ESPOO Haukilahti 14. Kaupunginosa, Haukilahti Kortteli tontit 3 ja 4 Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (9) Asianumero 1390/ /2011 Aluenumero ESPOO Haukilahti 14. Kaupunginosa, Haukilahti Kortteli tontit 3 ja 4 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 27. päivänä elokuuta 2012 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Haukilahden kaupunginosassa osoitteessa Taimenkuja 3 5. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

2 2 (9) Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä lehtikuulutuksella. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Piia Väyrynen etunimi.sukunimi@espoo.fi Liisa Rouhiainen

3 3 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Maaperä ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Käsittelyvaiheet... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, liite lisätään ehdotusvaiheessa Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

4 4 (9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Mitoitus 1.3 Muutoksen sisältö Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä kaksi yhden asunnon taloa, joiden kerrosalat ovat 102 k-m 2 ja 169 k-m 2 sekä talousrakennus. Suunnittelualueen rakennusoikeudesta on käytetty alle puolet. Ympäröivillä rakennuspaikoilla ja lähiympäristön kortteleissa on sekä rivitalo- että omakotitaloasutusta. Korttelialue rajautuu Taimenkujaan ja Telamäentiehen. Korttelialueen eteläpuolella on Lahnakallio-niminen luonnontilainen puistoalue ja sen eteläpuolella Hauenkalliontie. Suunnittelualueen kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala on 2698 m². Kaavamuutos mahdollistaa 800 k-m² rakentamisen rakennuspaikalle, mikä lisää kiinteistöjen yhteenlaskettua rakennusoikeutta 125,5 k-m². Asuntojen saa muutoksen jälkeen rakentaa korkeintaan viisi. Lisäksi voidaan asuntoa kohti rakentaa 50 k-m² talousrakennuksia, mikä tekee yhteensä 250 k-m². Talousrakennusten rakennusoikeus lisääntyy noin 115 k-m 2 kaavamuutoksella. Kaavamuutoksella Enintään kaksikerroksisten omakotirakennusten korttelialueesta osa muutetaan vastaamaan kaavassa käytettyä Rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue -merkintää ja -määräystä. Kaavamerkinnäksi tulee tällöin Rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialue. Rakennusoikeudeksi esitetään 800 k-m² ja asuntojen lukumääräksi viittä. Sallittu kerroskorkeus säilyy kahtena. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on merkitty yleiskaavaan Asuntoalueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen Asemakaava Alueella on voimassa Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymä ja sisäasiainministeriön vahvistama asemakaava, jossa alue on osoitettu Enintään kaksikerroksisten omakotirakennusten korttelialueeksi. Kullekin rakennusalalle saa rakentaa korkeintaan yhden enintään 2 asuntoa käsittävän asuinrakennuksen. Rakennusoikeutta rakennuspaikalla on 25 % tontin pintaalasta, mikä tekee yhteensä noin 675 k-m². Lisäksi talousrakennuksia saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi kullekin rakennusalalle yhden talousrakennuksen, joka on kerrosalaltaan korkeintaan 20 % rakennusoikeudesta eli yhteensä noin 135 k-m Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan

5 5 (9) Tonttijako Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen kuuluvat tontit 3 ja 4 ovat asemakaavan mukaisia lohkottuja ja rekisteriin merkittyjä asuntotontteja. Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Pohjakartta Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Korttelin tontit 3 ja 4 ovat yksityisomistuksessa Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja yksi talousrakennus. Sekä suunnittelualue että ympäristö ovat vehreää pientaloaluetta. Suunnittelualuetta ympäröivillä rakennuspaikoilla ja lähiympäristön kortteleissa on sekä rivitalo- että omakotitaloasutusta, joiden kerroskorkeudet vaihtelevat yhden ja kahden välillä. Myös rakennusten väritys sekä materiaalit vaihtelevat tiilestä puuhun ja tummasta vaaleaan. Kattomuodot vaihtelevat harjakatosta tasakattoon. Korttelialue, johon suunnittelualue kuuluu, rajautuu Taimenkujaan ja Telamäentiehen. Korttelialueen eteläpuolella on Lahnakallio-niminen luonnontilainen puistoalue ja sen eteläpuolella Hauenkalliontie. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueelle liitytään Taimenkujan kautta, joka on umpikuja. Taimenkuja puolestaan liittyy Telamäentiehen, jonka kautta on yhteys Hauenkalliontiehen ja Espoon muuhun katuverkkoon. Kevytliikenne Taimenkuja on kapea pihakatutyyppinen katu. Taimenkujan päästä on kevyen liikenteen yhteys Taimenporras-nimisen yhteyden kautta alueen muuhun kevyen liikenteen verkkoon. Telamäentien varressa on myös kevyen liikenteen väylä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Enintään kaksikerroksisten omakotirakennusten korttelialueelle autopaikkoja on voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennettava 2 kpl asuntoa kohti. Julkinen liikenne Lähin linja-autoliikenteen pysäkki sijaitsee Hauenkalliontiellä noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Ns. Telamäentien pysäkin (E3134) kautta kulkee 4 11 linja-autovuoroa tunnissa klo 6 23 välillä arkipäivisin. Pysäkki on palvelutasoltaan varsin korkeatasoinen. Palvelut Haukilahden ja Matinkylän kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta, mm. Haukilahden koulu ja lukio, Matinkylän urheilupuisto ja Iso Omena -kauppakeskus. Lähimmälle terveysasemalle on reilu kilometri. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on rakennettu vesi- ja viemäriverkko sekä kaukolämpö.

6 6 (9) Suojelukohteet Kaavamuutosalueella ei ole muinaismuistolain tai luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita. Lähimmät liito-oravahavainnot on tehty noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Asumisviihtyvyyden vuoksi puustoa olisi hyvä säilyttää rakennuspaikalla mahdollisimman paljon Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sijaitsee keskellä rauhallista asutusaluetta. Suurimman ympäristöhäiriön alueelle aiheuttaa Länsiväylä meluineen. Nykytilanteessa päiväsuositusohjearvon ylittävä 55 db melualue ei yllä suunnittelualueelle eikä myöskään ennustetilanteessa Hajoavaa ja heijastuvaa melua saattaa kuitenkin tulla suunnittelualueelle asti tulevaisuudessa, muttei se ole niin merkittävää, että tarvitsisi ryhtyä järjestelyihin melun torjumiseksi esimerkiksi rakennusten rakenteellisella ääneneristävyydellä. Hauenkalliontien melu ei nykytilanteessa haittaa suunnittelualuetta Maaperä Suunnittelualueen maaperä tonttien eteläosassa on kalliota. Eteläisimmässä reunassa on alle 10 metriä leveä avokallioalue, mikä olisi hyvä huomioida sijoitettaessa rakennuksia rakennuspaikalle. Länsipuolella kallioalue ulottuu pohjoisemmaksi ja siellä sijaitsee myös pienempi avokallioalue. Suunnittelualueen pohjoisosa on moreenia mutta sen päällä on n. 3 metrin kerros silttiä, joka muuttaa rakennettavuuden vaikeaksi rakennettavaksi. Olemassa olevat rakennukset sijoittuvat pääosin tälle alueelle. Suunnittelualueella on myös hiekkamaata alueen itä- ja länsirajoilla. Suunnittelualueen rakennettavuus vaihtelee normaalista vaikeasti rakennettavaan (luokat 2-3/6). Tällöin suositeltavat perustamistavat ovat pilari- ja anturaperustus tai lyhyet paalut. Maanvarainen laatta voi tulla kyseeseen loivapiirteisillä kallioalueilla ja hiekkamailla. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutos käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Mielipiteitä voi jättää valmisteluaineistosta sen nähtävillä ollessa ja muistutuksia niin ikään asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläoloaikana. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan korkeintaan viiden rivitalo- tai kytketyn pientaloasunnon rakentaminen rakennuspaikalle. Koska ympäristössä on ennestään rivitaloasutusta vastaavalla tehokkuudella, ei kaavamuutos aiheuta oleellista eroa ympäröivään rakennuskantaan. Alueen ilme säilyy pientalovaltaisena. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on perusteltua. Palvelu- ja joukkoliikenneverkot ovat hyvin saavutettavissa ja infrastruktuuri valmiina. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 2698 m². Kokonaiskerrosala on 800 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,3. Asuntoja saa rakentaa korkeintaan viisi, mikä lisää sallittujen asuntojen määrää yhdellä. Jokaista asuntoa kohden voidaan rakentaa lisäksi 50 m² autotalli- ja talousrakennuksia. Asuinrakennusoikeutta tulee kaavamuutoksella lisää 125,5 k-m². Lisäksi talousrakennusten rakennusoikeus lisääntyy noin 115 k-m 2.

7 7 (9) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Asemakaavamuutosalue on kokonaisuudessaan osoitettu Rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeus on 800 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Alueella on rakennettava kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. Kaavamuutosalueelle saa rakentaa korkeintaan viisi asuntoa. Kerrosalan lisäksi alueelle saa rakentaa yksikerroksisia autotalli- ja talourakennuksia korkeintaan 50 m² asuntoa kohden. Nämä tilat voidaan rakentaa joko asuinrakennuksen yhteyteen tai erilliseen rakennukseen. Asunnot voidaan myös kytkeä toisiinsa näiden rakennusten välityksellä. Alueelle tulee järjestää 10 m² leikkialuetta sataa asuinkerrosneliömetriä kohden. Muut alueet Kaavamuutokseen ei liity muita alueita. Kaavamuutos ei vaikuta alueen liikenneverkkoon. 4.4 Nimistö Asemakaavan muutos ei muuta alueen nimistöä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön ovat vähäisiä. Ympäristön rakentaminen on tehokkuudeltaan vastaavaa tasoa kaavamuutosalueen kanssa joko omakoti- tai rivitaloasutusta. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset liikenteeseen ovat vähäisiä, koska alueella on olemassa oleva liikenneverkko. Vähäisessä määrin lisääntyvä asutus ei oleellisesti lisää liikennettä alueella. Myös teknisen huolto on jo olemassa, joten sen järjestämisestä ei aiheudu vaikutuksia. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutosalueella sijaitsee nykytilanteessa pientaloasutusta, joten kyseessä ei ole luonnontilainen tai puistomainen alue. Tiivistyvä rakentaminen pienentää hieman tontin rakentamatonta osaa mutta tällöinkin rakentamisen määrä vastaa ympäristön rivitaloasutuksen tiiveyttä. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen, turvallisuuteen, sosiaalisiin oloihin tai kulttuuriin. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteutuksesta vastaa maanomistaja. Rakentaminen voidaan toteuttaa kaavamuutoksen vahvistuttua.

8 8 (9) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston tiedottamisen yhteydessä. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi tutustua kaupungin verkkosivulla FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoitushankkeet. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sopimukset Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa kiinteistöpalvelukeskus. 7.3 Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Piia Väyrynen.

9 9 (9) 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Asemakaavan valmisteluaineiston vuorovaikutus toteutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti kaavoitusprosessin edetessä. 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto va. kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyy valmisteluaineiston nähtäville.