HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS KVARTTI 109 NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS KVARTTI 109 NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL KVARTTI 109 NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION

2 KVARTTI 1 09 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION QUARTERLY Päätoimittaja Ansvarig redaktör Editor in Chief Asta Manninen Toimittaja Redaktör Editor Vesa Keskinen Tilastokatsaus Statistisk översikt Statistical Overview Sini Askelo Käännökset Översättning Translations Magnus Gräsbeck Kuviot Figurer Graphs Pirjo Lindfors Taitto Ombrytning General Layout Ulla Nummio Kansikuva Pärmbild Coverpicture Vesa Keskinen: Verkkosaarenranta Nätholmsstranden Kansi Pärm Cover Tarja Sundström-Alku Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, Helsingin kaupunki p. (09) Utgivare Helsingfors stads faktacentral PB 5500, Helsingfors stad tel. (09) Publisher City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI City of Helsinki, Finland telephone Tilaukset, jakelu Beställningar, distribution p. - tel. (09) Orders by phone, Distribution telephone ISSN (painettu) ISSN (verkossa) Paino Tryckeri Print Priimus Paino Oy, Loimaa

3 SISÄLLYS INNEHÅLL Asta Manninen Uusi valtuustokausi alkaa väestönkasvun mutta epävarman talouskehityksen merkeissä 3 Nya fullmäktigperioden börjar med växande folkmängd men osäker ekonomi Elise Haapamäki Helsingin tila ja kehitys Helsingfors tillstånd och utveckling 2009 Kaisa Kepsu & Mari Vaattovaara Osaajien ja yritysten kannalta kilpailukykyinen Helsinki 17 Lokal synvinkel på Helsingfors konkurrenskraft förväntningar bland företag och nykunniga Saija Turunen Arjen hyvinvointitekijöitä pääkaupunkiseudulla 29 Vardagsvälfärdsfaktorer i Huvudstadsregionen Suvi Linnanmäki Maahanmuuttajat ja toimeentulotuki Helsingissä Invandrarna och utkomststödet i Helsingfors 2007 Arja Lankinen, Elise Haapamäki ja Sini Askelo Naisten asunnottomuus Eeva-Maria kodissa 46 Eeva-Maria-hemmet och bostadslöshet bland kvinnor 1

4 LUETTUA LÄST Köyhyyttä ja huono-osaisuutta Helsingin kaupungissa 54 Fattigdom och förfördelning i Helsingfors UUTISET NYHETER Suunnitellun keskustakirjaston toiminta 59 Verksamheten vid det planerade Centralbiblioteket Keskustakirjaston nykytilanne 61 Centralbibliotekets nuläge Vieraskielisiä kaupungin vuokra-asunnoissa joka neljäs 63 Var fjärde invånare i stadens hyreshus är invandrare Pääkaupunkiseudulle omat demokratian tilaa mittaavat indikaattorit 66 Egna demokratiindikatorer för Huvudstadsregionen ARTIKKELIT 2008 ARTIKLAR SUMMARY IN ENGLISH 73 KIRJOITTAJAT SKRIBENTER 75 TILASTOJA HELSINGIN SEUDUSTA STATISTIK OM HELSINGFORSREGIONEN 77 2

5 Uusi valtuustokausi alkaa väestönkasvun mutta epävarman talouskehityksen merkeissä Nya fullmäktigperioden börjar med växande folkmängd men osäker ekonomi Helsingissä asui asukasta vuodenvaihteessa 2008/2009. Helsingin väkiluku kasvoi vuoden 2008 aikana noin asukkaalla. Tämän lisäksi Sipoosta ja Vantaalta liitettyjen alueiden väestö kasvatti Helsingin vuoden alun väkilukua runsaalla hengellä. Helsingin edellisvuotta suurempi väestönkasvu johtui pääosin selvästi vähentyneistä kotimaan lähtömuutoista. Kotimaan muutoissa Helsingin edellisvuoden 700 hengen muuttotappio kääntyi nyt runsaan hengen muuttovoitoksi. Lapsia syntyi 6 400, mikä on 300 edellisvuotta enemmän. Vastaava määrä lapsia on syntynyt viimeksi vuonna Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi hengellä ja muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrä vajaalla hengellä. Ulkomainen muuttovoitto säilyi lähes edellisvuoden tasolla ja oli vajaa henkeä, vaikka poismuutto kasvoi selvästi vaalivuonna tehtyjen väestörekisteritarkistusten vuoksi. Espoon väestö kasvoi viime vuonna henkilöllä ja Vantaan hengellä. Väestökehitys on ollut vahvasti kasvu-uralla myös Tukholmassa. Vuonna 2008 Tukholman väkiluku lisääntyi :lla runsaaseen :een lyöden täten vanhan väestöennätyksen vuodelta 1960, mikä oli henkeä. Selitys on, että lapsia syntyi ja ihmisiä muutti kaupunkiin ja kaupungista Vid årsskiftet 2008/2009 hade Helsingfors invånare. År 2008 växte Helsingfors folkmängd med ca Därtill kom de personer i de områden i Sibbo och Vanda som från och med införlivades i Helsingfors. Att folkökningen i Helsingfors var större än under året innan berodde i huvudsak på att utflyttningen till övriga delar av Finland minskat klart. Ett flyttunderskott på 700 personer vände till ett flyttöverskott på drygt personer barn föddes, alltså 300 fler än året innan. Så mycket barn hade det senast fötts i Helsingfors år Antalet utländska medborgare växte med och antalet personer med annat hemspråk än finska eller svenska med nästan Flyttöverskottet från utlandet hölls nästan på fjolårsnivå och var nästan personer, trots att utflyttningen ökade klart i och med de uppdateringar i befolkningsregistret som gjordes för kommunalvalet. Esbos folkmängd växte år 2008 med personer och Vandas med Även i Stockholm har folkökningen har varit stark. Under 2008 ökade Stockholms folkmängd med till drygt , och slog därmed det gamla befolkningsrekordet från år Förklaringen är att barn föddes, personer flyttade in och flyttade ut. Mot utlandet var flyttnettot personer. Både antalet födda och den totala folkök- 3

6 Ulkomainen nettomuutto oli henkeä. Sekä syntyneiden lukumäärä että kokonaisväenkasvu olivat tasolla, jota ei Tukholmassa ole nähty sitten 1940-luvun (lähde: Utrednings- och statistikkontoret, Stockholm). Miten Suomen ja Helsingin seudun talous kehittyy 2009 ja siitä eteenpäin? Bruttokansantuotteen määrä aleni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,3 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen. Kansantalouden kysyntä väheni viimeisellä vuosineljänneksellä: yksityinen kulutus väheni 1,2 prosenttia ja investoinnit 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Vienti ja tuonti laskivat poikkeuksellisen voimakkaasti, yli 14 prosenttia. Talouden taantuma vaikutti myös Helsingin seudulla viime vuoden lopulla, vaikkakin lievemmin kuin koko maassa. Kasvun pysähtyminen Helsingin seudulla aiheutui ennen kaikkea teollisuuden, rakentamisen ja tukkukaupan taantumisesta. Useimmilla palvelualoilla kasvu sen sijaan jatkui vielä viime vuoden lopulla, joskin selvästi aikaisempaa hitaammin. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan suhdannetilanne on synkkä. Kuluttajat ovat kuitenkin pääkaupunkiseudulla luottavaisempia kuin koko maassa. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin arvo tammikuussa oli pääkaupunkiseudulla 0,5 ja koko maassa 3,9. Taloustaantuman tuloksena nuorisotyöttömyys lähti nopeaan kasvuun joulukuussa Helsingin seudulla nuorisotyöttömiä oli 30 % enemmän vuoden 2008 lopulla kuin vuotta aikaisemmin. Taantuman syvyyttä ja kestoa on kuitenkin erittäin vaikea arvioida. Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia pohditaan. Metropolialueen kilpailukykystrategiaa Menestyvä metropoli on valmisteltu seudullisena yhteistyönä. Siinä on lähtökohtana neljä strategista painopistealuetta: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen, Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen, Käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julningen nådde upp till nivåer staden inte sett sedan 1940-talet. (källa: Utrednings- och statistikkontoret, Stockholm). Hur utvecklas ekonomin i Finland och Helsingforsregionen år 2009 och framöver? Under sista kvartalet 2008 minskade (Finlands bruttonationalprodukt) enligt förhandsuppgift från Statistikcentralen med 1,3 procent jämfört med tredje kvartalet. Den nationella efterfrågan minskade under sista kvartalet: den privata konsumtionen minskade med 1,2 procent och investeringarna med 2,1 procent jämfört med läget ett år tidigare. Exporten och importen minskade exceptionellt snabbt, med över 14 procent. Mot slutet av året började den ekonomiska recessionen kännas även i Helsingforsregionen, om än inte lika starkt som i landet som helhet. Att tillväxten avstannade i regionen berodde framför allt på att industri, byggande och partihandel stagnerade. Däremot fortsatte tillväxten ännu i slutet av året inom flera servicenäringar, om ock klart långsammare än dittills. Enligt Finlands Näringsliv EK:s konjunkturbarometer är konjunkturläget dystert. Men i Huvudstadsregionen har konsumenterna bättre framtidstro än i hela landet. I januari stod Statistikcentralens konjunkturbarometer på + 0,5 i Huvudstadsregionen och 3,9 i hela landet. Ungdomsarbetslösheten började öka starkt i december Vid årets slut fanns det 30 % mera arbetslösa ungdomar än ett år tidigare i Helsingforsregionen. Just nu är det mycket svårt att förutse hur länge recessionen varar. Nu begrundar man utmaningar och möjligheter inför framtiden. En konkurrenskraftstrategi ( En framgångsrik metropol ) har beretts genom samarbete inom regionen. Utgångspunkten är fyra strategiska nyckelområden: Stärka utbildning och kunskap på toppnivå, Bygga en god livskvalitet och en trivsam och trygg livsmiljö, Stärka användarinitierade innovationsmiljöer och utveckla de offentliga anskaffningarna, samt Göra metropolområdet internationellare och koppla det till globala nätverk. 4

7 kisten hankintojen kehittäminen, ja Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeminen globaaleihin verkostoihin. Kaisa Kepsu ja Mari Vaattovaara Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta tuovat artikkelissaan paikallista näkökulmaa Helsingin seudun kilpailukykyyn. He tarkastelevat uuden talouden osaajien mielipiteitä ja odotuksia pääkaupunkiseudulla asumisesta ja työskentelemisestä. Tietokeskus on laatinut selvityksen Helsingin tila ja kehitys 2009 uuden valtuustokauden taustamateriaaliksi. Julkaisun tavoitteena on tukea kaupungin strategista suunnittelua kuvaamalla ja ennakoimalla helsinkiläisten hyvinvoinnin, elinkeinotoiminnan sekä asumisen ja kaupunkirakenteen muutostekijöitä. Tässä Kvartissa on Elise Haapamäen artikkeli, jossa hän tarkastelee Helsingin tilaa ja kehitystä erityisesti asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. On myös valmistunut tuore tutkimus Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvoinnista. Sen on tehnyt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA yhteistyössä Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Kesällä 2008 toteutettuun kyselyyn vastasi noin satunnaisesti valittua Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten asukasta. Kyselyn teemoja olivat asuminen, terveys, työelämä, arjen kokemukset ja taloudellinen tilanne. Tutkija Saija Turunen SOCCAsta esittelee jäljempänä tutkimuksen tuloksia ja nostaa esille niitä tekijöitä, jotka lisäävät tai vähentävät koettua hyvinvointia On erityinen syy pohtia ajankohtaisen tiedon perille viemistä. Nimittäin Kvartti aikakausijulkaisu täyttää tänä vuonna 30 vuotta, kun otetaan huomioon sen edeltäjä eli Neljännesvuosikatsaus. Historia on tätäkin pidempi. Neljännesvuosikatsausta edelsi Kuukausitietoja Helsingistä, joka ilmestyi vuosina Tulemme palaamaan tähän teemaan tulevissa Kvartti-numeroissa. Tiettyjä perusteemoja on aina seurattu Kvartissa. Näitä ovat väestökehitys, talous- ja työllisyyskehitys, asuminen ja asuntomarkkinat sekä väestön Kaisa Kepsu och Mari Vaattovaara vid Helsingfors universitets geografiska institution anlägger i sin artikel en lokal synvinkel på Helsingforsregionens konkurrenskraft. De analyserar den nya ekonomins s.k. nykunnigas åsikter och företrädares på att bo och jobba i Helsingfors med omnejd. Faktacentralen har som bakgrundsmaterial för det nya Stadsfullmäktige uppgjort översikten Helsingfors tillstånd och utveckling, läget Syftet är att stöda stadens strategiska planering genom att beskriva och förutse faktorer som förändrar helsingforsbornas välmåga, näringsverksamhet samt boende och stadsstruktur. Elise Haapamäki beskriver i föreliggande Kvartti Helsingfors tillstånd och utveckling i synnerhet ur invånarnas välstånds synvinkel. Också om Huvudstadsregionens invånares välmåga har en undersökning gjorts helt nyligen av SOCCA ett kompetenscenter för socialbranschen i Huvudstadsregionen tillsammans med Huvudstadsregionens kommuner. På en enkät utförd sommaren 2008 svarade ca slumpmässigt utvalda invånare i Esbo, Helsingfors, Vanda och Grankulla. Teman i enkäten var boende, hälsa, arbetsliv, vardagsupplevelser och ekonomiskt läge. Forskare Saija Turunen från SOCCA presenterar i denna Kvartti rön från undersökningen och lyfter fram de faktorer som ökar eller minskar upplevd välmåga. Det finns dessutom en alldeles särskild orsak att begrunda hur aktuell information skall föras fram. I år fyller nämligen Kvartti 30 år, då dess föregångare Kvartalsöversiktens grundande tas som födelseår. Egentligen är det historiska perspektivet ännu längre: Kvartalsöversikten föregicks av Statistiska månadsuppgifter för Helsingfors, som utgavs åren Vi kommer att återkomma till temat i detta års nummer. Vissa grundteman har vi alltid följt i Kvartti, bl.a. befolkningsutveckling, ekonomi och sysselsättning, boende och bostadsmarknad samt levnadsförhållanden. Internationella stadsjämförelser har blivit allt mer efterfrågade. 5

8 elinolot. Kansainväliset kaupunkivertailut ovat käyneet aina vain kysytyimmiksi. Viime vuonna tietokeskus keräsi asiakaspalautetta julkaisutoiminnastaan osana laajaa asiakastutkimustaan, jonka toteutti Taloustutkimus Oy. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys tietokeskukseen oli erittäin hyvällä tasolla. Tyytyväisyysarvo eli täysin ja melko tyytyväisten osuus kaikista vastaajista oli 88 %. Kokonaistyytyväisyys tietokeskuksen julkaisuihin oli 90 %. Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat julkaisujen kiinnostavuuteen ja niiden saatavuuteen. Hyvät Kvartin lukijat. Kvartin toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta Kvartista ja muistakin Tietokeskuksen julkaisuista. Asta Manninen johtaja I fjol samlade vi på Faktacentralen in kundfeedback om vår publikationsverksamhet, som ett led i en mera omfattande kundenkät, som utfördes av Taloustutkimus Oy. Kunderna var som helhet mycket nöjda med Faktacentralen. 88 % av svararna var helt eller ganska nöjda med oss. Med våra publikationer var 90 % helt eller ganska nöjda. Nöjdast var kunderna med publikationens innehåll och deras tillgänglighet. Bästa läsare. Vi på redaktionen tar gärna emot kommentarer om Kvartti och Faktacentralens övriga publikationer. Asta Manninen direktör 6

9 Helsingin tila ja kehitys 2009 Helsingfors tillstånd och utveckling 2009 Elise Haapamäki Artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsingin tila ja kehitys 2009 julkaisun tuloksia erityisesti helsinkiläisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Julkaisu tehtiin kaupunginvaltuuston toiminnan tueksi ja se toimi uuden valtuuston taustamateriaalina helmikuussa 2009 järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Julkaisu suunniteltiin yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa ja sen tavoitteena on tukea kaupungin strategista suunnittelua kuvaamalla ja ennakoimalla helsinkiläisten hyvinvoinnin, elinkeinotoiminnan ja kilpailukyvyn sekä asumisen ja kaupunkirakenteen muutostekijöitä. Helsinkiläisten hyvinvoinnin kuvaamisesta valtuustokausittain päätettiin Helsingin kaupungin tilastotoimen kehittämisohjelmassa (Khs ). Ensimmäinen hyvinvointikatsaus laadittiin vuoden 2004 syksyllä pidettyyn valtuustoseminaariin. Katsausta kehitettiin edelleen ja Tietokeskuksen julkaisu Hyvinvointi Helsingissä ilmestyi keväällä Myös seuraavien helmikuussa 2007 ja toukokuussa 2008 pidettyjen valtuustoseminaarien tausta-aineistot sisälsivät Helsingin tilaa ja kehitystä kuvaavat raportit. Niiden rakenne noudatti Helsingin kaupungin strategisia alueita. Muita näkökulmia olivat seudulliset vertailut sekä Helsingin alueiden kuvaukset. Artikeln synar de rön som framläggs i Helsingfors stads faktacentrals publikation Helsingin tila ja kehitys 2009 (Helsingfors tillstånd och utveckling 2009) ur i synnerhet helsingforsbornas välmågas synvinkel. Publikationen uppgjordes som ett stöd för Stadsfullmäktiges verksamhet och utgjorde bakgrundsmaterial för de nya fullmäktiges seminarium i februari Publikationen planerades i samarbete med Helsingfors stads ekonomi- och planeringscentral som stöd för stadens strategiska planering genom att beskriva och förutspå faktorer som påverkar välmåga, näringsverksamhet och konkurrenskraft, boende och stadsstruktur i Helsingfors. Beslut om att beskriva välfärden i Helsingfors fullmäktigperiodvis fattades i Utvecklingsprogramment för Helsingfors stads statistikväsende (Stadsstyrelsen ). Den första välfärdsöversikten uppgjordes för fullmäktigseminariet hösten Översikten vidareutvecklades, och våren 2005 utgavs Faktacentralens publikation Hyvinvointi Helsingissä (välfärden i Helsingfors). Även för fullmäktigeseminarierna i februari 2007 och maj 2008 innehöll bakgrundsmaterialet rapporter om Helsingfors läge och utveckling. Deras struktur iakttog Helsingfors stads strategiska områden. Även regionala jämförelser och beskrivningar av Helsingfors stadsdelar ingick. 7

10 Hyvinvointi Helsingissä Helsingissä asui vuodenvaihteessa 2008/2009 noin asukasta ja väkiluku on ollut vakaassa kasvussa jo useampia vuosia peräkkäin. Suotuisan väestökehityksen taustalla on jo pidempään ollut ulkomainen muuttovoitto, joka koostuu hyvin erilaisista muuttajaryhmistä mm. kotimaisista paluumuuttajista, tänne työhön tai opiskelemaan tulevista, turvapaikan hakijoista ja perheen yhdistymisistä. Vuonna 2008 syntyi huomattavasti enemmän lapsia kuin edellisvuonna. Peruskouluikäisten määrä saavutti huippunsa vuoden 2004 alussa, jonka jälkeen kasvu on taittunut ja kääntynyt laskuun. Helsingin ja seudun työikäisen väestön rakenne on muuttumassa nopeasti. Eläkeikään ja työmarkkinaikään tulevien määrät lähenevät toisiaan ja ne ovat vuoteen 2010 mennessä lähes samankokoisia. Vielä 2000-luvun alussa eläkeiän saavutti vain noin puolet työmarkkinoille tulijoiden määrästä. Nuorten aikuisten muuttovoitto kasvattaa Helsingin työikäisten määrää. Mikäli meneillään oleva taantuma syvenee, sen vaikutukset voivat heikentää merkittävästi työikäisten määrää ja seudun työllisyyttä. Eläkeikäisten määrä on lisääntynyt Helsingissä verraten hitaasti, mutta nopea kasvu alkaa ensimmäisten suuriin ikäluokkiin kuuluvien saavuttaessa eläkeiän vuoden 2010 tienoilla. Terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen kannalta kuormittavimpien, yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti nykyistä nopeammin 2015 jälkeen. Yli 65-vuotiaiden määrä tullee kasvamaan yli :een seuraavan viiden vuoden kuluessa. Työllisyydessä eletty lasku- ja nousukausia Helsingin työllisyydessä on 2000-luvun alussa eletty sekä lasku- että nousukausia. Vuodesta 2005 lähtien työllisten määrä on kuitenkin kasvanut. Vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä Helsingin työlliseen työvoi- Välfärden i Helsingfors Vid årsskiftet 2008/2009 hade Helsingfors ca invånare, och folkmängden har vuxit stadigt i flera år redan. Bakgrunden till den positiva befolkningsutvecklingen har redan länge varit flyttöverskottet från utlandet, som består av mycket olika slags människor, bl.a. återflyttare, sådana som kommer för att arbeta eller studera, asylsökande och återföreningar av familjer. År 2008 föddes det klart mera barn än året innan. Antalet grundskolebarn nådde sin kulmen i början av år 2004, för att sedan småningom minska. Strukturen bland den arbetsföra befolkningen i Helsingfors och dess region håller på att förändras snabbt. Antalet personer som når pensionsålder resp. arbetsför ålder håller på att närma sig varandra, och år 2010 är de så gott som lika stora. Ännu i början av 2000-talet nådde bara hälften så många pensionsålder som arbetsför ålder. Ett flyttöverskott av unga vuxna ökar antalet personer i arbetsför ålder i Helsingfors. Men om nuvarande recession blir djupare kan den märkbart försämra sysselsättningen och antalet arbetsföra. Kuvio 1. Vanhuushuoltosuhde ja ennuste (yli 65-vuotiaat/15 64-vuotiaat) Figur 1. Åldringsförsörjningskvot och prognos för (över 65-åringar/15 64-åringar) Koko maa Hela Finland Helsinki - Helsingfors Muu seutu Övriga regionen Lähde: Helsingin väestöennuste , Källa: Befolkningsprognos för Helsingfors , 8

11 Kuvio 2. Työttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Helsingissä (liukuva vuosikeskiarvo) Figur 2. Förändring i antalet arbetslösa (%) sedan samma månad föregående år i Helsingfors (glidande årsmedeltal) Muutos, % Förändring, % I III VII X XIII III VII X XII I III VII X XII I Alle 25-vuotiaat Under 25 år Työttömät yhteensä Arbetslösa totalt vuotiaat åringar vuotiaat Över 50 år Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Källa: Arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik maan kuului runsas henkeä, mikä oli 2,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Viime vuosina työttömyys on alentunut kaikissa ikäryhmissä varsin voimakkaasti. Eniten on alentunut nuorisotyöttömyys, mikä valitettavasti kääntyi kuitenkin 2008 joulukuussa vauhdikkaaseen nousuun. Parantuneen työllisyystilanteen vuoksi pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun vuoden 2006 puolivälissä. Työllisyysaste, eli vuotiaiden työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä on Helsingissä hieman matalampi kuin pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla, mutta huomattavasti korkeampi kuin koko maassa. Vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä Helsingin työllisyysaste oli 76,1 prosenttia. Työllisyysaste elää herkästi taloudellisissa suhdanteissa muun muassa opiskelijoiden työssäkäynnin yleisyyden seurauksena. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Helsingissä oli kaikkiaan työpaikkaa vuonna Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 16 prosenttia ja pääkaupunkiseudun osuus oli neljännes. I Helsingfors har antalet personer i pensionsålder ökat förhållandevis långsamt, men en snabb ökning vidtar då de första från de stora efterkrigsårskullarna blir pensionerade kring år Antalet över 75-åringar, de som belastar hälso- och socialtjänsten mest, förutspås börja växa klart snabbare efter år Under de följande fem åren väntas antalet över 65-åringar överskrida Nedåt och uppåt i sysselsättningen Under början av 2000-talet förekom perioder av både ökning och minskning i sysselsättningen i Helsingfors, men år 2005 inträdde en stadig ökning. Därmed kom långtidsarbetslösheten att börja sjunka sommaren Fjärde kvartalet 2008 omfattade den sysselsatta arbetskraften i Helsingfors drygt personer, vilket var 2,7 procent mera än ett år tidigare. Fram till slutet av 2008 minskade arbetslösheten starkt i alla åldersgrupper, mest bland de unga åldersgrupperna. Tyvärr innebar december 2008 en stark ökning i ungdomsarbetslösheten. Kuvio 3. Työllisyysaste vuosina Helsingissä, pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudulla ja koko maassa Figur 3. Sysselsättningsgrad i Helsingfors, dess omnejd och hela landet åren % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Källa: Statistikcentralens arbetskraftsundersökning Pääkaupunkiseutu Huvudstadsregionen Helsingin seutu Helsingforsregionen Helsinki Helsingfors Koko maa Hela Finland 9

12 Työvoiman saatavuuden ja riittävyyden taustalla on väestön ikärakenteen muutos. Työpaikkakasvun turvaamiseksi tai edes ennallaan pitämiseksi seutu tarvitsee edelleen voimakasta muuttovoittoa ja etenkin työllisten muuttovoittoa. Asumisen alueellinen hintarakenne saattaa taloudellisen laskun tilanteessa vähentää muuttovoittoa, mutta toisaalta lisätä pendelöintiä Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Helsingissä muuta maata korkeampi tulotaso, pienituloisuus yleistynyt Vuonna 2006 helsinkiläisten kotitalouksien käytettävissä olevat mediaanitulot olivat euroa. Kulutusyksikköä kohti, eli kun kotitalouden koko huomioidaan, tulot olivat euroa. Näin laskettuna Helsingissä on koko maata korkeampi, mutta muuta seutua matalampi tulotaso. Koko maan tulot ovat kehittyneet Helsinkiä ja seutua hieman nopeammin ja tuloerot Helsingin seudun ja muun maan välillä ovat kaventuneet. Myönteisen tulokehityksen seurauksena pienituloisuuden raja on noussut 2000-luvulla nopeasti. Pienituloisiksi on tässä määritelty ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot ovat 60 prosenttia alle koko maan mediaanin. Näin määritellen yhteensä 14 prosenttia Helsingin väestöstä on pienituloisia. Pienituloisuus on lisääntynyt Helsingissä ja seudulla nopeasti. Esimerkiksi 27 prosenttia yksinhuoltajaperheistä jäi köyhyysrajan alapuolelle ja yksinasuvista heitä oli 20 prosenttia. Suhteellisen pienituloisuuden kasvu on myös kasvattanut pieni- ja suurituloisten välisiä eroja. Vuonna 1995 kotitalouksien välisiä tuloeroja kuvaava ginikerroin (mitä pienemmät tuloerot sen pienempi kerroin) oli Helsingissä 26,6. Vuoteen 2000 se oli noussut 35,5 ja kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 2006, se oli 35,2. Mittarin valossa tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun jälkipuoliskolla, mutta kasvu on kääntynyt ja hidastunut 2000-luvulla. Lapsettomien parien ja yk- Sysselsättningsgraden, dvs. andelen sysselsatta bland åringarna, är lite lägre i Helsingfors än i Huvudstadsregionen och Helsingforsregionen, men klart högre än i lande som helhet. Fjärde kvartalet 2008 var sysselsättningsgraden (glidande årsmedeltal) i Helsingfors 76,1 procent. Sysselsättningsgraden reagerar känsligt på ekonomiska konjunkturer bl.a. som funktion av hur många studerande som förvärvsarbetar. Enligt data från Statistikcentralens arbetskraftsundersökning fanns det år 2008 sammanlagt arbetsplatser i Helsingfors. Av landets alla jobb var Helsingfors andel 16 procent och Huvudstadsregionens en fjärdedel. Tillgången på arbetskraft påverkas av förändringar i befolkningens åldersstruktur. För att trygga jobbtillväxten eller ens bibehålla antalet jobb behöver regionen fortfarande ett starkt flyttöverskott av i synnerhet folk i arbetsför ålder. Vid en ekonomisk nedgång kan bostadspriserna komma att begränsa flyttöverskottet, men i gengäld kanske öka inpendlingen till Helsingfors och Huvudstadsregionen. Högre inkomstnivå i Helsingfors än i Finland, låginkomst allt vanligare År 2006 var den disponibla medianinkomsten för hushållen i Helsingfors euro. Räknat per konsumentenhet, dvs. efter beaktande av hushållsstorleken, var den euro. På så vis är inkomstnivån i Helsingfors högre än i hela landet men lägre än i den övriga Helsingforsregionen. På senare år har inkomsterna ökat lite snabbare i hela landet än Helsingfors jämte region, och skillnaderna i inkomst mellan Helsingforsregionen och övriga Finland minskat. Som följd av en förmånlig inkomstutveckling på 2000-talet har låginkomstgränsen stigit snabbt. Som låginkomsttagare räknas de hushåll vars disponibla penninginkomst är 60 procent under medianen för hela landet. Enligt den definitionen är sammanlagt 14 procent av Helsingfors befolkning låginkomsttagare. Låga inkomster har snabbt blivit vanligare i Helsing- 10

13 Kuvio 4. Kotitalouksien tulokehitys ja pienituloisuusraja Käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti Figur 4. Hushållens inkomstutveckling och låginkomstgränsen Disponibel penninginkomst per konsumentenhet Euro Helsingin seutukunta Helsingfors regionkommun Helsinki - Helsingfors Koko maa Hela Finland Pienituloisuusraja Låginkomstgränsen Lähde: Tilastokeskus, tulonjakoaineistot Källa: Statistikcentralen, inkomstfördelningsdata sinasuvien keskimääräiset tulot olivat koko kaupungin keskiarvoa korkeampia. Lapsettomilla pareilla tulot olivat euroa ja yksinasuvilla euroa keskimääräistä korkeampia. Pienituloisuus taas on yleisintä yksinhuoltajaperheissä, joissa henkeä kohti käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2006 jopa euroa vähemmän kuin keskivertohelsinkiläisellä. Helsinkiläiset elävät pitempään ja terveempänä kuin aikaisemmin Helsinkiläisen vastasyntyneen elinajanodote on kasvanut 1990-luvulta lähtien ollen vuosille naisille 81,7 ja miehille 74,6 vuotta. Viime aikoina kasvu on kuitenkin hidastunut. Helsinkiläisten elinajanodotteessa löytyy alueellisia eroja. Viisivuotiskaudella Eteläisen suurpiirin elinajanodote, 80,8 vuotta, on 2,5 vuotta korkeampi kuin Keskisen suurpiirin elinajanodote. Helsingin kuolleisuus on koko maan ja muun pääkaupunkiseudun kuolleisuutta korkeampaa. Vuosittain Helsingissä kuolee hieman alle ihmistä ja kuolfors och dess region. T.ex. bland ensamförsörjarfamiljerna låg 27 procent under fattigdomsgränsen, och av de ensamboende 20 procent. Ökningen i relativ låginkomst har också vidgat gapet mellan låg- och höginkomsttagare. År 1995 var den ginkoefficienten, (Ju mindre inkomstskillnader, desto mindre värde får ginkoefficienten) som beskriver inkomstskillnader mellan hushåll, 26,6 i Helsingfors. År 2000 var den uppe i 35,5, och år ,2. Enligt denna måttstock växte inkomstskillnaderna kraftigt under senare hälften av 1990-talet, men de har hållits ganska oförändrade under 2000-talet. Stadens inkomstmedeltal överskreds av barnlösa par och ensamboende, de förra med euro per år, de senare med 2000 per år. Låginkomst för sin del är vanligast bland ensamförsörjarfamiljer, vars genomsnittliga disponibla årsinkomster per person var rentav lägre än stadsmedeltalet. 11

14 leista lähes kaikki ovat vähintään 40-vuoden ikäisiä. Työikäisistä vuotiaista kuolee vuosittain noin 5,6 henkilöä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Keski-ikäisten naisten ns. ennenaikainen kuolleisuus on miesten kuolleisuutta alhaisempaa. Työikäisten kuolleisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia 2000-luvun aikana. Eläkeikäisistä vuotiaiden kuolleisuudessa on kuitenkin 2000-luvulla tapahtunut selvää alenemista ja 75 vuotta täyttäneiden osalta kehitys on vielä myönteisempää. Helsinkiläisten yleisimmät kuolinsyyt ovat edelleen verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet. Kuolinsyinä itsemurhat ovat vähentyneet ja Alzheimerin tauti lisääntynyt. Alkoholisyyt ovat jonkin verran yleisempiä kuin koko maassa ja ovatkin muutaman viime vuoden aikana nousseet työikäisten helsinkiläisten suurimaksi kuolinsyyksi. Helsinkiläisten terveydentila on Kelan sairastavuusindeksin mukaan parempi kuin koko maassa keskimäärin, mutta ei kuitenkaan samaa tasoa kuin esimerkiksi Espoossa. Helsingin sairastavuusindeksi vuonna 2007 oli 90,4 (indeksi koko maa=100). Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen indeksin avulla. Näistä ikävakioitu kuolleisuusindeksi oli 104,6 ja näin ollen koko maan kuolleisuutta korkeampaa. Työkyvyttömyys- ja erikoiskorvausoikeusindekseissä helsinkiläiset taas pärjäsivät koko Suomea paremmin, mikä pitikin sairastavuusindeksin kokonaisuudessaan maan keskiarvoa parempana. Helsingissä on myös vähemmän kansantauteja kuin koko maassa. Helsinkiläisten kansantaudeista koottu indeksi oli 79,4. Sen osaindekseistä ainoastaan psykoosit olivat hivenen koko maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2007 Helsingissä oli työkyvyttömyyseläkkeellä 5,5 prosenttia vuotiaasta väestöstä. Ehdottomasti yleisin helsinkiläisten työkyvyttömyyseläkeläisten syy eläkkeellä oloon olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Mielenterveyteen liittyvät tekijät ovat erityisesti alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyden syynä ja kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista tästä syystä eläkkeellä oli yli puolet. Helsingforsborna lever längre och friskare än förr Sedan 1990-talet har den förväntade livslängden fortsatt växa, och åren var den 81,7 år för kvinnor och 74,6 år för män. Men på sistone har ökningen blivit långsammare. Dessutom finns lokala skillnader i Helsingfors. Åren var skillnaden 2,5 år mellan ytterlighetsstordistrikten Södra, 80,8 år och Mellersta 78,3 år. Dödligheten är högre i Helsingfors än i hela landet och övriga Huvudstadsregionen. Årligen dör det strax under personer i Helsingfors, och nästan alla är minst 40 år gamla. Dödlighetstalet bland åringar i Helsingfors är 5,6 per tusen av den åldern. Kvinnlig dödlighet är lägre än manlig i denna ålder. Under 2000-talet har inga förändringar i åringarnas dödlighet skett. Däremot har en klart minskning skett i dödligheten bland åringarn under 2000-talet, och för de 75 år fylldas del är utvecklingen ännu positivare. De vanligaste dödsorsakerna bland helsingforsbor är fortfarande cirkulationsorganens sjukdomar och tumörer. Självmordens andel har minskat och Alzheimers syndroms ökat. Alkoholrelaterad död är något vanligare än i hela landet, och har på de senaste åren blivit den vanligaste dödsorsaken bland helsingforsbor i arbetsför ålder. Enligt FPA:s sjuklighetsindex är gemene helsingforsbos hälsotillstånd bättre än gemene finländares, men sämre än t.ex. esbobornas. År 2007 var sjuklighetsindexet för Helsingfors 90,4 (hela landet = 100). Sjuklighetsindexet räknas ut från tre index. Däribland var det åldersstandardiserade dödlighetsindex 104,6 och sålund högre än dödlighetsindexet för hela landet. Men beträffande invaliditets- och specialersättningsindexet klarades helsingforsborna sig bättre än finländarna i gemen, vilket tillsammans gjorde att sjuklighetsindexet som helhet var bättre and landsmedeltalet. I Helsingfors finns det dessutom mindre folksjukdomar än i hela landet. Ett samindex för folksjukdomar visade 12

15 Sekä kunnallisia ja yksityisiä terveyspalveluija käytetään Helsinkiläiset käyttävät yhtälailla yksityisiä ja kunnallisia terveyspalveluja. Kolme neljästä helsinkiläisestä käyttää kaupungin omia terveydenhuollon palveluja. Asiakkaiden määrä on hieman laskenut 2000-luvulla, mutta asiakaskäyntejä henkeä kohti on kertynyt enemmän kuin aikaisemmin. Osasyynä asiakaskäyntien nousuun kuitenkin on kotihoidon palvelujen siirtyminen sosiaalivirastosta terveyskeskukseen. Yksityislääkärien käyttö on lisääntynyt Helsingissä ja noin 34 prosenttia väestöstä käytti vuoden 2007 aikana yksityisiä lääkäripalveluita. Helsinkiläisistä noin 12 prosenttia käytti yksityistä yleislääkäriä ja 28 prosenttia jotain yksityistä erikoislääkäriä. Erikoislääkäreistä yleisimmin käytettiin naistentautien ja synnytysten erikoisalalla, silmätaudeissa ja kirurgiassa. Kaupunkipalvelututkimuksessa ilmeni, että yksityisten ja kunnallisten terveyspalvelujen rinnakkaiskäyttö on lisääntynyt. Kyselyyn vuonna 2008 vastanneista puolet käytti sekä yksityisiä että kunnallisia terveyspalveluja rinnakkain. Ylivoimaisesti ahkerimmin sekä yksityisiä että kunnallisia terveyspalveluita käyttävät yli 65-vuotiaat. Helsingin perusterveydenhuollon avolääkärin palveluita käytti heistä jopa 64 prosenttia. Eläkeikäisillä myös on asiakaskäyntejä henkeä kohti muuta väestöä enemmän. Tämän lisäksi 45 prosenttia heistä käytti yksityisen erikoislääkäriä palveluja. Työikäiset käyttävät sekä kunnallisia lääkäripalveluja että yksityisiä erikoislääkärin palveluja hieman keskimääräistä vähemmän. Lapset ja nuoret taas käyttivät kunnallisia palveluja hieman keskimääräistä useammin, mutta käyttivät yksityisiä palveluja hieman keskimääräistä harvemmin. Kunnallisia ja yksityisiä hammaslääkäripalveluita käytetään likimain yhtä usein ja kumpaakin käyttää noin neljäsosa väestöstä. Kunnallisen hammashoidon palveluita käyttävät suhteellisesti eniten lapset ja nuoret, joita on yli puolet asiakaskunnasta. Eläkeikäiset 79,4 för Helsingfors. Av dess delindex låg endast psykos lite över landsmedeltalet. År 2007 var 5,5 procent av Helsingfors åriga befolkningen på invaliditetspension. Den överlägset vanligaste orsaken till invaliditetspension var störningar i mental hälsa och beteende. I synnerhet bland under 55-åringar var mentala hälsofaktorer orsaken till invaliditetspension, och vid hälften av alla invaliditetspensioneringar var orsaken denna. Både kommunala och privata hälsotjänster anlitas Helsingforsborna anlitar såväl privat som kommunal hälsovård. Tre av fyra helsingforsbor anlitar stadens kommunala hälsovårdsservice. Antalet klienter har minskat något under 2000-talet, men istället har antalet klientbesök per capita ökat. En beräkningsmässig delorsak till ökat antal klientbesök är i och för sig att hemmavårdsservicen överflyttats från Socialverket till Hälsocentralen. Anlitandet av privat läkare har ökat i Helsingfors, och år 2007 anlitade 34 procent av helsingforsborna Kuvio 5. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palveluita käyttäneiden osuus ikäryhmästä Helsingissä Figur 5. Andel personer i olika åldersgrupper som anlitat öppenvårdsläkare hos bashälsovården % Lähde: Helsingin kaupungin terveyskeskus Källa: Helsingfors stads hälsocentral 65+ Lapset ja nuoret Barn och unga Koko väestö Hela befolkningen Työikäiset De i arbetsför ålder 13

16 taas käyttivät väestöön suhteutettuna eniten yksityisiä hammaslääkäripalveluita. Näköpiirissä toimeentulotuen tarpeen uusi kasvu Helsingissä oli vuonna 2008 noin toimeentulotukea saavaa kotitaloutta, joissa asui henkeä. Tuen saanti on Helsingissä väestöön suhteutettuna hieman yleisempää kuin koko maassa. Toimeentulotuen saanti on vähentynyt tasaisesti 2000-luvun aikana, mutta kääntyi kasvuun vuoden 2008 loppupuolella. Myös uusien tuensaajien määrä on kääntynyt kasvuun. Vuonna 2008 toimeentulotukea sai Helsingissä keskimäärin henkeä kuukaudessa. Samanaikaisesti uusia tuensaajia oli keskimäärin 542. Toimeentulotukea saadaan myös pidempään kuin aikaisemmin. Vuonna 2007 tukea saatiin vuoden aikana keskimäärin 6,8 kuukauden ajan ja neljäsosa kaikista saajista sai sitä koko vuoden ajan. Kuvio 6. Toimeentulotuen saajat kuukausittain (3 kk liukuva keskiarvo) Figur 6. Månatligt antal utkomststödstagare i Helsingfors (glidande medeltal 3 mån.) Luku - Antal I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi månad Lähde: Helsingin kaupungin Sosiaalivirasto Källa: Helsingfors stads socialverk privat läkare. Tolv procent anlitade privat allmänpraktiker och 28 procent en specialist. Bland de senare var besök hos kategorin gynekologer och förlossningsläkare vanligast, samt hos ögonläkare och kirurger. Stadsserviceenkäten visade att folk i växande omfattning anlitar både privat och kommunal hälsovård. Av dem som besvarat enkäten 2008 hade hälften anlitat bägge sektorerna. Överlägset flitigast anlitades både de privata och de kommunala hälsotjänsterna av över 65-åringarna. Rentav 64 procent av dem anlitade öppenvårdsläkare inom bashälsovården. Denna åldersgrupp har också fler klientbesök per person än den övriga befolkningen. Dessutom anlitade 45 procent av dem privata specialläkares tjänster. Personer i arbetsför ålder anlitar både kommunal läkare och privat specialläkare lite mindre än befolkningen som helhet. Barn och unga anlitade den kommunala hälsoservicen lite mera än genomsnittet och den privata lite mindre än genomsnittet. Kommunal och privat tandvård anlitas ungefär i lika stor utsträckning, och vardera anlitas av ca. en fjärdedel av befolkningen. Barn och unga anlitar den kommunala tandvården mest de utgör över hälften av klienterna. Personer i pensionsålder anlitade förhållandevis mest privata tandläkartjänster. Ny ökning i utkomststödsbehovet att vänta År 2008 fick hushåll med sammanlagt medlemmar utkomststöd i Helsingfors. Andelen utkomststödstagare bland befolkningen är något större i Helsingfors än i landet som helhet. Efter att småningom ha minskat under s.g.s. hela 2000-talet började utkomststödstagandet öka i slutet av år Även antalet nya utkomststödtagare har börjat växa. År 2008 fick i medeltal personer per månad utkomststöd. Samtidigt fanns det i medeltal 542 nya stödtagare. Utkomststödet lyfts också i längre perioder än förr. År 2007 fick man stödet i medeltal under 6,8 månader, 14

17 Toimeentulotuen saajista melkein puolet oli yksinäisiä miehiä ja yksinasuvien naisten osuus saajista oli kolmannes. Perheiden osuus saajista oli 18 prosenttia ja heistä 12 prosenttia oli yksihuoltajaperheitä. Neljäsosalla saajista ei ollut toimeentulotuen lisäksi muita tulonlähteitä ja 27 prosentilla pääasiallisena tulonlähteenä oli työttömyysturvaetuus. Eläkettä sai 16 prosenttia, ja asumistuki oli pääasiallisena tulonlähteenä 12 prosentilla saajista. Kodin ongelmat näkyvät lastensuojelun tarpeena Sosiaaliviraston perheneuvola tekee ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä perheiden kriisi- tai ongelmatilanteissa. Lastensuojelun tarpeen lisääntymisestä huolimatta perheneuvolan asiakkaiden määrä ei ole kasvanut samaa tahtia vaan itse asiassa määrä on laskenut 10 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen Lastensuojelun toimenpiteiden tarve on kasvanut Helsingissä 2000-luvun alun tilanteesta ja on myös suurempaa kuin koko maassa. Eniten kasvua on tapahtunut huostaanotoissa, joista varsinkin uudet huostaanotot ja kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet yli kolmanneksen. Toisaalta 2000-luvun alusta tapahtunut jyrkkä kasvu näyttäisi olevan hidastumassa tai jopa kääntymässä laskuun viimeisten kolmen vuoden aikana. Yleisimmät syyt lastensuojelun tarpeeseen liittyvät lapsen tai nuoren kasvuoloihin tai perheen elinoloihin. Huostaanotoista vain joka viides tapahtuu ensimmäistä kertaa. Ikääntyneet asuvat koko maata harvemmin omassa kodissaan Ikääntyneet, 75 vuotta täyttäneet helsinkiläiset asuvat koko maata ja muuta pääkaupunkiseutua harvemmin omissa kodeissaan. Vastaavasti tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuus ikääntyneiden asumismuotona on Helsingissä muuta maata suurempaa. Säännöllisen kotihoidon piirissä on Helsingisoch en fjärdedel av alla stödtagare fick det under hela året. Av dem som lyfte utkomststöd var nästan hälften ensamma män och en tredjedel ensamboende kvinnor. Familjernas andel av tagarna var 18 procent, och bland dem var 12 procent ensamförsörjarfamiljer. En fjärdedel av utkomststödstagarna hade ingen annan inkomstkälla och för likaså en fjärdedel (27 %) var arbetslöshetsskydd den huvudsakliga inkomstkällan. 16 procent lyfte pension, och för 12 procent var bostadsbidrag främsta inkomstkällan. Problem i hemmen ger ökat behov av barnskydd Socialverkets familjerådgivning utför förebyggande och tillrättaläggande arbete i familjers kris- eller problemsituationer. Fastän behovet av barnskydd har ökat har antalet klienter vid Familjerådgivningen inte vuxit i samma takt, utan antalet minskade i själva verket med tio procent från år 2004 till år I Helsingfors är behovet av barnskyddets ingripande större idag än i början av 2000-talet, och det är också större än i landet som helhet. Mest har omhändertagandena ökat, i synnerhet de nya och de brådskande, som bägge ökat med över en tredjedel. Men å andra sidan ser den branta uppgång som skedde i början av 2000-talet ut att ha jämnat ut sig, nästan börjat sjunka, under de senaste tre åren. De vanligaste orsakerna till behovet av barnskydd hör ihop med barnens och ungdomarnas uppväxtförhållanden eller familjens levnadsförhållanden. Av omhändertagandena sker bara vart femte för första gången. Åldringarna bor kortare kvar hemma I Helsingfors bor de 75 år fyllda inte lika länge kvar hemma som i hela landet och övriga Huvudstadsregionen. I motsvarande grad är effektiverat serviceboende och långvarig anstaltsvård vanligare bland denna ål- 15

18 sä yhtä suuri osa ikääntyneistä kuin koko maassa ja lähiseudulla. Toisaalta heidän osuutensa on pienempi kuin 2000-luvun alussa, mutta lasku näyttää kääntyneen vuodesta 2005 lukien. Lopuksi Helsingin talous on muita kuntia riippuvaisempi verotuloista. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet eivät kuitenkaan ole viiden viime vuoden aikana riittäneet peruspalvelujen kustannusten kattamiseen vaan lisäresursseja on saatu kaupungin liikelaitoksilta, pääasiassa Helsingin Energialta. Käyvin, vuoden 2006 hinnoin Helsingin seudun bruttokansantuote oli noin euroa asukasta kohden vuonna 2006 ja koko maassa noin euroa. Yli kolme neljäsosaa seudun tuottamasta kansantuotteesta on peräisin palvelualoilta. Suomen kansantalouden ja Helsingin seudun aluetalouden lähiaikojen kehitystä on nyt mahdotonta ennustaa luotettavasti meneillään olevan kansainvälisen talouskriisin vuoksi. Varmaa kuitenkin on, että talouskriisin vaikutukset näkyvät myös Helsingissä ja Helsingin seudulla monin tavoin. dersgrupp i Helsingfors än i övriga Finland. Regelbunden hemmavård åtnjuter en lika stor del av åldringarna i Helsingfors som i hela landet och Huvudstadsregionen. I och för sig är andelen mindre än i början av 2000-talet, men nedgången ser ut att ha vänt från och med år Slutkläm Helsingfors stads ekonomi är mera beroende av skatteinkomster än andra kommuners. Men under de senaste fem åren har stadens skatteinkomster och statsandelar inte räckt till för att finansiera basservicen, utan stadens affärsverk, främst Helsingfors Energi, har fått sträcka till. Bruttonationalprodukten per capita enligt gängse prisnivå år 2006 var i Helsingforsregionen och i Finland som helhet. Över tre fjärdedelar av den nationalprodukt som regionen producerar härrör från servicenäringar. På grund av rådande globala ekonomiska kris är det just nu omöjligt att tillförlitligt förutspå hur Finlands och Helsingforsregionens ekonomi utvecklas. Men recessionens dess följder kommer med säkerhet att synas även i Helsingfors och Helsingforsregionen. Lähde: Källa: Helsingin tila ja kehitys Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors tillstånd och utveckling 2009 Sammandrag. Helsingfors stads factacentralen

19 Osaajien ja yritysten kannalta kilpailukykyinen Helsinki Lokal synvinkel på Helsingfors konkurrenskraft förväntningar bland företag och nykunniga Kaisa Kepsu & Mari Vaattovaara Artikkelissa tarkastellaan Helsingin seudulla asuvien osaajien mielipiteitä, arvoja ja odotuksia seudulla elämisestä ja työskentelemisestä. Eri puolilla maailmaa ns. osaajat on nostettu keskeiseen asemaan kun puhutaan kaupungin kilpailukyvystä. Osaavasta työvoimasta kilpaillaan, ja heidät on alettu enenevässä määrin huomioida myös kaupunkipolitiikassa. Suurin haaste pääkaupunkiseudulla liittyy asumiseen. Osaajat ovat laajasti tyytymättömiä ja huolissaan seudun asuntotilanteesta, ja se vaikuttaa jo heidän elämänlaatuunsa. Tutkimus liittyy suureen EU-hankkeeseen ACRE:en, jossa tutkitaan 13 eri eurooppalaisen kaupungin kilpailukykyä. Paikallista näkökulmaa on täydennetty alan yritysten näkemyksillä Helsingistä ja syitä heidän sijaintipäätöksiinsä. Helsinki esimerkkinä menestyjänä Keskustelu kaupunkien kilpailukyvystä on kiihtynyt talouden kansainvälistymisen myötä. Taloustieteissä on perinteisesti korostettu yritysten roolia talouden tuottavuudessa (mm. Krugman 1996). Yritysten menestykselle tärkeitä klassisia tai kovia tekijöitä Artikeln analyserar vad yrkesfolk och nykunniga (eng: creative class / new talents) i Helsingfors med omnejd anser, tycker och väntar sig av sitt liv och arbete i regionen. På olika håll i världen har nykunniga lyfts fram som en vital resurs för städers konkurrenskraft. Det tävlas om kunnig arbetskraft, och även städer beaktar den i allt högre grad i sin stadspolitik. Största utmaningen i regionen är boendet. Det förekommer utbrett missnöje med bostadsläget bland arbetskraften, och det inverkar redan på folks livskvalitet. Detta har undersökts inom ramen för projektet ACRE, som analyserar 13 europeiska städers konkurrenskraft. Helsingfors ett exempel på framgång Diskussionen om städers konkurrenskraft har accelererat i och med att ekonomin blivit allt internationellare. Inom ekonomisk vetenskap har man av hävd betonat företagens roll för ekonomisk produktivitet (bl.a. Krugman 1996). Viktiga klassiska eller hårda faktorer för företags framgång är bl.a. tillgången på resur- 17

20 ovat mm. resurssien saatavuus, työvoiman kustannukset, infrastruktuuri ja makrotaloudellinen konteksti. Viime aikoina keskusteluun on tullut mukaan käsitys, että pelkät yritykset eivät kilpaile, vaan myös kaupunkiseudun ominaisuuksilla on suuri merkitys (Porter 1990; Buck ym. 2002). Siksi kaupungeilla ja kaupunkipolitiikalla on merkityksensä kilpailukyvyn luomisessa. Poliittisin toimenpitein pyritään edistämään kilpailukykyä rakentaen tehokkaita ja houkuttelevia yritysympäristöjä ja huolehtien siitä, että kaupunki on houkutteleva paikka työskennellä. Laajenevassa globaalitaloudessa, ns. Uudessa taloudessa työvoima ja sen ominaisuudet on noussut yhä keskeisempään rooliin kilpailukyvystä puhuttaessa. Rutiinitöiden ja massatuotannon merkitys on vähentynyt, ja tuottavuus yhä riippuvaisempi inhimillisistä tekijöistä kuten tiedosta, osaamisesta, luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Erityisesti talousmaantieteilijä Richard Floridan teesit luovasta luokasta (2002, 2004) ovat tulleet tutuksi sekä tutkijoille, päättäjille että medialle ympäri maailmaa. Floridan mukaan kaupungin on menestyäkseen pystyttävä houkuttelemaan osaavaa ja luovaa työvoimaa ja pitää kiinni heistä. Koska osaajista on maailmalla kova kilpailu, kaupungin on oltava riittävän vetovoimainen myös ns. pehmeiden tekijöiden osalta, eli on pystyttävä tarjoamaan riittävän hyvää elämänlaatua sinne töihin ja asumaan muuttaville. Nämä näkemykset myös poikkeavat ns. perinteisistä talouden sijaintimalleista, joissa ensisijaisesti keskityttiin selittämään miten yrityksiä voidaan houkutella kaupunkiin. Tämän uudemman keskustelun mukaan inhimillinen pääoma on kaupungin kilpailukyvyn keskeisin moottori ja yritykset seuraavat sinne missä osaajat ovat. Tarkastelu perustuu käynnissä olevaan EUn 6 puiteohjelman suurimpaan tutkimushankkeeseen, jossa Helsinki mukaan lukien on mukana 13 kaupunkiseutua eri puolelta Eurooppaa (Amsterdam, Barcelona, Birmingham, Budapest, Dublin, Helsinki, Leipzig, Milano, München, Poznan, Riga, Sofia ja Toulouse, ks. ACRE-nimisessä hankkeesser, arbetskraftskostnader, infrastruktur och makroekonomisk kontext. På sistone har det framlagts att det inte bara är företagen som konkurrerar, utan att även stadsregionernas egenskaper har stor betydelse (Porter 1990; Buck et al. 2002). Därför har städers myndigheter och politik sin givna roll för skapande av konkurrenskraft. Med politiska beslut kan städer främja konkurrenskraften genom att bygga effektiva och lockande företagsmiljöer och sörja för att staden i sig är ett ställe där folk vill bo och verka. Inom den växande globalekonomin, den sk. Nya ekonomi, har arbetskraften och dess egenskaper fått en allt centralare roll för konkurrenskraften. Rutinjobb och massproduktion får minskad betydelse, och produktiviteten är allt mer beroende av mänskliga faktorer såsom kunskaper, kunnande, skaplynne och påhittighet. I synnerhet geografiekonomen Richard Floridas teser om en kreativ klass (2002, 2004) har blivit bekanta för forskare, beslutsfattare och media i hela världen. Enligt Florida måste en stad för att ha framgång kunna locka till sig kunnig och kreativ arbetskraft och hålla den kvar. Eftersom det råder hård konkurrens om sådana nykunniga ute i världen måste staden vara tillräckligt tilldragande också beträffande s.k. mjuka faktorer, dvs. det gäller att kunna erbjuda tillräckligt bra livskvalitet. Dessa uppfattningar avviker också från s.k. traditionella ekonomiska placeringsmodeller, som i främsta rummet gällde hur man kunde locka företag till staden. Enligt den nyare diskussionen är alltså det mänskliga kapitalet den viktigaste motorn för stadens konkurrenskraft, och företagen kommer dit var det finns kunnig arbetskraft. Vår analys bygger på ramprogrammet EU Six största forskningsprojektet, där Helsingfors och 12 andra europeiska städer ingår (Amsterdam, Barcelona, Birmingham, Budapest, Dublin, Helsingfors, Leipzig, Milano, München, Poznan, Riga, Sofia och Toulouse, se Projektet ACRE (Accommodating Creative Knowledge Competitiveness of European Metropolitan Regions within the Enlarged Union) har forskat i olika stadsregioners konkur- 18

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Förväntad livslängd i olika delar av Helsingfors 1996 2014. Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996 2014

Förväntad livslängd i olika delar av Helsingfors 1996 2014. Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996 2014 visit helsinki/jussi hellsten vtt Netta Mäki toimii tutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. pd Netta Mäki verkar som forskare vid Helsingfors stads faktacentral. netta mäki Elinajanodotteen kehitys

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Helsingin seudun aluetalous eurooppalaisesta näkökulmasta Helsingfors regionalekonomi ur europeiskt perspektiv

Helsingin seudun aluetalous eurooppalaisesta näkökulmasta Helsingfors regionalekonomi ur europeiskt perspektiv Helsingin seudun aluetalous eurooppalaisesta näkökulmasta Helsingfors regionalekonomi ur europeiskt perspektiv Seppo Laakso Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Helsingin seudun aluetaloutta suhteessa Euroopan

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Neljännesvuosijulkaisu Kvartalspublikation. helsingin kaupungin tietokeskus helsingfors stads faktacentral city of helsinki urban facts

Neljännesvuosijulkaisu Kvartalspublikation. helsingin kaupungin tietokeskus helsingfors stads faktacentral city of helsinki urban facts 4/2015 Neljännesvuosijulkaisu Kvartalspublikation helsingin kaupungin tietokeskus helsingfors stads faktacentral city of helsinki urban facts Pitkäaikaistyöttömien määrä jyrkässä kasvussa Helsingissä Hyvinvointi

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 924/2006 vp Alaikäisten henkilöiden mielenterveysongelmien alueelliset erot Eduskunnan puhemiehelle Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Asta Manninen Menestyvä kaupunkiseutu kilpailukykyä, yhteistyötä, eheyttä 3 En framgångsrik stadsregion konkurrenskraft, samarbete, sammanhållning

Asta Manninen Menestyvä kaupunkiseutu kilpailukykyä, yhteistyötä, eheyttä 3 En framgångsrik stadsregion konkurrenskraft, samarbete, sammanhållning SISÄLLYS INNEHÅLL Asta Manninen Menestyvä kaupunkiseutu kilpailukykyä, yhteistyötä, eheyttä 3 En framgångsrik stadsregion konkurrenskraft, samarbete, sammanhållning Pekka Vuori Helsingin seudun väestökehitysnäkymät

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Asta Manninen Kaupungin kilpailukyky turvaa asukkaidenkin tarpeet 3 Stadens konkurrenskraft tryggar invånarnas service

Asta Manninen Kaupungin kilpailukyky turvaa asukkaidenkin tarpeet 3 Stadens konkurrenskraft tryggar invånarnas service SISÄLLYS INNEHÅLL Asta Manninen Kaupungin kilpailukyky turvaa asukkaidenkin tarpeet 3 Stadens konkurrenskraft tryggar invånarnas service Seppo Montén Työvoimatarve ja työvoimatarjonta Helsingin seudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot