Viherlaakso eteläinen Asemakaavan muutos 61. kaupunginosa, Viherlaakso Kortteli tontti 2

Transkriptio

1 1 (14) Asianumero 1407/ /2015 Aluenumero Viherlaakso eteläinen Asemakaavan muutos 61. kaupunginosa, Viherlaakso Kortteli tontti 2 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31. päivänä tammikuuta 2018 päivättyä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Viherlaaksossa Kavallinmäen alueella osoitteessa Helsingintie 54. Suunnittelualue käsittää korttelissa olevan liikerakennusten tontin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Markus Pasanen Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi puh puh

2 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...12 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake

3 3 (14) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava / asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen.

4 4 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueen tontti sijaitsee Kavallinmäen pientaloalueen keskellä Helsingintien varrella korttelissa Tontilla on nykyisin 1957 valmistunut Elannon vanha liikerakennus, kaksi 1995 valmistunutta asuinrakennusta, joista toisessa on kaksi asuntoa ja toisessa yksi asunto. Lisäksi tontilla sijatsee 1996 valmistuntu talousrakennus. Ajo tontille tapahtuu Helsingintien kautta. Tontin itäosassa, Helsingintien suuntaan on asfaltoitu paikoitusalue. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Tavoitteena on muuttaa liikerakennusten (AL) korttelialueen tontti erillispientalojen (AO) tontiksi. Tontilla sijaitsevan liikerakennuksen myymäläosa on merkitty kaavaehdotuksessa suojeltavaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa ja jonka julkisivujen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennusoikeus merkitään tehokkuusluvulla e=0.20 (463 k-m 2 ). Lisäksi suojeltavan rakennuksen rakennusoikeus merkitään rakennusoikeusluvulla (150). Suurin sallittu kerrosluku on II (kaksi). Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 2315 m 2. Asuinrakentamisen kokonaiskerrosala on noin 613 k-m 2. Liikerakennusoikeutta kaavamuutoksella alueelta poistuu noin 695 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus pienenee noin 80 k-m Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta on hakenut korttelin tontin 2 omistaja Viherlaakson kiinteistöpalvelu Oy. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

5 5 (14) Yleiskaava Alueen luoteispuolelle on merkitty viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa alueen läheisyyteen on merkitty joukkoliikenteen vaihtopaikka sekä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen yhteysväli. Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on varattu asuntoalueeksi, joka rajoittuu itäpuolella yksiajorataiseen päätiehen, pääkatuun tai alueelliseen kokoojakatuun Asemakaava Alueella on voimassa Viherlaakso eteläinen asemakaava (lainvoimainen ). Korttelin tontti 2 on siinä osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jonka tehokkuusluku on e=0.30 (695 k-m2). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin poikki on osoitettu viemäriä ja avo-ojaa varten varattava alue. Tontin ja katualueen rajalle on suurimmalta osin merkitty alue, jolta ei saa järjestää tonttiliittymää. Pääasiallisesti maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa kaksikerroksisiin rakennuksiin. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap/asunto ja lisäksi 1 ap myymälä-, liike ja toimistokerrosalan 50 m2 kohti. Alueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Viherlaaksossa Kavallinmäen alueella osoitteessa Helsingintie 54. Suunnittelualue käsittää korttelissa olevan liikerakennusten tontin (noin 2315 m 2 ). Tontilla on nykyisin luvulla valmistunut liikerakennus ja 1990-luvulla valmistuneet varastorakennus sekä kaksi asuinrakennusta. Korttelin muut tontit ovat asemakaavassa pientalojen korttelialuetta, jossa rakentaminen on pääosin tapahtunut luvuilla. Kaavamuutosalueen tontin lähinaapureissa on myös 2010-luvulla rakennettuja pientaloja. Myös muu lähiympäristön rakennuskanta koostuu kaksikerroksisista luvuilla rakennetuista asuinpientaloista. Tontti rajoittuu itäpuolella Helsingintiehen, jota kautta on ajo tontille. Asfaltoitu pihapaikoitus sijaitsee tontin Helsingintien puoleisella osalla. Viherlaakson keskustaan on matkaa alle kilometri Maanomistus Korttelin tontin 2 omistaa Viherlaakson Kiinteistöpalvelu Oy.

6 6 (14) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on rakentunut osin asemakaavan ja osin poikkeamispäätöksen mukaisesti. Alueella sijaitsee vuonna 1957 valmistunut yksikerroksinen liikerakennus (noin 300 k-m 2 ), jossa on sijainnut yksi asunto. Poikkeamispäätökseen perustuen on luvun puolessa välissä tontille valmistunut yksikerroksinen varasto (noin 30 k-m 2 ) sekä kaksi kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa toisessa on kaksi asuntoa. Asuinrakennusten koot ovat noin 106 k-m 2 ja noin 189 k-m 2. Suunnittelualueen lähiympäristössä on kaksikerroksisia eri vuosikymmeninä valmistunneita asuinpientaloja. Vanhimmat 1950-luvulta ja uusimmat 2010-luvulta. Valtaosa rakennuksista on luvuilta. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella sijaitsevassa liikerakennuksessa toimii sähkötarvikevarasto ja varastomyynti työllistäen yhden henkilön. Yrityksellä on myös toinen toimipaikka pääkaupunkiseudulla. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue rajautuu Helsingintiehen idässä. Etelä-, länsi- ja pohjoisosaltaan alue rajautuu pientalotontteihin. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu itäosaltaan Helsingintiehen. Turuntie sijaitsee vajaa 500 metriä suunnittelualueen pohjoispuolella. Turuntien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (v.2015). Helsingintien liikennemäärä on noin (v.2015) ajoneuvoa vuorokaudessa.

7 7 (14) Kuva: Ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkko (11/2017) Espoon kaupunki Jalankulku ja pyöräily Turuntieltä kohti suunnittelualuetta, Helsingintien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Suunnittelualueen eteläpäässä lännenpuoleinen jalankulku- ja pyöräilytie muuttuu jalankulkutieksi.

8 Kuva: Jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkko Espoon kaupunki 8 (14)

9 9 (14) Kuva: Ote pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Kulku alueelle tapahtuu Helsingintieltä, tontin koilliskulmasta. Pysäköinti on järjestetty maantasopysäköintinä tontilla. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleistä pysäköintiä eikä kadunvarsipaikkoja. Julkinen liikenne Alueen joukkoliikenteen on kohtalainen. Lähin pysäkki sijaitsee aivan suunnitelualueen vieressä Helsingintien varrella. Pysäkkiä liikennöivät seuraavat linjat: 15 Otaniemi Jupperi 224 Kulovalkea - Leppävaara 548 Jupperi - Tapiola Palvelut Lähimmät päiväkoti ja koulu, terveysasema sekä kaupalliset palvelut sijaitsevat reilun puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta Viherlaakson keskustan suunnassa. Laajemmat kaupalliset palvelut sijaitsevat Leppävaarassa. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Johdot ja kaapelit kulkevat pääasiassa katualueella. Tontin poikki asemakaavassa osoitetulla johtovarausalueella ei ole olemassaolevaa vesihuoltoa. Johtovarausalue on Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) lausunnon mukaan tarpeeton vesihuollon kannalta Luonnonolosuhteet Kaavamuutosalueen tontti on rakennettavuusluokituksen mukaan normaalisti rakennettavaa maaperää, moreenia, jonka päällä on silttiä ja savea.

10 10 (14) Ote maaperäkartasta; Webmap, Espoon kaupunki 11/ Suojelukohteet Kaupunginmuseo katsoo, että kiinteistöllä olevalla liikerakennuksella on merkittävää kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa esimerkkinä osuusliikkeen 1950-luvun lopun liikerakentamisesta. Rakennuksella on myös kaupunkikuvallista arvoa näkyvällä paikalla Helsingintien varrella sekä paikallishistoriallista merkitystä osana Viherlaakson lähihistoriaa Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on Helsingintien aiheuttama liikennemelu. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan, kiinteistön omistajan tavoitteena on purkaa vanha liikerakennus ja rakentaa tilalle asuinrakennuksia. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Muutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta alueella, jolla on kunnallistekniikka ja palvelut olemassa. Asemakaavamuutoksen vahvistuessa asemakaava mahdollistaa useamman asunnon rakentamisen alueelle. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 2315 m 2. Tehokkuusluvulla laskettu kerrosala on noin 463 k-m 2.. Lisäksi tontilla on suojeltava rakennus, jonka kerrosala on rakennuksen seinien ulkomitoin arvioituna noin 150 k-m 2. Kokonaiskerrosala on tällöin noin 613 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus pienenee noin 80 k-m 2..

11 11 (14) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakennusten (AL) korttelialueen tontti erillispientalojen (AO) tontiksi. Tontilla sijaitsevan liikerakennuksen myymäläosa on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa ja jonka julkisivujen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Suojeltavan rakennuksen rakennusoikeus osoitetaan rakennusoikeusluvulla (150). Muutoin tontin rakennusoikeus merkitään tehokkuusluvulla e=0.20 (463 k-m2). Suurin sallittu kerrosluku on II (kaksi). Ajoliittymäkielto säilyy ennallaan tontin Helsingintien puoleisella rajalla noin 30 metrin matkalla. Viemäriä ja avo-ojaa varten varattu alue tontilla poistetaan tarpeettomana. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap / asunto. Kaavaan osoitetaan määräys hulevesienhallinnasta sekä melumääräys leikkija oleskelualueiden sijoittamisesta melukatveeseen Liikenne Kulku alueelle tulee jatkossakin tapahtumaan Helsingintieltä, tontin koilliskulmasta. Pysäköinti on järjestetty maantasopysäköintinä tontin koillisosassa. Helsingintien itäosa jalankulku- ja pyörätie on osoitetty pyöräilyn tavoiteverkossa vuodelle 2050 pyöräilyn pääreitiksi. Autopaikkona on rakennettava vähintään: 2 ap/asunto Pyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp/30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp/asunto Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät ovat Helsingintiellä vuonna 2035 noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Helsingintie on alueellinen kokoojakatu ja lähistön tonttikadut ovat kapeita, joten kadunvarsipaikkojen osoittaminen kadunvarsiin on haastavaa Yhdyskuntatekninen huolto Viemäriä ja avo-ojaa varten varattu alue tontilla poistetaan tarpeettomana Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) lausunnon perusteella. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Tontilla sijatsevan liikerakennuksen myymäläosa on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa ja jonka julkisivujen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Suojeltavan rakennuksen rakennusoikeus osoitetaan rakennusoikeusluvulla (150). 4.5 Ympäristön häiriötekijät Helsingintien liikenne aiheuttaa melua alueelle. Alueelle on laadittu meluselvitys, jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräys. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksen myötä asuinpientalovaltaiselta suunnittelualueelta poistuu myymälätilaa. Tilalle mahdollistuu asuinpientalorakentaminen ja luo siten yhtenäistä kaupunkikuvaa. Asemakaavan toteutuminen muuttaa maisemaa hoidetummaksi, kun sähkötarvikkeiden varastomyynnin tavaraa ja kalustoa poistuu tontilta. Yrityksellä on toinen toimipaikka pääkaupunkiseudulla.

12 12 (14) 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. Ajoyhteys tontille tulee jatkossa tapahtumaan samasta paikasta kuin nykyään, joten uusia liittymä- tai muita järjestelyitä ei tarvita. Korttelin lisärakentaminen ei mahdollista niin montaa asuntoa, että niiden tuottama autoliikenne olisi millään tavalla merkittävää alueen liikenneverkolle. 5.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Rakennusaikana aiheutuu jonkin verran melua yms. häiriötä, mutta haitta on tilapäinen. Laadukkaalla täydennysrakentamisella on yleisesti ottaen paljon positiivisia vaikutuksia alueen arvoon ja imagoon. 5.4 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutosratkaisulla ei ole merkittäviä kaavataloudellisia vaikutuksia kaupungin kannalta. Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Rakentamisen aikataulusta vastaa maanomistaja. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä ja toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen hakemus on päivätty Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Sopimukset Tonttiyksikkö on ilmoittanut, ettei asemakaavan muutos edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä sekä liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinöörit Ross Snell ja Markus Pasanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kaavamuutoshakemus

13 13 (14) Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) Kuulutus kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä. Lausuntoja saatiin yksi ja kannanottoja saatiin yksi. Espoon kaupunginmuseon näkemyksen mukaan tontin liikerakennukseen liittyy MRL 54 :n mukaisia arvoja, jotka tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti kannanotossaan tontin poikki asemakaavassa osoitettu johtovarausalue on tarpeeton vesihuollon kannalta Asemakaavaehdotuksen kaavakarttaan on tontilla sijaitsevan liikerakennuksen myymäläosaan osoitettu suojeltavan rakennuksen merkintä sr-1: Suojeltava rakennus. Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka julkisivujen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Asemakaavassa ei säilytetä ko. tontin poikki osoitettua viemäriä- ja avo-ojaa varten varattavaa aluetta Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme lausuntoa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti nykyisen asemakaavan johtovarausalueen olevan tarpeeton. Aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Espoon kaupunginmuseo ilmoitti asemakaavan muutoksessa museon näkemykset otetun hyvin huomioon ja rakennus on suojeltu merkinnällä sr-1. Eikä heillä ole muuta huomautettavaa. Caruna Espoo Oy ilmoitti kaava-alueella olevan heidän sähkönjakeluverkkoaan. Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä reitti. Ei ole muuta huomautettavaa. Caruna Espoo Oy toivoo saavansa tiedoksi, kun kaava on vahvistettu. Lausuntojen perusteella ei tullut muutoksia kaavakarttaan Kaupunkisuunnittlulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen.

14 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja