Lintulaakso I, muutos

Transkriptio

1 1 (10) Asianumero 4160/ /2012 Aluenumero Espoo Lintulaakso IA 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli Asemakaavan muutos Lintulaakso I, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä lokakuuta 2013 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavan muutoksen karttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL 43, ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Ross Snell (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO Sivu LIITTEET: TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 9 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, lisätään myöhemmin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan muutoksen kartta määräyksineen Selostus liitteineen Havainnemateriaali (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy)

3 3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Kortteli on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut. Alueella sijaitsee vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnontalo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. 1.2 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 6 407m². Asuinkerrostalokorttelialueen (AK) pinta-ala on m² ja rakennusoikeus k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = noin 1,0. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin k-m². Sininärhentien katualueen pinta-ala on m². Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin Muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksella muutetaan korttelin käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korotetaan rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Asuinkerrostalokorttelin suurin sallittu kerrosten lukumäärä korotetaan IV-V:een siten, että matalampi osa sijoittuu pientaloalueen puolelle (länsipuolelle). Rakennusoikeus korotetaan kerrosalaneliömetriin, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 1.0. Rakennus tulee sijoittumaan tontin itäosaan muuriksi Lintulaaksontien ja Kehä I:n liikennemelua vastaan, jolloin nykyisen pientaloasutuksen puolelle muodostuu suojaisa piha-alue.

4 4 (10) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (ei mittakaavassa) Asemakaava Suunnittelualueella korttelissa on voimassa Lintulaakso IA asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöminiteriössä Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta saa korkeintaan 40% käyttää teollisuus- ja varastotilana. Korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Suurin sallittu kerrostelun lukumäärä on ¾II ja rakennusoikeus e = Alueella saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon ja toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kaavassa rakennusala on määritetty korttelin itä- ja pohjoisosaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että korttelin itä- ja pohjoisosaan muodostuu yhtenäinen este liikennemelua vastaan. Esteen on ulotuttava vähintään 3m viereisen ajoradan yläpuolella. Autopaikkoja on rakennettava vähintään liike- ja toimisto- ja työtilojen osalta 1 ap / 50 k-m2 ja varastotilojen osalta 1 ap / 100 k-m2. Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnontalo on merkitty asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu. Sininärhentien katualueella on voimassa Lintulaakso I asemakaavan muutos.

5 5 (10) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Tonttijako on hyväksytty Rakennuskiellot Suunnittelualueella on rakennuskielto, koska kaikkia tonttijaon mukaisia tontteja ei ole muodostettu Pohjakartta Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Kortteli on yksityisessä omistuksessa. Maanomistajat ovat valtuuttaneet rakennusliike Lapti Oy:n hakemaan asemakaavan muutosta. Sininärhentien katualueen omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Kortteli on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut. Alueella sijaitsee vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnontalo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. Suunnittelualueen länsipuolella on pientaloja ja eteläpuolelle on rakenteilla asuinkerrostalo. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueelle on ajoyhteys Sininärhentieltä, joka yhtyy Vallikatuun ja sitä kautta Lintulaaksontiehen sekä muuhun tie- ja katuverkkoon. Vallikatu ja Lintulaaksontie ovat alueellisia kokoojakatuja. Lintulaaksontien eteläpään liikennemäärä on noin ajon/vrk, Vallikadun itäpään noin ajon/vrk ja Kehä I:n noin ajon/vrk. Liikenneennusteen mukaan Lintulaaksontien liikennemäärä on noin ajon/vrk, Vallikadun noin ajon/vrk ja Kehä I:n noin ajon/vrk vuonna Jos Kehä II:n jatke ei ole toteutunut Kehä I:n liikennemäärä on noin ajon/vrk vuonna Kevyt liikenne Sininärhentien itäpuolella on suunniteltu jalankulku- ja pyöräilytie, joka yhtyy Pikkulinnunreittiin ja Pikkulinnunsiltaan pohjoisessa. Asemakaavoitusalueen eteläpuolella kulkee Raidepolun kevyen liikenteen reitti Sininärhentieltä Lintulaaksotielle. Lintulaaksontie on suunniteltu olevan tulevaisuudessa pyöräilyn seutureitti.

6 6 (10) Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueelle on ajoliittymä Sininärhentieltä. Suunnittelualueen pysäköintipaikat on tarkoitus rakentaa tontille. Joukkoliikenne Lintulaaksontiellä liikennöi seutubussilinja 231, jolla pääsee mm. Helsinkiin ja Leppävaaran asemalle, ja Vallikadulla kulkee bussilinja 23 jolla pääsee mm. Leppävaaran asemalle ja Nihtisiltaan. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Lintulaaksontiellä ja Vallikadulla. Lintulaaksontiellä on myös varauduttu pikaraitiotieyhteyteen. Esteettömyys Sininärhentie täyttää jalankulun ja pyöräilyn esteettömyyden erikoistason, eli pituuskaltevuus on alle 5 %. Palvelut Lähimmät palvelut sijaitsevat lähietäisyydellä Vallikalliossa sekä Gallerian ja Sellon kauppakeskusten yhteydessä reilun kilometrin päässä. Lähialueella, alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee mm. asukaspuisto sekä Vallipuiston ja Lintulan päiväkodit. Alueen pohjoispuolella Lintuvaarassa sijaitsee Lintulaakson koulu. Kehä I:n itäpuolella sijaitsee Boställsskolan ja Mäkkylän päiväkoti sekä näiden eteläpuolella Postipuun koulu ja päiväkoti sekä Eestinmetsän koulu. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka Suojelukohteet Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu Ympäristön häiriötekijät Suurimmat ympäristön häiriötekijät ovat Kehä I:n ja Lintulaaksontien liikenteen aiheuttamat häiriöt. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakentaa kortteliin asuinkerrostalo. Rakennus sijoittuisi tontin itäreunalle muuriksi Lintulaaksontien ja Kehä I:n liikennemelua vastaan, jolloin nykyisen pientaloasutuksen puolelle muodostuu suojaisa piha-alue. 3.1 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2) esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutos vastaa yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamisesta ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen yhteyksien ja palvelujen läheisyyteen etenkin asuntoja. Kaavamuutosalueella on laajuutensa ja sijaintinsa puolesta hyvät edellytykset maankäytön tehostamiseen, koska voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut.

7 7 (10) Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan IV-V-kerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen. 4.2 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 6 407m². Asuinkerrostalokorttelialueen (AK) pinta-ala on m² ja rakennusoikeus k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = noin 1,0. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin k-m². Sininärhentien katualueen pinta-ala on m². Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalokortteli (AK) Asuinkerrostalokorttelin suurin sallittu kerrosten lukumäärä korotetaan IV-V:een siten, että matalampi osa sijoittuu pientaloalueen puolelle (länsipuolelle). Rakennusoikeus korotetaan kerrosalaneliömetriin, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 1.0. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: - kaikissa kerroksissa porrashuoneen 15 m² ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin, - autotalleja ensimmäiseen kerrokseen. Näitä tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Julkisivut Julkisivujen pääasiallinen materiaali tulee olla punatiili. Rakennuksen itäjulkisivun tulee sopeutua lähiympäristön punatiilisiin rakennuksiin. Rakennuksen länsijulkisivu tulee jäsennöidä pienimittakaavaiseksi ylimmän kerroksen terassin, parvekkeiden ja aukotuksen avulla. Länsijulkisivun tulee olla pääosin vaalea. Kattomuodon tulee olla loiva lapekatto. Oleskelupihan puolella ensimmäisen kerroksen yhteistilat tulee olla ikkunallisia. Piha-alue ja pysäköintipaikat Asuntojen piha-alue jää melukatveeseen rakennuksen länsipuolelle. Pysäköintipaikat (p) sijoitetaan pääosin asuinkerrostalon itäpuolelle sekä autopaikkoja voidaan rakentaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen kaavan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Ajoyhteys pysäköintipaikoille on Sininärhentieltä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 85 k-m², mikä vastaa noin 62 autopaikkaa. Autopaikkoja on rakennettava kuitenkin vähintään 1 ap asuntoa kohti. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp/30 k-m2 tai vähintään 2 pp/asunto. Kaikki pyöräpaikat tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulla olla myös ulkotiloissa. Sininärhentien katualue Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin

8 8 (10) 4.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristön suurimmat häiriötekijät ovat Kehä I:n ja Lintulaaksontien liikenteen aiheuttamat häiriöt. Häiriötekijöiden vaikutukset tutkitaan tarkemmin jatkosuunnittelussa. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusala on määritetty korttelin itäosaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että korttelin itä- ja pohjoisosaan muodostuu yhtenäinen este liikennemelua vastaan. Asemakaavan muutos ottaa huomioon tämän periaatteen ja rakennus on suunniteltu siten, että se suojaa rakennuksen taakse jäävää aluetta Kehä I:n ja Lintulaaksontien liikenteen häiriöiltä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Käsiteltävä kaavamuutosalue sijoittuu vilkkaan Lintulaaksontien varteen Kehä I:n tuntumaan. Asemakaavaratkaisun toteutumisen myötä kaupunkirakenne tiivistyy. Tehokas rakentaminen perustuu sijaintiin päätien läheisyydessä. Suunniteltu rakennus liittyy massaltaan eteläpuolelle rakenteilla olevaan asuinkerrostaloon (kortteli 51068) ja uusi rakennus muodostaa sille vastaparin. Suunniteltu rakennus tulee toimimaan melumuurina pientaloalueelle päin. Rakennukset on rakennettava keskenään yhteen siten, että ne suojaavat pihaaluetta liikennemelulta. Leikki- ja oleskelupiha on sijoitettu pientaloalueen puolelle sekä rakennuksen kerrosluku on pääosin matalampi pientaloalueen puolella (neljä) ja korkeampi Lintulaaksontien puolella (viisi). Kaavassa määrätään melko tarkasti rakennuksen julkisivuista, jolla parannetaan sopeutuvuutta ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Sininärhentie erottaa suunnitellun korttelin olemassa olevista pientaloista ja näin ollen uudisrakennus ei vaikuta merkittävästi pientaloalueen viihtyisyyteen. Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Ne tulee sijoittaa oleskelupihan puolelle ja mahdollisimman korkealle. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia ja liikenteen häiriöitä tutkitaan tarkemmin jatkosuunnittelussa. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Kaavamuutoksen toteutuksesta vastaa kaavamuutoksen hakija. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Lapti Oy on hakenut asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 2.

9 9 (10) 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan Lapti Oy:n ja heidän konsultin arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Matias Kallio ja liikennesuunnitteluyksikössä Ross Snell. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan III. Sopimukset Asemakaavan muutoksesta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Vireilletulokuulutus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mielipiteet, joissa vastustetaan kaavan muuttamista ja alueen rakennusoikeuden sekä kerrosluvun korotusta. Kaavan jatkokäsittelyssä kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee mielipiteet ja antaa niihin vastaukset Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö