Tuomarilan asema Asemakaavan muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Liikennealueet, muodostuu uusi kortteli 40358

Transkriptio

1 Asianumero 725/ /2015 Aluenumero Tuomarilan asema Asemakaavan muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Liikennealueet, muodostuu uusi kortteli Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 27. päivänä maaliskuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Tuomarilan vanhan asemarakennuksen ympäristössä, Rantaradan ja Tuomarilantien välissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman / valmisteluaineiston kuulutuksen yhteydessä

2 2 216 Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Antti Uusitupa etunimi.sukunimi@espoo.fi Roni Zein (liikenne) Marie Nyman (maisema)

3 3 (16) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 8

4 4 (16) 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 8 LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake (lisätään hyväksymisvaiheessa) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta ja määräykset) sekä selostus liitteineen.

5 5 (16) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Tuomarilan asema siihen liittyvine pihoineen on kapealla maa-alalla radan ja Tuomarilantien välissä. Radan pohjoispuolella on Kulovalkean asuinalue, joka on rakentunut pääosin 2000-luvulla. Tuomarilantien eteläpuolella oleva Tuomarilan alue koostuu eri vuosikymmeninä rakentuneista kerrostaloista ja laajemmasta pientaloalueesta. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tarkoitus on asemarakennuksen ja sen pihapiirin muuttaminen rautatiealueesta toimistokäyttöön. Asemakaavan muutoksella ei osoiteta uutta rakentamista. Suunnittelualueen laajuus on kokonaisuudessaan n m 2. Säilyvä asemarakennus on laajuudeltaan 135 k-m Suunnittelun vaiheet Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta vuonna Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä OAS oli nähtävillä Ehdotus nähtävillä LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014.

6 6 (16) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna Kuva 2: Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä, johon suunnittelualue on merkitty punaisella renkaalla. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (ruskea). Lisäksi suunnittelualueelle on merkitty päärata (musta viiva poikkiviivoin).

7 7 (16) Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Kuva 3: Ote Espoon pohjoisosien yleiskaavasta, osa I. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella renkaalla. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyvä laaja valkopohjainen alue on Kauniaisten kaupunkia. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa I alue on varattu raideliikenteen alueeksi (LR valkoisella pohjalla). Suunnittelualuetta vierustavat kerrostalovaltaiset asuntoalueet (AK tummanruskealla pohjalla) ja pientalovaltaisen asuntoalueet (AP vaaleanruskealla pohjalla). Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Suunnittelualueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Yleiskaavaluonnos on nähtävillä

8 8 (16) Asemakaava Asemakaavassa Tuomarila III, Kulovalkea ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset, alue (hyväksytty valtuustossa ) osoittavat asemarakennuksen ja pihapiirin rautatiealueeksi (LR). Asemarakennuksen itäpuolella on yleinen pysäköintialue, jolle voidaan sijoittaa asemarakennuksen tarvitsemat pysäköintipaikat (LP-1). Asemarakennus on merkitty suojeltavaksi (sr-1). Myös asemapuisto on suojeltu (s-1). Asemarakennuksen länsipuolella radan ja Tuomarilantien alittaa Tuomarilanportti-alikulku (a). Asemarakennuksen eteläpuolella on voimassa asemakaava Tuomarila II, alue (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Asemarakennuksen eteläpuolella kulkee katualueeksi osoitettu Tuomarilantie, jonka eteläpuolella on asuinkortteita. Kuva 4: Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja päätökset Suunnittelualueeseen liittyy Espoon kaupunkiradan nimellä tunnettu suunnitelma lisäraiteiden rakentamisesta välillä Leppävaara-Kauklahti sekä tämän mahdollistamasta lisääntyvästä lähijunaliikenteestä. Kaupunkiradan toteutuksen edellyttämä ratasuunnitelma on lainvoimainen.

9 9 (16) Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Rantarata ja Tuomarilan seisake ovat alueen keskeisin ja kuvaavin piirre. Itse kaava-alue on kooltaan pieni ja sijoittuu radan sekä Tuomarilantien väliin kapeana kaistaleena. Liikennetoimintojen lisäksi suunnittelualueen lähiympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta Maanomistus Asemarakennus siihen liittyvine piha-alueineen on yksityisessä omistuksessa. Rata-alue on valtion (Liikennevirasto) ja katu- ym. alueet Espoon kaupungin omistuksessa Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue ja sen välitön lähiympäristö ovat maankäytöltään painottuneet liikenteeseen: rautatiehen, katuihin sekä pysäköintialueisiin. Ainoa rakennus suunnittelualueella on Tuomarilan vanha asema. Hieman suunnittelualueen ulkopuolella on kerrostalokortteleita molemmin puolin rataa. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta ovat keskittyneet Tuomarilan vanhaan asemarakennukseen, johon on rakennusluvan mukaisesti toteutettu toimisto. Melko lähellä asemaa on runsaasti asuinrakentamista, minkä johdosta aseman ympäristö on junaliikenteen myötä vilkas. Yhdyskuntarakenne Alueen yhdyskuntarakenne tukeutuu vahvasti rataan ja liikenneyhteyksiin. Asuinrakentaminen on kerrostalovaltaista ja tehokkaampaa lähellä asemaa ja väljenee asemalta etäännyttäessä. Pääasiallisia maankäyttömuotoja ovat asuinkorttelit sekä erilaiset katu- ja liikennealueet. Kaupunki-/taajamakuva Ympäristön kaupunkikuva on hyvin vaihteleva. Keskeisin kiintopiste on Tuomarilan asema, jolla on voimakas kulttuurihistoriallinen ja paikalliseen identiteettiin liittyvä arvo. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tuomarilan asema sijaitsee Tuomarilantie-nimisen alueellisen kokoojakadun varressa. Tuomarilantie toimii yhteytenä Espoon keskuksen, Tuomarilan ja Kauniaisten välillä. Tuomarilantieltä on yhteys Turunväylälle Helsingin suuntaan, noin 500 metriä suunnittelualueesta itään. Ajoneuvoliikenteen Tavoiteverkko on esitetty alla olevassa Kuvassa 5.

10 10 (16) Kuva 5: Ote ajoneuvoliikenteen tavoiteverkosta Jalankulku ja pyöräily Tuomarilantien varressa kulkee noin 3,5 metriä leveä yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn yhteys Espoon keskuksen ja Kauniaisten suuntiin. Suunnittelualueen länsipuolella on kevyen liikenteen alikulkuyhteys radan pohjois- ja etäläpuolien yhdistämiseksi. Kevyen liikenteen tavoiteverkko on esitetty alla olevassa Kuvassa 6.

11 11 (16) Kuva 6: Ote kevyen liikenteen tavoiteverkosta Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueen liikenne tapahtuu Tuomarilantielle avautuvasta ajoliittymästä. Liittymä on yhteinen radan varren liityntäpysäköintialueen kanssa. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien julkisen liikenteen yhteyksien läheisyydessä suoraan Tuomarilan juna-asemalla. Lisäksi Tuomarilantietä on bussiyhteydet mm. Kauklahden sekä Helsingin ja Tapiolan suuntiin. Palvelut Suunnittelualueen lähiympäristössä on hyvin vähän muita kuin liikenteeseen liittyviä palveluita. Palvelut haetaan pääasiassa Espoon keskusta. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen äärellä. Asemakaavaalueella on kunnallistekniikkaan ym. liittyviä maanalaisia johtoja.

12 12 (16) Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on rakennettua, eikä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole luonnontilaisia kohteita Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Tuomarilan vanha asemarakennus sekä asemapiha on suojeltu nykyisessä asemakaavassa. Merkittävin häiriötekijä alueella on junaliikenteen ja tieliikenteen aiheuttama melu. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tuomarilan asemalla on kulttuurihistoriallista ja paikalliseen identiteettiin liittyvää arvoa, joten aseman ja sen arvokkaan piha-alueen säilyminen on tärkeä tavoite. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan tavoitteena on vaalia ympäristön laatua. Tavoitteena on osoittaa asemarakennus sellaiseen käyttöön, jossa asema pysyy ulkoisesti ennallaan sekä jatkuvan käytön ja ylläpidon myötä kunnossa. Mitoituksellisesti asemakaavaratkaisulla pyritään toteamaan nykytilanne. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavaratkaisulla osoitetaan asemarakennus pihapiireineen toimisto- ja asuinkäyttöön. Asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja nykytilanteen toteava. Tuomarilan vanha asemarakennus ja asemapiha säilyvät. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m 2. Kokonaiskerrosala on 135 k-m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa laskennallisesti 135 k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet KT-1 Toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös asuintiloja. Valtaosa suunnittelualueesta on KT-1-aluetta, joksi asemarakennus pihapiireineen osoitetaan. Virkistysalueet Muut alueet LR Rautatiealue. Asemarakennuksen pohjoispuolelle osoitetaan kaistale rautatiealuetta nykyistä asemakaavaa vastaavasti. LP Yleinen pysäköintialue. Asemapihan itäpuolella osoitetaan yleinen pysäköintialue, jonka kautta ajoyhteys KT-1-kortteliin järjestetään.

13 13 (16) Liikenne Palvelut KT-1 tontille osoitetaan 2 autopaikkaa maantasopysäköintinä. Pyöräpaikkoja osoitetaan 4. Yleistä pysäköintiä löytyy liityntäpysäköintialueelta kaava-alueen itäpuolelta. Asemakaavaratkaisulla ei osoiteta uusia palveluita lukuun ottamatta asemarakennuksen käyttöä toimistona Yhdyskuntatekninen huolto KT-1-alueella olevat maanalaiset johdot on osoitettu asemakaavamerkinnällä Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alue on jo rakennettu Kaavan mukainen luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole luonnontilaisia osia. Asemarakennuksen piha-alue suurine puineen on arvokas. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Asemarakennus osoitetaan suojelluksi sr-1-merkinnällä. Asemapiha osoitetaan suojelluksi s-1-merkinnällä. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin häiriötekijä alueella on junaliikenteen ja tieliikenteen aiheuttama melu. 4.6 Nimistö Kaavakarttaan osoitetaan nimi Tuomarilan asema Domsby station asemarakennuksen pohjoispuoliselle rautatiealueelle. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisu on luonteeltaan tekninen ja sen vaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäiset. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Tuomarilan vanhan asemarakennuksen osoittaminen toimisto- ja asuinkäyttöön edesauttaa rakennuksen säilymistä ja jatkuvaa ylläpitoa. Rakennus arvokkaine pihapiireineen suojellaan asemakaavalla. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksella ei ole mainittavia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavaratkaisu mahdollistaa yhden asunnon rakentamisen toimistotilojen yhteyteen. Kaava-alue sijaitsee asumisen osalta sekä tie- että raideliikenteen melualueella. Myöskään HSY:n ilmanlaadun suositusetäisyys asumiselle ei täyty. Riittävän rakenteellisen meluntorjunnan toteuttaminen ei tällä paikalla ole mahdollista kahdesta suunnasta kantautuvan melun sekä rakennuksen ja ympäristön suojeluarvojen perusteella. Kaavaratkaisun myötä melulle altistuu kuitenkin vain yksi oleva rakennus ja siihen mahdollisesti toteutettava yksi asunto. Väestöön kohdistuvat negatiiviset vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavataloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä.

14 14 (16) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Suunnittelualue on jo rakentunut. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Suunnittelualue on jo rakentunut. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakentamista valvoo Espoon rakennusvalvontakeskus. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti [ ]. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä asemakaavan muutoksen hakijan sekä kaupungin eri toimielinten kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Antti Uusitupa. Liikennesuunnittelusta on vastannut suunnitteluinsinööri Roni Zein. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Asemakaavaratkaisu on laadittu nykytilanteen pohjalta. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus vastaanotettu Asemakaavan muutoksen aloituskokous Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus nähtävillä

15 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Antti Uusitupa arkkitehti Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittujohtaja

16 Nähtävillä MRA 27 /a Ksl (Kaavaehdotus) Nähtävillä MRA /2015 Ksj (OAS) Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Asemakaavayksikkö Detaljplaneenheten Tuomarilan asema Asemakaavan muutos Antti Uusitupa Torsti Hokkanen Alue Mittakaava 1:1000 Piirtäjä AU, TP Suunnittelija AU Piir.nro 7160 Asianumero Päiväys Arkistotunnus / /2015 Tasokoordinaattijärjestelmä plankoordinatsystem ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä höjdsystem N2000