Mikkelä II A Asemakaavan muutos 47. kaupunginosa, Muurala Kortteli 47522

Transkriptio

1 1 (12) Asianumero 1153/ /2018 Aluenumero Mikkelä II A Asemakaavan muutos 47. kaupunginosa, Muurala Kortteli Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä toukokuuta 2018 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Muuralassa Kukkaromäen ja Mikkelänkallion kulmassa, osoitteessa Kukkaromäki 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaupungin Internet-sivuilla ja osallisille lähetetyllä päivätyllä kuulemiskirjeellä.

2 2 (12) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Miika Ruokonen etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus... 7 Maanomistus ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...11 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

4 4 (12) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Muuralassa Kukkaromäen ja Mikkelänkallion kulmassa. Alue on luonnontilainen ja kokonaan rakentamaton. Etelästä ja lännestä alue rajautuu Riksikallion virkistysalueeseen ja muualta Mikkelänkallion ja Kukkaromäen katualueisiin. Alueen eteläpuolella sijaitsee rivitaloja ja Kukkaromäen toisella puolella Lidlin päivittäistavarakauppa. Espoonväylän toisella puolella on vireillä Teirinsyrjän liikekeskushanke. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus k-m 2 ja kerrosluku kaksi (II) säilyvät nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukaisina. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on vähentää alueella olevien kaupallisten tonttien ylitarjontaa ja edesauttaa nykyisten liiketilojen kehittymistä heikentämättä Espoon keskuksen kaupallisia palveluita. Kaavamuutoksella luodaan myös edellytykset Teirinsyrjän (621201) asemakaavan muutoksen etenemisen. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on tiedotettu kaupungin Internet-sivuilla MRA 30 :n mukainen kuuleminen on järjestetty osallisille lähetetyllä päivätyllä kuulemiskirjeellä. Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä. MRA 30 :n mukainen kuuleminen tapahtui asemakaavan aluenumerolla VK6001. Aluenumero on muutettu kaavaehdotusvaiheessa, koska kaavaprosessi on muuttunut vaiheittaisesta asemakaavan muutoksesta tavanomaiseksi asemakaavan muutokseksi. Uusi aluenumero on Prosessin muutoksella ei ole vaikutusta asemakaavan sisältöön tai aikatauluun. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007 (Kuva 1.). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014.

5 5 (12) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna Uudenmaan maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa ohjataan liiketilojen rakentamista seudullisten alarajojen avulla. Taajamatoimintojen alueella on maakuntakaavassa määritetty vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat seuraavasti: Sellaisen vähittäiskaupan, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa, koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa k-m². Muun erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa k-m². Päivittäistavarakaupan osalta koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa k-m² ja Uudenmaan muissa kunnissa k- m², ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Maakuntakaavassa myös todetaan, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä turvata kehittämisedellytykset olemassa oleville vähittäiskaupan suuryksiköille silloin, kun kyseiset suuryksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Kuva 1: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 4/2018 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06)

6 6 (12) Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T) sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kuva 2: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon kaupunki 5/ Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Mikkelä II A -niminen asemakaava (620200), joka on hyväksytty Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Tontille saa sijoittaa myös huvi- ja viihdetarkoituksia sekä sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja. Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II).

7 7 (12) Kuva 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon kaupunki 5/ Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako ja kaavamuutoksen kohteena oleva tontti on muodostettu tonttijaon mukaisesti Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Muuralassa, liike- ja teollisuusrakennusten keskittymässä Espoonväylän ja Kehä III:n läheisyydessä. Alue toimii merkittävänä liikenteellisenä solmukohtana. Alueella sijaitsee tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa (Lidl) ja yksi huoltoasema (ABC). Alueelle on tulossa uusi Mikkelän Takomon liikekeskus, jonne sijoittuu päivittäistavarakauppa ja tilaa vaativaa kauppaa. Alueella on vireillä Teirinsyrjä-niminen asemakaavan muutos (aluenumero ). Suunnittelualue rajautuu Riksikallion virkistysalueeseen sekä Mikkelänkallion ja Kukkaromäen katualueisiin. Suunnittelualue sijaitsee hyvien ajoneuvoliikenteen yhteyksien ääressä. Alueen vieressä sijaitsevat Kehä III, Espoonväylä ja Espoontie, joille kaikille on nopea yhteys suunnittelualueelta. Alueelta on myös sujuvat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin. Espoonväylän ja Espoontien varressa kulkee yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet.

8 8 (12) Maanomistus Asemakaavan muutoksen kohteena olevan korttelialueen omistaa Espoon kaupunki. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Suojelukohteet Asemakaava-alueella ei ole suojelukohteita. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on vähentää voimassa olevien asemakaavojen sallimaa liiketilaa Muuralan alueelta. Olemassa olevat toimijat ja uusi Mikkelän Takomon liikekeskus riittävät kattamaan alueen liiketilatarpeen heikentämättä Espoon keskuksen kaupallisia palveluita. Suunnittelualueen ympäristöön on laadittu kaksi kaupallista selvitystä FCG:n toimesta vuonna 2017, joissa on arvioitu alueen liiketilan lisätarvetta vuoteen 2025 mennessä. Asemakaavan muutoksella suunnittelualue muutetaan vaiheittaisesti toimistorakennusten korttelialueeksi. Tulevaisuuden tavoitteena kaavamuutoksen kohteena oleva alue on tarkoitus muuttaa asumiseen. Nykyisen kaavamuutoksen on tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu, jolla voidaan varmistaa Mikkelän Takomon liikekeskuksen eteneminen. Alueen suunnittelu asumiselle vaatii pidempää prosessia ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua selvitystyötä. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaavan muutoksella liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Kokonaisrakennusoikeus k-m 2 ja kerrosluku kaksi (II) säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet MRA 30 :n mukainen kuuleminen järjestettiin kuulemiskirjeiden avulla. Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavamuutoksista mennessä. Asemakaavan muutoksesta saatiin kaksi mielipidettä. Toisessa mielipiteessä toivottiin alueen muuttamista asuinrakentamiselle. Mielipiteessä myös toivottiin maastonmuotojen ja puistoyhteyksien huomioimista uudessa rakentamisessa. Toisessa mielipiteessä oltiin huolissaan alueen vähenevistä kaupallisista palveluista. Ehdotusvaiheessa jätettiin yksi muistutus, jossa oltiin edelleen huolissaan alueen kaupallisten palveluiden heikkenemisestä. Muistutuksessa oltiin huolissaan Teirinsyrjän liikekeskuksen toteutumisesta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Tällä asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Teirinsyrjän (alue ) asemakaavan muutoksen etenemiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain ja suuryksikkökoon muutoksen myötä Kukkaromäen voimassa oleva asemakaava mahdollistaa 4000 k-m² liikerakentamista aiemman 2000 k-m² sijaan. Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti mahdollistaa yhdessä alueella sijaitsevan päivittäistavarakaupan (Lidl) ja vireillä olevan Teirinsyrjän liikekeskuksen

9 9 (12) kanssa vähittäiskaupan alueen, jolle voi sijoittua 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettuja seudullisuuden koon rajoja enemmän kauppaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Muuralan alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Liikerakentamisen rajaaminen pois Kukkaromäen asemakaavassa mahdollistaa liikerakentamisen osoittamisen Teirinsyrjän asemakaavassa niin, että alue säilyy merkitykseltään paikallisena. Alueen asemakaavat ja Teirinsyrjän asemakaavamuutos mahdollistaisivat alueelle yhteensä k-m 2 päivittäistavarakauppaa. 2. vaihemaakuntakaavassa on määrätty eri kaupallisten laatujen seudullisuuden koon alarajoista. Taajamatoimintojen alueella päivittäistavarakaupan seudullisuuden koon alarajaksi on 2. vaihemaakuntakaavassa esitetty k m2. Kaupan alue ylittäisi toteutuessaan seudullisuuden alarajan reilusti. 2. vaihemaakuntakaavan vastaisesti. Suunnittelualueen ympäristöön on laadittu kaksi kaupallista selvitystä FCG:n toimesta vuonna 2017, joissa on arvioitu kaupan alueen seudullisia vaikutuksia. Kaupallisen selvityksen perusteella Mikkelän vaikutusalueen päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät parhaiten tilanteessa, jossa Mikkelän alueelle toteutuu uusi Teirinsyrjän päivittäistavarakauppa (3 000 k-m 2 ) ja nykyinen Lidl:n myymälä ei laajene ennen vuotta 2025 tai käyttää laajennuksessaan vain osan korttelin käyttämättömästä rakennusoikeudesta (esim k-m 2 ). Selvityksen mukaan nyt kaavamuutoksen kohteena oleva Kukkaromäen tontin ei tulisi toteutua päivittäistavarakaupan liiketilana. Kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksen ( ) mukaisesti Teirinsyrjän tonttia halutaan kehittää kaupallisille palveluille. Alueella voimassa olevien asemakaavojen liikerakentamisoikeus ei mahdollista liikerakentamisoikeuden osoittamista Teirinsyrjän kaavamuutokseen, minkä vuoksi tällä kaavamuutoksella poistetaan käyttötarkoitus liikerakentamiselle ja jätetään tontti toimistokäyttöön. Toimistorakentaminen tulee olemaan väliaikainen ratkaisu ja tulevaisuudessa aluetta suunnitellaan asuinrakentamiselle. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus ei muutu. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos vähentää liiketontteja Muuralan alueella ja tehostaa alueella olevien liiketilojen kysyntää. Alueella ei ole ennestään pelkkien toimistorakennusten korttelialueita. Vaikutukset alueen yhdyskuntarakenteeseen ovat hyvin pienet, koska voimassa oleva asemakaava olisi myös mahdollistanut toimistotilojen rakentamisen alueelle. Lisäksi on huomioitava, että toimistorakennusten korttelialue tulee olemaan väliaikainen ratkaisu ja aluetta tullaan tutkimaan tulevaisuudessa asuinkäyttöön. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Toimistorakennusten korttelialue tulee tuottamaan vähemmän liikennettä, kuin voimassa olevan kaavan mukainen mahdollinen liikerakentaminen. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia.

10 10 (12) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti muuttaa rakentuessaan maisemaa. Asemakaavan muutoksella alue muuttuu vaiheittaisesti toimistokäyttöön, eikä sitä tullaa toteuttamaan asemakaavan mukaisesti. Aluetta tutkitaan tulevaisuudessa asuinrakentamiselle ja samassa yhteydessä arvioidaan tarkemmat vaikutukset alueen luontoon ja maisemaan. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten elinoloihin. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutos ei aiheuta uusia kustannuksia, eikä sillä ole kaavataloudellisia vaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi heti asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on tiedotettu kaupungin Internet-sivuilla Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosten vaikutusten ollessa vähäisiä voidaan MRL 63.2 :n mukaisesti jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelma laatimatta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen on järjestetty osallisille lähetetyllä päivätyllä kuulemiskirjeellä. Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut kaavoitusinsinööri Miika Ruokonen. Mukana suunnittelussa on ollut myös liikennesuunnittelun osalta suunnitteluinsinööri Roni Zein ja Salla Karvinen sekä kaupallisten asioiden osalta erikoisuunnittelija Sanna Jaatinen.

11 11 (12) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Ksj (Kuulemiskirjeet) Vireilletulo MRA 30 :n mukainen kuuleminen Ksj (Ehdotus) Nähtävillä MRA Ksl

12 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Miika Ruokonen Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja