Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Espoon liikennekatsaus 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi julkaisun Espoon liikennekatsaus Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 10 Espoon liikennekatsaus 2017 Liikennesuunnitteluyksikössä on valmistunut Espoon liikennekatsaus Katsauksessa käsitellään Espoon jalankulkija-, pyöräilijä-, joukko- ja ajoneuvoliikenteen liikennemääriä vuodelta 2016, niiden aikaisempaa kehitystä sekä ajankohtaisia liikenneaiheita. Katsaus perustuu omasta liikennetietotoiminnasta ja yhteistyökumppaneilta saatuihin liikennetietoihin. Espoossa laskennoilla tuotettavilla tuloksilla on monia perustehtävien kannalta tärkeitä käyttötarpeita. Liikennelaskentojen tuloksia käytetään muun muassa maankäytön suunnittelussa, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa, liikennemelulaskennoissa, liikenteen pakokaasupäästöjen alueellisissa määrityksissä ja joukkoliikenteen seurannassa. Liikennelaskennat ovat myös lähtökohta liikenteen tulevan kehityksen arviointiin. Kestävän kehityksen kulkumuotojen; jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen seurannan tarpeet ovat Espoossa vahvasti nousussa pyöräilyn edistämistavoitteiden, Espoo-tarinan sekä ilmaston muutoksen asettamien vaatimusten vastaamisessa. Joukkoliikenteeseen ja pyöräliikenteen kohdistuvat toimenpiteet ovatkin vahvasti mukana valtuuston hyväksymässä Espoon ilmasto-ohjelmassa vuosille Tämän liikennekatsauksen lisäksi tuotetaan liikennetiedon dataa, jota julkaistaan myöhemmin avattavassa liikennetietopalvelussa. Aiemmin julkaistu Liikenne Espoossa raportti korvautuu liikennetietopalvelun tiedoilla.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Liikenteen seurantatiedot kootaan omista ja ulkoisista laskentajärjestelmistä Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelaskennoilla ja ulkoista järjestelmistä saatavien tietojen avulla. Omaa liikennelaskentaa tehdään läpi vuoden kohdistuen autoliikenteen määriin ja nopeuksiin, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriin, sekä pysäköintialueiden ja laitosten käyttöasteiden ja liikennevirtojen selvityksiin. Ulkoisista järjestelmistä autoliikennetietoja kerätään Liikenneviraston automaattisesta mittausjärjestelmästä (LAM) ja joukkoliikennetietoja Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) tilastointijärjestelmistä. Espoon teiden ja katujen autoliikennettä seurataan joka syksy noin 90 kiinteässä ja 120 muuttuvassa pisteessä kojelaskennoilla. Jalankulkijoiden määriä lasketaan käsilaskennoilla ja siirrettävillä konelaskimilla. Pyöräilijöitä lasketaan konelaskimilla kahdessatoista pysyvässä laskentapisteessä. Lisäksi pyöräilijöitä lasketaan siirrettävillä laskentakoneilla ja käsilaskentoina. Joukkoliikenteen nousijamäärät saadaan HSL:ltä. HSL:n tilastojen avulla lasketaan myös arvio Espoossa alkavien tai päättyvien joukkoliikennematkojen määrästä. Liityntäpysäköintiä seurataan laskemalla kaikki Espoon bussi- ja junaliikennettä palvelevat liityntäpysäköintipaikat ja niiden käyttäjämäärät joka kevät ja syksy. Matkojen kulkumuoto-osuudet Espoossa tehtyjen matkojen kulkumuoto-osuudet ovat jalankululla 23 %, pyöräilyllä 8 %, joukkoliikenteellä 21 % ja henkilöautolla 48 % syksyn arkipäivänä (HSL 2012). Kulkumuoto-osuus saadaan analysoitua vertailukelpoisesti muiden Helsingin seudun liikenteen kuntien kanssa Helsingin seudun liikkumistutkimus aineiston pohjalta, joka on tarkoitus tehdä seuraavan kerran vuoden 2018 aikana. Kesän pyöräilijämäärissä jälleen kasvua Pyöräilijämäärät ovat jälleen kasvaneet sekä kaupunkikeskuksissa, että kaupunkikeskustojen välillä laskentakohteissa. Keskuksissa pyöräilijämäärät olivat 32 % suuremmat ja kaupunkikeskustojen välisillä reiteillä 26 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kymmenessä vuodessa pyöräilijämäärät ovat kasvaneet keskuksissa 81 % ja keskustojenvälisillä reiteillä 96 %. Tiedot perustuvat maanantai - torstai väliseen arkivuorokausiliikenteeseen kesäaikaan laskentakohteissa. Kokemuksemme mukaan pyöräliikenteen laskentakohteiden kautta saatava arvio pyöräliikennemäärien kehityksestä kertoo suunnan absoluuttisten pyöräilijämäärien kehityksessä pitkällä aikavälillä. Talvipyöräilijämäärät olivat 9 41 % talvilasketuissa kohteissa kesän pyöräilijämääristä vuonna Vilkkaita talvipyöräilyväyliä ovat Kehä I Laajalahdessa sekä Länsiväylä Karhusaaren kohdalla. Kehä I:llä ja Vihdintiellä talvipyöräilijämäärät olivat vuonna 2016 isommat kuin edellisenä vuonna.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Junaliikenne suosio kasvoi jo neljättä vuotta peräkkäin Joukkoliikenne siirtyy lähitulevaisuudessa kasvavissa määrin raiteille. Länsimetro ja siihen tukeutuva liityntälinjasto otettaneen käyttöön syksyllä Raide-Jokerille saatiin valtion rahoitus ja rakentaminen voidaan aloittaa. Junaan noustiin Espoossa kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna Se on 9 % enemmän kuin edellisvuonna. Mankin seisake lakkautettiin maaliskuussa Vähäliikenteisellä seisakkeella oli satakunta nousijaa arkipäivänä vuonna Prosentuaalisesti eniten matkustajamäärää kasvattivat Kauklahti (20 %), Koivuhovi (13 %) ja Mäkkylä (16 %). Absoluuttisesti suurimmat nousumuutokset havaittiin Leppävaarassa (+1 210), Kauklahdessa (+370) ja Espoon keskuksessa (+370). HSL:llä on kesken uuden matkakortti- ja liikenneinformaatiojärjestelmän käyttöönotto. Sen tiedot vaativat oikeellisuuden tarkistamista ja korjaamista, minkä vuoksi pysäkkikohtaiset nousut eivät olleet vielä käytettävissä tätä kirjoitettaessa. Liityntäpysäköinti Liityntäpyöräpaikkoja löytyy nykyisin Espoosta ja Kauniaisten asemalta yhteensä Keran juna-asemalle rakennettiin vuonna 2016 uusia runkolukittavia pyöräpaikkoja 32. Aiemmin siellä ei pyöräpaikkoja ollut ja pyöriä jätettiin, minne sattui mahtumaan. Liityntäpaikkojen käyttöaste nousi 69 prosenttiin edellisvuoden 56 prosentista. Liityntäautopaikkoja löytyy nykyisin Espoosta ja Kauniaisten asemalta eli määrä on pysynyt likimäärin samana. Käyttöaste kasvoi 93 prosenttiin edellisvuoden 85 prosentista, mikä on korkein taso sitten vuoden 2004 seurannan aloittamisen. Suurin osa kasvusta selittyy Leppävaaraan ja Kauniaisten suosion lisääntymisellä viime vuoteen verrattuna. Täynnä ovat Kauniainen (106 %), Espoon keskus (101 %), Kera (100 %), Hanasaari (101 %) ja Tuomarila (100 %). Kaksi viimeksi mainittua ovat olleet täysiä jo useamman vuoden. Espoon keskus oli täynnä edellisen kerran vuonna Länsimetron valmistuttua Etelä-Espoon metroasemilla otetaan käyttöön henkilöautoille ja pyörille varattua liityntäpysäköintipaikkaa. Henkilöautojen liityntäpysäköinti on kaikilla metroasemilla maksullista ja edellyttää matkakortilla maksettua matkaa. Polkupyörien liityntäpaikat ovat pääosin runkolukittavia ja osin säältä suojattuja. Autoliikennemäärissä ei kasvua Autoliikenteellä on merkittävä rooli Espoon liikennejärjestelmässä sen vaatiman tilavarauksen ja liikennekuormituksen johdosta. Espoossa autoliikenteestä aiheutuva vuosisuorite on lähes 1,6 miljardia ajoneuvokilometriä ja vuorokausisuorite arkisin noin 5 miljoonaa

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 ajoneuvokilometriä. Viikonloppuina työmatkaliikenteen ollessa minimissä on suorite noin 3 miljoonaa ajoneuvokilometriä vuorokaudessa. Autosuoritteesta noin 25 % kuormittaa katuverkkoa ja noin 75 % valtion tieverkkoa. Vuonna 2016 Espoossa autoliikenteen määrä on kiinteissä laskentapisteissä pysynyt samana kuin vuonna Autoliikennemäärät ovat pysyneet samoina nyt jo viisi vuotta, vaikka asukasmäärä on samaan aikaan kasvanut 7 %. Kymmenessä vuodessa ( ) Espoon autoliikennemäärä on kasvanut 8 %, kun samaan aikaan asukasmäärä on kasvanut 15 %. Kokonaismuutos Espoon alueen autoliikennemäärässä oli 0,2 %, jakautuen 1 %:n kasvuun valtion teillä ja 2 %:n laskuun katuverkolla. Suuri yksittäinen katuverkon liikennemääräkasvu tapahtui Tapiolantiellä, jossa liikennemäärä syksyllä 2016 oli edellisvuodesta kasvanut 12 %, vastaten 900 autoa vuorokaudessa. Suurimmat vähenemät tapahtuivat Vanhan-Mankkaan tiellä, Mankkaantiellä, Kalevalantiellä, Merituulen- ja Kuitinmäentiellä sekä Puolarintiellä, Haukilahdenkadulla ja Matinkadulla ollen kaikissa noin 15 %. Moottori- ja kehäteiden liikenne kasvoi eniten Turunväylällä ja Kehä III:lla (2 10 %) ja laski eniten Kehä I:llä (noin 10 %). Espoon liikennettä seurataan itäisellä ja läntisellä kuntarajalla sekä Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Vuonna 2016 liikennemäärä väheni laskentalinjoilla yhteensä 0,3 %. Liikenteen määrä kasvoi ainoastaan länsilinjalla Kirkkonummen ja Vihdin rajalla, jossa kasvu edelliseen vuoteen oli noin 1 %, mikä vastaa noin auton lisäystä arkipäivinä. Itärajalla liikenne puolestaan väheni 0,2 %, noin 700 auton vähemmän arkisin. Espoon sisäisellä poikittaislinjalla liikenne väheni lähes 1,5 % ja oli yli autoa arkipäivinä. Seurantalinjojen läpi kulki arkivuorokautena noin autoa. Eniten autoja kulkee Espoon itärajalla, jonka läpi kulkee noin autoa vuorokaudessa. Espoon sisäisen poikittaislinjan ylittää noin autoa ja länsirajan noin autoa vuorokaudessa. Turveradantien avaamisen vaikutukset liikenteelle Turveradantie ja sen Turunväylän liittymä Turvesolmu valmistuivat lokakuussa Syksyyn 2016 mennessä oli Turveradantietä alkanut käyttää arkipäivinä autoa. Samaan aikaan olivat liikennemäärät vähentyneet Vanhan-Mankkaan tiellä autolla, Kokinkyläntiellä vajaalla autolla ja Kalevalantiellä yli autolla arkivuorokaudessa. Kalevalantien ja Turunväylän välisellä Kehä I:n osuudella liikennemäärä oli vähentynyt jopa autolla arkivuorokaudessa. Kehä II:lla oli liikenne välittömästi Turveradantien käyttöönoton jälkeen syksyllä 2015 vähentynyt noin autolla, mutta syksyyn 2016 mennessä sen eteläosalla liikenne oli lisääntynyt jopa autolla ja Mankkaanlaaksontien ja Turunväylän välisellä osuudella noin autolla. Kehä II:n pohjoisosan liikenne Nihtisillasta Turuntielle oli lievästi vähentynyt. Turunväylällä Turvesolmusta länteen havaittiin heti avaamisen jälkeen syksyllä 2015 arkisin jopa auton vähenemä. Syksyllä 2016 Turvesolmun länsipuolella liikenteeseen oli palannut noin

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / autoa, joten nykyisellään Turveradantien yhteys vähentää Turunväylän länsipuolista liikennettä noin autolla vuorokaudessa. Tähän vähenemään on syynä uuden yhteysmahdollisuuden käyttö idän suunnan liittymillä. Suomenlahdentien avaamisen vaikutukset liikenteelle Suomenlahdentie on Matinkylän ja Finnoon alueet yhdistävä kokoojakatu. Valmistuttuaan se kulkee Finnoonsillan eteläpäästä Piispansillalle kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolelle. Nykyisellään Suomenlahdentie on käytössä Hyljeluodontieltä Piispansillalle. Suomenlahdentie palvelee erityisesti Matinkylästä, Finnoosta ja Kaitaalta lähtöisin olevaa liikennettä näiden alueiden välillä. Länsimetron avautuessa se tulee olemaan tärkeä Länsimetron liityntäliikenteen yhteys. Myös pyöräilyn laatureitti kulkee Suomenlahdentietä pitkin Syksyllä 2015 kun Suomenlahdentien uusi osuus oli avattu liikenteelle, sen liikennemäärä oli noin autoa arkivuorokaudessa. Samaan aikaan uudella Kaitaantien osalla ajoi noin autoa ja sen osalla Hyljetien liittymästä länteen noin autoa arkivuorokaudessa. Kokonaisuudessaan avaaminen vähensi nopeasti liikennettä Suomenlahdentien pohjoispuolisilla yhteyksillä ja kasvatti sitä länteen johtavilla yhteyksillä. Itäpäässä korvaavaa yhteyttä Tiistiläntien ja Matinkadun kautta Piispansillalle ajoi tuolloin autoa vuorokaudessa. Syksyllä 2016, kun myös yhteys Tiistiläntieltä Piispansillalle oli avattu, oli Suomenlahdentien liikennemäärä jo autoa arkisin. Kaitaantien uudella osalla liikennemäärä oli nyt noin autoa, joten kasvu edellissyksystä oli 500 autoa arkivuorokaudessa. Kun Suomenlahdentien osuus Ison Omenan kohdalla oli nyt auki, oli kiertotien Tiistiläkatu - Matinkatu liikenne laskenut arkipäivinä jopa autolla. Suomenlahdentien ja sen ympäristön liikenteen kehittymisen seuranta alkoi keväällä 2015 käynnistyneellä ennen - jälkeen tutkimuksella, jatkuen edelleen sen ympärille tulevien suurien rakentamiskohteiden takia. Tiedoksi - Kaupunginhallitus

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6