Vallikallio I Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli tontti 2

Transkriptio

1 1 (10) Asianumero 4387/ /2015 Aluenumero Vallikallio I Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli tontti 2 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen muutoksen selostus, joka koskee 17. päivänä elokuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Leppävaarassa Vallikallion alueella Ajurinkadun ja Lintuvaarantien risteyksessä osoitteessa Ajurinkuja 1. Se käsittää korttelin tontin 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Markus Pasanen Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi puh puh

2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Liikenteen tavoiteverkko Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen sekä konsultin viitesuunnitelma.

3 3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Alueella sijaitsee nykyisin vuonna 1991 valmistuneet liike- ja toimistorakennus sekä autopaikoituskansi. Autopaikoitustasoilla sijaitsevat koko korttelin asuinkerrostalojen autopaikat. Suunnittelualuetta ympäröivä rakennuskanta koostuu asuinkerrostaloista. Leppävaaran kirkko sijaitsee lähellä, Lintuvaarantien toisella puolella. Ajo tontille on Ajurinkadun ja Ajurinkujan kautta. Kaavamuutosalueen tontin pinta-ala on 1524 m 2. Tavoitteena on saneerata ja elävöittää lähes tyhjillään oleva toimistorakennus muuttamalla se asunnoiksi. Katutason liiketilojen käyttötarkoitus on tarkoitus säilyä ennallaan sekä tontilla sijaitsevat paikoitustasot. Rakennusmassan koko ei muutu ja kulkuyhteydet säilyvät ennallaan. Asemakaavan muutosta on hakenut korttelin tontin 2 maanomistaja Kiinteistö Oy Vallikallion toimistotalo c/o Rakennusyhtiö Hartela. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A). Aluetta sivuaa yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu (Lintuvaarantie). Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

4 4 (10) Asemakaava Alueella on voimassa Vallikallio I asemakaavan muutos (lainvoimainen ). Korttelin tontti 2 on siinä osoitettu autopaikkojen sekä liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi (LPA-K). Rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä on kaavassa osoitettu 1550 k-m2, josta ehdottomasti myymälätiloihin tarkoitettua rakennusoikeutta on 150 k-m2. Liike- ja toimistorakennuksen suurin sallittu kerrosluku on osin I (yksi) ja osin ½ IV (viisi). Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten alapuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Autopaikoitusrakennuksen päällekkäisten pysäköintitasojen enimmäismäärä on II (kaksi). Koko korttelin paikoitus on osoitettu suunnittelualueen tontille Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on hyväksytty tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee Leppävaarassa Vallikallion alueella Ajurinkadun ja Lintuvaarantien risteyksessä osoitteessa Ajurinkuja 1. Se käsittää korttelin tontin 2, jolla sijaitsevat vuonna 1991 valmistuneet liike- ja toimistorakennus sekä autopaikoituskansi. Autopaikoitustasoilla sijaitsevat koko korttelin asuinkerrostalojen autopaikat. Suunnittelualuetta ympäröivä rakennuskanta koostuu asuinkerrostaloista. Leppävaaran kirkko sijaitsee lähellä, Lintuvaarantien toisella puolella. Ajo tontille on Ajurinkadun ja Ajurinkujan kautta. Korttelin tontin 2 omistaa Kiinteistö Oy Vallikallion Toimistotalo c/o Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelin tontti 2 on rakennnettu kaavan mukaisesti autopaikkojen sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi vuosina 1990 ja Tontilla sijaitsee noin sadan autopaikan pysäköintikansi sekä noin 1550 k-m 2 suuruinen toimisto- ja liikerakennus. Toimisto- ja liikerakennuksen kerrosluku on osin yksi ja osin viisi. Paikoitusrakennuksessa on osin yksi ja osin kaksi maanalaista tasoa sekä maanpäällinen kansitaso. Korttelin muidenkin tonttien paikoitus on osoitettu suunnittelualueen tontille. Suunnittelualuetta ympäröivä rakennuskanta koostuu asuinkerrostaloista. Leppävaaran kirkko sijaitsee lähellä, Lintuvaarantien toisella puolella.

5 5 (10) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Toimistotilat ovat olleet melko pitkään tyhjillään. Katutasoliiketilassa toimii ravintola. Yhdyskuntarakenne Tontti sijaitsee Lintuvaarantien varressa Vallikalliossa. Tontin lounaispuolella Lintuvaarantien toisella puolella sijaitsee kallioisen mäen päällä Leppävaaran kirkko. Ympäröivissä kortteleissa lähimmät rakennukset ovat asuinkerrostaloja, jotka ovat korkeimmillaan seitsemän kerrosta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu Lintuvaarantiehen, Ajurinkatuun ja Ajurinkujaan. Lintuvaarantie on suunnittelualuee kohdalla alueellinen kokoojakatu, Ajurinkatu ja Ajurinkuja tonttikatuja. Lintuvaarantien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kävely ja pyöräily Alueella on hyvät ja kattavat kevyen liikenteen yhteydet. Lintuvaarantien ja Ajurinkadun molemmin puolin, sekä Ajurinkujan itäpuolella kulkee jalankulku- ja pyörätiet. Lintuvaarantien varressa kulkee pyöräilyn pääreitti. Ote pääkaupinkiseudun pyöräilykartasta. Ei mittakaavassa.

6 6 (10) Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueella on kolmitasoinen pysäköintirakennus, joka palvelee koko korttelia Rakennus koostuu katutason pihakannesta, Ajurinkujan loppupään tasolla olevasta pohjakerroksesta sekä kellarikerroksesta. Kulku pihakannelle tapahtuu Ajurinkadulta. Pohja- ja kellarikerroksen ajoyhteydet on järjestetty Ajurinkujan päässä olevan kääntöpaikan kautta. Alueen yleinen pysäköinti on järjestetty kadunvarsipysäköintinä Ajurinkadulla sekä siitä haarautuvilla Ajurinkujalla ja Ajurinmäellä. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääressä. Lintuvaaraarantieltä liikennöivät Espoon sisäiset linjat 22 (Helmipöllönmäki Leppävaara), 23 (Uusmäki Laajalahti) 23N (Uusmäki Vitikka), 23V (Uusmäki Leppävaara) sekä seutulinjat 231N (Elielinaukio Järvenperä), 510 (Martinlaakso Tapiola) ja 510B (Myyrmäki Leppävaara). Lähibussilinjat P20 (Lintukorpi - Lintulaakso) ja P21 (Lintukorpi - Rastaspuisto) liikennöivät Ajurinkujalta. Leppävaaran asema ja terminaali sijaitsevat noin kilometrin päässä Suojelukohteet Palvelut Laajemmat kaupalliset palvelut löytyy Gallarian ja Sellon kauppakeskuksista noin 0,5 km:n ja 1 km:n etäisyyksiltä. Lähimmät päiväkodit ja koulut sijaisevat muutaman sadan metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Johdot ja putket kulkevat pääasiassa katualueella. Erityistoiminnat Ympäristön häiriötekijät Koko korttelin paikoitus on osoitettu suunnittelualueen tontille. Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita. Lintuvaarantien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle liikennemelua ja liikenteen päästöjä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Espoo on voimakkaasti kasvava kaupunki, ja uusia asuntoja tarvitaan jatkuvasti lisää. Asumisen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen on tarkoituksenmukaista. Tavoitteena on saneerata ja elävöittää vuosia lähes tyhjillään oleva toimistorakennus muuttamalla se asunnoiksi. Katutason liiketila on tarkoitus säilyä ennallaan sekä tontilla sijaitseva paikoitustasorakennus. Jatkossa liiketilaan on ajateltu päiväaikaista liiketoimintaa esimerkiksi kahvila-leipomo tai toimisto nykyisen ravintolan sijaan. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4.

7 7 (10) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa lähes käyttämättömänä oleva liike- ja toimistorakennuksen muuttaminen asuinkerrostaloksi. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 1524 m 2. Kokonaiskerrosala on 1550 k-m 2., josta myymälä- tai liiketilaksi on osoitettu 160 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen kokonaisrakennusoikeus ei muutu. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Korttelin käyttötarkoitus muuttuu autopaikkojen sekä liike- ja toimistorakennusten käyttötarkoituksesta (LPA-K) autopaikkojen sekä asuinkerrostalojen korttelialueeksi (LPA-AK). Muutoksella mahdollistetaan olemassa olevan liike- ja toimistorakennuksen (noin 1550 k-m 2 ) muuttaminen asuinkerrostaloksi. Suunnittelualueen liiketilan rakennusoikeus kasvaa 10 k-m 2 nykytilanteen mukaiseksi ja on kaavamuutosehdotuksessa 160 k-m 2. Paikoituskansi tontilla säilyy, mutta osa autopaikoista väistyy pihakannen oleskelupihan vuoksi. Nykyisen paikoituslaskelmanormin vuoksi korttelin tontin 2 autopaikkatarve pienenee Liikenne Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia liikenteeseen suunnittelualueen ympäristössä. Ajoliittymät pysäköintirakennukseen pysyvät ennallaan. Kulku kansitasolle tapahtuu Ajurinkadulta. Pohja- ja kellarikerroksiin ajetaan Ajurinkujan kääntöpaikan kautta. Viimeisten liikenne-ennusteiden mukaan Lintuvaarantien liikennemäärä on vuonna 2035 noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 95 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1 ap liiketilojen 70 k-m² kohti. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. - 1 pp liiketilojen 40 k-m² kohti. Kaikkien asiakaskäyttöön tarkoitettujen pyöräpaikkojen tulee sijaita sisäänkäyntien läheisyydessä. Näiden lisäksi tulee toteuttaa katettuja ja lukittavissa olevia pyöräpaikkoja henkilökunnan käyttöön Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä kuuluu vaikeasti rakennettavaan syvä pehmeikkö luokkaan 4. (Webmap, Espoon geotekniikkayksikkö, heinäkuu 2016). Alueella ei ole ympäristövalvontakohteita (Webmap, Espoon ympäristökeskus, heinäkuu 2016).

8 8 (10) 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Alueelle on rakennettava melueste ennen rakennusten käyttöönottoa. Parvekkeet tulee lasittaa siten etteivät valtioneuvoston asuinalueille asettamat melun ohjearvot ylity.mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65 db päiväaikainen äänitaso, tulee asuntojen avautua myös hiljaisemman julkisivun suuntaan. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeiden minimietäisyys ei täyty kohteessa. Suunnittelualueella on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloilman suodatukseen ja sijoitteluun liikenteen aiheuttamien epäpuhtauksien takia. Tuloilma on suodatettava käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. Tuloilman otto tulee sijoittaa pihan puolelle ja mahdollisimman korkealle katolle. Pysäköintilaitoksen poistoilma ei saa johtaa oleskelupihalle. Lintuvaarantien puoleiselle julkisivulle ei saa sijoittaa parvekkeita ilmanlaadun epäpuhtauksien ja liikennemelun takia. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutos mahdollistaa olemassa olevan vuosia vajaakäytössä olleen toimistorakennuksen muutoksen asuinkäyttöön. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, teknisen huollon järjestämiseen, rakennettuun ympäristöön eikä luontoon ja maisemaan. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava-alue kytketyy olemassa olevine rakennuksineen luontevasti ja taloudellisesti olemassa olevaan infrastruktuuriin ja kaupunkirakenteeseen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää liikenteellistä muutoista nykytilanteeseen. Kadut ja ajoliittymät tontille ja pysäköintirakennukseen pysyvät ennallaan. Suunnittelualueella sijaitseva pysäköintirakennus palvelee koko korttelia Pysäköintirakennusta käyttävät As Oy Espoon Puistonkulma, As Oy Ajurinkuja ja Vallikallion toimistotalo. Pysäköintirakennuksen pihakannelle sijoitetaan leikki- ja oleskelupiha, jolloin kannelta poistuu 10 autopaikkaa. Näiden lisäksi pohjakerroksen seinustalta poistetaan 2 autopaikkaa. Kaikki poistuvat 12 autopaikkaa kuuluvat Vallikallion toimistotalolle. As Oy Espoon Puistonkulman ja As Oy Ajurinkujan autopaikkamäärät pysyvät ennallaan. As Oy Ajurinkulman 2 autopaikkaa siirtyvät pihakannelta kellaritasolle. Vallikallion toimistotalolta poistuu kaavamuutoksessa 12 autopaikkaa ja jäljelle jää 19 paikkaa. Vieraspaikka pysyy nykyisellä paikalla. Pysäköintirakennuksessa on 1 autopaikka liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Viitesuunnitelman on laatinut L Arkkitehdit Oy. Kaavan toteutuksen seuranta jää rakennuslupaviranomaisten tehtäväksi. Rakennuslupia myönnettäessä tulee kaavan määräykset ottaa huomioon.

9 9 (10) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille hakemuksesta Asemakaavoituksen alkaminen on ilmoitettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Sopimukset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä L Arkkitehdit Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä ja suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. Ajankohta Käsittelytieto ksj (OAS) Nähtävillä MRA 30 :n mukaan Määräaikaan mennessä ei asiasta jätetty yhtään mielipidettä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja