AJONEUVOLIIKENNE ESPOOSSA 2007 ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ

Transkriptio

1 AJONEUVOLIIKENNE ESPOOSSA 2007 ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ

2 Kansikuva: Näkymä Ratsutorille Leppävaarankadulta Kuvaaja: Reijo Simola Julkaisija: Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö PL 43, Espoon kaupunki Puhelin (09) 81621, telefax (09) ISBN (nid) ISBN (pdf)

3 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 88:2008 Ajoneuvoliikenne Espoossa 2007

4

5 Julkaisija Espoon kaupunki Julkaisun päivämäärä Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43, Espoon kaupunki puh. (09) 81621, fax (09) Tekijät Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö Julkaisun laji raportti Toimeksiantaja Espoon kaupunki Käsittelijä kaupunkisuunnittelulautakunta Julkaisun nimi Ajoneuvoliikenne Espoossa 2007 Tiivistelmä Vuonna 2007 tehtiin Espoossa liikennelaskennat laskentakojeilla 331 poikkileikkauksessa. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin 5 liittymästä ja liikennevalojen avulla yhdestä liittymästä. Syksystä 2006 syksyyn 2007 liikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan keskimäärin 2,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tiehallinnon yleisillä teillä keskimäärin 2,1 % ja Espoon katuverkolla keskimäärin 2,3 %. Espoon väkiluku kasvoi vastaavana aikana 1,3 % ja autokanta 3,2 % luvulla liikenne kasvoi Espoossa keskimäärin 90 %. Laman aikaan liikenne väheni Espoossa noin 7 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut keskimäärin 24 % (kuva 2). Espoon katuverkossa liikenne on vähentynyt 9 %, kun Tiehallinnon teillä liikenne on samaan aikaan kasvanut 40 %. Useimmilla Tiehallinnon teillä oli vuonna 2007 Espoon alueella suuremmat liikennemäärät kuin koskaan aikaisemmin. Espoon katuverkolla liikennemäärät kasvoivat vuodessa enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Tämä kasvu on kuitenkin keskittynyt käytännössä vain pääkaduille. Tietyöt ja muutokset liikenneverkolla aiheuttavat suuriakin vuosittaisia muutoksia liikennemääriin. Vuoden 2007 suurimpia muutoksia katuverkolla ovat olleet mm. Kilon ja Leppävaaran välisen yhteyden avautuminen, Suurpellon alueen työmaa sekä Nöykkiönkadun pohjoispään työmaan valmistuminen. Avainsanat (asiasanat) Liikennelaskennat, ajoneuvoliikenne, liikenteen kehitys Muut tiedot Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internetsivuilla Sarjan nimi Julkaisun numero Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 88:2008 Tilaukset Painosmäärä ISBN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus (nid) PL 43, ESPOON KAUPUNKI (pdf) (Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B) Yleisöpalvelu 4. krs. Sivumäärä Kieli Hinta puh. (09) , (09) liitteet suomi 10 Tiedustelut Mika Jaatinen puh. (09) Lainaus tai luku etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoon kaupungin kirjastot

6

7 Esipuhe Tässä raportissa esitetään Espoon tie- ja katuverkon liikennemäärät 2007 sekä katsaus tapahtuneeseen kehitykseen. Raportissa on esitetty sekä tieja katupoikkileikkausten liikennemäärät että liittymien kääntyvien virtojen liikennemäärät vuonna 2007 lasketuissa kohteissa. Raportin on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön tutkimusryhmä. Raportin ovat koonneet DI Petri Suominen, tutkimusteknikko Mika Jaatinen ja tutkimusavustaja Reijo Simola. Ajoneuvoliikenteen maastolaskennat ja tulosten käsittelyn ovat hoitaneet Mika Jaatinen ja Reijo Simola. Heidän lisäkseen karttojen laatimiseen ovat osallistuneet myös vastaava suunnitteluavustaja Maire Heinänen sekä suunnitteluavustajat Tuula Nykänen, Hannamari Hänninen ja Kari Holck. Tiivistelmän on kääntänyt ruotsiksi DI Aulis Palola. Raportin valokuvat ovat ottaneet Reijo Simola ja Mika Jaatinen. Lisätietoja Espoon ajoneuvoliikenteen määristä saa Mika Jaatiselta, puh. (09) tai Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internetsivuilla. Liikenteen tutkimustoiminta Ajoneuvoliikennelaskennat 1

8 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan syksyn 2007 liikennemääriä. Vuonna 2007 tehtiin Espoossa liikennelaskennat laskentakojeilla 331 poikkileikkauksessa. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin viidestä liittymästä ja liikennevalojen avulla yhdestä liittymästä. Syksystä 2006 syksyyn 2007 liikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan keskimäärin 2,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tiehallinnon yleisillä teillä keskimäärin 2,1 % ja Espoon katuverkolla keskimäärin 2,3 %. Espoon väkiluku kasvoi vastaavana aikana 1,3 % ja autokanta 3,2 % luvulla liikenne kasvoi Espoossa keskimäärin 90 %. Laman aikaan liikenne väheni Espoossa noin 7 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut keskimäärin 24 % (kuva 2). Espoon katuverkossa liikenne on vähentynyt 9 %, kun Tiehallinnon teillä liikenne on samaan aikaan kasvanut 40 %. Useimmilla Tiehallinnon teillä oli vuonna 2007 Espoon alueella suurimmat liikennemäärät kuin koskaan aikaisemmin. Espoon katuverkolla liikennemäärät kasvoivat vuodessa enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Tämä kasvu on kuitenkin keskittynyt käytännössä pääkaduille. Sammandrag I denna rapport granskas trafikmängderna hösten År 2007 räknades trafiken i Esbo maskinellt i 331 tvärsektioner. Trafikströmmarna i anslutningar räknades för hand i fem anslutningar och med hjälp av data från trafikljusen i 1 anslutning. Enligt den maskinella räkningen ökade trafiken i Esbo från hösten 2006 till hösten 2007 med i genomsnitt 2,1 %. Den genomsnittliga trafikökningen på vägförvaltningens allmänna vägar var 2,1 % och på gatunätet i Esbo 2,3 %. Under motsvarande period ökade invånarantalet i Esbo med 1,3 % och bilparken med 3,2 %. På 1980-talet ökade trafiken i Esbo med i genomsnitt 90 %. Under depressionen minskade trafiken i Esbo med cirka 7 %. Under de 10 senaste åren har trafiken i Esbo ökat med i genomsnitt 24 % (bild 2). På gatunätet i Esbo har trafiken minskat med 9 %, medan trafiken på vägförvaltningens vägar samtidigt har ökat med 40 %. På de flesta av vägförvaltningens vägar var trafiken år 2007 större än någonsin tidigare. Under året ökade trafiken på gatunätet i Esbo mera än tidigare under 2000-talet. Denna tillväxt har dock i praktiken koncentrerats på huvudgatorna. 2

9 Sisällysluettelo sivu Esipuhe 1 Tiivistelmä - Sammandrag 2 Sisällysluettelo 3 Liitteet 4 1 Yleistä 5 2 Perustietojen keräys Vuorokausi- ja huipputuntiliikenteet Muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa Liikennemäärät Liikennemäärien yleinen kehitys Asukkaat Espoossa Autot Espoossa Autotiheys Espoossa Liikennemäärät laskentalinjoilla Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä 10 vuodessa luvulla avattujen teiden ja katujen vaikutukset 20 liikennemääriin 4.1 Kehä II:n liikennemäärien muutokset Nuijalantien - Friisinmäentien - Säterinpuistontien 21 avaamisen vaikutukset liikennemääriin 4.3 Nöykkiönkadun avaamisen vaikutukset liikennemääriin Suomenojan kiertoliittymän vaikutukset liikennemääriin 24 5 Erillistarkasteltuja liikennelaskentakohteita Kauklahden ja Kauklahdenväylän liikennemääriä Espoon keskuksen liikennemääriä 29 6 Liittymälaskennat Liikennelaskentojen tarkastelua Liikennelaskentojen nykytilanne ja kehitystarpeet Laskenta-ajankohdasta 32 8 Espoon liikennesuorite Liikennesuorite

10 Liitteet Liite 1 Liittymälaskentojen tulokset Liite 2 Liittymien liikennemäärät Liite 3 Liittymien palvelutasot Liite 4 Syksyn kojelaskennat Espoon silmukkapisteissä Liite 5 Kiinteät autoliikenteen liikennelaskentapisteet Liite 6 Liikenteen pulssi Espoossa Liite 7 Syksyn 2007 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Liite 8 Syksyn 2007 raskaan liikenteen määrä syksyn keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä Liite 9 Liikennemäärämuutokset syksystä 2006 syksyyn 2007 Kuvat Kuva 1 Työmaat ja muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa 2007 Kuva 2 Liikennemäärien vuosikasvu Kuva 3 Asukasmäärä Espoossa Kuva 4 Automäärä Espoossa Kuva 5 Autotiheys Espoossa Kuva 6 Liikennemäärät laskentalinjoilla Kuva 7 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Kuva 8 Liikennemäärien muutos Kuva 9 Liikennemäärien muutos 10 vuodessa Kuva 10 Raskaan liikenteen muutokset syksystä 2006 syksyyn 2007 Kuva 11 Leppävaaran liikennemäärät syksyllä 2007 Kuva 12 Muutos liikennemäärissä Nuijalantien avaamisen jälkeen syksystä 2006 syksyyn 2007 Kuva 13 Yleiskartta erillistarkastelluista liikennelaskentakohteista Kuva 14 Kauklahdenväylän pohjoisosan liikennemäärät syksyllä 2007 Kuva 15 Kauklahdenväylän eteläosan liikennemäärät syksyllä 2007 Kuva 16 Kauklahdenväylän pohjoisosan liikennemäärien muutos Kuva 17 Kauklahdenväylän eteläosan liikennemäärien muutos Kuva 18 Espoon keskuksen liikennemäärät syksyllä 2006 ja keväällä 2007 Kuva 19 Muutos Espoon keskuksen liikennemäärissä syksystä 2004 kevääseen 2007 Kuva 20 Lasketut liittymät vuonna 2007 Kuva 21 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen suhde viikon 37 kavl:een Kuva 22 Liikennesuorite 2007 Kuva 23 Asukasmäärä, liikennesuorite ja automäärä Taulukot Taulukko 1 Liikenteen, asukasluvun ja automäärien kasvu Espoossa Taulukko 2 Syksyn keskimääräiset liikennemäärät laskentalinjoilla

11 1 Yleistä Espoossa on tehty koko kaupungin alueen käsittävä yleinen liikennelaskenta joka toinen vuosi ja vuodesta 1995 lähtien joka vuosi. Laskennan avulla on seurattu tie- ja katuverkon kuormitusta sekä liikennemäärien kehitystä. Tuloksia käytetään yksityiskohtaisessa katu- ja liikennesuunnittelussa sekä lähtötietoina liikenne-ennusteiden laadinnassa. Liittymien laskennat on tehnyt liikennesuunnitteluyksikön henkilökunta. Liittymien liikennemäärät on laskettu käsin. Poikkileikkauspisteiden liikennemäärät on laskettu laskentakojeilla. Liikenteen vaihtelukertoimet perustuvat kojelaskentojen tuloksiin. Vuodesta 1985 lähtien liikennesuunnitteluyksiköllä on ollut käytössä liikennelaskentatietojen rekisteri. Rekisteriin on talletettu tiedot liittymä- ja poikkileikkauslaskentojen liikennemääristä suunnittain. Rekisteri sisältää tiedot yli 200 liittymästä ja noin 500 poikkileikkauksesta. Tässä raportissa tarkastellaan liikennemääriä syys-lokakuussa Perustietojen keräys 2.1 Vuorokausi- ja huipputuntiliikenteet Yksittäisten tie- ja katujaksojen liikennemääriä seurataan liikennelaskentakojein. Laskennoissa käytetään induktiosilmukka- ja mikroaaltolaskimia. Laskimilla lasketaan vähintään kaksi vuorokautta peräkkäin kussakin kohteessa. Seurantapisteissä laskettiin liikenteen kausivaihtelujen selvittämiseksi tammi-, touko- ja syyskuun toisella viikolla. Kojelaskentojen tulokset ovat erittäin luotettavia. Vuorokausiliikenne on syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne. Liittymien viiden tunnin laskennat (klo ja ) on muutettu arkivuorokauden liikenteeksi tuntivaihtelukertoimien avulla. 5

12 2.2 Muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa 2007 Erilaiset työmaat ja muutokset liikenneverkolla saattavat aiheuttaa suuria rakennusaikaisia ja pysyviäkin muutoksia liikennemääriin. Vuoden 2007 suurimpia muutoksia katuverkolla ovat olleet mm. Nuijalantien-Friisinmäentien valmistuminen sekä Ylismäentien parannustyömaa, jotka ovat vaikuttaneet liikennevirtoihin. Uusia liikennevaloja on rakennettu kolmeen liittymään. Myös pienemmät muutokset, kuten hidasteet saattavat paikallisesti vaikuttaa liikennevirtoihin. Kuva 1 Työmaat ja muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa

13 3 Liikennemäärät 3.1 Liikennemäärien yleinen kehitys Syksystä 2006 syksyyn 2007 liikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan keskimäärin 2,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tiehallinnon yleisillä teillä 2,1 %. Espoon katuverkolla liikenne kasvoi keskimäärin 2,3 %. Helsingin liikennemäärät kasvoivat vastaavana aikana kokonaisuutena vajaan 1 %, Vantaan liikennemäärät kasvoivat katupisteissä noin 1 % ja yleisillä teillä noin 3 %. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin liikennemäärät kasvoivat noin 2 % luvulla liikenne kasvoi Espoossa keskimäärin 90 %. Laman aikaan liikenne väheni Espoossa noin 7 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut keskimäärin 24 % (kuva 2). Espoon katuverkossa liikenne on vähentynyt 9 %, kun Tiehallinnon teillä liikenne on samaan aikaan kasvanut 40 %. Useimmilla Tiehallinnon teillä oli vuonna 2007 Espoon alueella suurimmat liikennemäärät kuin koskaan aikaisemmin. Espoon katuverkolla liikennemäärät kasvoivat vuodessa enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Tämä kasvu on kuitenkin keskittynyt käytännössä pääkaduille. 7

14 Taulukko 1 Liikenteen, asukasluvun ja automäärien kasvu Espoossa Liikenteen Asukasluvun Rekisteröityjen Kasvu kasvu autojen määrän (%) (%) kasvu (%) Kuva 2 % Liikennemäärien vuosikasvu

15 3.2 Asukkaat Espoossa Kuva Espoossa oli ennakkotietojen mukaan asukasta, kasvua vuodessa asukasta (1,3 %) Asukkaat Espoossa asukkaat Autot Espoossa Kuva Espoossa oli autoa, kasvua vuodessa autoa (3,2 %) Autot Espoossa autot

16 3.4 Autotiheys Espoossa Kuva 5 Autotiheys oli 479 autoa/1 000 asukasta, kasvua vuodessa on ollut 9 autoa/1 000 asukasta. 600 Autotiheys autoa/1 000 as

17 3.5 Liikennemäärät laskentalinjoilla Ajoneuvoliikenteen kehitystä on seurattu kolmella laskentalinjalla itärajalla, länsirajalla ja poikittaislinjalla (kuva 6 ja taulukko 2). Laskentalinjat yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja Liikennemäärät kasvoivat laskentalinjoilla vuoden 2006 syksystä vuoden 2007 syksyyn keskimäärin 1,8 % ( ajon/vrk). Kokonaisliikennemäärä itärajalla kasvoi vuodessa 1,4 % ( ajon/vrk). Määrällisesti eniten kasvoi liikenne Länsiväylällä ( ajon/vrk, 2,1 %), Kehä III:lla ( ajon/vrk, 2,9 %) ja Kehä I:llä ( ajon/vrk, 2,0 %). Turuntien liikenne Helsingin rajalla väheni 6,6 % ( ajon/vrk). Poikittaislinjalla liikenne kasvoi 2,4 % ( ajon/vrk). Eniten kasvoi Kehä II:n liikenne 4,6 % ( ajon/vrk) ja Kauklahdenväylän 5,9 % (+ 700 ajon/vrk). Finnoontiellä kasvua oli 1,8 % (+ 300 ajon/vrk). Mankkaantien liikennemäärä pysyi ennallaan. Kehä I:n liikenne väheni 0,2 % (- 100 ajon/vrk). Länsirajalla liikenne kasvoi 2,1 % ( ajon/vrk). Turunväylän liikenne kasvoi 3,2 % ( ajon/vrk) ja Lapinkyläntien liikenne 11,5 % (+ 500 ajon/vrk). Nupurintien liikenne väheni 11,5 % (- 300 ajon/vrk). Muilla teillä liikennemäärien muutokset olivat hyvin pieniä. Laskentalinjojen liikennemäärät on esitetty taulukossa 2. Kuvassa 6 on laskentakehien liikennemäärät 2007 sekä liikenteen muutos Kuvassa 7 on liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Liitteessä 4 on kojelaskentapisteiden liikennemäärät

18 Taulukko 2 Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla Muutos / % kpl Itäraja Vihdintie Kehä III Pitkäjärventie Hämeenkyläntie Kehä I Turuntie Ravitie Turunväylä Karhusaarentie Länsiväylä Yhteensä Poikittaislinja Kehä I Mankkaantie Kehä II Finnoontie Kauklahdenväylä Yhteensä Länsiraja Vihdintie Turunväylä Nupurintie Lapinkyläntie Kehä III Länsiväylä Yhteensä Yhteensä = suurin arvo Kehä II avattiin

19 13

20 Kuva 7 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja ajon/vrk

21 3.6 Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä Vuonna 2006 ja 2007 lasketuissa yhteisissä poikkileikkauspisteissä liikenne kasvoi 52 pisteessä, väheni 15:ssä ja pysyi ennallaan 9 pisteessä. Yksittäisten laskentapisteiden muutokset ovat liitteessä 4. Espoon liikennemäärät kasvoivat keskimäärin 2,1 %. Suurimmat kasvut olivat Kehä II:lla välillä Turunväylä-Ylismäentie (2 600 ajon/vrk, 5 %), Länsiväylällä välillä Haukilahdenkatu-Kehä II (2 100 ajon/vrk, 4 %) ja Turunväylällä välillä Nupurintie-Kehä III (2 000 ajon/vrk, 5 %). Suuria kasvuja oli Turunväylällä välillä Kehä III-Tuomarilantie (1 800 ajon/vrk, 4 %), Kehä III:lla välillä Auroranportti-Kulloonsilta (1 700 ajon/vrk, 4 %), Kehä II:lla välillä Ylismäentie-Merituulentie (1 700 ajon/vrk, 4 %), Turunväylällä välillä Tuomarilantie-Kehä II (1 600 ajon/vrk, 3 %), Turunväylällä välillä Nupurintie-kaupungin raja (1 300 ajon/vrk, 3 %), Finnoontiellä välillä Kuitinmäentie-Portti (1 200 ajon/vrk, 9 %) ja Espoontiellä välillä Turuntie-Kirskupakka (1 200 ajon/vrk, 8 %). Suurin vähennys oli Turuntiellä välillä Mäkkylän puistotie-kaupungin raja (-900 ajon/vrk, -6 %). Suuria vähennyksiä oli Lansantiellä välillä Karantie-Kilonpurontie (-800 ajon/vrk, -11 %), Riihiniityntiellä välillä Kuusinevantie-Pitkäjärventie (-600 ajon/vrk, -10 %). 15

22 Tärkeimpien teiden ja katujen liikennemäärien muutokset Länsiväylän liikenne on kasvanut lähes koko Espoon osuudella. Suurinta kasvu oli välillä Kehä II-Karhusaarentie 4 %. Välillä Kehä II-Nöykkiönkatu kasvu oli 2 %. Välillä Kirkkonummen raja-nöykkiönkatu muutos oli 0-1 %. Turunväylän liikenne on kasvanut koko Espoon osuudella. Kasvu on ollut Eurooppatie E 18 osuudella eli välillä Kirkkonummen raja-kehä III 3-5 %. Välillä Kehä III-Kehä II kasvu on ollut 3-4 % ja välillä Kehä II-Helsingin raja 1-2 %. Kehä I:n liikenne kasvoi 2-3 % välillä Helsingin raja-turuntie. Liikenne pysyi ennallaan välillä Turunväylä-Karhusaarentie. Kehä II:n liikenne kasvoi Turunväylän eteläpuolella 4-5 %. Pohjoisosalla kasvua oli 1 %. Osa eteläpuolen kasvusta johtui Suurpellon rakentamisesta ja Ylismäentien parannustyömaasta. Kehä III:n liikenne kasvoi Eurooppatie E 18 osuudella eli välillä Turunväylä- Vihdintie 3-4 %. Muualla Kehä III:lla Espoossa liikenteen kasvu oli 1-2 %. Turuntiellä liikenne pysyi samana paitsi itäpäässä Helsingin rajalla, jossa liikenne väheni 6 %, sekä länsipäässä, jossa liikenne kasvoi 4 %. Kauklahdenväylällä liikenne kasvoi 6 %. Finnoontiellä liikenne kasvoi 2 %, lukuun ottamatta eteläpäätä, jossa liikenne kasvoi 9 %. Osa kasvusta eteläpäässä on edelleen Finnoon kiertoliittymän valmistumisesta johtuvaa liikenteen palautumista entiselle reitille. Finnoonsillan eteläpäässä liikenne kasvoi noin 10 % ja Rusthollarinkadulla noin 30 % Bauhaus tavaratalon avautuessa. Nöykkiönkadulla liikenne kasvoi 7 %. Nöykkiönkadun pohjoisosassa valmistui uusi tielinjaus, mikä kasvatti Nöykkiönkadun liikennettä niin pohjoiskuin eteläpäässäkin. Nöykkiönkatua on esitelty tarkemmin kappaleessa 4.3 sivulla 24. Nuijalantien-Friisinmäentien valmistuminen lisäsi liikennettä Nuijalantiellä 32 % ja vastaavasti vähensi liikennettä Lansantie-Kilonkartanontiellä 11 %. Muutokset on esitetty tarkemmin kappaleessa 4.2 sivulla 21. Riihiniityntiellä liikenne väheni 10 %. Riihiniityntielle on rakennettu hidasteet. Kuvassa 8 on poikkileikkauspisteiden liikennemäärien muutos syksystä 2006 syksyyn Koko Espoon liikennemäärät 2007 on esitetty liitteessä 7. 16

23 17

24 3.7 Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä 10 vuodessa Parhaan käsityksen liikennemäärien laajemmista muutoksista ja liikennevirtojen hakeutumisesta uusille reiteille saa tarkastelemalla pidemmän aikajakson esim. 10 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Vuosina 1997 ja 2007 lasketuissa yhteisissä poikkileikkauspisteissä liikenne on kasvanut 35 pisteessä ja vähentynyt 28 pisteessä. Suuria kasvuja pääväylillä on ollut Länsiväylällä välillä Finnoonsilta-Piispansilta ( ajon/vrk, 54 %), Turunväylällä välillä Kehä I-Kehä II ( ajon/vrk, 47 %), Kehä III:lla Turunväylän pohjoispuolella ( ajon/vrk, 61 %), Kehä I:llä Helsingin rajalla ( ajon/vrk 30 %), Turunväylällä Nupurintien ja Kehä III välillä ( ajon/vrk 54 %), Kehä III:lla Vantaan rajalla (noin ajon/vrk, noin 40 %), Turunväylällä Kirkkonummen rajalla ( ajon/vrk 51 %), Länsiväylällä välillä Soukanväylä-Kauklahdenväylä ( ajon/vrk, 54 %), Kehä III:lla välillä Kauklahti-Muurala (6 300 ajon/vrk, 37 %), Turuntiellä välillä Kehä II-Lähderannantie (5 200 ajon/vrk, 37 %), Espoonväylällä välillä Kehä III-Espoontie (4 600 ajon/vrk, 39 %), Kauklahdenväylällä välillä Vanttilantie-Kurttilantie (3 800 ajon/vrk, 44 %). Merkittävimmin liikenne on vähentynyt Mankkaantiellä Kokinkyläntieltä pohjoiseen ( ajon/vrk, -51 %), Kokinkyläntiellä Mankkaanlaaksontieltä pohjoiseen (6 400 ajon/vrk, -61 %), Kuitinmäentiellä välillä Isonniitynkuja-Kalastajantie (6 200 ajon/vrk, -34 %), Kehä I:llä välillä Turvesuontie-Kalevalantie (4 400 ajon/vrk, -8 %), Uuskartanontiellä välillä Kuitinmäenkaari-Haltilantie (3 900 ajon/vrk, -41 %), Kirkkojärventiellä Espoonväylältä itään (3 200 ajon/vrk, -31 %), Kalevalantiellä Pohjantieltä itään (2 900 ajon/vrk, -15 %), Koivu-Mankkaan tiellä Merituulentieltä pohjoiseen (2 900 ajon/vrk, -25 %), Kehä I:llä välillä Kalevalantie-Tapiolantie (2 000 ajon/vrk, -6 %), Matinkartanontiellä Hauenkalliontieltä etelään (2 000 ajon/vrk, -13 %), Matinkadulla Matinkyläntieltä itään (1 700 ajon/vrk, -13 %), Olarinluomassa Riihitontuntieltä pohjoiseen (1 700 ajon/vrk, -20 %), Kalastajantiellä Kuitinmäentieltä etelään (1 100 ajon/vrk, -16 %). Kuvassa 9 on poikkileikkauspisteiden liikennemäärien muutos syksystä 1997 syksyyn

25 19

26 luvulla avattujen teiden ja katujen vaikutukset liikennemääriin 4.1 Kehä II:n liikennemäärien muutokset Vuoteen 2004 asti Kehä II:n liikennemäärät kasvoivat nopeammin kuin Espoossa keskimäärin. Vuosina 2005 ja 2006 Kehä II:n liikennemäärät ovat kasvaneet samaan tahtiin kuin muuallakin Espoossa, eikä liikennettä ole enää siirtynyt muualta tieverkolta Kehä II:lle. Vuonna 2007 Kehä II:n liikenteen kasvu etenkin Mankkaanlaakson ja Turunväylän välillä on jälleen ollut suurempaa kuin Espoon keskimääräinen liikenteen kasvu. Osa tästä kasvusta on uutta Kehä II:lle tullutta raskasta liikennettä, mikä selittyy osittain Suurpellon ja Tapiolan alueilla käynnissä olevista rakennustöistä sekä Helsingin Länsisataman raskaan liikenteen kasvusta. Kaikkiaan raskaan liikenteen kasvu Kehä II:lla on noin 800 raskasta ajon/vrk. Tästä kasvusta osa on heijastunut Turunväylälle Ämmässuolle, osa Länsiväylälle Helsingin suuntaan ja osa Turunväylän kautta Kehä I:lle. Rakennustöistä aiheutuva raskaiden ajoneuvojen kasvu on väliaikaista. Lisäksi satamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen tulee muuttamaan raskaan liikenteen reittejä Espoossa. Kuva 10 Raskaan liikenteen muutokset (kpl) syksystä 2006 syksyyn

27 4.2 Nuijalantien Friisinmäentien Säterinpuistontien avaamisen vaikutukset liikennemääriin Uusi katuyhteys Leppävaaran ja Kilon välille avattiin liikenteelle Liikennelaskentoja tehtiin syksyllä 2006 ennen tilanteen selvittämiseksi sekä marraskuun 2007 alussa noin neljä viikkoa uuden yhteyden avautumisen jälkeen. Liikennemäärät eivät olleet näin lyhyessä ajassa ehtineet tasaantua. Liikenne lisääntyi syksystä 2006 syksyyn 2007: Friisinmäentiellä ( ja ajon/vrk; uusi yhteys) Nuijalantiellä ( ajon/vrk; uusi yhteys) Säterinpuistontiellä ( ajon/vrk; uusi yhteys) Nuijalantiellä ( ajon/vrk; +32 %) Säterinkadulla ( ajon/vrk; +44 %) Leppävaarankadulla (+800 ajon/vrk; +21 %) Nihtisillantiellä (+300 ajon/vrk; +2 %) Liikenne väheni syksystä 2006 syksyyn 2007: Albergan Esplanadilla ( ajon/vrk; -14 %) Lansantiellä (-800 ajon/vrk; -11 %) Säterinkadulla (-600 ajon/vrk; -5 %) Kilonkartanontiellä (-300 ajon/vrk; -4 %) 21

28 Nuijalantie Friisinmäentie Säterinpuistontie-yhteyden avaaminen tuotti yhteyden keskivaiheille ajoneuvon arkivuorokausiliikenteen. Näistä arviolta 700 ajoneuvoa selittyy sillä, että Nuijalantien länsipäässä sijaitsevien alueiden itään suuntautuvia (aikaisemmin Nihtisillantien kautta kulkeneita) matkoja siirtyi käyttämään uutta yhteyttä. Loput noin ajoneuvoa siirtyi muilta väyliltä tai oli kokonaan uusia matkoja. Noin kahdentuhannen ajoneuvon siirtymä on verrattain pieni ja siksi on vaikeaa arvioida, miltä kaduilta tämä liikenne on poistunut. Siirtymää on ilmeisesti tapahtunut liki kaikilta Kilon alueen kokoojakaduilta, mutta myös Turunväylältä ja Turuntieltä. Liikennemäärät Nuijalantie Säterinpuistontiellä tulevat lähivuosina kasvamaan, sillä Säterinpuistontietä jatketaan radan ali Turuntielle. Todennäköisesti uusi yhteys rakennetaan myös Turunväylän eteläpuolelta Turvesuontieltä Friisinmäentielle. Liikennemäärien seuranta tulevina vuosina mahdollistaa vaikutusten tarkemman arvioinnin. 22

29 Kuva 11 Arkivuorokausiliikennemääriä Kilo Leppävaaran alueella syksyllä 2007 Kuva 12 Muutos arkivuorokausiliikennemäärissä Nuijalantien avaamisen jälkeen syksystä 2006 syksyyn

30 4.3 Nöykkiönkadun avaamisen vaikutukset liikennemääriin Nöykkiönkatu avattiin liikenteelle Syksyllä 2004 Nöykkiönkadun eteläpään liikennemäärä oli ajon/vrk. Syksyllä 2005 ja 2006 liikennemäärät olivat ajon/vrk, mutta syksyllä 2007 liikennemäärät kasvoivat Nöykkiönkadun etelä- ja pohjoispäässä 600 ajoneuvolla. Kadun eteläpäässä liikennemäärä oli ajon/vrk ja pohjoispäässä ajon/vrk. Liikennemäärien kasvuun vaikutti Nöykkiönkadun pohjoispään uuden tielinjauksen valmistuminen, joka avattiin liikenteelle Edellisenä vuonna työmaa hillitsi liikenteen kasvua Nöykkiönkadulla, mutta uuden tielinjauksen avauduttua liikenne on kasvanut. Kasvu on kuitenkin ollut vain hieman yli Espoon keskimääräisen liikenteen kasvun, mikäli 600 auton kasvu jaettaisiin kahdelle vuodelle. 4.4 Suomenojan kiertoliittymän avaamisen vaikutukset liikennemääriin Suomenojan kiertoliittymän työmaa siirsi ainakin tuhatkunta ajoneuvoa poikkeusreitille vuonna Tarkkaa määrää on vaikeaa arvioida, koska liikennettä siirtyi edelleen kaksi vuotta aiemmin avatulle Nöykkiönkadulle myös tästä työmaasta riippumatta. Liikenne alkoi palata normaalireitille jo syksyllä 2006 ja syksyyn 2007 mennessä kaikki työmaan siirtämä liikenne oli palannut aikaisemmille reiteilleen. 24

31 5 Erillistarkasteltuja liikennelaskentakohteita Kuva 13 Yleiskartta

32 5.1 Kauklahden ja Kauklahdenväylän liikennemääriä Kauklahdessa ja Kauklahdenväylällä tehtiin syksyllä 2005 ennen asuntomessuja ennen tilanteen liikennelaskentoja. Syksyllä 2007 tehtiin samoissa paikoissa jälkeen laskennat. Laskentoja on tehty myös laajemmin vuosina 2005 ja 2007 koko Kauklahdenväylän ympäristössä alueen lisääntyneen maankäytön vuoksi. Liikenne lisääntyi Kauklahdessa ja Kauklahdenväylän ympäristössä syksystä 2005 syksyyn 2007: Klippinkitiellä ( ajon/vrk; uusi yhteys) Hansatiellä (+800 ajon/vrk; +38 %) Vanttilantiellä (+500 ajon/vrk; +19 %) Vanhalla Jorvaksentiellä (+500 ajon/vrk; +19 %) Vanhalla Saunalahdentiellä (+300 ajon/vrk; +29 %) Vastaavasti liikenne väheni hieman syksystä 2005 syksyyn 2007 Hyttimestarin-, Kauppamäen- ja Kurttilantiellä. Vähenemät olivat ajoneuvoa vuorokaudessa (-8 %..-15 %). Liikennevirrat Kauklahdessa asuntomessujen jälkeen eivät ole merkittävästi muuttuneet. Muutoksia on tapahtunut varsin maltillisesti uusien noin 800 asukkaan myötä alueen sisäisessä liikenteessä. Alueen sisälle ei ole syntynyt uutta läpiajoliikennettä. Uusi katuyhteys Klippinkitie- Kauklahden puistotie avattiin vuonna 2006 Kuninkaankartanontieltä Hansatielle. Tällä yhteydellä liikennemäärät ovat ajon/vrk, Klippinkitien pohjoispäässä päivittäistavarakaupan liikenne mukaan lukien 1800 ajon/vrk. Hansatiellä liikennemäärät ovat kasvaneet välillä rautatieasema - Kauklahdenväylä. Kauklahdenväylän koko pituudella liikennemäärät ovat kahdessa vuodessa kasvaneet Kauklahden ja Saunalahden rakentamisen myötä ajoneuvolla (+4 %..+7 %). Saunalahdessa liikennemäärät ovat lisääntyneet Vanhalla Jorvaksentiellä ja Vanhalla Saunalahdentiellä ajoneuvolla (+19 % ja +29 %). 26

33 Kuva 14 Kauklahdenväylän pohjoisosan liikennemäärät syksyllä 2007 Kuva 15 Kauklahdenväylän eteläosan liikennemäärät syksyllä

34 Kuva 16 Kauklahdenväylän pohjoisosan liikennemäärien muutos Kuva 17 Kauklahdenväylän eteläosan liikennemäärien muutos

35 5.2 Espoon keskuksen liikennemääriä Espoonportti avasi uuden yhteyden radan pohjoispuolelta eteläpuolelle Espoonportin avaamisella oli huomattava vaikutus reitinvalintaan Espoon keskuksessa. Heti avaamisen jälkeen Espoonportin kautta kulki ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Syksyyn 2006 mennessä Espoonportin arkivuorokauden liikennemäärä kasvoi ajoneuvoon. Espoonportin avaaminen on tarjonnut aiemmin Espoonväylän kautta kiertäneelle liikenteelle suoremman yhteyden ja näin vähentänyt liikenteen päästöjä ja parantanut muun muassa Kirkkojärventien ja Siltakadun liikenneturvallisuutta. Syksyn 2006 jälkeen Espoonportti ei ole enää merkittävästi muuttanut liikenteen kulkureittejä Espoon keskuksessa. Espoonportin vaikutuksia liikennemääriin on seurattu aiemmin vuosien 2005 ja 2006 laskentaraporteissa. Espoon keskuksessa tehtiin keväällä ja syksyllä 2007 liikennemäärälaskentoja, jotka olivat osana myös Tuomarila Suvelan liikenneverkkosuunnitelman inventointimateriaalia. 29

36 Kuva 18 Espoon keskuksen arkivuorokausiliikennemäärät syksyllä 2006 ja keväällä 2007 Kuva 19 Muutos Espoon keskuksen arkivuorokausiliikennemäärissä syksystä 2004 kevääseen

37 6 Liittymälaskennat 2007 Vuonna 2007 laskettiin liittymien kääntyvät virrat 5 liittymässä sekä saatiin tiedot 1 liikennevaloliittymästä. Lasketut liittymät on esitetty alla olevassa kuvassa. Laskentatulokset on esitetty liitteessä 1. Kuva 20 Lasketut liittymät vuonna

38 7 Liikennelaskentojen tarkastelua 7.1 Liikennelaskentojen nykytilanne ja kehitystarpeet Vuonna 2007 liikenne laskettiin 5 liittymässä ja laskentakojein 278 laskentapisteessä. Lisäksi liikennemäärätiedot saatiin 53 poikkileikkauksesta ja 1 liittymästä, joissa oli liikennevalot. Laskentakojeista saadaan erittäin luotettavia tuloksia. Eräissä vilkkaissa kohteissa suoraan menevät ajoneuvot on laskettu kojeiden avulla ja kääntyvät virrat käsin. Käsin lasketut liittymät on laskettu keväällä 2007 ja liikennevaloista saadut tulokset syksyllä Tiedot ovat liitteessä 1. Liikennelaskentojen tuloksia tarvitaan mm. kaavoitushankkeissa, liikenneverkolla tapahtuvien parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenneennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa ja liikennemelun nykytilannelaskelmissa. 7.2 Laskenta-ajankohdasta Syksyn viikot tarjoavat edullisimman, vähiten vaihtelevan ajankohdan laskentojen suorittamiseen. Espoossa tehtävät liikennelaskennat tehdään siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaisivat viikon 37 arkivuorokausiliikennettä. Liikenteen kausivaihtelua havainnollistaa kuva 21. Kuva 21 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (kavl) suhde viikon 37 kavl:een 1.2 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (kavl) suhde viikon 37 kavl:een Espoon automaattisissa liikennelaskentapisteissä viikko 32

39 8 Espoon liikennesuorite 8.1 Liikennesuorite 2007 Vuoden 2007 liikenteen kokonaissuorite oli miljoonaa ajoneuvokilometriä. Kokonaissuorite kasvoi 2,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Moottoriteiden ja muiden pääväylien osuus suoritteesta oli 78 %, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 13 %. Tiehallinnon ylläpitämiä teitä oli 17 % verkon kokonaispituudesta ja niiden osuus suoritteesta oli 73 %. Teiden ja katujen pituuksien tarkastaminen on ylemmän katuverkon osalta aloitettu vuoden 2007 aikana. Pituuksien tarkastaminen jatkuu alemman katuverkon osalta vuonna Katuluokitus on muuttunut jonkin verran vuoden aikana. Osa muutoksista on huomioitu vuoden 2007 laskennoissa. Tavoitteena on, että luokitus on tarkistettu vuoteen 2009 mennessä. pituudet (m) Yhteensä % Muutos % Moottoritiet ,3 0,0 Pääväylät ,1 0,0 Kokoojakadut ,8 0,2 Muut kadut ,9 Yhteensä % 100,0 0,2 syksyn KAVL ajon.km/vrk Yhteensä % Muutos % Moottoritiet ,8 2,7 Pääväylät ,8 2,2 Kokoojakadut ,7 1,6 Muut kadut ,7 Yhteensä % 100,0 2,3 vuoden KVL ajon.km/vrk Yhteensä % Muutos % Moottoritiet ,8 2,7 Pääväylät ,8 2,2 Kokoojakadut ,7 1,6 Muut kadut ,7 Yhteensä % 100,0 2,3 oletukset milj.ajon.km/vuosi Yhteensä % Muutos % Moottoritiet ,8 2,7 Pääväylät ,8 2,2 Kokoojakadut ,7 1,6 Muut kadut 42 2,7 Kuva 22 Liikennesuorite 2007 Yhteensä % 100,0 2,3 33

40 Kuva 23 Asukasmäärä, liikennesuorite ja automäärä asukasmäärä asukasmäärä / hlöä automäärä / kpl liikennesuorite ajonkm / vuosi automäärä