Nihtisilta, muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (12) Asianumero 590/ /2011 Aluenumero Nihtisilta, muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä tammikuuta 2011 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan liittymän itäpuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL 43, ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet, maaperä Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne ja pysäköinti Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, lisätään ehdotusvaiheessa Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liite 3 Maaperäkartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen ja havainnemateriaali (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy)

3 3 (12) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan liittymän itäpuolella ja käsittää tontin 6 korttelissa 54018, joka on kooltaan m². Suunnittelualueella sijaitsee huoltoasema, muuten tontti on rakentamaton. Alueen eteläpuolella samassa korttelissa sijaitsee Espoon pääpoliisiasema ja Espoon käräjäoikeus. 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö Tavoitteena on muuttaa liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (KTY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Suunnittelualuetta ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestönkehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen ja seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Uudenmaan maakuntakaavasta tehdyt valitukset, eikä ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta muutettu. Vahvistamispäätöksestä kuulutettiin MRA 93 :n mukaisesti kaavan vahvistamispäätöksen jälkeen, ja Uudenmaan maakuntakaava on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen lainvoimainen ilman uutta kuulutusta. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Laadittavana oleva asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.

4 4 (12) Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (ei mittakaavassa) Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan vaihemaakuntakaavan. Se täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa esitetään täydennyksiä ja muutoksia vahvistetun maakuntakaavan teknisen huollon verkostoihin. Näistä merkittävimpiä ovat Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen osoittaminen kalliopuhdistamona Sammalvuoreen, Eestinkallioon ja Friisinkallioon sekä maakaasun runkoputkiverkoston täydentäminen Lohjalta Hankoniemelle. Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä on pääpaino yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on voimassa olevassa yleiskaavassa työpaikka-aluetta (TP). Yleiskaava osoittaa alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen, koska korttelin pääkäyttötarkoitus säilyy työpaikka-alueena. Korttelissa on vielä kaavamuutosalueen lisäksi noin k-m² työpaikkarakennusoikeutta.

5 5 (12) Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (ei mittakaavassa) Asemakaava Alueella on voimassa Nihtisilta asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike-, toimisto- sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta saa korkeintaan 80 % käyttää toimisto-, liike- ja julkisen hallinnon tilana ja enintään 60 % teollisuus- ja varastotilana. Korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Päivittäistavarakaupan rakentamista ei sallita alueella. Alueen suurin sallittu kerrosten lukumäärä on viisi ja tehokkuus e=0.60, mikä tarkoittaa noin kerrosalaneliömetriä. Kortteliin saa sijoittaa yhden autohuoltoaseman, kerrosalaltaan korkeintaan 400 k-m². Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kaavamuutoksen kartalla Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5. ). Valtuusto määräsi (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman Tonttijako Tonttijako on hyväksytty Asemakaavan muutos koskee tonttia Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on varannut Jatke Oy:lle suunnittelualueen itäpuolella samassa korttelissa sijaitsevan tontin 54018/5. Alue on varattu liiketilahankkeen taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten. Samalla varauksensaaja voi tutkia asuntojen toteutusmahdollisuuden hankkeen yhteyteen.

6 6 (12) Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaa korttelia koskevan kaavamuutoksen , jossa lisätään asumista lähialueelle. Kaavamuutos sai lainvoiman Nihtisillantien pohjoispuolelle korttelin rakentamattomaan eteläosaan on suunnitteilla päivittäistavarakauppa. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti asemakaavan muutoksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle Pohjakartta Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan liittymän itäpuolella ja käsittää tontin 6 korttelissa 54018, joka on kooltaan m². Suunnittelualueella sijaitsee huoltoasema, muuten tontti on rakentamaton Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. Maankäyttö Suunnittelualueen eteläpuolella samassa korttelissa sijaitsee Espoon pääpoliisiasema ja Espoon käräjäoikeus. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osa väljästi rakennettua työpaikka-aluetta, jonka pohjoispuolella sijaitsee Nihtimäen pientaloalue. Kaupunki-/taajamakuva Alueen yleisilme on pirstaleinen ja jäsentämätön. Aluetta hallitsee vilkasliikenteinen Nihtisillantie ja läheinen pientaloalue jää erilliseksi alueeksi korkean melumuurin taakse. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen liikenteellisiä yhteyksiä palvelee Nihtisillantie, joka toimii alueellisena kokoojakatuna ja yhdistää tontin Nihtisillankujan kautta muuhun pääkatu- ja päätieverkkoon. Taulukossa 1 on esitetty vuoden 2010 liikennemäärät ja vuoden 2030 liikenne-ennuste. Taulukko 1. Liikennemärät vuonna 2010 ja liikenne-ennuste vuonna 2030 Liikennemäärä ajon/vrk (v. 2010) Liikenne-ennuste ajon/vrk (v. 2030) Nuijalantie (länsipää) Nihtisillantie (Nihtisillankujan länsipuolella) Nihtisillantie (Nihtisillankuja - Nuijalantie) Nihtisillantie (Nuijalantien itäpuolella) Kevyt liikenne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Alueelta on hyvät yhteydet mm. Keran seisakkeelle, Kiloon, Leppävaaraan, Kauniaisiin ja Turunväylän ali Tapiolan suuntaan. Yhteydet toimivat hyvin mm. Kilon kouluun ja päiväkotiin.

7 7 (12) Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Tonttiliittymä alueelle on Nihtisillankujalta. Pysäköintipaikat sijoitetaan tontille. Julkinen liikenne Suunnittelualueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Leppävaaraan, Tapiolaan, Kivenlanteen, Matinkylään ja Helsinkiin. Nihtisillantiellä liikennöivät linjat 110, 22, 5 sekä 3 ja Nuijalantiellä 206/206A ja 22. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Nihtisillantiellä ja Nuijalantiellä. Keran seisakkeelle matkaa on noin 1 km. Palvelut Päiväkoteja on useampia kilometrin säteellä suunnittelualueesta ja lähin alakoulu sijaitsee noin kilometrin päässä Nuijamäessä, jossa on myös hammashoitola ja neuvola. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät Sinimäestä, Kauniaisista ja Kilosta. Nihtisillantien pohjoispuolelle korttelin rakentamattomaan eteläosaan on suunnitteilla päivittäistavarakauppa. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti asemakaavan muutoksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsee kunnallistekniikka Luonnonolosuhteet, maaperä Suunnittelualue on osittain luonnontilassa. Maaperä Maaperä kuuluu normaalisti rakennettavaan luokkaan 2. Ote maaperäkartasta on esitetty selostuksen liitteenä 3. Maaperän puhtaus Suunnittelualueella sijaitsee huoltoasema. Ennen rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi Suojelukohteet Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Suurimmat ympäristön häiriötekijät ovat Nihtisillantien, Nuijalantien ja Turunväylän liikenteen aiheuttamat häiriöt. Liikenteen vaikutukset asumiselle selvitetään tarkemmin ehdotusvaiheessa. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen hakijan tavoitteena on muuttaa suunnittelualue kerrostaloasumiselle. 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaavanmuutos vastaa yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamisesta ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä sekä elävöittämisestä. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2) esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4.

8 8 (12) 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutos vastaa yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamisesta ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen yhteyksien ja palvelujen läheisyyteen etenkin asuntoja. Kaavamuutosalueella on laajuutensa ja sijaintinsa puolesta hyvät edellytykset maankäytön tehostamiseen. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen alueelle. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala m². Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0,92. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin k-m². 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kerrosluku korotetaan V-VII:ään ja rakennusoikeus yhteensä k- m²:iin. Uusi asuinkerrostalokortteli sijaitsee Nihtisillantien eteläpuolella. Alue on osa kaupunkikeskusmaista kehittyvää aluetta, jossa asuminen ja työpaikat tulevat lomittumaan. Asuinkerrostalokortteliin on suunnitteilla V-VII kerroksisten rakennusten kokonaisuus. Rakennukset on sijoitettu siten, että niiden väliin muodostuu yhteinen piha-alue, joka sijoittuu pääosin pysäköintilaitoksen kannen päälle. Piha-alue tulee suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena kulkureitteineen ja istutuksineen korttelialueittain tonttijaosta riippumatta. Kansirakenteen mitoituksessa tulee varautua siihen, että merkittävä osa kannen alasta on nurmea, pensasistutuksia ja pienpuita. Tontteja ei saa aidata. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: - kaikissa kerroksissa porrashuoneen 15 m² ylittävään osan, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, - asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja. Muuntamot Alueen sähkönjakelun vaatima muuntamotila tulee sijoittaa kiinteistöön. Tila tulee sijoittaa maan tasoon siten, että siihen voidaan taata helppo pääsy. Tilan saan rakentaa asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueelle on ajoneuvoliittymä Nihtisillankujalta. Ehdotusvaiheessa selvitetään tarkemmin kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset sekä liikennejärjestelyt. Autopaikat tulee sijoittaa a- tai p-merkinällä osoitetuille alueille. Autopaikkoja saa sijoittaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap asuinkerrosalan 90 m² kohti, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Lisäksi tulee rakentaa vieraspaikkoja 10% asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua ker-

9 9 (12) rosalaa varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperän rakennettavuus Maaperä kuuluu normaalisti rakennettavaan luokkaan 2. Ote maaperäkartasta on esitetty selostuksen liitteenä 3. Maaperän puhtaus Suunnittelualueella sijaitsee huoltoasema. Ennen rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Turunväylän ja suunnittelualueeseen rajoittuvat katujen liikenne aiheuttaa häiriötä asumiselle. Ehdotusvaiheessa laaditaan selvitys liikenteen aiheuttamista häiriöistä. Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun vaikutukset arvioidaan ehdotusvaiheessa. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentamisen aikataulusta vastaa kaavamuutoksen hakija. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Vireilletulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa Sopimukset Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa kiinteistöpalvelukeskus. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Matias Kallio ja liikennesuunnitteluyksikössä Tarja Pennanen. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet

10 10 (12) Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Vireilletulokuulutus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti

11 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö

12