Yritysten yhteistyön kehittäminen: nykytilatutkimus

Transkriptio

1 Yritysten yhteistyön kehittäminen: nykytilatutkimus Kesä-syyskuu Jhda tiedlla

2 Tutkimuksen perustiedt Tiednkeruujaks Tutkimuksessa taviteltiin yrittäjiä Paltamn, Pulangan, Ristijärven ja Hyrynsalmen kuntien alueilta. Sähköinen kyselylinkki lähetettiin sähköpstitse kaiken kaikkiaan 214 sitteeseen, jista viestin avasi 112. Yrittäjiä taviteltiin tämän lisäksi puhelimitse, pstitse ja yritysten luna vieraillen. Lisäksi kyselylinkki li saatavilla hankkeeseen sallistuvien kuntien verkksivuilla. Tiednkeruujaksn aikana lähestyttiin yhteensä 540 yritystä, jista kyselyyn vastasi 140. n= Nste 2

3 Vastanneiden yritysten lukittelu Yrityksen ikä Kyselyn avulla tavitettiin erityisesti j pitkään timineita yrityksiä. Yli 10 vutta timineita li 70,5% kaikista vastaajista, jista yli klmannes n timinut j yli 30 vutta. Yli pulet kyselyyn vastanneista yrityksistä timii Paltamssa Vastaajat kunnittain Paltam Pulanka Hyrynsalmi Ristijärvi Nste 3

4 Vastanneiden yritysten lukittelu Vastaajien sukupuli Vastaajien sukupulijakauma vastaa Sumen keskiarvista yrittäjien sukupulijakaumaa (kyselyyn vastanneista miehiä 66,9% ja naisia 32,4% ja maan keskiarv 66,5%/33,5%). Vastaajien ikäryhmät jakautuivat tasaisesti yli 30- vutiaisiin, sillä ainastaan 3,6% li iältään alle 30- vutias. Yli pulet (52,5%) vastaajista li iältään yli 50- vutias. Vastanneiden yrittäjien ikäjakauma painttuu hieman vanhempiin, kuin maan keskiarvt. Vastaajan ikä Vastaajan ikä Nste 4

5 Yritysten työvima Kyselyyn vastanneet vat pääasiassa yksinyrittäjiä (46,8%) ja pieniä, alle viisi vakituista henkilöä työllistäviä(38,1%), mikryrityksiä. Kuuden tai useamman vakituisen työntekijän yritysten timialat painttuvat pankkeihin ja päivittäistavarakauppihin, hivapalveluihin, työvimapalveluihin ja metsätaluteen. Osa-aikaisia työntekijöitä n kaikkein eniten matkailu- ja majituspalveluita tuttavissa yrityksissä. Osa-aikaisia työntekijöitä n palkattuna reiluun klmannekseen yrityksistä, jtka vastasivat kyselyyn. Osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä Yrityksen vakituisten työntekijöiden lukumäärä Yrityksen vakituisten työntekijöiden lukumäärä Osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä Nste 5

6 Työviman tarpeet Reilu viidessa vastaajista kerti, että yrityksellä n tarve lisätä työntekijöitä. Työtehtävät yrityksissä, jtka aikvat lisätä työvimaa: Metsätalus: 3-4kpl mt/metsäkneenkuljettaja, 1kpl metsäkneisiin erik. asentaja, 1kpl mnitaitinen maa- ja metsätaluden työntekijä, 1kpl puuautn kuljettaja Aut- ja knehult: 1kpl asentaja, 1kpl kausityöntekijä asentaja/rengasasentaja, 1kpl raskaankalustn rengasasentaja Matkailu ja majitus: 2kpl Nuhus ja siihen liittyvät hullt: 1kpl Metalliala: 2kpl hitsaajia Työvimapalvelu: 2kpl ktityöpalvelut, 1kpl lähihitaja, 1kpl siivja Rakennusala: 1kpl myynti ja markkininti Kaluste ja kdinknemyynti: 1kpl kesätyöntekijä Kahvila: 1kpl Veikkauskneen käyttötaitinen lma-aikjen tuuraaja Henkilökuljetus: 1kpl linja-autn kuljettaja Maatalus: 1kpl kesätyöntekijä Sähkö: 1kpl sähköasentaja Elintarvike: 1-10 sesnkityöntekijää Pienkne: 1-2kpl pienkne krjaajaa Maahantunti: 1kpl myyjä Vedenpuhdistus (kemian tellisuus): 4-5kpl prsessin hitajia, 2-3kpl myynti ja markkininti, 1-2kpl tutkimus ja kehitys, 1kpl talushallint Nste 6

7 Työviman tarpeet Myös yrityksissä, jtka kertivat, ettei henkilöstön määrä le tarve kasvattaa, löytyy tarvetta uusille työntekijöille. Taustalla n mm. nykyisten työntekijöiden eläköitymisiä. Työviman tarpeet yrityksissä, jtka aikvat säilyttää henkilöstön lukumäärän entisellään: Rakennusala: 2-4kpl kirvesmiehiä Kaupanala: myyjiä (kirja&paperi), rakennusalan tunteva rautakaupanmyyjä, sesnkiapulaisia (kirja&paperi), myyjiä (mara) Aut- ja knehult: 1kpl maataluskneasentaja Metsätalus: mnipulisia kneenkuljettajia, metsureita, 1kpl ammattitaitinen puuautnkuljettaja Maatalus: 1kpl maatalustyöntekijä/kneenkuljettaja, 1kpl kesäapulainen Kiinteistöhult: siivjia Talushallint: 1kpl saava kirjanpitäjä/tilitimistn työntekijä Metalliala: hitsaajia Henkilökuljetus: 1kpl taksinkuljettaja LVI: Tulevaisuudessa lvi-asentaja Ravintla-ala: tarvittaessa töihin kutsuttavia tarjilijita ja järjestyksenvalvjia Mainstimist: ammattitaitinen ja itseppinut media-alan saaja Nste 7

8 Yritysten kehitysnäkymät Yli pulet (58,3%) kyselyyn vastanneista näkee yrityksensä tulevaisuuden valisana töiden ja tilausten salta. Vain 2,2% kki, että tulevaisuus vaikuttaa hunlta. Epävarmuutta tulevaisuudesta kki nin viidennes vastaajista. Yrittäjän ikääntyminen li yksi tavanmaisista syistä, jtka aiheuttivat epävarmuutta tulevaisuuden suhteen tai ajatuksia liiketiminnan lpettamisesta. Niistä yrityksistä, jtka näkevät tulevaisuuden epävarmana tai hunna, aik heistä nin pulet (48,5%) jatkaa viiden vuden liiketimintaansa kuten tähänkin asti ja 18,2% aiki lpettaa liiketimintansa. Negatiiviisiin tulevaisuuden näkymiin ei näytä levan yrityksen timialalla merkittävää vaikutusta. Muu, mikä vaihtehdn valinneiden jukssa n kasvuun ja kehitykseen liittyviä perusteluita nin pulella. Tinen puli mainitsee mm. liiketiminnan sesnkilunteisuuden ja eläköitymisen Nste 8

9 Viiden vuden kuluttua Vastaajista 68,3% aik jatkaa, kuten tähänkin asti. Yrityksensä myyntiä suunnittelee 4,3%, jista 2/3 näkee yrityksensä tulevaisuuden valisana ja 1/3 epävarmana. Sukuplvenvaihdsta suunnittelee 11 yritystä (7,9%), jista seitsemän kkee tarvitsevansa apua tässä yhteydessä. Yritystiminnan lpettamista suunnittelee yhdeksän yritystä (6,5% vastaajista). Heistä kuusi ilmitti iäkseen yli 60-vutta, jten eläköityminen n yleisin syy yritystiminnan lpettamisaikeille Nste 9

10 Yritysten kehitystarpeet 36% vastaajista kki ettei yrityksellä le kehitystarpeita. Tähän jukkn kuului mm. yritykset, jtka suunnittelivat yritystiminnan lpettamista. Lisäksi varsin mni yrittäjä, jka näki tulevaisuuden epävarmana, li sitä mieltä ettei kehitystimenpiteille lisi tarvetta. Eniten kehittymistä kaivataan yrityksissä myyntiin ja markkinintiin. Tarkentavissa kmmenteissa tämä nusi esiin mnta kertaa. Erityisesti digitaaliseen ja ssiaalisen median markkinintiin kaivattiin apua. Kehityskhteina nähtiin useiden yrittäjien timesta myös knkreettinen myyntityö ja palveluiden tutteistaminen. Myös erilaiset, saamista kehittävät kettiin tervetulleiksi. 18,7% valitsi tämän sa-alueeksi, jka kaipaisi kehittämistä. 18,7% vastaajista kki myös sähköisen liiketiminnan ja digitalisinnin kehitysalueeksi. Tähän liittyen esiin nusi mm. verkkkauppjen ja ktisivujen perustaminen Nste 10

11 Smemarkkininnin ja sähköisten CRM-hjelmien käyttäminen Nin pulet kyselyyn vastanneista yrityksistä ei käytä liiketimintansa tukena smemarkkinintia tai sähköistä CRM-järjestelmää. Smemarkkinintia käyttää vastaajista yhteensä 42,5% ja CRM-hjelmia 20,2%. Ssiaalisen median ja digitaalisen markkininnin kanavista ylivimaisesti susituimmat vat Facebk ja yrityksen mat verkksivut. Näiden lisäksi n nähtävissä, että Ggle-mainntaan ja hakukneptimintia käytetään markkininnin työkaluina jnkin verran. Muutamat yrittäjät kertivat lisäksi hankkineensa lisänäkyvyyttä Fnectan yrityspalveluiden kautta. Jtkin vastaajat, jtka timivat raaka-ainetutannssa, kertivat, ettei heidän tarvitse markkinida sillä esimerkiksi suuskunta hulehtii mainnnasta ja markkininnista. Muutamat yrittäjät kertivat, ettei heidän tarvitse markkinida, vaan nykyisellään asiakkaita n riittävästi. Markkininti, jka lisäisi kysyntää, pakttaisi kasvattamaan yritystimintaa, jhn yrittäjällä ei le kiinnstusta. CRM-hjelmistihin liittyen ei juuri kmmentintia llut. Pari vastaaja kerti käyttävänsä tilitimistn tarjamaa taludenhallintahjelmaa Nste 11

12 Kuntien palvelut ja yhteistyö Suhtautumisessa kunnan tuttamiin palveluihin ja yhteistyön timivuuteen kunnan kanssa, ei le nähtävissä mainittavia kuntien välisiä erja. Paltamn khdalla (jsta tuli merkittävä sa vastauksista) n kuitenkin nähtävissä, että kunnan sisällä yrittäjien mielipiteet vaihtelevat rajusti. Osa kkee, että yhteistyö n kunnan kanssa erittäin tuttisaa ja, että kunnalta saa paljn apua maan yritystimintaan sekä kehittämiseen. Tisesta ääripäästä löytyy yrittäjiä, jtka kkevat jääneensä paitsin, kun kunta ei le lähestynyt heitä kk yrityksen timihistrian aikana. Yleisesti ttaen suhtautuminen n varsin neutraalia, jhn tdennäköisesti vaikuttaa se, että kyselyyn vastattiin malla ja yrityksen nimellä. Hyvin suuri sa vastaajista n tyytynyt tteamaan vain k, hyvin tai ei timi jne Nste 12

13 Kehitysideat kunnan palveluiden ja yritysyhteistyön kehittämiseksi Avimissa vastauksissa esiin nusi useimmin viestinnän, yhteydenpidn ja markkininnin kehittäminen. Mnet yrittäjät tivivat saavansa vielä enemmän tiedtteita kunnassa tapahtuvista asiista. Muutamat myös mainitsivat, että viestintä ja tiedttaminen yrittäjien suuntaan n kuitenkin parantanut viime aikina. Esiin nstettiin, että kunta/kunnat visi tukea ja edesauttaa seudun yrittäjien välistä yhteistyötä ja verkstitumista keskenään. Useampia kmmentteja nusi myös esiin, jissa tivttiin, että esimerkiksi kuntien verkksivuilla visi nstaa paikallisia yrityksiä esiin nykyistä paremmin ja tehdä yrityshakemistn, jsta kuntalaiset, vapaaajan asukkaat ja matkailijat sekä yrittäjät löytäisivät alueen palvelutarjnnan Nste 13

14 Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa Yhteistyötä muiden kunnan alueella timivien yritysten kanssa Yli 2/3:lla vastaajista n yhteistyö man paikkakunnan alueen yrittäjien kanssa. Yrittäjiltä pyydettiin tarkentamaan millaista yhteistyötä heillä n muiden paikallisten yrittäjien kesken. Esiin nusi mm: Kaksisuuntainen asiakassuhde Yhteiset hankinnat Yhteisiä työkneita Ohjaaminen tiselle paikkakuntalaiselle yrittäjälle, js ma tarjma tai aikataulu ei vastaa asiakkaan tarpeita Kiireapuna timiminen tiselle yrittäjälle Yhteismarkkininti Yhteinen phdinta tulevaisuuden näkymistä ja kehityksestä Lähes pulet vastanneista ilmitti kuuluvansa paikalliseen yrittäjäyhdistykseen, jta vidaan pitää varsin krkeana lukuna. J yhdistyksiin kuuluvien lisäksi 5,8% ilmitti levansa kiinnstunut liittymään paikalliseen Onk yritys paikallisen yritysyhdistyksen jäsen? yrittäjäyhdistykseen. Yrittäjäyhdistykseen kuuluvilla n yli 20 prsenttiyksikköä tdennäköisemmin yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa kuin yhdistykseen kuulumattmilla yrityksillä Nste 14

15 Hankkeessa mukana levien yritysten tuntemus ja kiinnstus sallistua kehitystimenpiteisiin Kuinka hyvin tunnet hankkeessa mukana levat yritykset? 62,6% vastanneista tuntee vähintään jitakin hankkeessa mukana levia yrityksiä. Lisäksi 13,7% ilmitti, ettei tunne hyvin, mutta haluaisi tutustua. Yrittäjäyhdistykseen kuulumattmat tunsivat hieman paremmin vähintään jitakin hankkeessa mukana levia yrityksiä, mutta tutustumisinnkkuus li heikmpi, kuin yhdistykseen kuuluvilla. Kaikista vastanneista nin viidessa ilmitti, ettei tunne lainkaan mukana levia yrityksiä Reilu klmassa kaikista vastaajista ilmitti levansa kiinnstunut yritysten yhteisistä kehityshankkeista ja 41% ei sannut sana kantaansa. Yrittäjiä pyydettiin kertmaan millaista yhteistyötä he kaipaisivat man ja hankkeeseen kuuluvien kuntien yritysten välille. Esiin nusi mm. seuraavaa: Yhteismarkkininti Yritysten esiin tuminen kaikkien kuntien verkksivuilla Verkstituminen ja yhteistyö Yhteiset kehityshankkeet Tiedttaminen hankkeista ja tapahtumista yli kuntarajjen Haluattek lla mukana yritysten yhteisissä kehityshankkeissa? Nste 15

16 Yhteenvet Yrittäjiä tavitettiin kaikkien hankkeessa mukana levien kuntien alueilta. Paltamlaisia yrityksiä li kuitenkin hieman yli pulet kaikista vastaajista. Kyselyn tulsten perusteella vidaan tdeta, että useilla hankealueen yrityksillä n aktiivista yhteistyötä man kunnan alueella timivien yritysten kesken. On myös nähtävissä, että yhteistyötä halutaan kasvattaa kunnan sisällä muiden yritysten kanssa ja lisätä myös yhteistyötä kunnan kanssa. Useat yrittäjät vaikuttavat levan halukkaita laajentamaan yritysten välistä yhteistyötä yli kuntarajjen. Yhteismarkkininti ja yhteiset kehityshankkeet ketaan kiinnstaviksi. Mni yrittäjä tivi, että kunnat visivat esimerkiksi verkksivuillaan nstaa aiempaa paremmin esiin alueen yrityksiä ja myös yli kuntarajjen. Yhtenä mahdllisuutena nusi esiin ns. paikallinen yrityshakemist. Yrittäjät tivat esiin rhkeasti man yritystimintansa kehitysalueita. Erityisesti esiin nusi myynnin ja markkininnin kehittäminen, jista markkininnissa digitaalinen ja ssiaalisen media kettiin kiinnstavina. Nin pulet vastaajista ei le ttanut käyttöönsä smemarkkinintia tai CRM-järjestelmiä. Kmmenttien perusteella n kuitenkin havaittavissa, että smemarkkininnin li alittamassa yhä useampi yrittäjä (tällä hetkellä smemarkkinintia käytti 42,5% yrityksistä) Nste 16

17 Tutkimuksen tteuttajan tiedt RedCap Oy / Tutkimuspalvelut.fi Tutkimuksen päävastuullisen asiantuntijan yhteystiedt: Taneli Ritvnen Gsm: taneli@tutkimuspalvelut.fi Tiettie 2, Oulunsal Nste 17