Asemakaavan muutos 60. kaupunginosa, Laaksolahti Osa korttelia Asemakaavan muutoksen selostus

Transkriptio

1 1 (10) Asianumero 4081/ /2014 Aluenumero Jupperi I Asemakaavan muutos 60. kaupunginosa, Laaksolahti Osa korttelia Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä maaliskuuta 2017 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Laaksolahdessa Jupperinmetsän eteläpuolella osoitteessa Yhteistuvantie 6. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi

2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 9 Sivu LIITTEET: Liite 2 Havainnekuva 1:1000 Liite 3 Liikenteen tavoiteverkko 1: Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) sekä selostus liitteineen.

3 3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue sijaitsee rakennetun pientaloalueen keskellä lähellä Jupperinmetsän lähivirkistysaluetta. Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1954 valmistunut, kerrosalaltaan noin 250 m 2 kokoinen yhteistuparakennus. Rakennusta on käytetty erilaisten yhteistilaisuuksien pitopaikkana. Viime vuosina rakennuksen käyttö on ollut vähäistä. Rakennusoikeutta on käyttämättä noin 750 k- m 2. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Katualue on päällystämätön. Suunnittelualueen pinta-ala on noin m 2. Alueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeus määritellään tehokkuuden e=0.25 mukaan, joka tarkoittaa noin 850 k-m 2. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi (II). Kaavamuutoksen hakijana on alueen maanomistaja Jupperin Yhteistupayhdistys ry. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on varattu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

4 4 (10) Asemakaava Alueella on voimassa Jupperi I asemakaava (lainvoimainen ). Kiinteistö 2:326 on siinä osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuuden e=0.30 mukaan, joka tarkoittaa rakennusoikeutena k-m 2. Kerrosluku on kaksi (II). Rakentamisen tulee sijoittua vähintään kuuden metrin etäisyydelle Yhteistuvantiestä Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu sitova tonttijako, joka on hyväksytty Kiinteistöä 2:326 ei ole kuitenkaan lohkottu omaksi tontiksi Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee rakennetun pientaloalueen keskellä lähellä Jupperinmetsän lähivirkistysaluetta. Alueella sijaitsee vuonna 1954 valmistunut, kerrosalaltaan noin 250 m 2 kokoinen yhteistuparakennus. Rakennusta on käytetty erilaisten yhteistilaisuuksien pitopaikkana. Viime vuosina rakennuksen käyttö on ollut vähäistä. Rakennuksessa on homeongelmia eivätkä tilat vastaa toiminnallisesti tai teknisesti tämän päivän tarpeita. Suunnittelualueen läheisyydessä on pääasiassa erillispientalojen korttelialuetta, joissa tehokkuudet vaihtelevat e=0.2 ja e=0.3 välillä. Yhteistuvantien pohjois-puolella on rivitalokortteli, jonka tehokkuus on muusta alueesta poikkeava e=0.4. Kaavamuutosalueen omistaa Jupperin Yhteistupayhdistys ry. Maankäyttö Alue on rakentunut kaavan mukaisesti yleisten rakennusten korttelialueeksi. Tontti on kuitenkin vajaasti rakennettu ja rakennusoikeudesta (1 020 k-m 2 ) on käyttämättä noin 750 k-m 2. Tontti rajautuu lännessä ja pohjoisessa katuun. Muilta sivuilta tontti rajautuu erillispientalokortteliin. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueen läheisyydessä on erillispientalokortteleita, joissa asumiseen saa käyttää enintään 2/3 tehokkuusluvun mukaisesta rakennusoikeudesta. Loppuosa, kuitenkin enintään 1/3 saadaan käyttää liike-, työ- ja toimistotilana, jotka eivät aiheuta haittaa asumiselle. Yhdyskuntarakenne Laaksolahden kaupunginosa on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta palveluineen. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Laaksolahdessa Yhteistuvantie-nimisen kadun varrella. Yhteistuvantie on päättyvä tonttikatu Laaksolahdentien pohjoispäässä, noin 150 metriä Pitkäjärventien eteläpuolella. Laaksolahdentie on paikallinen kokoojakatu joka yhdistää Pitkäjärventien ja Lähderannantien. Keskimääräinen arki-

5 5 (10) vuorokausiliikenne Pitkäjärventien ja Laaksolahdentien liittymässä on noin 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa (2016). Jalankulku ja pyöräily Yhteistuvantie on sorapäällysteinen katu, eikä sen varrella ole jalankulku- tai pyöräilytietä. Ajantasainen asemakaava mahdollistaa polkupyöräilylle ja jalankululle varatun kadunpätkän Yhteistuvantien eteläpäähän yhdistyen Ylänkötielle. Tätä yhteyttä ei ole rakennettu. Laaksolahdentien itäpuolta kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie. Pitkäjärventien varressa jalankulku- ja pyöräilytie kulkee molemmin puolin katua. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueelle saavutaan sekä pohjoisesta että etelästä Laaksolahdentietä pitkin. Laaksolahdentie yhdistyy pohjoisessa Pitkäjärventiehen ja toisessa päässä Lähderannantiehen. Laaksolahdentieltä pääsee myös parista kohdasta Riihiniityntielle, joka johtaa lopulta Turuntielle. Paikoitus on järjestetty tontilla. Lähimmät yleiset pysäköintipaikat ovat suunnittelualueen lounaispuolella Ylänkötien varressa ja koillispuolella Riihiniityntien pohjoispäässä. Julkinen liikenne Lähin bussipysäkki sijaitsee Laaksolahdentiellä (Palokunnanpuisto E1462). Pysäkkiä liikennöivät seuraavat linjat: 214 Jupperi - Leppävaara 215 Lähderanta - Leppävaara 218 Jupperi - Elielinaukio Pitkäjärventiellä noin 350 metrin päässä on Kaivosmiehentie-pysäkkipari jota palvelevat seuraavat linjat: 15 Jupperi - Otaniemi 214 Jupperi - Leppävaara 215A Högnas - Leppävaara 217 Jupperi - Elielinaukio 218 Jupperi - Elielinaukio 321 Vanhakartano - Elielinaukio 565 Vantaankoski Espoon keskus Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat lähderannassa noin 2,5 km päässä kaavamuutosalueesta. Liikerakentamista on kaavoitettu Pitkäjärventien ja Riihiniityntien risteyksen tuntumaan noin 600 m päähän kaavamuutosalueesta, mutta alue on vielä rakentamaton. Lähin päiväkoti, alakoulu sekä kirjasto sijaitsevat noin 600 m päässä Veinissä. Alueen lähellä on tällä hetkellä kaksi toteutumatonta yleisten rakennusten tonttia, jotka ovat kaupungin omistuksessa Luonnonolosuhteet Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka, joka kulkee Yhteistuvantie -nimisellä katualueella. Tontille tuleva vesijohto tulee naapurikiinteistön kautta ilman rasitesopimusta. Katualue on päällystämätön. Suunnittelualueen reunoilla kasvaa puita. Alueen maaperä on luoteiskulman kalliota lukuun ottamatta moreenia (kuva seuraavalla sivulla). Alue on rakennettavuudeltaan luokiteltu normaalisti rakennettavaksi (luokka 2). Maanpinnan korkeusasema vaihtelee ja välillä.

6 6 (10) Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Kuva: Ote maaperäkartasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. Espoon kaupunginmuseo on suorittanut alueella katselmuksen Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa Jupperin yhteistuvan purkamiseen. Rakennuksella ei ole sellaista rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista tai kaupunkikuvallista merkitystä, jonka takia se pitäisi säilyttää. Alue kuuluu lentomelun lievealueeseen. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja vastataan kysyntään pienemmistä erillispientaloista ja paritaloista. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi mielipidettä, jotka tulivat rajanaapureilta. Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinrakentaminen nykyiselle yleisten rakennusten korttelialueelle. Kaavamuutoksella alue liitetään luontevaksi osaksi muuta ympäristöä. Kaavamuutosalueen läheisyydessä on tällä hetkellä kaksi toteutumatonta yleisten rakennusten tonttia. Ennen kaavamuutoksen laadinnan aloittamista on selvitetty tarvettä nykyisen tontin säilyttämiseen yleisten rakennusten korttelialueena. On katsottu, että tontin koko ja rakennusoikeus eivät ole riittävät sosiaalija terveystoimen eikä sivistystoimen tarpeisiin ja alue on muutettavissa asumiseen. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2. Kokonaiskerrosala on 860 k-m 2., joka vastaa tehokkuutta e=0.25.

7 7 (10) Asemakaavan muutoksen myötä alueelta häviää k-m 2 yleisille rakennuksille tarkoitettua rakennusoikeutta. Asuinrakentamiseen tarkoitettu rakennusoikeus kasvaa 860 k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Kortteli on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuuden e=0.25 mukaan. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi (II). Alueella sallitaan asuntoon liittyvät työtilat, jotka eivät aiheuta haittaa asumiselle. Työtilojen määrä saa olla enintään 20 % kaavan sallimasta rakennusoikeudesta. Kaavaan on merkitty rakennusalan raja. Luoteiskulmassa sijaitseva kallio on merkitty istutettavaksi tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettäväksi alueen osaksi, jolle saa sijoittaa leikki- ja oleskelualueen. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Asuinrakennusten ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee olla vähintään 30 db. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m 3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto Liikenne Asemakaavan muutos ei aiheuta muutoksia katuverkkoon. Ajoneuvoliittymä Yhteistuvantieltä tontille pysyy samassa paikassa kuin nykytilanteessa. Pysäköinti järjestetään tontilla Yhdyskuntatekninen huolto 4.4 Ympäristön häiriötekijät Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä Pitkäjärventiellä vuodelle 2035 on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (Kehä II jatke toteutettu) tai ajoneuvoa vuorokaudessa (ei Kehä II:n jatketta). Alueen yleinen pysäköinti pysynee nykytilanteen kaltaisena. Asemakaavan katualueen leveys Yhteistuvantiellä mahdollistaa kadunvarsipysäköinnin toteuttamisen jos sellaiselle koetaan tulevaisuudessa tarvetta. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Putket ja johdot kulkevat Yhteistuvantiellä. Yhteistuvantie on päällystämätön. Alue kuuluu lentomelun lievealueeseen, jota varten kaavassa on melumääräys. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Rakentamisen myötä alue muuttuu luontevaksi osaksi muuta ympäristöä. Alueelta poistuu yleisille rakennuksille varattu tontti, mutta kaavamuutosalueen läheisyydessä on kaksi rakentamatonta y-tonttia. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksen vaikutus tulee olemaan liikenteellisesti hyvin vähäinen. Yhteistuvantie ja liittymän paikka tontille säilyvät ennallaan sekä pysäköinti järjestetään edelleen tontilla.

8 8 (10) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksen sallimat pientalot tuottavat liikennettä eri tavalla kuin tontilla oleva yhteistupa. Pientalot tuottavat liikennettä useammin mutta lukumäärällisesti vähän. Yhteistuvan tyyppinen toiminta tuo enemmänkin liikennepiikkejä, jolloin liikennettä on satunnaisesti mutta kerralla mahdollisesti hyvinkin paljon. Vaikutukset luontoon ja maisemaan jäävät vähäisiksi, sillä alue on jo nykyisin osittain rakennettu. Alueelta tullaan todennäköisesti kaatamaan osa puista uuden rakentamisen myötä. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavamuutoksen myötä tontilla sijainnut, asukkaiden kokoontumis- ja juhlatilana toiminut yhteistupa poistuu. Yhteistuvan käyttö on ollut viime vuosina vähäistä, jolloin vaikutukset eivät ole niin merkittävät. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä Sopimukset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Valmistelussa on ollut mukana maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen.

9 9 (10) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Ksj (OAS) Nähtävillä MRA 30 Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä. Mielipiteissä otettiin kantaa rakentamisen tehokkuuteen, asuntojen lukumäärään, johtojen sijaintiin, aitaamiseen ja rakennusten etäisyyteen tontin rajasta Ksl (Kaavaehdotus) Nähtävillä MRA 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja