Lausunnossaan HSY huomauttaa, että tontin 10041/14 jakautuminen kolmeksi tontiksi edellyttää kaavamuutoksessa varaamaan tonttijohdoille maanalaista johtoa varten varatun alueen.

14 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Liisa Rouhiainen asemakaavasuunnittelija Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja