HELSINKI SUUNNITTELEE 2007:1. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2006

Transkriptio

1 HELSINKI SUUNNITTELEE 2007:1 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2006

2 Autokanta kasvoi Vuoden 2006 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes autoa. Tämä on autoa eli kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maan automäärä kasvoi myös kolme prosenttia. Automäärä Bilbeståndet Henkilöautot / asukasta Personbilar / invånare Autot / Bilar Helsingin automäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 30 %, eli keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Henkilöautotiheys eli rekisteröityjen henkilöautojen määrä asukasta kohti oli Helsingissä vuoden 2006 lopussa 373 eli kaksi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöautotiheys on kasvanut hieman hitaammin kuin autokanta. Kymmenessä vuodessa sen kasvu on 22 %. Moottoripyörämäärän ja mopomäärän kasvu on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi nopeampaa kuin autokannan kasvu. Helsingissä oli vuoden 2006 lopussa rekisteröitynä moottoripyörää ja mopoa. Moottoripyörämäärä on kaksinkertainen ja mopomäärä kolminkertainen vuoteen 1996 verrattuna. Henkilöautotiheys Personbiltäthet Helsingissä rekisteröidyt autot ja henkilöautotiheys (rekisteröityjä henkilöautoja / asukasta) Registrerade bilar och personbiltäthet (registrerade personbilar / invånare) i Helsingfors Liikenne kasvoi hieman Liikenteen muutos-%, Trafikens förändrings-% Vuoden 2006 syksyllä liikennettä oli Helsingin pääkatuverkossa keskimäärin vajaan prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Suomen pääteillä liikenne lisääntyi vuonna 2006 kaksi prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana liikenteen muutos Helsingissä on vuosittain vaihdellut -0,5 ja +3 prosentin välillä. Tällä vuosikymmenellä kahta poikkeusta lukuun ottamatta liikenne on kasvanut keskimäärin prosentin. Liikenne kasvoi lähes kaikilla laskentalinjoilla Niemen (keskustan) rajan, kaupungin rajan ja poikittaislaskentalinjan ylittävän liikenteen määrä vuorokaudessa kasvoi noin prosentin edelliseen vuoteen verrattuna. Kantakaupungin rajan ylittävä liikennemäärä pysyi samana. Vaikka liikennemäärän muutokset laskentalinjoilla keskimäärin olivat pieniä, eri laskentapisteissä oli suuriakin liikennemäärien muutoksia. Raja Niemi Kantakaupunki Kaupunki Poikittaislinja Liikenteen muutokset edelliseen vuoteen verrattuna Trafikens förändringar jämfört med året förut Liikennemäärä / vuorokausi okausi autot ja raitiovaunut v muutos %

3 Liikenne kasvanut pitkään esikaupunkialueilla Liikenne on kasvanut vuodesta 1993 lähes joka vuosi, keskimäärin prosentin vuodessa. Liikenteen kasvu on kuitenkin painottunut jo pitkään kantakaupungin ulkopuolelle. Kaupungin rajan liikenne on kasvanut lähes 30 % vuodesta Sen sijaan niemen rajan liikennemäärä oli sama kuin vuonna 1993 ja kantakaupungin rajan liikenne on kasvanut keskimäärin alle 0,5 % vuodessa. Kantakaupungin pohjoisosan poikittaisliikenteen määrä on lähes sama kuin vuonna Kehä I:n liikenne on sen sijaan kasvanut yli puolitoistakertaiseksi. Muilla esikaupunkien poikittaisväylillä ei liikenne ole oleellisesti kasvanut. Autoja ja raitiovaunuja / Bilar och spårvagnar Kantakaupungin raja Innerstadens gräns Poikittaislinja Tvärlinjen Kaupunginraja Stadsgränsen Niemen raja Uddens gräns Liikenteen kehitys laskentalinjoittain Trafikens utveckling på räknelinjerna Automäärän muutos / Förändring av antalet bilar Niemen raja Uddens gräns Kaupunginraja Stadsgränsen Keskustan liikenne vähentynyt 2000-luvulla Tällä vuosikymmenellä esikaupunkialueiden liikenteen kasvu on ollut hieman maltillisempaa kuin 1990-luvun loppuvuosina. Kaupungin rajan liikenne on vuosittain kasvanut keskimäärin reilun prosentin, autolla vuodesta Kantakaupungin rajan liikennemäärä on sama kuin vuonna 1999 ja niemen rajalla on liikennettä 3 % vähemmän. Niemen rajalla liikenne on vähentynyt kahtena vuonna, vuonna 2002 kolme prosenttia ja vuonna 2005 reilun prosentin. Liikennemäärän muutos edelliseen vuoteen verrattuna niemen ja kaupungin rajoilla Trafikens förändringar jämfört med året förut vid uddens gräns och på stadsgränsen

4 Junien käyttö kasvoi edelleen Niemen raja Syysarkipäivänä niemen rajan ylitti molemmat suunnat yhteen laskien henkilöä. Joukkoliikenteen osuus oli 62 %, kun se vuonna 2005 oli 62,5 %. Raideliikenteen osuus joukkoliikenteestä nousi 0,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 ja oli 66 %. Niemen rajan ylittävä henkilöliikenne kasvoi vajaat puoli prosenttia vuodesta Joukkoliikenteen matkustajamäärä pysyi ennallaan ja henkilöautoissa matkustavien määrä kasvoi vajaan prosentin. Seutu-, kauko- ja tilausliikenteen bussien matkustajat lasketaan joka toinen vuosi ja edellisen kerran ne laskettiin vuonna Seutuliikenteen bussien matkustajamäärä kasvoi lähes 3 % sekä tilaus- ja kaukoliikenteen 10 % vuodesta Sen sijaan Helsingin sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärä väheni 6 % vuodesta Lähijunien matkustajamäärä kasvoi rantaradalla 2,5 %, Vantaankosken radalla ja pääradalla 6 %. Pääradan matkustajamäärää kasvatti mm. Oikoradan avaaminen liikenteelle ja sitä käytti noin henkilöä. Kaukojunien matkustajamäärä kasvoi 3 %. Metron matkustajamäärä kasvoi 0,5 %, mutta raitiovaunujen matkustajamäärä väheni 6 % vuodesta Aamuliikenteessä klo 6 9 niemen rajan ylitti keskustan suuntaan henkilöä. Joukkoliikenteen osuus oli 70,5 %, kun se vuonna 2005 oli 71 %. Talousarvion yli 70 %:n tavoite siis saavutettiin. Raideliikenteen osuus joukkoliikenteestä kasvoi 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 ja oli 69 %. Niemen rajan ylittävä henkilöliikenne pysyi lähes ennallaan vuodesta Joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni 0,5 % ja henkilöautoissa matkustavien määrä kasvoi prosentin. Seutubussien matkustajamäärä pysyi lähes ennallaan vuodesta Helsingin sisäisen liikenteen bussien matkustajamäärä väheni 19 % vuodesta Aamuliikenteessä keskustaan lähijunien matkustajamäärä kasvoi 9 %. Metron matkustajamäärä kasvoi 1,5 % ja raitiovaunujen matkustajamäärä oli sama kuin vuonna Henkilöliikenteen kulkutapa ja joukkoliikenteen osuus niemen rajalla Persontrafikens färdsätt samt kollektivtrafikandelen på uddens gräns

5 Kantakaupungin raja Kantakaupungin rajan henkilöliikenne laskettiin edellisen kerran vuonna Rajan ylitti molemmat suunnat yhteen laskien henkilöä vuorokaudessa. Joukkoliikenteen osuus oli 54 % ja se laski reilun prosenttiyksikön vuodesta Raideliikenteen osuus joukkoliikenteestä kasvoi 7 prosenttiyksikköä neljässä vuodessa ja oli 62 %. Kantakaupungin rajan ylittävä henkilöliikenne väheni 2 % vuodesta Joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni 4,5 % ja henkilöautoissa matkustavien määrä kasvoi prosentin. Kantakaupungin rajalla bussien matkustajamäärät laskivat, mutta raideliikenne lisäsi suosiotaan. Matkustajamäärät kasvoivat junissa, raitiovaunuissa ja metrossa vuodesta Aamuliikenteessä keskustan suuntaan kantakaupungin rajan ylitti henkilöä. Joukkoliikenteen osuus laski reilut 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2002 ja oli 62 %. Raideliikenteen osuus joukkoliikenteestä kasvoi 9 prosenttiyksikköä neljässä vuodessa ja oli 63 %. Kantakaupungin rajan ylittävä aamun henkilöliikenne väheni 6,5 % vuodesta Joukkoliikennettä käyttävien määrä väheni lähes 10 % ja henkilöautoa käyttävien vajaan prosentin. Myös aamuliikenteessä bussiliikenteen matkustajamäärät vähenivät ja raideliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vuodesta Henkilöliikenteen kulkutapa ja joukkoliikenteen osuus kantakaupungin rajalla Persontrafikens färdsätt samt kollektivtrafikandelen på innerstadens gräns

6 Esikaupunkialueiden poikittaisliikenteen kulkutapa Esikaupunkialueilla on alettu mitata kahdella poikittaislinjalla koko vuorokauden henkilöliikenteen kulkutapaa. Tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen osuutta vähintään neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2004 vuoteen Vuodelle 2007 tavoite on 12,4 % ja samana vuonna läntiseen poikittaislinjaan otetaan mukaan Hakamäentie sekä Nordenskiöldinkatu. Syksyllä 2005 Keskuspuiston kohdalla läntisellä poikittaislinjalla (Kehä I, Pirkkolantie, Metsäläntie) ja Lahdenväylän itäpuolisessa poikittaisliikenteessä (Kehä I, Viikintie) joukkoliikenteen osuus oli 12 %. Syksyllä 2006 joukkoliikenteen osuus oli 11 % ja laski vajaat puoli prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Tämä johtui joukkoliikenteen osuuden laskusta läntisellä poikittaislinjalla (0,5 prosenttiyksikköä). Läntinen poikittaislinja Kulkutapaosuus Vuosi Bussi % 2003 Ha % Vuosi Bussi % 2004 Ha % Vuosi Bussi % 2005 Ha % Vuosi Bussi % 2006 Ha % Itäinen poikittaislinja Kulkutapaosuus Poikittaislinjat yhteensä Kulkutapaosuus % % % % % % % % % % % % % % % % Esikaupunkialueiden poikittaisliikenteen kulkutapa vuorokaudessa Persontrafikens färdsätt per dygn på ytterstadens tvärgående linjer Elokuu oli paras pyöräilykuukausi Ympäri vuoden laskettavien konepisteiden mukaan pyöräily kasvoi % kesä elokuussa vuodesta Elokuussa ennätyslämmin ja sateeton sää lisäsi sitä peräti % verrattuna edellisen vuoden elokuuhun. Kesäkuussa tehtyjen käsilaskentojen mukaan niemen rajan kahdeksan vuosittain seurattavan pisteen kautta kulki pyöräilijää vuorokaudessa, mikä oli 8 % enemmän kuin vuonna Kauniina kesäpäivänä niemen rajan ylitti jopa pyöräilijää. Konepisteiden pyöräilijät kesä elokuussa Cykelmängder i punkter med automatisk räkning från juni till augusti Kesäkuussa tarkkailluista pyöräilijöistä 53 % käytti pyöräilykypärää. Naisista 56 % ja miehistä 49 % käytti pyöräilykypärää. Naisten kypärän käyttö kasvoi 2 prosenttiyksikköä ja miesten 3 prosenttiyksikköä vuodesta Pyöräilykypäränkäyttö Användningen av cykelhjälm

7 Liikenteen seuranta Helsingissä Ajoneuvoliikenteen määrien pyöräily mukaan lukien - sekä joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitystä seurataan vuosittain suunnittelun ja päätöksenteon tarpeita varten. Poikittaislinja Tvärlinjen Kaupungin raja Stadsgränsen Moottoriajoneuvoliikennettä mitataan syyskuussa kolmella kehämäisellä laskentalinjalla ja yhdellä poikittaislinjalla. Liikennettä seurataan noin 100 pisteessä, joista 83:ssä laskentalaitteella. Pyörämääriä mitataan 11 pisteessä laskentalaitteella sekä yhden päivän käsilaskentoina niemen rajalla. Joukkoliikennematkustajat lasketaan vuosittain poikkileikkauslaskentana ja henkilöautomatkustajat saadaan käyttämällä keskimääräistä kuormituskerrointa. Joukkoliikenteen osuudella tarkoitetaan joukkoliikenteellä matkustavien osuutta rajan ylittävästä henkilöliikenteen kokonaismäärästä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita lukuun ottamatta. Kantakaupungin raja Innerstadens gräns Niemen raja Uddens gräns c 002/2007 Ajoneuvoliikenteen kehitystä mittaavat laskentalinjat Fordonstrafikens räknelinjer Sammandrag Bilarna Bilbeståndet ökade år 2006 med 3 %, bilar, jämfört med året förut. I hela landet ökade antalet bilar också med 3 %. Trafiken ökade nästan på alla räknelinjerna År 2006 ökade trafiken på huvudgatorna i genomsnitt med nästan en procent i jämförelse med året förut. Trafikmängderna ökade ungefär med en procent vid uddens gräns, på stadsgränsen och på tvärlinjen. På innerstadens gräns var trafikmängden på samma nivå som året förut. Trafiken har tillväxt länge i förstäderna Trafiken har tillväxt från året 1993 nästan årligen, i genomsnitt med en procent per år. På stadsgränsen har tillväxten varit nästan 30 %. Trafikmängden vid uddens gräns var densamma som året 1993 och trafiken på innerstadens gräns har tillväxt i genomsnitt mindre än 0,5 % per år. Kollektivtrafiken En höstvardag överskreds uddens gräns av personer. Av dessa använde 62 % kollektivtrafiken och andelen var densamma som år I morgonrusningen kl. 6-9 överskreds gränsen i riktningen mot centrum av personer. Kollektivtrafikens andel var 70 % och andelen minskade 0,3 procentenhet jämfört med år Innerstadens gräns överskreds av personer per dygn. Av dessa använde 54 % kollektivtrafiken och andelen minskade 1,4 procentenhet jämfört med år I morgonrusningen kl. 6-9 överskreds gränsen i riktningen mot centrum av personer och av dessa använde 62 % kollektivtrafiken och andelen minskade 2 procentenheter jämfört med år På ytterstadens tvärgående linje var kollektivtrafikens andel 11 % per dygn år Andelen minskade 0,5 procentenhet jämfört med år Trafikens uppföljning i Helsingfors Fordonstrafiken i Helsingfors mäts varje år på tre ringformiga räknelinjer och på en tvärlinje.

8 HELSINKI SUUNNITTELEE 2007:1 Yhteystiedot: Kaupunkisuunnitteluvirasto asto Liikennesuunnitteluosasto Käyntiosoite: Kansakoulukatu 1 A postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI p *, fax Liikennetutkija Irene Lilleberg p sähköposti irene.lilleberg@hel.fi Liikennetutkija Tuija Hellman p sähköposti tuija.hellman@hel.fi taitto : Marja-Sisko Arkiomaa ISSN