Piispankallio 22. kaupunginosa, Olari Kortteli Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1(9) Asianumero 3374/ /2011 Aluenumero Piispankallio 22. kaupunginosa, Olari Kortteli Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä toukokuuta 2009 päivättyä, 24. päivänä lokakuuta 2011 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kuitinmäentien ja Piispanpelto- nimisen kadun välissä. Eniro 2008 s. 35 karttaruutu CZ-75. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa toimistotalojen korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Suunnittelualueen kerrosala kasvaa noin 850 k-m2:ä. Asukkaita alueelle tulee laskennallisesti noin 60. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus

2 2(9) Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Janne Marttinen etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3(9) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Ympäristön häiriötekijät Nimistö Maaperä ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Käsittelyvaiheet... 8 Sivu LIITTEET: Liite 1 Tilastolomake Liite 2 Havainnekuvia Liite 3 Meluselvitys (Ramboll Oy, maaliskuu 2011) Liite 4 Maaperäkartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen.

4 4(9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Alue on 3262 m2:n kokoinen kolmiomainen tontti, jossa on yksi 835 k-m2:n kokoinen yksitasoinen puurakenteinen arkkitehtitoimiston käytössä oleva rakennus. Tontin pohjoisreuna rajoittuu Kuitinmäentien katualueeseen. Alueen itäpuolella on asuinkerrostalojen alue, joka ei ole toteutunut vielä kaavan mukaisesti vaan siellä on kaksi vanhahkoa omakotitaloa. Eteläpuolella rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, joka on toteutunut pääsääntöisesti asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan muutoksen hakijana on Skanska. Hakemus on jätetty Hakemus esitetään toimistotalojen korttelialueen muuttamista kerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutosta on laadittu yhteistyössä arkkitehtitoimisto L-N Oy:n kanssa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Alueen pinta-ala on 3262 m 2. Muutosalueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2800k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e = 0,86. Asemakaavan muutoksella korttelin käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on merkitty yleiskaavassa nykyisellään säilyväksi asuinalueeksi (A). Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Piispankallio niminen asemakaava. Suunnittelualue on toimistotalojen korttelialuetta (KT-2). Tehokkuusluku e = 0,6 ja suurin sallittu kerrosluku on III. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka / 60 k-m2. Alueelle saadaan sijoittaa asumista kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää enintään 10 % myymälätiloja varten. Kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saa rakennusten ylimmän kerroksen yläpuolelle rakentaa saunoja aputiloineen enintään 6 % käytetyn rakennusoikeuden lisäksi. Pääasiallisesti maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5. ). Valtuusto määräsi (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman. Tonttijako on hyväksytty Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.

5 5(9) Pohjakartta Asemakaavan muutosehdotus on laadittu viralliselle, kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset täyttävälle pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Muutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Piispankyläntie Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on 3262 m2:n kokoinen kolmiomainen tontti, jossa on yksi 835 k-m2:n kokoinen pääosin yksitasoinen puurakenteinen arkkitehtitoimiston käytössä oleva rakennus. Tontin pohjoisreuna rajoittuu Kuitinmäentien katualueeseen. Kuitinmäentietä ollaan leventämässä kaavan ja katusuunnitelman mukaisesti. Alueen itäpuolella on asuinkerrostalojen alue, joka ei ole toteutunut vielä kaavan mukaisesti vaan siellä on kaksi vanhahkoa omakotitaloa. Eteläpuolella rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, joka on toteutunut pääsääntöisesti asemakaavan mukaisesti. Liikenne Kuitinmäentie on alueen pääkatu, joka on tällä hetkellä kaksikaistainen 2- ajoratainen. Tontille liitytään Piispanpelto-nimiseltä kadulta. Korttelin itäpuolella on kevyenliikenteen reitti, jolta asemakaavassa on silta yhteys Kuitinmäentien yli, katusuunnitelmassa silta on korvattu liikennevaloilla. Palvelut Alueella on kattavat palvelut noin puolen kilometrin säteellä (päiväkoti, koulu ja kaupalliset palvelut). Terveysasemalle on noin yksi kilometri. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka Suojelukohteet Muutosalueella ei ole suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Kuitinmäentie aiheuttaa melua suunnittelualueelle. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen tavoitteena muuttaa toimistotalojen korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle asuinpaikalle ja kaupunkikuvaan soveltuvalle rakentamiselle sekä samalla tiivistää kaupunkirakennetta. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asuinrakentaminen tontilla on mahdollinen osana isompaa asuinaluekokonaisuutta ja mahdollinen vaikka Kuitinmäentie on hyvin vilkkaasti liikennöity katu. Nykytilanteeseen verrattuna asuinkerrostalot sopivat alueelle paremmin ja luovat yhtenäisempää kaupunkikuvaa. Samalla kaupunkirakenne tiivistyy.

6 6(9) 4.2 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Asemakaavayksikössä on valmisteltu asemakaavan muutosehdotus, jolla muutetaan suunnittelualueen käyttötarkoitus toimistorakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alueen rakennusoikeus nousee e = 0,60:stä e = 0,86:aan. Yhteenlaskettu kerrosala on 2800 k-m2. Rakennukset saavat olla III - VI kerroksisia likimääräisestä tasosta 14.5 mpy lähtien. Tämän tason alapuolella saa sijoittaa rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi teknisiä-, huolto-, varasto-, pysäköinti- ja väestönsuojatiloja. Piispankyläntien puolella olevalla rajalla on autokatosten rakennusala. Autokatokset / tallit on toteutettava viherkattoisina. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa teknisiä-, asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu, kerho- ja saunatiloja 15 % rakennusoikeudesta. Näitä tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Kuitinmäentien puoleiselle rajalle pitää rakentaa meluaita. Meluaidan tulee olla pääosin läpinäkyvää materiaalia. Meluaidan tulee ulottua noin tasoon +18 mpy. Asukasviihtyisyyden ja maiseman kannalta korttelialueelle on merkitty säilytettäviä puita Liikenne Pysäköintipaikat ovat autokatoksissa / talleissa ja toisen rakennuksen alla. Autopaikkoja pitää rakentaa vähintään 1 autopaikka / 90 asuin k-m2, kuitenkin vähintään 0,9 ap / asunto ja tämän lisäksi vieraspaikkoja 10 % varsinaisten autopaikkojen lisäksi. Ajoneuvoliikenne tulee alueelle Kuitinmäentieltä Piispankallio-nimiselle tielle ja edelleen Piispanpelto-nimiselle kadulle, josta tapahtuu liittyminen tontille. 4.3 Ympäristön häiriötekijät 4.4 Nimistö Asemakaavan muutoksen hakija on teettänyt suunnittelualueesta Ramboll Oy:llä (maaliskuu 2011) meluselvityksen. Meluselvityksessä on tutkittu ennustevuoden 2030 päivä- ja yömelut. Rakennusmassat suojaavat piha-aluetta, mutta sen lisäksi on Kuitinmäentien puolelle rakennettava meluaita, jonka tulee ulottua noin tasoon +18 mpy. Piispankyläntien suunnassa autokatokset tai tallit on sijoitettava yhtenäiseksi massaksi melua vastaan. Kuitinmäentienpuoliselta julkisivulta vaaditaan 34 db:n ääneneristys, jotta asuntojen melun ohjearvot eivät ylity. Parvekkeet on suojattava melulta mm. lasituksin. Meluselvitys on tämän selostuksen liitteenä. Asemakaavan muutoksella ei vaikutusta alueen nimistöön. 4.5 Maaperä Alue on pääosin normaalisti rakennettavaa (2) moreeni- ja kallioaluetta mutta alueen pohjoisosalla esiintyy myös paaluperustusta vaativaa aluetta. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Alueelta poistuu noin 30 työpaikkaa (v. 2006). Alueella tulee laskennallisesti noin 60 asukasta. Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset kaupunkirakenteen tiivistämiselle ja kaupunkikuvan kohentamiselle. Pääosin yksikerroksisen toimistotalon kohdalle, nykyisen kaavan mukaiselle toimistotalotontille, jolle sallitaan rakentaminen kolmeen kerrokseen, mahdollistetaan III - VI-kerroksisten asuinkerrostalojen rakentaminen. Suunnitellut asuinkerrostalot asettuvat jatkamaan Piispansillalta alkavaa asuinkerrostalojen muodostamaa katunäkymää. Kortteli sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävässä paikassa erityisesti tarkasteltuna Piispansillalta itään, koska Kuitinmäentie kaartuu loivasti pitkällä matkalla.

7 7(9) Piispankyläntien puoleiselle rajalle tulee autokatoksia, joiden katot tulee toteuttaa viherkattoina. Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittävää lisäystä liikennemäärään. Muutoin asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille Espoon kaavoituskatsauksen syksy 2008 myötä. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta tiedotetaan kirjeellä maanomistajille ja muille tahoille joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi lähetetään ilmoitus naapurikiinteistöjen maanomistajille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla ( Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupungin valtuusto. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen.

8 8(9) 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutoksen laatimiskuluja peritään maksuluokan III mukaan, yhteensä kuulutus kustannuksineen Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä arkkitehtitoimisto L-N Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Janne Marttinen. 7.4 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto KP Nähtävillä MRA 30 :n mukaan KSL Nähtävillä MRA 27 :n mukaan KSL

9 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Janne Marttinen Asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö