Siuntionportti Asemakaavan muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia 54144

Transkriptio

1 1 (13) Asianumero 524/ /2018 Aluenumero Siuntionportti Asemakaavan muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä marraskuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaarassa Kilon kaupunginosassa Friisinmäen alueella osoitteessa Siuntionportti 4 / Siuntionkuja 8. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallisille lähetetyllä päivättyllä kuulemiskirjeellä. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Markus Pasanen (liikenne) Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi puh puh

2 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...12 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

3 3 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueen vehreä kiinteistö sijaitsee Friisinmäen alueella asuinpientalokorttelin keskellä rajautuen pohjoisessa Siuntionkujaan ja eteläpuolella osin Siuntionportti katuun. Muutoin suunnittelualue rajautuu korttelin asuinpientalokiinteistöihin, joiden rakennukset ovat yksi- ja kaksikerroksisia ja ovat rakentuneet vuosikymmeninä Suunnittelualueen kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1992 valmistunut asuinrakennus ja talousrakennus. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä noin 234 k-m 2. Kiinteistö rajoittuu pohjoisosaltaan Siuntionkujaan, josta kulku kiinteistölle on järjestetty, sekä Siuntionporttiin, joka sijaitsee kiinteistön eteläpäässä. Kaavamuutoksen kohteena olevalla kirvesvarsiosalla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Viheralueilla kaavamuutosalueen itä- ja länsipuolilla noin 300 m etäisyyksillä sijaitsevat metsäiset kukkulat Ruutuskallio ja Myyrinkallio. Kuva: Ote ortokartasta ja kiinteistöistä (webmap 11/2018) Espoon kaupunki. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on poistaa kaavassa osoitettu istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa kiinteistön kapean kaistaleen osalta ja mahdollistaa näin ajoyhteys kiinteistölle Siuntionportti kadun puolelta. Muilta osin nykyinen voimassa oleva asemakaava jää voimaan vanhentuneet kaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala 2072 m 2. Kokonaiskerrosala on 415 k-m 2. Asemakaavamuutoksella ei muuteta suunnittelualueen kiinteistön rakennusoikeutta eli muutos on 0 k-m Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta on hakenut kaavamuutosalueen omistaja. MRA 30 :n mukainen kuuleminen on järjestetty osallisille lähetetyllä kuulemiskirjeellä.

4 4 (13) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kuva: Ote voimassa olevasta maakuntakaavayhdistelmästä (11/2018). Lähde Uudenmaan Liiton karttapalvelu Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi (A), jolla asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen.

5 5 (13) Asemakaava Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (webmap 11/2018) Espoon kaupunki. Alueella on voimassa Kellarimäki-Friisinmäki asemakaava (lainvoimainen ). Korttelin kiinteistö on siinä osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi, jolle saa rakentaa erillisiä ja kytkettyjä pientaloja 1 asunto /750 m 2 tonttiala. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.2 ja suurin sallittu kerrosluku II (kaksi). Kaavamuutosalueen kiinteistöä rajaa istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa etelärajalla, osin itärajalla sekä eteläsuuntaan sijoittuvalla kirveenvarsiosalla. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kulkee kiinteistön itäja etelärajan tuntumassa. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta (webmap 11/2018) Espoon kaupunki.

6 6 (13) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on hyväksytty tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskiletoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen vehreä kiinteistö (2076 m 2 ) sijaitsee Friisinmäen alueella asuinpientalokorttelin keskellä rajautuen pohjoisessa Siuntionkujaan ja eteläpuolella osin Siuntionportti katuun. Muutoin suunnittelualue rajautuu korttelin asuinpientalokiinteistöihin, joiden rakennukset ovat yksi- ja kaksikerroksisia ja ovat rakentuneet vuosikymmeninä Suunnittelualueen kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1992 valmistunut yhden asunnon asuinrakennus (167 k- m 2 ) ja talousrakennus (14 k-m 2 ). Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä noin 234 k-m 2. Kulku kiinteistölle on Siuntionkujalta. Viheralueilla kaavamuutosalueen itä- ja länsipuolilla noin 300 m etäisyyksillä sijaitsevat metsäiset kukkulat Ruutuskallio ja Myyrinkallio Maanomistus Korttelin kiinteistön omistaa Asunto Oy Ainola. Ympäröivät asuinpientalokiinteistöt ovat yksityisessä tai asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa. Katualueet omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueen kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1992 valmistunut yhden asunnon asuinrakennus (167 k-m2) ja talousrakennus (14 k-m2). Käyttämätöntä rakennus-oikeutta on jäljellä noin 234 k-m2. Yhdyskuntarakenne Alueen yhdyskuntarakennetta määrittävät paljolti lähellä kulkevat Turunväylä ja Friisinmäentie sekä asuntokadut ja niiden raajaamat asuinpientalokorttelit, joissa rakennusoikeutta on jonkin verran jäljellä osassa kiinteistöjä. Alueen lähellä, muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee kolme päiväkotia. Kaavamuutosalueen korttelissa sijaitsee myös pieni toteutumaton liikerakennusten tontti. Heti alueen kortteleiden ulkopuolella, idässä ja lännessä sijaitsevat laajahkot metsäiset viheralueet. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan Siuntionkujaan ja eteläosastaan Siuntionporttiin. Kulku kiinteistölle on järjestetty pohjoisen Siuntionkujan kautta. Siuntionkuja on lyhyt päättyvä tonttikatu, joka erkanee Siuntiontiestä. Siuntiontie puolestaan on yksi Kirkkonummentien ja Siuntionportin kolmihaaraliittymän kaduista. Kirkkonummentie ja Siuntionportti yhdistyvät molemmat Friisinmäentiehen, joka on paikallinen kokoojakatu.

7 7 (13) Friisinmäentien liikennemäärä on nykytilanteessa noin ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2015). Ennustetilanteessa vuonna 2050 liikennemäärän arvioidaan olevan noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Alueen lähikaduista Siuntiontien, Siuntionkujan ja Siuntionportin varressa on jalankäytävä tai jalankulku- ja pyörätie. Alueen eteläpuolella sijaitsevan Friisinmäentien varressa kulkee molemmin puolin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi eteläpuolella on pyöräilyn tavoiteverkon 2050 mukainen seutureitti. Friisinmäentieltä lähtee myös pyöräilyn seutureitti, joka kulkee Siuntionportin ja Siuntiontien kautta kohti Kilonpurontietä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueelle saavutaan Siuntionkujalta. Pysäköinti on järjestetty tontilla. Alueella läheisyydessä on kaksi yleiseen pysäköintiin tarkoitettua aluetta. Siuntionkujan alkupäässä on yleiseen pysäköintiin tarkoitettu LP-1 alue, jonka kautta on sallittu ajo päiväkotitontille. Toinen yleinen pysäköintialue sijaitsee noin 100 metriä edellisestä pohjoiseen Siuntiontien varressa. Molemmat edellä mainituista pysäköintialueista sijaitsevat päiväkodin vieressä, joten on oletettavaa, että ainakin päiväkodin saattoliikenne käyttää näitä pysäköitialueita. Yleisten pysäköintialueiden lisäksi muun muassa kaavamuutoskiinteistön kohdalla on kadunvarsipysäköintiä. Julkinen liikenne Lähin bussipysäkkipari on Friisinmäenaukion pysäkkipari, jotka sijaitsevat Friisinmäentiellä vajaan 200 metrin päässä suunnittelualueelta. Pysäkkiparia liikennöivät seuraavat linjat: 203 (N) Laajalahti Uusmäki (Nuijala Uusmäki) 206 (A) Kamppi - Kera 543 Leppävaara Kivenlahti Palvelut Luonnonolosuhteet Alueen lähellä, muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee kolme päiväkotia. Lähimmät peruskoulut sijaitsevat noin kilometrin päässä. Päivittäistavarakauppa löytyy Nihtisillasta vajaa kahden kilometrin etäisyydeltä ja laajemmat kaupalliset ja muut palvelut Leppävaaran keskustasta noin kahden kilometrin etäisyydeltä. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Suunnittelualueen kiinteistö on kasvillisuudeltaan vehreä asuinkorttelin keskellä sijaitseva pihapiiri. Maaperä on siltin ja saven peittämää moreenia, rakennettavuusluokitus on 2 (normaalisti rakennettava).

8 8 (13) Kuva: Ote maaperäkartasta ja rakennettavuusluokituksesta (webmap 11/2018) Espoon kaupunki Suojelukohteet Kiinteistön läheisyydessä on liito-orava-alue ja olemassa oleva sekä kehitettävä liito-oravareitti. Kaavamuutoksen mukainen ajoyhteyden toteuttaminen ei vaikuta liito-oraviin Ympäristön häiriötekijät Kuva: Ote liito-oravaiedoista (webmap 11/2018) Espoon kaupunki. Alueen suurin ympäristön häiriötekijä on Turunväylän liikennemelu. Turunväylän varteen rakennettujen meluesteiden ansioista liikennemelu ei ylitä ohjearvoja.

9 9 (13) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa ajoyhteys kiinteistölle Siuntionportti kadun puolelta, kiinteistön tonttijaon muuttaminen sekä asuntorakentamisen edistäminen hyvän saavutettavuuden alueella. 3.2 Osallisten tavoitteet Kiinteistön omistaja esittää, että asemakaavaa muutetaan kiinteistön Siuntionporttiin rajoittuvan kirveenvarsialueen osalta. Alueelta tulisi poistaa istutettava-alueenosa, jotta kiinteistölle voidaan osoittaa kulku Siuntionportin kautta. Näin kiinteistön tonttijakoa voidaan muuttaa jakamalla tonttijakotontti 13 kahdeksi tontiksi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on poistaa kaavassa osoitettu istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa kiinteistön kapean kaistaleen osalta ja mahdollistaa näin ajoyhteys kiinteistölle Siuntionportti kadun puolelta ja kiinteistön tonttijaon muuttaminen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala 2072 m 2. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen rakennusoikeuteen. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Asemakaavan muutoksella poistetaan kaavassa osoitettu istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa kiinteistön kapean kirvesvarsikaistaleen osalta. Muilta osin nykyinen voimassa oleva asemakaava jää voimaan vanhentuneet kaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Kaavassa osoitetaan rakennusala, rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0.20 (noin 415 k-m 2 ) ja kerrosluku II (kaksi). Kaavamuutosalueen kiinteistöä rajaa istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa etelärajalla ja osin itärajalla. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kulkee kiinteistön itä- ja etelärajan tuntumassa. Asuntoja saa rakentaa 1 as/750 m 2 tonttiala. Hulevesistä on annettu määräys. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia hulevesiä.

10 10 (13) Liikenne Asemakaavamuutoksen liikenteellisenä tarkoituksena on osoittaa suunnittelualueen Siuntionportti-kadun puolelle ajoliittymä. Uusi liittymä mahdollistaa uuden tonttiliittymän Siuntionportti-kadulta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 2 ap / asunto Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Asemakaavamuutoksella ei ole uutta ajoliittymää lukuun ottamatta vaikutuksia alueen liikennejärjestelyihin tai toimivuuteen. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa.

11 11 (13) Kuva: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Turunväylän (Vt1) Turvesolmun eritasoliittymä, tiesuunnitelmassa (2011) esitetyn meluselvityksen mukaan Turunväylän varteen rakennettu melueste estää melun leviämistä tontille niin, ettei melulle annetut ohjearvot ylity. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan myötä kiinteistölle ajo mahdollistuu Siuntionportti kadun kautta ja kiinteistön toimiva jakaminen sekä rakentuminen mahdollistuu. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. Kaavamuutoksella ei ole uutta ajoneuvoliittymää lukuun ottamatta liikenteellisiä vaikutuksia.

12 12 (13) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueelle mahdollistuu ajaminen myös Siuntionportti kadun kautta. Ajoyhteyden toteuttaminen ei vaikuta liito-oraviin eikä ajoyhteydellä ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Liikuminen kaavamuutosalueen kiinteistölle mahdollistuu ja siten lisääntyy Siuntionportin kautta, mutta muutos on vähäinen. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen toteutuminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Toteutumisen aikataulusta vastaa maanomistaja. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä ja toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen hakemus on päivätty Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosten vaikutusten ollessa vähäisiä voidaan MRL 63.2 :n mukaisesti jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelma laatimatta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen järjestettiin kaavamuutosalueen naapurikiinteistöjen omistajille lähetetyillä kuulemiskirjeillä. Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista mennessä. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä, liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen sekä maisema-arkkitehti Marie Nyman. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto MRA 30 :n mukaisen kuulemiskirjeen lähettäminen MRA 30 :n mukainen kuuleminen kuulemiskirjeillä. Määräaikaan mennessä ei jätetty mielipiteitä Kaavakartta on laadittu Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.

13 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja