Vaiheittainen asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (10) Asianumero 5441/ /2017 Aluenumero VK Kivenlahti IA Vaiheittainen asemakaavan muutos 34. kaupunginosa, Espoonlahti Korttelit 34014, 34017, 34026, 34027, 34063, osa korttelia sekä katu- ja torialueet Vaiheittainen asemakaavan muutos Vaiheittaisten asemakaavan muutosten selostus, joka koskee 25. päivänä tammikuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittuja asemakaavakarttoja, piirustusnumerot Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kivenlahden keskustassa Kivenlahdenkadun, Merivirran, Meriusvan ja Meripoijun rajaamalla alueella, tulevan Kivenlahden metroaseman läheisyydessä. Suunnittelualue jakautuu viiteen eri vaiheittaiseen asemakaavan muutokseen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaupungin Internet-sivuilla ja kiinteistöjen omistajille lähetetyllä päivätyllä kuulemiskirjeellä.

2 2 (10) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Miika Ruokonen etunimi.sukunimi@espoo.fi Outi Reitmaa

3 3 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus... 6 Maanomistus... 6 Suojelukohteet ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake (lisätään hyväksymisvaiheessa) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu vaiheittainen asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

4 4 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kivenlahden keskustassa tulevan metroaseman läheisyydessä keskimäärin alle 200 metrin etäisyydellä sen sisäänkäynneistä. Alueen rakennuskanta koostuu pääosin neljä- ja viisikerroksisista asuinkerrostaloista ja kahdesta kerroksisesta asuintornitalosta sekä julkisista ja kaupallisista palveluista. Alueen pysäköinti on toteutettu pääasiassa avopysäköintinä Kivenlahdentien ja Meripoijun välissä sijaitseville autopaikkojen korttelialueille sekä korttelissa sijaitsevaan pysäköintilaitokseen. Nykyisin voimassa olevassa tilanteessa kaavamääräysten mukaisista autopaikoista on toteutunut usean kiinteistön osalta vain %. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 50 :n 2 momentin mukaisesti asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain. Vaiheittaisella asemakaavan muutoksella muutetaan alueen pysäköintimääräyksiä yhtenäisiksi, ja kaavamuutoksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Kivenlahden suunnittelualue jakautuu viiteen eri vaiheittaiseen asemakaavan muutokseen. Vaiheittaisilla asemakaavan muutoksilla muutetaan alueen asumisen pysäköintimääräyksiä vastamaan kaupungin pysäköintitavoitteita keskusta-alueilla. Voimassa olevien asemakaavojen pysäköintimääräystä muutetaan toteutettavien autopaikkojen vähimmäismäärän osalta nykyistä lievemmäksi seuraavasti: - Nykyinen määräys: 1 ap / asunto, kuitenkin vähintään 1 ap / 85 k-m 2 - Uusi määräys: 1 ap / 130 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutokset ovat lähteneet liikkeelle kaupungin aloitteesta päivittää alueen pysäköintimääräyksiä. Tarve määräysten muuttamiselle on ilmennyt vireillä olevan Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoitukseen yhteydessä, kun metroaseman läntisen sisäänkäynnin läheisyydessä osa asukkaiden nykyisistä pysäköintipaikoista on jäämässä metrokeskuksen toimintojen alle, ja näitä autopaikkoja on sijoitettava muualle. Espoon kaupunki käy erillisiä neuvotteluja asukkaiden autopaikkojen korvaamisesta. Huomattava osa nyt suunnittelun kohteena olevan alueen asunto- ja kiinteistöyhtiöistä on ilmaissut metrokeskuksen kaavoituksen yhteydessä kiinnostuksensa kiinteistöjensä täydennysrakentamiseen. Asemakaavan muutosten vireilletulosta on tiedotettu kaupungin Internet-sivuilla MRA 30 :n mukainen kuuleminen on järjestetty lähetetyillä kuulemiskirjeillä. Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C) sekä asuntoalueeksi (A). Osa-alueesta on osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu raideliikenteen linjavaraus.

5 5 (10) Nyt laadittavat asemakaavan muutokset ovat voimassa olevan yleiskaavan mukaisia. Kuva 1: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon kaupunki 1/ Asemakaava Kortteleissa ja on voimassa Kivenlahti I A asemakaava (411400), joka on saanut lainvoiman Kortteleissa ja on voimassa kolme Kivenlahti I A asemakaavan muutosta (411405, , ) vuosilta Korttelissa ja on voimassa Kivenlahti I A asemakaavan muutos (hyväksytty ). Alueella on voimassa myös maanalainen asemakaava Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli (940100), joka on hyväksytty Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueita, yhdistettyjä asuin- ja liikerakennusten korttelialueita sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueiden rakennusoikeus on esitetty kerrosneliömetreinä. Koko alueen asumista koskeva pysäköintimääräys on voimassa olevissa asemakaavoissa yksi autopaikka asuntoa kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka asuinkerrosalan 85 k-m 2 kohti. Kuva 2: Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon kaupunki 1/2018.

6 6 (10) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Alueelle on laadittu tonttijako ja osa tonteista on muodostettu tonttijaon mukaisesti Rakennuskiellot Asemakaava-alueilla ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kivenlahden keskustassa, tulevan metroaseman läheisyydessä. Alueen keskustamainen rakennuskanta koostuu pääosin neljäviisi kerroksisista lamellikerrostaloista sekä kahdesta kerroksisesta asuintornitalosta. Kivenlahden lähiö on rakentunut Kivenlahdentien ja merenrannan väliselle alueelle 1970-luvulta lähtien. Asuinkerrostalojen lisäksi alueella sijaitsee Kivenlahden terveysasema, kirjasto, nuorisotilat sekä alueen kaupallisia palveluita. Alueen pysäköinti on toteutettu avopysäköintinä kortteleissa ja sijaitsevilla autopaikkojen korttelialueilla sekä alueella sijaitsevissa kahdessa pysäköintilaitoksessa. Lisäksi suunnittelualueen vieressä, korttelissa on tuore pysäköintilaitoksen mahdollistava asemakaava. Suunnittelualueen pohjoispuoli tulee muuttumaan voimakkaasti tulevan metroaseman ja vireillä olevan Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan myötä. Suunnittelualue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Merivirtaa ja Kivenlahdenkatua pitkin pääsee kulkemaan Kivenlahdentielle ja sitä kautta Länsiväylälle. Alueella kulkee myös useita linja-autolinjoja. Jalankulku- ja pyöräilyliikenne ohjautuu alueelle kahden niille varatun kevyenliikenteen kadun kautta. Merenkäynti ja Lainepolku toimivat kevyenliikenteen yhteyksinä Kivenlahden keskusta-alueen ja ranta-alueen välillä. Lisäksi alueen kokoojakatujen varrelle on rakennettu kevyenliikenteen väyliä. Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa. Yleisten rakennusten korttelialue ja ympäröivät katualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Erityistoiminnat Suunnittelualue sijaitsee tulevan Kivenlahden metroaseman ja sen sisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä. Suojelukohteet Asemakaava-alueella ei ole suojelukohteita.

7 7 (10) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin yleisenä tavoitteena on tehostaa maankäyttöä metroasemien läheisyydessä luomalla kaavoituksen kautta edellytyksiä sekä uudis- että täydennysrakentamiselle. Kivenlahden kasvaessa myös pysäköintipaikkojen määrä ja samalla paine tehokkaiden pysäköintiratkaisujen käyttöön kasvaa. Vaiheittaisten asemakaavan muutosten tavoitteena on muuttaa kaava-alueen asumista koskevat pysäköintimääräykset vastaamaan kaupungin pysäköintiohjetta Kivenlahden keskustaalueella ja siten helpottaa alueen täydennysrakentamista. 3.2 Osallisten tavoitteet Käytyjen keskustelujen perusteella ainakin osa alueen asunto-osakeyhtiöistä toivoo helpotusta nykyisiin pysäköintimääräyksiin luomaan edellytyksiä täydennysrakentamista varten. Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavamuutoksista mennessä. Mielipiteitä saatiin yhteensä kuusi kappaletta, joista kolmessa oltiin huolissaan alueen pysäköintipaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Kolmessa mielipiteessä kannatettiin asemakaavan muutosta, kunhan metrokeskuksen alle jäävät pysäköintipaikat korvataan muualla. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Pysäköintipaikkojen ratkaiseminen Kivenlahden alueella on keskeinen osa tulevan metrokeskuksen asemakaavan toteutumista. Nyt kaavamuutosten kohteena olevien alueiden autopaikat on tarkoitus toteuttaa lähialueella keskitettyinä pysäköintiratkaisuina. Pysäköintimääräyksen keventämisellä helpotetaan asunto-osakeyhtiöiden täydennysrakentamisen pysäköinnin ratkaisemista sekä voimassa olevan kaavan mukaisten toteuttamattomien että täydennysrakentamisen tuomien uusien autopaikkojen osalta. Kaavamuutosten myötä vaadittavien, kaavanmukaisten autopaikkojen kokonaismäärä vähenee. Kaavamääräyksellä ei määrätä autopaikkojen enimmäismäärästä. Koko suunnittelualueella alueen pysäköintimääräystä muutetaan asuinrakennusten osalta siten, että autopaikkoja on rakennettava yksi autopaikka / 130 asuinkerrosneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asuntoa kohti. Koska alueella muutetaan vain asumisen pysäköintimääräystä, muutos laaditaan vaiheittaisena asemakaavan muutoksena koskien ainoastaan kyseistä asiakokonaisuutta. Kaikilta muilta osiltaan alueen voimassa olevien asemakaavojen merkinnät ja määräykset säilyvät ennallaan. Asemakaavan muutoksilla ei ole näin ollen vaikutusta muun muassa alueen rakennusoikeuteen. 4.2 Mitoitus Kaava-alue koostuu viidestä erillisestä vaiheittaisesta asemakaavan muutoksesta. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2, ja se on jakautunut vaiheasemakaavojen osalta seuraavasti: - VK4001: m 2 - VK4002: m 2 - VK4003: m 2 - VK4004: m 2 - VK4005: m 2

8 8 (10) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Pysäköintimääräyksen muuttaminen helpottaa kaava-alueen täydennysrakentamista tulevaisuudessa, koska asunto-osakeyhtiöiden ei tarvitse toteuttaa nykyisen kaavan mukaista määrää rasitepaikkoja mahdollisen tulevan rakennusluvan yhteydessä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Osa suunnittelualueen pysäköintipaikoista jää tulevan metrokeskuksen alle. Kaupunki tulee korvaamaan nämä autopaikat toisaalla. Uusi kaavamääräys keventää huomattavasti alueella toteutettavien pysäköintipaikkojen lukumäärää voimassa oleviin asemakaavoihin verrattuna (Kuva 5.). Uusi määräys tulee käyttöön mahdollisen rakennusluvan yhteydessä. Olemassa olevien, toteutettujen rasitepaikkojen määrä ei vähene vaiheittaisten asemakaavan muutosten tultua voimaan. Metroaseman yhteyteen tullaan toteuttamaan lisäksi 600 uutta pyöräpysäköintipaikkaa, mikä tukee voimakkaasti kevyenliikenteen käyttöä alueella. Kuva 5. Uuden kaavamääräyksen mukaiset autopaikat tulevat voimaan mahdollisen rakennusluvan yhteydessä. 5.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan muutoksilla ei ole yksistään merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Kivenlahden alue tulee muuttumaan Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan myötä. 5.4 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asumisen pysäköintimääräyksen muuttamisella ei ole kaavataloudellisia vaikutuksia. Välillisesti muutokset vaikuttavat Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan kaavatalouteen uusien pysäköintijärjestelyjen myötä sekä tuleviin täydennysrakennushankkeisiin vähentämällä toteutettavien autopaikkojen määrää.

9 9 (10) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavojen mukaiset pysäköintimääräykset tulevat voimaan heti asemakaavan muutosten saatua lainvoiman. Uusien pysäköintimääräysten varsinainen käyttöönotto tapahtuu vasta mahdollisen rakennusluvan yhteydessä. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutosten vireilletulosta on tiedotettu kaupungin internetsivuilla Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosten vaikutusten ollessa vähäisiä, voidaan MRL 63.2 :n mukaisesti jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelma laatimatta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen on järjestetty kiinteistöille lähetetyllä päivätyllä kuulemiskirjeellä. Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet kaavoitusinsinööri Miika Ruokonen ja aluearkkitehti Outi Reitmaa. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kuulemiskirjeiden lähettäminen Vireilletulo MRA 30 :n mukainen kuuleminen Ksj (Ehdotus) Nähtävillä MRA 27 :n mukaan

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Miika Ruokonen Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja