AJONEUVOLIIKENNE ESPOOSSA Ajoneuvoliikenne Espoossa 2005

Transkriptio

1 AJONEUVOLIIKENNE ESPOOSSA 2005 Ajoneuvoliikenne Espoossa 2005 Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

2 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 76:2006 Ajoneuvoliikenne Espoossa 2005

3 Julkaisija: Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö PL 43, Espoon kaupunki puhelin (09) 81621, telefax (09) ISBN

4 Julkaisija Espoon kaupunki Julkaisun päivämäärä Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43, Espoon kaupunki puh. (09) 81621, fax (09) Tekijät Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö Julkaisun laji raportti Toimeksiantaja ja pvm Espoon kaupunki Käsittelijä ja pvm kaupunkisuunnittelulautakunta Julkaisun nimi Ajoneuvoliikenne Espoossa 2005 Tiivistelmä Vuonna 2005 laskettiin liikenne Espoossa laskentakojeilla 311 poikkileikkauksessa. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin 6 liittymässä. Syksystä 2004 syksyyn 2005 liikenne kasvoi Espoossa keskimäärin 0,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tiehallinnon teillä enemmän kuin Espoon kaduilla, kasvua näillä teillä oli keskimäärin 1,2 %. Espoon katuverkolla liikenne väheni keskimäärin -2,8 %. Espoon väkiluku kasvoi vastaavana aikana 1,9 % ja autokanta 4,2%. Laman aikaan liikenne väheni Espoossa. Syksystä 2003 syksyyn 2004 liikenne kasvoi 2,2 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut 33 %. Syksyn 2005 liikennemäärät ovat monella päätiellä suurimmat kautta aikojen. Toisaalta monella kadulla liikennemäärät ovat pienempiä kuin vuosiin. Tietyöt ja muutokset liikenneverkolla aiheuttavat suuriakin vuosittaisia muutoksia liikennemääriin. Syyskuun 2004 ja syyskuun 2005 välillä tällaisia kohteita ovat olleet mm. Espoonportin avaaminen sekä Kirkkokadun ja Espoontien parannustyömaat. Finnoontie-Kuitinmäentien liittymässä on ollut kiertoliittymän rakennustyömaa. Espoon liikenteeseen on viime vuosina vaikuttanut merkittävästi Kehä II, joka avattiin Vuonna 2005 Kehä II:n liikennemäärät ovat kasvaneet samaan tahtiin kuin Espoossa keskimäärin. Avainsanat (asiasanat) liikennelaskennat, ajoneuvoliikenne, liikenteen kehitys Muut tiedot Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internetsivuilla Sarjan nimi Julkaisun numero Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 76:2006 Tilaukset ISSN ISBN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Kirkkojärventie 6, Espoo Yleisöpalvelu 4. krs. Sivumäärä Kieli Hinta puh. (09) , (09) liitteet suomi 10 Tiedustelut Mika Jaatinen puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Lainaus tai luku Espoon kaupungin kirjastot

5 Esipuhe Tässä raportissa esitetään Espoon tie- ja katuverkon liikennemäärät 2005 sekä katsaus tapahtuneeseen kehitykseen. Raportissa on esitetty sekä tieja katupoikkileikkausten liikennemäärät että liittymien kääntyvien virtojen liikennemäärät vuonna 2005 lasketuissa kohteissa. Raportin on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön tutkimusryhmä. Ajoneuvoliikenteen maastolaskennat ovat hoitaneet tutkimusteknikko Mika Jaatinen ja tutkimusavustaja Reijo Simola. He ovat myös valmistaneet laskentamateriaalin raporttia varten. Mika Jaatinen ja suunnitteluavustajat Maire Heinänen, Tuula Nykänen ja Hannamari Hänninen ovat valmistaneet raportin kuvat. Vt. apulaisliikennesuunnittelupäällikkö Davy Beilinson on koonnut raportin. Lisätietoja Espoon ajoneuvoliikenteen määristä saa Mika Jaatiselta, puh tai Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internetsivuilla. 2

6 Tiivistelmä Vuonna 2005 tehtiin Espoossa liikennelaskennat laskentakojeilla 311 poikkileikkauksessa. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin 6 liittymässä. Tässä raportissa tarkastellaan syksyn 2005 liikennemääriä. Syksystä 2004 syksyyn 2005 liikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan keskimäärin 0,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tiehallinnon yleisillä teillä 1,2 %. Espoon katuverkolla liikenne väheni keskimäärin -2,8 %. Espoon väkiluku kasvoi vastaavana aikana 1,9 % ja autokanta 4,2 %. Laman aikaan liikenne väheni Espoossa. Syksystä 2003 syksyyn 2004 liikenne kasvoi 2,2 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut 33 %. Liikennemäärien muutokset syksystä 2004 syksyyn 2005 ovat olleet monin paikoin varsin maltillisia. Syksyllä 2005 kokonaisliikennemäärät olivat monessa poikkileikkauksessa suurimmat kautta aikojen. Mutta tieverkon parannuksista johtuen monilla tie- ja katuosilla on liikenne vähentynyt 2000-luvulla merkittävästikin huippuvuosien liikennemääristä. Espoon liikenteeseen on viime vuosina vaikuttanut merkittävästi Kehä II, joka avattiin Kehä II:n vilkkaimmalla osuudella liikkui vuoden 2005 syksyllä noin ajon/vrk. Kehä II:n vaikutuksia on yksityiskohtaisesti selvitetty erillisessä Kehä II:n ennen - jälkeen selvityksessä. Vasta vuonna 2005 Kehä II:n liikennemäärät ovat kasvaneet samaan tahtiin kuin Espoossa keskimäärin. 3

7 Sammandrag År 2005 räknades trafiken maskinellt i 311 tvärsektioner. Manuell räkning av trafikströmmarna utfördes i 6 anslutningar. I denna rapport granskas trafikmängderna på hösten Trafiken i Esbo ökade enligt den maskinella räkningen från hösten 2004 till hösten 2005 med i genomsnitt 0,1 %. Trafikökningen på vägförvaltningens allmänna vägar var i genomsnitt 1,2 %. På gatunätet i Esbo minskade trafiken i genomsnitt med -2,8 %. Under samma tid ökade invånarantalet i Esbo med 1,9 % och bilbeståndet med 4,2 %. Under depressionen minskade trafiken i Esbo. Från hösten 2003 till hösten 2004 ökade trafiken med 2,2 %. Under de 10 senaste åren har trafiken i Esbo ökat med 33 %. Ändringarna i trafikmängderna har från hösten 2004 till hösten 2005 flerstädes varit synnerligen moderata. Hösten 2005 var den totala trafikmängden i flera tvärsektioner större än någonsin. Tack vare förbättringar i vägnätet har trafiken dock under 2000-talet på flera väg- och gatuavsnitt minskat rentav betydligt från toppåren. Ring II, som öppnades den , har under de senaste åren inverkat betydligt på trafiken i Esbo. På den livligaste sträckan av Ring II färdades det hösten 2005 cirka bilar per dygn. Man har studerat verkningarna av Ring II i detalj i en separat utredning Ring II före - efter (Kehä II ennen - jälkeen). Först år 2005 har trafiken på Ring II vuxit i samma takt som i Esbo i genomsnitt. 4

8 Sisällysluettelo Esipuhe 2 Tiivistelmä 3 Sammandrag 4 1 Yleistä 6 2 Perustietojen keräys Vuorokausi- ja huipputuntiliikenteet Liittymäsivun lukuohje Muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa Liikennemäärät Liikennemäärien yleinen kehitys Asukkaat Espoossa Automäärät Espoossa Autotiheys Espoossa Liikennemäärät laskentalinjoilla Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä 10 vuodessa Kehä II:n vaikutukset liikennemääriin Espoossa 23 5 Nöykkiönkadun avaamisen vaikutukset liikennemääriin 25 6 Karantien avaamisen vaikutukset liikennemääriin 27 7 Espoonportin avaamisen vaikutukset liikenteeseen 29 8 Kauklahden liikennemäärät Liittymälaskennat Liikennelaskentojen tarkastelua 34 Liikennelaskentojen nykytilanne ja tarpeet Laskenta-ajankohdasta 34 sivu Liitteet 5

9 1 Yleistä Espoossa on tehty koko kaupungin alueen käsittävä yleinen liikennelaskenta joka toinen vuosi ja vuodesta 1995 lähtien joka vuosi. Laskennan avulla on seurattu tie- ja katuverkon kuormitusta sekä liikennemäärien kehitystä. Tuloksia käytetään yksityiskohtaisessa katu- ja liikennesuunnittelussa sekä lähtötietoina liikenne-ennusteiden laadinnassa. Liittymien laskennat on tehnyt liikennesuunnitteluyksikön vakinainen henkilökunta. Liittymien liikennemäärät on laskettu käsin. Poikkileikkauspisteiden liikennemäärät on laskettu laskentakojeilla. Liikenteen vaihtelukertoimet perustuvat kojelaskentojen tuloksiin. Vuodesta 1985 lähtien liikennesuunnitteluosastolla on ollut käytössä liikennelaskentatietojen atk-rekisteri. Rekisteriin on talletettu tiedot liittymä- ja poikkileikkauslaskentojen liikennemääristä suunnittain. Rekisteri sisältää tiedot yli 200 liittymästä ja noin 500 poikkileikkauksesta. Tässä raportissa tarkastellaan liikennemääriä syys-lokakuussa Espoon liikenteeseen on viime vuosina vaikuttanut merkittävästi Kehä II, joka avattiin Kehä II:n vaikutuksia on esitetty vuosien liikennelaskentaraporteissa sekä yksityiskohtaisesti erillisessä Kehä II:n ennen-jälkeen selvityksessä. Kehä II:n liikennemäärät ovat kasvaneet nopeammin kuin Espoossa muualla keskimäärin. Vasta tänä vuonna 2005 Kehä II:n liikennemäärien kasvu on ollut samalla tasolla muun Espoon kanssa. 2 Perustietojen keräys 2.1 Vuorokausi- ja huipputuntiliikenteet Yksittäisten tie- ja katujaksojen liikennemääriä seurataan liikennelaskentakojein. Laskennoissa käytetään induktiosilmukka- ja mikroaaltolaskimia. Laskimilla lasketaan vähintään kaksi vuorokautta peräkkäin kussakin kohteessa. Vuoden 2005 aikana laskettiin liikenne 311 poikkileikkauksessa. Seurantapisteissä laskettiin liikenteen kausivaihtelujen selvittämiseksi joka toinen kuukausi. Kojelaskentojen tulokset ovat erittäin luotettavia. Vuonna 2005 laskettiin 6 liittymän liikennevirrat. Laskennoista osa tehtiin keväällä, mutta pääosa syksyllä. Tiedot ovat liitteessä 1. Vuorokausiliikenne on syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne. Liittymien viiden tunnin laskennat (klo ja 10-10) on muutettu arkivuorokauden liikenteeksi tuntivaihtelukertoimien avulla. 6

10 2.2 Liittymäsivun lukuohje A - Liittymän aamu- ja iltahuipputuntikertoimet (AHTK ja IHTK). HTK = huipputunnin liikenne 4 x (suurimman 1/4 tunnin liikenne) AHT- ja IHT-prosentti on aamu- ja iltahuipputuntien osuus vuorokausiliikenteestä. RA-prosentti on kuorma- ja linja-autojen osuus vuorokausiliikenteestä. ARA - ja IRA-prosentti on kuorma- ja linja-autojen osuus aamu- ja iltahuipputuntien liikenteestä. B - Laskenta-päivän ( ma to) arkivuorokausiliikenne suunnittain ja poikkileikkauksina. Liikennemäärien kausivaihtelukorjausta ei ole tehty. C - Kaistaleveydet D - Liittymään tulevien autojen summa vuorokaudessa ja muutos edelliseen laskentaan. E - Aamu- ja iltahuipputuntien alkuaika ja liikenne. F - Laskentakohde suuntanumeroin. G - Liittymän liikennemäärän muutokset. H - I - Valokuva liittymästä Liittymän välityskykylaskelma (laskettu Synchro-ohjelmistolla). Valo-ohjatuissa liittymissä palvelutaso on määritetty simuloidun keskimääräisen viivytyksen perusteella ja muissa liittymissä laskennallisen kuormitusasteen perusteella. Valo-ohjatut liittymät Muut liittymät palvelutaso keskimääräinen kuormitusaste palvelutaso viivytys [s] [%] A alle 11 A alle 56 B B C C D D E E F yli 80 F G H yli 109 J - Kolmen viimeisen laskennan liikenne suunnittain vuorokaudessa (VRK) sekä aamu- ja iltahuipputunnin (AHT ja IHT) aikana. Laskentaajankohta ja huipputunnin alku. Lasketut liittymät liittymänumeroin on esitetty kuvassa 10. 7

11 Liikennelaskennat 2003 Finnoontie - Puolarmetsänkatu A AHTK= 0.78 moottoriajoneuvoa / vrk kaistaleveydet Valo-ohjattu IHTK= , B AHT%= 0,0 0,0 IHT%= ,0 0,0 RA%= 6.0 aamuhuipputunti 7:15- iltahuipputunti 16:00- ARA%= IRA%= 4.6 E summa kasvu-% D yhteensä 1815 yhteensä 2118 Vuorokausiliikenne , Nopeusrajoitus 50 km/h C LIITTYMÄSIVUN LUENTAOHJE F G VALOKUVA H Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat Palvelutaso aamu / ilta C / E Aamuhuipputunti Tulosuunnittain Koko V AS. SUOR. OIK. V AS. SUOR. OIK. V AS. SUOR. OIK. V AS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) keskim. pysähdykset 1) keskim. jonon pituus (m) P 95% jonon pituus (m) 2) Iltahuipputunti Tulosuunnittain Koko V AS. SUOR. OIK. V AS. SUOR. OIK. V AS. SUOR. OIK. V AS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) keskim. pysähdykset 1) keskim. jonon pituus (m) P 95% jonon pituus (m) 2) ) keskim. pysähdykset = keskimääräinen pysähtymiskertojen lukumäärä 2) P 95% jonon pituus = jonon pituus, joka ei 95 % todennäköisyydellä ylity SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TO VRK :15- AHT :00- IHT TO VRK J AHT IHT TO 8.10 VRK AHT IHT i

12 2.3 Muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa 2005 Erilaiset työmaat ja muutokset liikenneverkolla saattavat aiheuttaa suuria rakennusaikaisia ja pysyviäkin muutoksia liikennemääriin. Syyskuun 2004 ja syyskuun 2005 välillä tällaisia kohteita ovat olleet mm. Espoonportin avaaminen joka avasi yhteyden radan ali Siltakadulle sekä Kirkkokadun ja Espoontien parannustyömaat. Finnoontie-Kuitinmäentien liittymässä on ollut kiertoliittymän rakennustyömaa, joka on vaikuttanut liikennevirtoihin. Uusia liikennevaloja on rakennettu kolmeen liittymään. Myös pienemmät muutokset, kuten kiertoliittymät ja töyssyt saattavat paikallisesti vaikuttaa liikennevirtoihin. Kuva 1 Työmaat ja muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa

13 3 Liikennemäärät 3.1 Liikennemäärien yleinen kehitys Syksystä 2004 syksyyn 2005 liikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan keskimäärin 0,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tielaitoksen yleisillä teillä 1,2 %. Espoon katuverkolla liikenne väheni keskimäärin -2,8 %. Helsingin liikennemäärät eivät myöskään kasvaneet viime vuonna - keskimäärin kasvua oli 0 %, Vantaan liikennemäärät kasvoivat katupisteissä noin 2 % ja yleisillä teillä Vantaan alueella noin 6 %. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin liikennemäärät kasvoivat noin 3 %. Laman aikaan liikenne väheni Espoossa. Syksystä 2003 syksyyn 2004 liikenne kasvoi 2,2 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut 33 % (kuva 2). Liikennemäärien muutokset syksystä 2004 syksyyn 2005 ovat olleet monin paikoin varsin maltillisia. Syksyllä 2005 kokonaisliikennemäärät olivat monessa poikkileikkauksessa suurimmat kautta aikojen. Mutta tieverkon parannuksista johtuen monilla tie- ja katuosilla on liikenne vähentynyt luvulla merkittävästikin huippuvuosien liikennemääristä. 10

14 Taulukko 1 Liikenteen, asukasluvun ja automäärien kasvu Espoossa Liikenteen Kasvu (%) Asukasluvun kasvu (%) Rekisteröityjen autojen määrän kasvu (%) Kuva 2 % Liikennemäärien vuosikasvu

15 Kuva Asukkaat Espoossa asukkaat Kuva Autot Espoossa autot Kuva 5 autoa/1 000 as Autotiheys

16 3.2 Asukkaat Espoossa Espoossa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Asukasmäärä kasvoi asukkaalla (1,9 %) vuonna 2005 ja asukkaalla (1,4 %) vuonna Asukasmäärä on kasvanut siis asukkaalla (3,2 %) kahden viime vuoden aikana (kuva 3) Autot Espoossa Espoossa oli autoa. Automäärä kasvoi autolla (4,2 %) vuonna 2005 ja autolla (4,3 %) vuonna Automäärä on kasvanut siis autolla (8,6 %) kahden viime vuoden aikana (kuva 4). 3.4 Autotiheys Espoossa Autotiheys oli 459 autoa/1 000 asukasta autotiheys oli 449 autoa/1 000 asukasta. Espoon autotiheys kasvoi siis varsin paljon vuonna Autotiheys on suurin, mitä Espoossa on ollut koskaan. Espoon autotiheys pieneni laman vuoksi vuodesta 1991 vuoteen Vuosina autotiheys on kasvanut (kuva 5) ja 1990-luvun muutokset ovat pääosin selitettävissä taloudellisessa tilanteessa tapahtuneilla muutoksilla 13

17 3.5 Liikennemäärät laskentalinjoilla Ajoneuvoliikenteen kehitystä on seurattu kolmella laskentalinjalla itärajalla, länsirajalla ja poikittaislinjalla (kuva 6 ja taulukko 2). Laskentalinjat yhteensä 0 % Liikennemäärät kasvoivat laskentalinjoilla vuoden 2004 syksystä vuoden 2005 syksyyn keskimäärin 0,5 % ( ajon/vrk). Itäraja 0 % Kokonaisliikennemäärä itärajalla kasvoi vuodessa 0,5 % ( ajon/vrk). Määrällisesti eniten kasvoi liikenne Kehä I:llä (1 600 ajon/vrk, 2,4 %) ja Kehä III:lla (700 ajon/vrk, 1,5 %). Karhusaarentien liikenne Helsingin rajalla väheni 3,1 % (600 ajon/vrk). Poikittaislinja 0 % Poikittaislinjalla liikenne pysyi ennallaan. Kehä I:n liikenne kasvoi 1,7 % (800 ajon/vrk) ja Kehä II:n 1,1 % (600 ajon/vrk). Mankkaantien liikenne väheni 7,8 % (900 ajon/vrk). Länsiraja +1 % Länsirajalla liikenne kasvoi 1,3 % (1 000 ajon/vrk.) Turunväylän liikenne kasvoi 2,1 % (800 ajon/vrk). Muilla teillä liikennemäärien muutokset olivat hyvin pieniä. Laskentalinjojen liikennemäärät on esitetty taulukossa 2. Kuvassa 6 on laskentakehien liikennemäärät 2005 sekä liikenteen muutos Kuvassa 7 on liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Liitteessä 4 on kojelaskentapisteiden liikennemäärät

18 Taulukko 2 Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla Muutos / % kpl Itäraja Vihdintie ,8-200 Kehä III ,5 700 Pitkäjärventie ,8-100 Hämeenkyläntie ,0 0 Kehä I , Turuntie ,7 100 Ravitie ,0-100 Turunväylä ,0 0 Karhusaarentie ,1-600 Länsiväylä ,0 0 Yhteensä , Poikittaislinja Kehä I ,7 800 Mankkaantie ,8-900 Kehä II ,1 600 Finnoontie ,3-400 Kauklahdenväylä ,8-100 Yhteensä ,0 0 Länsiraja Vihdintie ,1-100 Turunväylä ,1 800 Nupurintie ,2 100 Lapinkyläntie ,0 0 Kehä III ,8 200 Länsiväylä ,0 0 Yhteensä , Yhteensä , = suurin arvo Kehä II avatttiin

19 16

20 Kuva 7 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja ajon/vrk

21 3.6 Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä Kehä II:n avaaminen muutti liikennemääriä lähes koko Espoon alueella, monin paikoin erittäin merkittävästi. Vaikka Kehä II:n avaamisesta on jo yli neljä vuotta, sille on edelleen siirtynyt liikennettä muilta reiteiltä. Kehä II:n eri jaksoilla on liikennettä ajon/vrk. Vasta tänä vuonna Kehä II:n vaikutus on tasaantunut. Vuonna 2004 ja 2005 lasketuissa yhteisissä poikkileikkauspisteissä liikenne kasvoi 29 pisteessä, väheni 40:ssä ja pysyi ennallaan 21 pisteessä. Yksittäisten laskentapisteiden muutokset ovat liitteessä 4. Espoon liikennemäärät kasvoivat keskimäärin 0,1 %. Suurin kasvu oli Turunväylällä välillä Tuomarilantie-Kehä II (2 400 ajon/vrk, 4%) ja Kehä I:llä välillä Turunväylä-Turuntie (2 400 ajon/vrk, 3 %). Suuria kasvuja oli Kehä I:llä Helsingin rajalla (1 700 ajon/vrk, 3 %). Turunväylällä välillä Kehä II-Kehä I (1 600 ajon/vrk, 2 %), Kirkkokadulla (1 200 ajon/vrk, 15 %), Turuntiellä välillä Kilontie-Lintuvaarantie ( ajon/vrk, 4 %). Suurin vähennys oli Länsiväylällä välillä Kehä II-Haukilahdenkatu (1 900 ajon/vrk, 3 %). Suuria vähennyksiä oli myös Kuitinmäentiellä välillä Finnoontie-Kalastajantie (1 800 ajon/vrk, 18 %). Tämä liittynee Finnoontien kiertoliittymän rakentamiseen. Etelätuulentiellä (1 000 ajon/vrk, 7 %). Pohjantiellä (1 000 ajon/vrk, 7 %). 18

22 Tärkeimpien teiden ja katujen liikennemäärien muutokset Länsiväylän liikenne on pysynyt lähes ennallaan koko Espoon osuudella. Muutokset ovat olleet ± 1 % paitsi välillä Haukilahdenkatu-Kehä II, jossa liikenne väheni 3,3 %. Turunväylän liikenne on kasvanut lähes koko Espoon osuudella. Kasvu on ollut 0-4%. Kehä I:n liikenne kasvoi 0-3 %. Kehä II:n liikenne kasvoi saman verran kuin muuallakin Espoossa. Kasvua oli Turunväylän eteläpuolella 1 %. Pohjoisosalla liikenne väheni 3 %. Kehä III:n liikenne kasvoi Espoossa 0-1 %. Turuntiellä liikenne kasvoi 0-4 %. Merituulentie - Kuitinmäentie - Martinsillantiellä liikenne jopa väheni hieman (0-2%) Kauklahdenväylällä liikenne väheni 1 % Finnoontiellä liikenne väheni jonkin verran, lukuun ottamatta eteläpäätä, jossa liikenne väheni jopa 6 %. Tämä vähennys johtuu syksyllä 2003 avatusta Nöykkiönkadusta, jolle tämä liikenne siirtyi, sekä Finnoontien- Kuitinmäentien liittymän kiertoliittymätyömaasta. Mankkaantiellä (-7 %) ja Vanhan-Mankkaan tiellä (-5 %) liikenne väheni melko paljon. Kuvassa 8 on poikkileikkauspisteiden liikennemäärien muutos syksystä 2004 syksyyn Koko Espoon liikennemäärät 2005 on esitetty liitteessä 7. 19

23 20

24 3.7 Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä 10 vuodessa Parhaan käsityksen liikennemäärien laajemmista muutoksista ja liikennevirtojen hakeutumisesta uusille reiteille saa tarkastelemalla pidemmän aikajakson esim. 10 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia ja 2005 lasketuissa yhteisissä poikkileikkauspisteissä liikenne on kasvanut 41 pisteessä, vähentynyt 26 pisteessä ja pysynyt ennallaan 1 pisteessä. Suuria kasvuja pääväylillä on ollut Turunväylällä välillä Kehä I-Kehä II ( ajon/vrk, 56 %), Turunväylällä välillä Kehä II-Tuomarilantie ( ajon/vrk, 56 %), Länsiväylällä välillä Finnoontie-Piispansilta ( ajon/vrk, 56 %), Kehä III:lla Vantaan rajalla ( ajon/vrk, 73 %), Kehä III:lla Turunväylän pohjoispuolella ( ajon/vrk, 73 %), Kehä I:llä Helsingin rajalla ( ajon/vrk 31 %), Länsiväylällä välillä Finnoontie-Soukanväylä ( ajon/vrk, 46 %), Turunväylällä välillä Kehä III-Nupurilantie ( ajon/vrk, 52 %), Turunväylällä Kirkkonummen rajalla ( ajon/vrk, 54 %), Länsiväylällä välillä Kehä II-Haukilahdenkatu ( ajon/vrk, 25 %), Länsiväylällä välillä Soukanväylä-Kauklahdenväylä ( ajon/vrk, 58 %), Merkittävimmin liikenne on vähentynyt Mankkaantiellä ( ajon/vrk, 49 %), Kokinkyläntiellä (6 900 ajon/vrk, 63 %), Matinkartanontiellä Hauenkalliontieltä etelään (4 700 ajon/vrk, 26 %) Kuitinmäentiellä Finnoontien ja Kalastajantien välillä (4 200 ajon/vrk, 28 %). Koivu-Mankkaan tiellä (3 700 ajon/vrk, 33 %), Kalevalantiellä (3 500 ajon/vrk, 18 %), Uuskartanontiellä (3 400 ajon/vrk, 37 %), Kuvassa 9 on poikkileikkauspisteiden liikennemäärien muutos syksystä 1995 syksyyn

25 22

26 4 Kehä II:n vaikutukset liikennemääriin Espoossa Kehä II avattiin liikenteelle Liikennemäärien muutoksia on seurattu alusta alkaen. Kehä II:n vaikutuksista on tehty myös oma selvitys vuonna Kehä II vaikutti pohjois-eteläsuuntaisiin liikennemääriin lähes koko Espoon alueella Kauklahdenväylältä ja Kehä III:lta Kehä I:lle. Syksyllä 2005 Kehä II:n vilkkaimmalla osuudella (Mankkaanlaaksontie - Turunväylä) liikennettä oli ajon/vrk. Merituulentien ja Mankkaanlaaksontien välillä liikennemäärä oli ajon/vrk ja Karapellontien pohjoispuolella ajon/vrk. Vuoteen 2004 asti Kehä II:n liikennemäärät kasvoivat nopeammin kuin Espoossa keskimäärin. Syksystä 2004 syksyyn 2005 Kehä II:n liikennemäärät ovat kasvaneet samaan tahtiin kuin Espoossa muuallakin. Selkeimmin Kehä II on vaikuttanut Espoon sisäiseen liikenteeseen. Pohjois-etelä-suuntaisilla kaduilla ovat muutokset olleet seuraavat: Vuorokausiliikenteen muutokset ennen-jälkeen Kehä II:n avaamisen Syksy 2000 ennen Kehä II:ta Syksy 2001 Syksy 2002 Syksy 2003 Syksy 2004 Syksy 2005 Muutos ajon/vrk ajon/vrk ajon/vrk ajon/vrk ajon/vrk ajon/vrk % ajon/vrk k l Kehä I % Mankkaantie % Kehä II Finnoontie % Kauklahdenväylä % Yhteensä % Vuosikasvu 17 % 2 % 4 % 3 % 0 % Kehä II:n vuosikasvu Koko Espoon keskimääräinen vuosikasvu 8% 5% 5% 1% 6 % 2 % 1 % 2 % 0 % 13 % 23

27 Tälle poikittaislinjalle on siis tullut viidessä vuodessa liikennettä lisää ajon/vrk (27 %). Koko Espoon keskimääräinen liikennemäärien kasvu samalla ajanjaksolla on ollut 13 %. Kaikilla em. teillä ja kaduilla liikenne väheni ensimmäisenä vuotena Kehä II:n avaamisen jälkeen. Kehä I:llä ja Mankkaantiellä liikenne väheni vielä toisenakin vuotena. Seuraavina vuosina liikenne on eräin paikoin pysynyt entisellään ja eräin paikoin kasvanut hieman. Vain Kauklahdenväylällä on liikennemäärä vuonna 2005 korkeampi kuin ennen Kehä II:ta vuonna

28 5 Nöykkiönkadun avaamisen vaikutukset liikennemääriin Nöykkiönkatu avattiin liikenteelle Syksyllä 2004 uuden Nöykkiönkadun liikennemäärä oli ajon/vrk. Syksyllä 2005 liikennemäärä oli ajon/vrk. Uusi reitti on houkutteleva etelästä Espoon Keskuksen suuntaan liikkuville. Uudella reitillä voidaan mm. välttää usein ruuhkautunut Finnoontie - Kuitinmäentien liittymä. Vuonna 2005 em. liittymässä oli kiertoliittymän rakennustyömaa ja tämän työmaan liikennettä haittaavasta vaikutuksesta varoitettiin liikenneverkolla, joten Nöykkiönkadullekin on saattanut vuonna 2005 hakeutua jopa sellaista liikennettä, joka palautuu Finnoontielle kiertoliittymän valmistuttua. Nöykkiönkatu vähensi liikennettä Kivenlahdentieltä, Kattilalaaksonkadulta, Finnoontieltä, Martinsillantieltä, Vanhalta Kirkkotieltä sekä läheisiltä asuntokaduilta. Tämä on parantanut alueen liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä. Toisaalta liikenne ei kovinkaan paljon lisääntynyt Nöykkiöntiellä Kaskitieltä pohjoiseen. Nöykkiönkadun avaamisen vaikutus liikennemääriin Muutos (kavl, syksyn arkivuorokausiliikenne) toukokuu 2003 toukokuu 2004 syyskuu 2004 syyskuu 2005 muutos ajon/vrk muutos % Finnoontie (etel.) Finnoontie (pohj.) Martinsillantie Kivenlahdentie Kattilalaaksonkatu Vanha Kirkkotie * Nöykkiönlaaksontie * 1 700* Nöykkiönpuro * 1 400* Eestinmalmintie * 1 900* Pisantie * 2 100* Nöykkiöntie Nöykkiönkatu * = arvio 25

29 26

30 6 Karantien avaamisen vaikutukset liikennemääriin Karantie ja rantaradan ylittävä uusi silta avattiin liikenteelle Syksyllä 2004 uuden Karantien liikennemäärä oli ajon/vrk. Syksyllä 2005 liikennettä oli ajon/vrk. Vuonna 2005 Nuijalantien ja Karantien alueella Nihtisillan-Lansantiellä tehtiin liittymä- ja katumuutoksia, jotka ovat vaihtaneet liikenteen reittejä. Kahdessa vuodessa (syksy ) liikenne on vähentynyt Kilonkartanontiellä ja Lansantiellä ( ajon/vrk, 15 %). Liikenne on lisääntynyt Karaniityntiellä ajon/vrk (40 %), Karapellontiellä ajon/vrk (31 %) ja Nihtisillantiellä ajon/vrk (18 %). Kaikista uuden reitin käyttäjistä suurin osa, eli noin 2/3 käytti reittiä Karantie Karaniityntie ja 1/3 reittiä Karantie Karapellontie. Inexin raskas liikenne, n ajon/vrk, kulkee edelleen lähes kokonaan Nihtisillantien kautta. Vain muutama kymmenen raskasta autoa käytti radan ylittävää uutta reittiä. Oheisessa taulukossa ja kuvissa on esitetty muutokset niissä laskentapisteissä, jotka on laskettu syksyllä 2003, 2004 ja Karantien avaamisen vaikutus liikennemääriin Muutos (kavl, syksyn arkivuorokausiliikenne) syksy 2003 syksy 2004 syksy 2005 Muutos ajon/vrk Muutos % Nihtisillantie Karaniityntie Karapellontie Kehä II (Nihtisilta) Kehä II (Karamalmi) Turuntie (Karamalmi) Turuntie (Kuninkainen) Turuntie (Leppävaara) Lähderannantie Rastaalantie Lansantie Kilonkartanontie Karantie (vanha osuus) Karantie (silta)

31 28

32 7 Espoonportin avaamisen vaikutukset liikennemääriin Espoonportin avaaminen avasi uuden yhteyden suoraan Kirkkokadun junaradan ali Siltakadulle. Vuonna 2005 rakennettiin Espoontielle liikennettä hidastavia korokkeita. Myös nämä vaikuttivat liikennevirtoihin Espoon Keskuksen alueella. Syksyllä 2005 Espoonportin kautta kulki ajon/vrk. Espoonportin vaikutusta liikennemääriin seurattiin varsin laajalla verkolla. Liikenne lisääntyi merkittävästi Turunväylän ja Suvelan välillä reitillä Espoontie-Kirkkokatu- Espoonportti-Sunantie -Kirstintie: Kirkkokadulla Espoontieltä Espoonporttiin ( ajon/vrk; +15%) Espoontiellä Turunväylältä Kirkkokadulle (+ 900 ajon/vrk; +6%) Sunantiellä (+ 800 ajon/vrk; +13%) Kirstintiellä (+ 500 ajon/vrk; +9%) Liikenne väheni merkittävästi reitillä Espoontie-Finnoontie-Kirkkojärventie ja Siltakadulla: Espoontiellä ( ajon/vrk; -26%) Espoonväylällä (- 800 ajon/vrk; -4%) Kirkkojärventiellä ( ajon/vrk; -7-13%) Siltakadulla ( ajon/vrk; - 2-7%) 29

33 30

34 Espoon keskuksen liikennemääriä Silmukka/ Tien/kadun nimi KAVL KAVL MUUTOS tieosa (kpl) 811 Espoonportti /70 Espoontie (Ikea - Varikko) Espoontie (Kirkkokatu-Turunväylä) Espoontie (Espoonväylä-Kirkkokatu) /160 Espoonväylä /455 Espoonväylä Espoonväylä (Info) Espoonväylä * /161 Finnoontie Gumbölentie (Nupurintie-Gumbölen kartano) Gumbölentie (Kehä III rampit-muurahaisentie) 4 700* Hösmärintie 5 900* Iso Maantie (Espoonväylä-Mikkelänahde) 4 300* /159 Kirkkojärventie (länsipää) Kirkkojärventie Kirkkojärventie 8 500* /156 Kirkkokatu Kirstintie 6 200* Kuurinmäentie Muuralantie (Vanha Muuralantie - Kanttorinkuja) Nupurintie (Miilukorventie - Ylämyllyntie) 3 600* Nupurintie Siltakatu (Länsipää) Siltakatu (Espoonportti-Suvelantie) Sunantie (Pohjoispää) Sunantie (Keskeltä) Suvelantie (Kirstintie-Tuomarilankatu) 4 600* Suvelantie (pohjoinen) Ullanmäentie 4 600* Tuomarilantie (Turunväylän ramppien väli) * Tuomarilantie (Tuomarilankatu - Turunväylä) Tuomarilantie (Suvelantie - Tuomarilankatu) * Vanha Muuralantie * = arvio 31

35 8 Kauklahden liikennemääriä Kauklahden alueella tehtiin vuonna 2005 normaalia enemmän liikennelaskentoja sekä tulevien asuntomessujen tarpeisiin että Kauklahden liikenneverkolla tehtävien parannustoimenpiteiden suunnittelun lähtötiedoiksi. Alla olevassa kuvassa on esitetty syksyn keskimääräisiä arkivuorokausiliikennemääriä Kauklahden alueella. 32

36 9 Liittymälaskennat 2005 Vuonna 2005 laskettiin liittymien kääntyvät virrat 6 liittymässä. Lasketut liittymät on esitetty alla olevassa kuvassa. Laskentatulokset on esitetty liitteessä 1. Kuva 10 33

37 10 Liikennelaskentojen tarkastelua Liikennelaskentojen nykytilanne ja kehitystarpeet Vuonna 2005 liikenne laskettiin 6 liittymässä ja laskentakojein 311 laskentapisteessä. Laskentakojeista saadaan erittäin luotettavia tuloksia. Eräissä vilkkaissa kohteissa suoraan menevät ajoneuvot on laskettu kojeiden avulla ja kääntyvät virrat käsin. Erityisesti 1990-luvulla on liikenteen luonteessa ja määrissä tapahtunut ennalta odottamattomia muutoksia lähinnä muuttuneen taloudellisen tilanteen takia. Jotta resurssit pystytään kohdistamaan entistä huolellisemmin, on tehokas liikenteen seurantajärjestelmä välttämätön. Liikenneverkon toimivuutta tulisi jatkossa enemmän tutkia matka-aikojen avulla. Yksittäisen liittymän toimivuus on vain osa kunkin ihmisen kokonaismatkaa. Joskin näitäkin viivytyksiä tulee etsiä. Liittymien yksityiskohtaiseen analysointiin tulee käyttää ohjelmia, jotka mahdollisimman hyvin kuvaisivat 1990-luvun liikenteen todellista käyttäytymistä. 8.2 Laskenta-ajankohdasta Kuva 11 Syksyn viikot tarjoavat edullisimman, vähiten vaihtelevan ajankohdan laskentojen suorittamiseen. Espoossa tehtävät liikennelaskennat tehdään siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaisivat viikon 37 arkivuorokausiliikennettä. Liikenteen kausivaihtelua havainnollistaa kuva 11. 1,2 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (kavl) suhde viikon 37 kavl:een Espoon automaattisissa liikennelaskentapisteissä ,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, viikko 34

38 Liite 1 Liittymälaskentojen tulokset

39 Liikennelaskennat 2005 Kuitinmäentie - Uuskartanontie moottoriajoneuvoa / vrk kaistaleveydet Valo-ohjattu 3,5 3, ,5 3,5 AHT%= 9.5 3,5 3,5 IHT%= ,0 3,5 3,5 aamuhuipputunti 7:30- iltahuipputunti 15:45- ARA%= IRA%= summa kasvu-% yhteensä 1864 yhteensä 2007 Vuorokausiliikenne ,0 3,5 3,5 Nopeusrajoitus 50 km/h Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. KE 25 VRK :30- AHT :45- IHT KE 08 VRK :00- AHT :00- IHT KE VRK :45- AHT :15- IHT

40 Liikennelaskennat 2005 Uuskartanontie - Kuitinmäenkaari AHTK= 0.87 moottoriajoneuvoa / vrk kaistaleveydet Valo-ohjattu 0, Nopeusrajoitus 50 km/h IHTK= ,0 0, AHT%= IHT%= KARTTA RA%= 4.9 aamuhuipputunti 7:45- iltahuipputunti 16:00- ARA%= IRA%= summa kasvu-% yhteensä 731 yhteensä 708 Vuorokausiliikenne VALOKUVA Välityskykytarkastelu (Synchro) Palvelutaso aamu / ilta B / A Aamuhuipputunti Tulosuunnittain Koko VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) keskim. pysähdykset 1) keskim. jonon pituus (m) P 95% jonon pituus (m) 2) Iltahuipputunti Tulosuunnittain Koko VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) keskim. pysähdykset 1) keskim. jonon pituus (m) P 95% jonon pituus (m) 2) ) keskim. pysähdykset = keskimääräinen pysähtymiskertojen lukumäärä 2) P 95% jonon pituus = jonon pituus, joka ei 95 % todennäköisyydellä ylity Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI VRK :45- AHT :00- IHT TO VRK :30- AHT :15- IHT TI VRK :30- AHT :30- IHT

41 Liikennelaskennat 2005 Olarinkatu - Ruomelantie AHTK= 0.90 moottoriajoneuvoa / vrk kaistaleveydet 0, ,0 Nopeusrajoitus 40 km/h IHTK= ,0 0,0 0 0,0 3.5 AHT%= 7.4 0,0 0,0 IHT%= , ,0 KARTTA RA%= 5.3 aamuhuipputunti 7:30- iltahuipputunti 16:00- ARA%= IRA%= summa kasvu-% yhteensä 973 yhteensä 1362 Vuorokausiliikenne VALOKUVA Välityskykytarkastelu (Synchro) Palvelutaso aamu / ilta A / D Aamuhuipputunti Tulosuunnittain Koko VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) kuormitusaste % P 50% jonon pituus (m) 1) palvelutaso A A D D A A - Iltahuipputunti Tulosuunnittain Koko VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) kuormitusaste % P 50% jonon pituus (m) 1) palvelutaso A A F F A A - 1) P 50% jonon pituus = jonon pituus, joka ei 50 % todennäköisyydellä ylity Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. KE 15 VRK :30- AHT :00- IHT KE VRK :30- AHT :00- IHT

42 Liikennelaskennat 2005 Olarinkatu - Kuunkatu AHTK= 0.87 moottoriajoneuvoa / vrk kaistaleveydet Valo-ohjattu ,0 Nopeusrajoitus 40 km/h IHTK= ,0 0 0,0 0,0 AHT%= ,0 IHT%= ,0 KARTTA RA%= 6.5 aamuhuipputunti 7:45- iltahuipputunti 16:00- ARA%= IRA%= summa kasvu-% yhteensä 1326 yhteensä 1612 Vuorokausiliikenne VALOKUVA Välityskykytarkastelu (Synchro) Palvelutaso aamu / ilta B / C Aamuhuipputunti Tulosuunnittain Koko VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) keskim. pysähdykset 1) keskim. jonon pituus (m) P 95% jonon pituus (m) 2) Iltahuipputunti Tulosuunnittain Koko VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) keskim. pysähdykset 1) keskim. jonon pituus (m) P 95% jonon pituus (m) 2) ) keskim. pysähdykset = keskimääräinen pysähtymiskertojen lukumäärä 2) P 95% jonon pituus = jonon pituus, joka ei 95 % todennäköisyydellä ylity Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI 25 VRK :45- AHT :00- IHT KE VRK :30- AHT :00- IHT TI VRK :30- AHT :00- IHT

43 Liikennelaskennat 2005 Olarinkatu - Kuitinmäenkaari AHTK= 0.87 moottoriajoneuvoa / vrk kaistaleveydet Valo-ohjattu 0, ,0 Nopeusrajoitus 40 km/h IHTK= ,0 0, AHT%= 7.8 0,0 0,0 IHT%= , ,0 KARTTA RA%= 4.4 aamuhuipputunti 7:45- iltahuipputunti 16:00- ARA%= IRA%= summa kasvu-% yhteensä 787 yhteensä 1090 Vuorokausiliikenne VALOKUVA Välityskykytarkastelu (Synchro) Palvelutaso aamu / ilta A / B Aamuhuipputunti Tulosuunnittain Koko VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) keskim. pysähdykset 1) keskim. jonon pituus (m) P 95% jonon pituus (m) 2) Iltahuipputunti Tulosuunnittain Koko VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. liittymä keskim. viivytys (s) keskim. pysähdykset 1) keskim. jonon pituus (m) P 95% jonon pituus (m) 2) ) keskim. pysähdykset = keskimääräinen pysähtymiskertojen lukumäärä 2) P 95% jonon pituus = jonon pituus, joka ei 95 % todennäköisyydellä ylity Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. KE VRK :45- AHT :00- IHT TO VRK :30- AHT :00- IHT TI VRK :30- AHT :00- IHT

44 Liikennelaskennat 2005 Soukanväylä - Kivenlahdentie AHTK= 0.96 moottoriajoneuvoa / vrk kaistaleveydet Valo-ohjattu IHTK= AHT%= IHT%= RA%= 4.2 aamuhuipputunti 7:30- iltahuipputunti 15:45- ARA%= IRA%= summa kasvu-% yhteensä 2717 yhteensä 2515 Vuorokausiliikenne Nopeusrajoitus 50 km/h VALOKUVA Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI 21 VRK :30- AHT :45- IHT TO VRK AHT IHT TI 6.10 VRK AHT IHT

45 Liite 2 Liittymien liikennemäärät Liittymä nro Lintuvaarantie - Vanha Maantie Leppävaarankatu - Kehä I ramppi Kehä I - Mäkkylän puistotie Kehä I - Vallikatu Turuntie - Vanha maantie Turuntie - Lintuvaarantie Turuntie - Vermonportti Turuntie - Kehä I, läntinen Kehä I - Säterinkatu, läntinen Kehä I - Everstinkatu, itäinen Turuntie - Kehä I, itäinen Kehä I - Turvesuontie Kehä I - Turunväylä, pohj Kehä I - Turunväylä, et Turuntie - Kilontie Turuntie - Rastaalantie Turuntie - Lähderannantie Kauniaistentie - Nihtisillantie Nihtisillantie - Karantie Karaniityntie - Karapellontie Lähderannantie - Pitkäjärventie Pitkäjärventie - Tammipääntie Rastaalantie - Kuusinevantie Turuntie - Viherlaaksontie Turuntie - Köysitie Träskändanp.tie. - Lippajärventie Kauniaistentie - Palomiehentie Merituulentie - Tapiolantie Merituulentie - Pohjantie Merituulentie - Koivumankkaantie Merituulentie - Haukilahdenkatu Merituulentie - Olarinluoma Kalevalantie - Koivuviidantie Kalevalantie - Pohjantie Kalevalantie - Koivu-Mankkaan tie Mankkaanlaaksontie - Olarinluoma Karhusaarentie - Kehä I Kehä I - Tapiolantie Karhusaarentie - Otaniementie Otaniementie - Vuorimiehentie Tekniikantie -Miestentie Kehä I - Kalevalantie Otaniementie - Tekniikantie Kehä I - Keilaniementie Haukilahdenkatu - Haukilahdentie taulukossa on esitetty ne liittymät, joissa on tehty liittymälaskenta viimeisen 10 vuoden aikana = suurin arvo

46 Liite 2 Liittymien liikennemäärät Liittymä nro Westendinpuistotie - Hiiralantie Etelätuulentie - Länsiväylä, pohj Etelätuulentie - Westendinkatu Etelätuulentie - Länsiväylä, etelä Tapiolantie - Länsiväylä, pohj Haukilahdenkatu - Länsiväylä, pohj Tapiolantie - Westendinkatu Länsiväylä - Haukilahdenkatu, et Mankkaantie - Sinimäentie Mankkaantie - Kokinkyläntie Nihtisilta - Turunväylä, pohj Mankkaantie - Turunväylä, etelä Mankkaantie - Turunväylä, etelä/b Tunnelitie - Kauniaistentie Tunnelitie - Asematie Asematie - Bembölentie Matinkartanontie - Matinkatu Matinkatu - Matinkyläntie Kalastajantie - Suomenlahdentie Matinkatu - Tiistiläntie Suomenlahdentie - Tiistiläntie Matinkartanontie - Länsiväylä, pohj Matinkartanontie - Länsiväylä, et Kuitinmäentie - Matinkartanontie Kuitinmäentie - Uuskartanontie Kuitinmäentie - Friisinkalliontie Kuitinmäentie - Kalastajantie Uuskartanontie - Lystimäentie Olarinkatu - Ruomelantie Olarinkatu - Kuunkatu Friisinkalliontie - Kuunkatu Kuitinmäentie - Olarinkatu Olarinkatu - Kuitinmäenkaari Kokinkyläntie - Mankkaanlaaksontie Kuitinmäentie - Piispanportti Uuskartanontie - Ylismäentie Olarinkatu - Piispansilta Kehä II - Merituulentie L Kehä II - Ylismäentie Kehä II - Merituulentie I Kehä II - Mankkaanlaaksontie Soukanväylä - Yläkartanontie Kivenlahdentie - Kivenlahdenkatu Kivenlahdentie - Nöykkiöntie Kivenlahdentie - Espoonlahdenranta taulukossa on esitetty ne liittymät, joissa on tehty liittymälaskenta viimeisen 10 vuoden aikana = suurin arvo