Jupperi I, muutos 60. kaupunginosa, Laaksolahti Osa korttelia Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (9) Asianumero 5184/ /2011 Aluenumero Jupperi I, muutos 60. kaupunginosa, Laaksolahti Osa korttelia Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8. päivänä lokakuuta 2012 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Laaksolahdessa Pitkäjärventien eteläpuolella ja Laaksolahdentien länsipuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi

2 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Käsittelyvaiheet... 8 Sivu LIITTEET: Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

3 3 (9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Suunnittelualue on rakentunut kaavan mukaisesti yleisten rakennusten, toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (YTY). Tontilla sijaitsee Pitkäjärven VPK:n, Laaksolahden Sähkö Oy:n, Fixus autohuollon sekä RJV Autohuolto Oy:n toimipisteet sekä muuntamo ja matkapuhelintukiasema mastoineen. Tontille on myönnetty vuonna 2005 poikkeuslupa paloaseman 153 k-m2 suuruista laajennusta varten, jolloin kaavan mukainen rakennusoikeus ylittyy 63 k-m2:llä. Rakennuslupaa ei ole haettu. Osa tontista on kaavan mukaisesti pysäköimisaluetta. Pysäköimisalue on päällystämätön. Muutoksen hakijana on tontin 60059/54 omistaja, Pitkäjärven Vapaaehtoinen Plokunta ry. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Kaavamuutosalueen pinta-ala on 3792 m 2. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1137 k-m2, joka vastaa tehokkuutta e=0.30. Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella n. 537 k-m2. Rakennusoikeuden lisäksi tontille saa sijoittaa muuntamon. Asemakaavan muutoksella nostetaan rakennusoikeutta ja muutetaan kaavaan merkitty pysäköimispaikka rakennusalaksi. Samalla rakennusalan rajoja tarkistetaan ja korvataan kaavassa oleva muuntamon rakennusala muuntamon sallivalla kaavamääräyksellä. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös ). Alue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi (A) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Jupperi I, muutos -niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Alue on osoitettu yleisten rakennusten, toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (YTY). Rakennusoikeutta on osoitettu 600 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Kaavassa on määrätty rakennusala. Rakennusoikeudesta enintään 10 % saadaan käyttää liiketilana ja enintään 50 % saadaan käyttää toimisto-, pienteollisuus- ja työtilana. Korttelialueelle saa

4 4 (9) rakentaa yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Pääasiallisesti maanpäällistä kellaria ei saa rakentaa. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: Yleiset rakennukset: Käyttötarkoituksen edellyttämä määrä rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella. Autopaikkoja on rakennettava kuitenkin vähintään 1 autopaikka kerrosalan 200 neliömetriä kohti. Muut rakennukset: - 1 autopaikka/asunto - 1 autopaikka/50 k-m2 liiketilaa kohti - 1 autopaikka/65 k-m2 toimisto-, pienteollisuus- ja työtilaa kohti Kaavassa on osoitettu istutettavan alueen osat, muuntamon rakennusala, pysäköimispaikka sekä yleiselle jalankululle varattu alueen osa Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako on hyväksytty Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. Muutosalueen omistaa Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta r.y Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat toteutuneet kaavan mukaisesti yleisten rakennusten, toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueena (YTY), sekä erillispientalojen korttelialueena (AO). Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1989 valmistunut, kerrosalaltaan 510 m2 kokoinen halli, jossa toimii Pitkäjärven VPK, Laaksolahden Sähkö Oy, Fixus autohuolto, RJV Autohuolto Oy sekä matkapuhelintukiasema. Lisäksi tontilla sijaitsee muuntamo ja matkapuhelintukiasemaan liittyvä 30 m korkea masto. Muuntamoa ei ole sijoitettu asemakaavan mukaisesti. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue sijaitsee Pitkäjärventien ja Laaksolahdentien läheisyydessä. Tontille kulku on mahdollista joko Laaksolahdentieltä Palokunnanpuiston kautta tai Laaksolahdentieltä Kahdeksannelle huvilatielle ja sieltä Huvilamäki -nimisen kadun kautta. Palokunnanpuiston kautta liikennettä ohjaa tontille ajo sallittu - liikennemerkki. Jälkimmäistä reittiä kuljettaessa ennen tonttia on Moottoriajoneuvolla ajon kieltävä kyltti sekä sulkueste. Kevytliikenne Tontin läpi kulkee yleiselle jalankululle varattu alueen osa, joka yhdistyy idässä Palokunnanpuisto -nimiseen katuun ja edelleen Laaksolahdentielle ja lännessä Huvilamäki -nimiseen katuun. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Paikoitus on järjestetty omalla tontilla. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka (Kuva1). Tontilla sijaitsevien johtojen sijainti on tutkittava rakennussuunnittelun yhteydessä. Tarve tontilla sijaitsevan

5 5 (9). maston paikallaan pysyttämiseen tutkitaan ja tarpeelliset kaavamääräykset laaditaan ehdotusvaiheessa Ympäristön häiriötekijät Kuva 1: Rakennettu kunnallistekniikka. Kaavamuutosalue näkyy kartassa vihreällä. Alue kuuluu lentomelualueeseen. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on rakennusoikeuden korottaminen vastaamaan tehokkuutta e=0.30, sekä kaavaan merkityn pysäköintialueen muuttaminen rakennusalaksi. Nykyiset toimitilat ovat ahtaat, ja toimisto-, koulutus- ja kokoontumistiloille sekä kaluston säilytystiloille on välitöntä tarvetta. Tällä hetkellä osa kuljetus-, sammutus- ja esittelykalustosta (museoauto) on vailla hallisäilytystilaa. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan edellytykset Pitkäjärven VPK:n toiminnan säilymiselle alueella. Kaavamuutoksella nostetaan rakennusoikeutta ja muutetaan kaavaan merkitty pysäköimispaikka rakennusalaksi. Samalla rakennusalan rajoja tarkistetaan. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3792 m 2. Kokonaiskerrosala on 1137 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0.30.

6 6 (9) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yleisten rakennusten, toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (YTY). Rakennusoikeusmerkintä muutetaan nykyisestä merkintään, joka osoittaa rakennusoikeuden määrän tehokkuusluvulla e=0.30. Tämä tarkoittaa rakennusoikeuden kasvua 537 k-m2:llä. Kerroslukumerkintä (II) säilyy ennallaan. Alueelta häviää pysäköimispaikaksi ostettu alue, joka muutetaan rakennusalaksi. Rakennusalan rajoihin tehdään tarkistuksia. Rakennusoikeudesta enintään 10 % saadaan käyttää liiketilana ja enintään 50 % saadaan käyttää toimisto-, pienteollisuus- ja työtilana. Korttelialueelle saa sijoittaa asunnon ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa sekä korttelissa sijaitsevan laitoksen henkilökuntaa varten. Asuinrakennusten ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee olla vähintään 30 db(a). Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: Yleiset rakennukset: Käyttötarkoituksen edellyttämä määrä rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella. Autopaikkoja on rakennettava kuitenkin vähintään 1 ap/ kerrosalan 150 neliömetriä kohti. Muut rakennukset: 1 ap/asunto 1 ap / 50 k-m2 liike-, toimisto- ja työtilaa kohti 1 ap / 100 k-m2 pienteollisuustilaa kohti. Kaavasta poistetaan merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta. Kaavaan lisätään n. 8 m leveä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Läntisin osa tästä alueesta on ainoastaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua aluetta. Kaavassa on merkitty pensailla istutettava alueen osa. Tontille voidaan sijoittaa muuntamo, jonka saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamon saa sijoittaa istutettavan alueen osalle. Tontilla sijaitsevien johtojen sijainti on tutkittava rakennussuunnittelun yhteydessä. Määräys pääasiallisesti maanpäällisestä kellarista poistetaan. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Alue kuuluu lentomelualueeseen. 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella on myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, sekä vähäisiä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen eikä luontoon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

7 7 (9) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan hakemuksesta Vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa kaavoituksen verkkosivuilla ( Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö.

8 8 (9) 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto va. kp Nähtävillä MRA 30 :n mukaan

9 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Ossi Keränen Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö