Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnittelu Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 2003

Transkriptio

1 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnittelu Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 2003

2 Kansikuva: Leppävaaranraitti Pohjois - Leppävaarassa Kuvaaja: Tuula Nykänen Julkaisija: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnittelu PL Espoo Puhelin (09) 81621, telefax (09) Espoon kaupungin painatuskeskus 2004 ISBN

3 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 70:2004 Kevyen liikenteen laskennat Espoossa

4 Esipuhe Kaupunkisuunnittelukeskus hankkii jalankulun ja pyöräilyn laskennoillaan tietoa ajankohtaisista suunnittelukohteista ja kevyen liikenteen kehityksestä Espoossa. Ajankohtaisia kohteita v olivat mm. Kehä II:n vaikutusalueen raitit, Espoon keskuksen, Leppävaaran ja Matinkylän kaupunkikeskustat, merenrannassa sijaitseva rantaraitti ja eräät koulureittikohteet. Mainituista kaupunkikeskustoista on laadittu jalankulkija- ja pyöräilijämäärien yleiskartat. Koko Espoosta esitetään pyöräilijämäärien yleiskartta viime vuosien laskentojen perusteella. Raportti on laadittu liikennesuunnittelun tutkimusryhmässä. Laskennat teki liikennesuunnittelun henkilökunta. Espoon polkupyörälaskimien asennuksen ja tiedonkeräyksen ovat hoitaneet tutkimusteknikko Pertti Sinkkonen ja tutkimusavustaja Mika Jaatinen. Laskentatulokset ovat koonneet ja käsitelleet tutkimussihteeri Seija Lumme ja Mika Jaatinen. Yleiskartat ja raporttikuvat on piirtänyt suunnitteluavustaja Riitta Haravuori. Valokuvat on ottanut suunnitteluavustaja Tuula Nykänen, paitsi kuva 8. Tekstin ja kehityskuvat on laatinut liikenneinsinööri Eero Rouhiainen. Raportin on taittanut media-assistentti Jonna Pennanen. Laskentoja teki myös koulunkäyntiavustaja Kirsi Salmenkivi. Lisätietoja laskennoista antaa Eero Rouhiainen, p , liikennemääristä Seija Lumme, p ja Mika Jaatinen, p

5 Sammanfattning Räkning av gång- och cykeltrafiken i Esbo 2003 Uppgifter om gång- och cykeltrafiken införskaffas i Esbo för planläggningen och planeringen av kommunaltekniken. År 2003 utförde trafikplaneringens forskningsgrupp räkningar bl.a. rörande de expanderande stadscentrumen Alberga och Mattby, rörande friluftsvägarna längs havsstranden och rörande vissa trafiksäkerhetsobjekt. Variationsdata rörande cykeltrafiken erhölls dessutom från räkningarna i Helsingfors. Cyklistmängderna på långväga cykelvägar hade minskat med ca 4 % jämfört med föregående år. En ökning kunde konstateras bl.a. på Auroraporten, Vichtisvägen, Biskopsbron och Irisviksbron. Tvärlinjen i södra Esbo överskreds av 5300 cyklister och stadsgränsen av ca cyklister. Mängderna hade minskat med ca 12 % och 3 %. I stads- och närbutikscentrumen hade cykeltrafiken ökat med ca 1 %. Ökningen var tydligast i Esboviken, Gröndal, Källstrand och Köklax. Fotgängarmängden i stads- och närbutikscentrumen hade ökat med i genomsnitt 4 %. Särskilt i Mattby, Alberga och Esbo centrum hade skett en ökning. Cykelhjälm användes av i genomsnitt 44 % av cyklisterna, på morgonen 52, på dagen och på eftermiddagen kl av i genomsnitt 47 %. Bruket hade sålunda tydligast ökat på dagen och eftermiddagen jämfört med iakttagelserna föregående år. Nyckelord Trafikräkningar, cykeltrafik, gångtrafik, lätt trafik, cykelhjälm Seriens namn ESBO STADSPLANERINGSCENTRALS UNDERSÖKNINGAR OCH UTREDNINGAR B 70:

6 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS PL 20, ESPOO, PUH 81621, TELEKOPIO Tekijät Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnittelu Käsittelijä ja pvm Kaupunkisuunnittelulautakunta Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja ja pvm Espoon kaupunki Julkaisun nimi Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 2003 Tiivistelmä Tietoja kevyestä liikenteestä hankitaan Espoossa kaavoitusta ja kunnallistekniikan suunnittelua varten. Vuonna 2003 liikennesuunnittelun tutkimusryhmä teki laskentoja mm. kehittyvistä Leppävaaran ja Matinkylän kaupunkikeskustoista, merenrannan ulkoilutiestöltä ja eräistä liikenneturvallisuuskohteista. Pyöräilyn vaihtelutietoja saatiin lisäksi Helsingin kaupungin laskennoista. Pyöräilijämäärä pitkän matkan pyöräteillä oli vähentynyt edellisestä vuodesta noin 4 %. Lisäystä oli mm. Auroranportilla, Vihdintiellä, Piispansillalla ja Iirislahdensillalla. Etelä- Espoon poikittaislinjan ylitti noin 5300 pyöräilijää ja kaupunginrajan noin pyöräilijää. Määrät olivat vähentyneet noin 12 % ja 3 %. Kaupunki- ja lähikauppakeskustoissa pyöräily oli lisääntynyt noin 1 %. Kasvua oli selvimmin Espoonlahdessa, Viherlaaksossa, Lähderannassa ja Kauklahdessa. Jalankulkijamäärä kaupunki- ja lähikauppakeskustoissa oli lisääntynyt keskimäärin 4 %. Erityisesti lisäystä oli Matinkylässä, Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa. Pyöräilykypärää käytti keskimäärin 44 % pyöräilijöistä, aamulla 52, päivällä ja iltapäivällä keskimäärin 47 %. Käyttö oli siten selvimmin noussut päivällä ja iltapäivällä edellisenä vuonna havaitusta. Avainsanat (asiasanat) Liikennelaskennat, pyöräily, jalankulku, kevyt liikenne, pyöräilykypärä Sarjan nimi Julkaisun numero ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUKSEN TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ B 70:2004 Tilaukset: ISSB ISBN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Kirkkojärventie 6, Espoo Yleisöpalvelu 4. krs Sivumäärä Kieli Hinta Puh , Suomi 10 Tiedustelut: Eero Rouhiainen p etunimi.sukunimi@espoo.fi Seija Lumme p Lainaus tai luku Espoon kaupungin kirjastot

7 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 4 Sammanfattning 5 Kuvailulehti 6 Sisällysluettelo 7 1. Kevyen liikenteen laskennat Espoossa Tavoitteet Jalankulku- ja polkupyörälaskennat Polkupyörälaskimet Kevyen liikenteen kehitys Espoossa Pyöräily Jalankulku keskustoissa Muu jalankulku Ajankohtaiset kohteet Kehä II:n alueen pyörätiet Espoon keskuksen hankkeet Leppävaaran kaupunkikeskus Piispansilta Matinkylän keskusta Rantaraitti Muut ajankohtaiset kohteet Pyöräilykypärän käyttö Espoossa 26 Liitteet Jalankulku- ja polkupyörälaskentojen kohteet ja havainnot 2. Polkupyörälaskinten paikat ja vaihtelutietoja pyöräilystä 3. Polkupyörälaskennat v , yleiskartta n. 1 : , osat 1 ja 2: Espoon etelä- ja pohjoisosa Kuvaluettelo KUVA 1 Kevyen liikenteen laskentaohjelma v. 2003, kartta 1 : KUVA 2 Pyöräilijämäärän kehitys Espoossa polkupyörälaskinten vilkkaimman päivän mukaan KUVA 3 Pyöräilyn suhteellinen kehitys Espoon pyöräteillä vuosina KUVA 4 Pyöräilyn suhteellinen kehitys Espoon keskustakohteissa vuosina KUVA 5 Jalankulun suhteellinen kehitys Espoon keskustakohteissa vuosina KUVA 6 Siltakatu Espoon keskuksessa KUVA 7 Kevyt liikenne Espoon keskuksen kaupunkikeskustassa, kartta KUVA 8 Pyöräilyä Etelä-Leppävaarassa KUVA 9 Kevyt liikenne Leppävaaran kaupunkikeskustassa, kartta KUVA 10 Suomenlahdentie Matinkylässä KUVA 11 Kevyt liikenne Matinkylän kaupunkikeskustassa, kartta KUVA 12 Kevyt liikenne rantaraitilla kesällä 2002 ja 2003, kartta KUVA 13 Lintuvaarantien suojatiet KUVA 14 Pyöräilykypärien käyttäjät eri laskenta-ajankohtina KUVA 15 Pyöräilykypärän käyttö eri laskentapaikoissa, kartta 7

8 8

9 1. Kevyen liikenteen laskennat Espoossa Tavoitteet Kevyen liikenteen laskentojen tavoitteena Espoossa on hankkia tietoja jalankulun ja pyöräilyn määristä ajankohtaisissa suunnittelukohteissa ja seurata kehitystä Espoossa. Samalla kevyen liikenteen laskennoilla saadaan tietoja ko. kulkumuodoista. Vuoden 2003 laskennoilla oli erityisenä tavoitteena - täydentää kevyen liikenteen tietoja Kehä II:n vaikutusalueella jälkeen-tilanteessa, - laskea kevyttä liikennettä ajankohtaisilta koulureiteiltä liikenneturvallisuussuunnittelua varten, - hankkia tietoja Espoon keskuksesta Espoonportin ennen-tilanteesta, - täydentää tietoja Leppävaaran ja Matinkylän kaupunkikeskustan kohteista - selvittää pitkämatkaisen pyörätieverkon ja merenrannassa sijaitsevan ulkoilutien, rantaraitin käyttöä. Tavoitteena oli myös - seurata liikenteen kehitystä pyörätieverkolla ja kaupunki- ja kauppakeskustojen yhteyksillä. - hankkia mahdollisuuksien mukaan tietoja kaupungin rajan ja Etelä Espoon poikittaislinjan ylittäviltä reiteiltä. - polkupyörälaskimilla hankkia tietoja pyöräilyn tunti- ja kausivaihteluista sekä kehityksestä Jalankulku- ja polkupyörälaskennat Kevyen liikenteen laskentoja tehtiin käsilaskentoina 66 paikassa ja polkupyörälaskimilla 11 pyörätiehen rakennetusta laskentasilmukasta. Laskentaohjelma on esitetty kuvassa 1. Käsilaskennat tehtiin yleensä 2 h tai 2 x 2 h havaintoina. Tulokset on laajennettu vuorokauden tiedoiksi. Laskennat tehtiin pääasiassa toukokuusta syyskuun alkuun mennessä. Käsilaskentoja tehtiin sekä kynällä paperille merkintöjä tehden että risteyslaskentalaitteen avulla havaintoja muistiin näppäilemällä. Havaintojen laajennuksessa otettiin huomioon laskentapisteen sijainti, liikenteen luonne ja laskennan ajankohta. Laskentakohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden jakautuminen eri matkantarkoitusryhmiin: työmatka, ulkoilu tai paikallinen ostos- ja asiointimatka. Yhtenä perusteena kertoimien päivittämisessä toimi laskennoissa ja polkupyörälaskimilla havaitut liikenteen tuntijakautumat. Laskentakohteiden tiedot, sää- ja liikennehavainnot sekä tulokset on esitetty liitteessä 1. Säätilat olivat pyöräilylle suotuisia heinäkuussa ja elokuussa, jolloin oli lämmin poutajakso. Kevään ja alkukesän sää oli epävakaisempaa ja viileämpää. 9

10 10

11 1.3. Polkupyörälaskimet Polkupyörälaskimia voitiin käyttää ajoittain kaikissa 11 pyörätiekohteessa, joihin on rakennettu ajorataan upotettu laskentasilmukka. Laskimet asennettiin yleensä 7 10 päivän ajaksi silmukkapisteeseen. Tuloksena saadaan pyöräilijämäärä esimerkiksi tunnin jaksoissa, joko suunnittain tai molemmilta suunnilta yhteensä. Laskentoja voitiin tehdä eniten elokuun puoliväliin asti. Silmukkapisteiden sijainti näkyy kuvassa 1 (silmukkapisteet A-K). Pyöräilyn kausivaihtelutietoja saatiin hajanaisesti vain Merituulentien pohjoiselta pyörätieltä ja Kehä I:n pyörätieltä Laajalahdesta. Viileä kevät ja alkukesä hidastivat pyöräilyn yleistymistä. Lämpimän kesän vakiinnuttua heinäkuussa pyörät olivat käytössä tuttuun tapaan. Vilkkainta oli elokuun alussa. Vuoden 2003 laskennoille aiheutui haittaa läheisistä rakennustöistä mm. Kirkkojärventiellä missä kadunrakentamisen johdosta silmukka jäi katurakenteisiin käyttökelvottomaksi ja on siis uusittava ennen seuraavia mahdollisia laskentoja. Helsingin kaupungin pitkäaikaislaskentojen havaintoja kausivaihtelusta esitellään kappaleessa 2.1. Polkupyörälaskimilla silmukkapisteistä saatuja tuloksia esitetään liitteessä 2. Tulokset ovat vilkkailta pyöräilyviikoilta. Tuntivaihteluista osa kuvaa koulupäivien pyöräilyä, osa koulujen kesäloma-ajan pyöräilyä. Pyöräilijämäärän kehitys Espoossa polkupyörälaskinten vilkkaimman arkipäivän mukaan Pyöräilijää vuorokaudessa Martinsillantie Kalevalantie tunneli Merituulentie pohj Kirkkojärventie Länsiväylä Keilal. Kehä I Laajalahti Vihdintie Uusmäki Pitkäjärventie Länsituulensilta Kuva 2 11

12 2. Kevyen liikenteen kehitys Espoossa 2.1. Pyöräily Polkupyörälaskinten mukaan laskentasilmukoiden useimmissa kohteissa vilkkaimpien päivien pyöräily oli vähentynyt v tasosta, katso kuva 2. Vain Kehä I:n, Vihdintien ja Pitkäjärventien pyöräteillä huippu oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Länsituulensillalla ja Kalevalantien alikulussa pyöräily oli vilkkaampaa kahden vuoden takaiseen verrattuna, Martinsillantiellä yhtä vilkasta. Vuoden 2003 havainnot ovat pääasiassa alkukesästä. Vertailuna esitetään, että Helsingin pitkäaikaisissa laskentapisteissä pyöräilyä oli kesällä 2003 jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti alkukesän ja elokuun loppupuolen pyöräily oli kärsinyt epäedullisemmasta säätilasta, kun sitä vastoin heinäkuun ja syyskuun havainnot näyttivät jopa vähäistä lisäystä. Pyöräilijämäärän suhteellinen kehitys Espoon pyöräteillä Pyöräilyn indeksi Pyöräilyn indeksi, 100 = vuoden 1991 taso Vuosi Kuva 3 Pyöräilyn kehitystä pitkän matkan pyöräteillä tarkasteltiin eri vuosien laskentahavaintojen pohjalta. Aineistoa kertyi 10 laskentasilmukasta, 3 vakioseurantapisteestä ja 19 muusta pyörätiestä sekä 4 uudesta pyörätiestä. 12

13 Pitkän matkan pyöräteillä pyöräily oli vähentynyt vuodesta 2002 n. 4 % (kuva 3). Edellisenä vuonna havaittiin tähän asti suurimmat pyöräilijämäärät Espoossa. Suuria suhteellisia lisäyksiä havaittiin Iirislahdensillalla, v (610 v. 98) Piispansillan keskiosalla 1130 ei aik. lask. Kehä I itärajalla 925 (750 v. 98) Vihdintiellä* 1100* (930* v. 02) Auroranportilla, v pp (100 pp v. 01) Suuria vähennyksiä todettiin Leppävaaranraitilla, vuonna pp (2200 v. 99) Finnoontiellä Keskuspuistossa 440 (705 v. 99) Turuntiellä Karakalliossa 830 (1660 v. 99) Mankkaanlaaksontien sillalla 1010 (1350 v. 02) Merituulentiellä Niittykummussa* 1330* (1690* v. 99) Tärkeitä ja vilkkaita yhteyksiä edelleen Länsituulensilta*, vuonna * pp 2530* pp v. 99 Kehä I Laajalahdessa* 1680* 1580* v. 99 Perkkaantien itäosa v. 99 Martinsillantie* 1110* 1195* v. 98 Tuomarilantie v. -00 Kirkkojärventien itäpää 1335 v. 03 ei aik. lask. Ullanmäentie v. 98 Uusia ja hyvin houkutteleviksi osoittautuneita yhteyksiä ovat mm. Mankkaanlaaksontien silta, 1010 v. 03 Piispansilta, pohjoisosa, 1200 v. 03 Suomenlahdentie, Matinkylä 850 v. 03 * Merkityt pyöräilijämäärät ovat laskintuloksia ja maanantai-torstai jaksojen keskiarvoja. Etelä-Espoon poikittaislinjalla oli n pyöräilijää, vähennystä n. 12 % vuodessa. Kehä I:n pyörätien käyttäjiä oli entinen määrä, Finnoontiellä oli vähennystä. Kaupungin rajan ylitti noin pyöräilijää, vähennystä noin 3 %. Vihdintien, Kehä I:n, Pitkäjärventien ja radanvarren pyöräteillä näyttää pyöräily vilkastuneen. Pyöräilijämäärät eri kohteissa on esitetty liitteessä 1 ja yleiskartalla liitteessä 3. Pyöräilyn kehityksestä Espoon kaupunkikeskustoissa ja lähikauppakeskusten lähipisteissä saatiin vuonna 2003 tietoa 3 laskentasilmukasta, 10 seuranta-pisteestä, 7 ajankohtaisesta laskennasta ja 4 uudesta tieosasta. Kaupunki- ja kauppakeskustoissa pyöräily lisääntyi noin 1 % vuodessa, katso kuva 4. Vaikutusta on ollut eniten Ison Omenan ja Matinkylän kaupunkikeskuksen kehittymisellä ja uudella Piispansillan yhteydellä Olarin ja Matinkylän välille. Lisäystä havaittiin myös Espoonlahdessa, Viherlaaksossa, Lähderannassa ja Kauklahdessa sekä Espoon keskuksessa. Edellisenä vuonna vilkkaaksi todettu Leppävaaran pyöräily oli hiljentynyt tuntuvasti. Myös Tapiolassa, Laajalahdessa ja Matinkylän vanhassa keskustassa oli vähentymistä. 13

14 Pyöräilyn kehitys kaupunki- ja lähikauppakeskusten lähipisteissä ja alueella 200 Pyöräilyn indeksi, 100 = vuoden 1991 pyöräilyn taso Pyöräilyn indeksi Vuosi Kuva 4 Jalankulun kehitys kaupunki- ja kauppakeskusten lähipisteissä ja alueella 300 Jalankulun indeksi, 100=vuoden 1991 jalankulun taso Jalankulun indeksi Vuosi Kuva 5 14

15 2.2. Jalankulku keskustoissa Jalankulun kehityksestä keskustoissa saatiin tietoa 10 seurantakohteesta ja 7 ajankohtaisesta laskennasta ja kolmesta uudesta raitista. Kaupunki- ja lähipalvelukeskustoissa jalankulku lisääntyi 4 % vuodessa, kuva 5. Merkittävin lisäys tuli Leppävaaran ja Matinkylän kaupunkikeskustoissa. Jalankulun kasvua todettiin myös Espoon keskuksessa, Lähderannassa ja Kauklahdessa. Vähenemistä havaittiin Viherlaaksossa ja Laajalahdessa. Suurimpia jalankulkijamääriä havaittiin - Leppävaaranraittilla 6300 ja Asemaporttissa Espoonsillallalla 4640 ja suojatiellä Espoonlahdenkadulla Ratsusola eteläpäässä Opintiellä Piispansillalla 2410 ja 3210 Nelikkotiellä - Sunantiellä Siltakadulla Matinkylän ostoskeskuksessa Leppävaarankadulla Kievarinraitilla Bertel Jungin polulla Aallontaitteella Kauklahden asematunnelissa Muu jalankulku Laskennoissa kirjattiin myös havaitut jalankulun erityisryhmät. Näistä voidaan todeta: - Rullaluistelijoita oli eniten liikkeellä Merituulentien ja Kotitontuntien liittymässä, Koivu-Mankkaan tiellä, Leppävaaranraitilla, Mankkaanlaaksontiellä ja Puolarintiellä ja Westendinkadulla. Rullaluistelijoiden osuus jalankulkijoista oli suurin Westendinkadulla ja Mankkaanlaaksontiellä: 46 ja 39 %. - Lastenvaunut havaittiin useimmin Leppävaarankadun Ratsukadun liittymässä, Espoonsillalla ja Siltakadulla. Lastenvaunujen osuus jalankulkijoista oli korkein kuitenkin Espoonsillalla ja Kalevalantien Kaskenkaatajantien liittymässä, 38 ja 17 %. - Pyörätuolilla liikkuneita havaittiin eniten Espoonsillalla ja Opintiellä: 6 ja 4 pyörätuolia. Osuus jalankulkijoista oli 8 ja 1 %. Muiden apuvälineiden kanssa liikkuneita oli eniten Espoonsillalla ja Viherlaaksontorilla, 5 kummallakin kahden tunnin laskennan aikana. 15

16 3. Ajankohtaiset kohteet 3.1. Kehä II:n uudet pyörätiet Kehä II:n alueelta tehtiin kesällä 2003 eräitä täydentäviä laskentoja. Merituulentien polkupyörälaskimen perusteella pyöräily Merituulentiellä oli kesällä 2003 hiljaisempaa kuin aikaisemmin. Tontunmäen kohdalla havaittiin kuitenkin 1880 pyöräilijää. Mankkaanlaaksontien sillalla havaittiin 1010 pyöräilijää ja Nihtisillantiellä 740. Kehä II:n pyörätiellä Mankkaanlaaksontien eteläpuolella havaittiin 350 pyöräilijää ja pohjoispuolella samoin noin 350. Nihtisillan Sinimäenportissa havaittiin 920 ja Kutojantiellä 400 pyöräilijää. Kehä II:n pyörätie tarjoaa edelleen tilaa myös monin välinein tapahtuvalle ulkoilulle ja liikunnalle. 3.2 Espoon keskuksen hankkeet Espoon keskuksessa jalankulku- ja pyörätieverkko muuttuu huomattavasti kun rakenteilla oleva Espoonportin alikulkusilta valmistuu kesään 2005 mennessä. Myös muu rakentaminen alueella näyttää jatkuvan vilkkaana. Lukio ja uimahalli ovat jo valmistuneet käyttöön. Vuonna 2003 tehtiin keskustaliikennettä kartoittavia laskentoja mm. Kirkkokadulta ja Siltakadulta (kuva 6). Kirkkokadulla havaittiin noin 400 pyöräilijää ja 600 jalankulkijaa. Siltakadulla havaittiin noin pyöräilijää ja 2200 jalankulkijaa (kuva 7). Kuva 6 Siltakatu Espoon keskuksessa 16

17 17

18 3.3. Leppävaaran kaupunkikeskus Kesäkuun 2002 alussa otettiin käyttöön kaupunkirata ja linja-autoterminaali Leppävaaran aseman eteläosassa. Jalankulkijoita Asemaportissa laskettiin v noin ja 2003 noin Jalankulkijamäärä Asemaportissa on siten palautunut v tasolle. Uuden kauppakeskus Sellon ensimmäinen vaihe oli jo kesällä käytössä, ja toisen vaiheen rakentaminen käynnissä. Jalankulku eteläkeskustaan käytti Ratsusolaa ja Bertel Jungin polkua, mikä kapeana kiersi tavaratalon työmaan itäreunaa. Jälkimmäiseltä reitiltä kiellettiin pyöräily niukan tilan takia (kuva 8). Ratsusolan eteläpäässä havaittiin 2900 jalankulkijaa ja 880 pyöräilijää. Bertel Jungin polulla havaittiin 1150 jalankulkijaa. Turuntielle valmistui v uusi pyörätieosuus Kehä I:n alitse. Se muodostaa helpomman yhteyden mm. Perkkaalta Pohjois- Leppävaaraan, ja sitä käytti kesällä 2003 noin 1300 pyöräilijää (kuva 9). Asemaportista havaittiin vain 1500 pyöräilijää, mikä oli noin puolet aikaisempien vuosien määrästä. Lintuvaarantien länsipuolelle valmistui rautatien alittava Ratsukatu, mikä luo uuden yhteyden aseman länsipuolelta uuteen kauppakeskukseen. Leppävaarankadun pohjoispuolella Ratsukadulla havaittiin 440 pyöräilijää ja 880 jalankulkijaa. Kuva 8 Pyöräilyä Etelä - Leppävaarassa (valokuva: Tuomo Saarinen) 18

19 19

20 3.4. Piispansilta Matinkylän keskusta Matinkylän uuden kaupunkikeskustan tärkein osa, Iso Omena, lisäsi kevyen liikenteen matkoja Olarista ja Matinkylästä uuteen keskustaan. Pohjoispuolella Piispanpihan ja Kuitinmäentien ylitti 1200 pyöräilijää ja 820 jalankulkijaa. Nelikkotiellä Ison Omenan itäpuolella havaittiin 3200 jalankulkijaa ja 580 pyöräilijää ja Suomenlahdentiellä Tiistiläntien (kuva 10) itäpuolella 850 pyöräilijää ja 1275 jalankulkijaa (kuva 11). Matinkylän ostoskeskuksessa pyöräilijä- ja jalankulkijamäärä edelleen väheni. Ostoskeskuksen länsipuolella Kaisankujalla havaittiin 1930 jalankulkijaa ja eteläpuolella Kala-Matin raitilla 1570 jalankulkijaa. Kummallakin raitilla havaittiin noin 400 pyöräilijää. Kuva 10 Suomenlahdentie Matinkylässä 3.5. Rantaraitti Merenrannassa sijaitsevan ulkoilutien, Rantaraitin käyttöä selvitettiin viidellä kevyen liikenteen laskennalla (kuva 12 ). Havaittujen käyttäjämäärien perusteella ulkoilutie toimii pääasiassa kävelyreittinä. Eräillä osuuksilla näkyy myös pyöräilijöitä, jolloin ulkoilutien merkitys pyöräilyyhteytenä korostuu, mm. Haukilahdessa ja Nuottalahdessa. 20

21 21

22 Iirislahden sillalla havaittiin 1120 pyöräilijää ja 365 jalankulkijaa. Otsolahden ylitti Länsiväylän pohjoispuolen pyörätiellä 950 pyöräilijää ja 400 jalankulkijaa. Länsirannan pyörätiellä havaittiin 205 pyöräilijää ja 400 jalankulkijaa. Uudella osuudella Katiskatien kohdalla Rantaraitilla havaittiin jo 270 pyöräilijää ja noin 100 jalankulkijaa. Hyljelahden ja Kaitamäen välisellä osuudella havaittiin noin 200 pyöräilijää ja samoin noin 200 jalankulkijaa. Vanhan Jorvaksentien kohdalla havaittiin noin 300 pyöräilijää ja 225 jalankulkijaa. 22

23 23

24 3.6. Muut ajankohtaiset kohteet - Kauklahdessa Kuninkaankartanontielle on valmistunut pyörätie. Itäpäässä havaittiin 330 pyöräilijää ja 680 jalankulkijaa, pienin lisäyksin. Asematunnelia käytti noin 1100 jalankulkijaa ja 340 pyöräilijää. Erityisesti jalankulku oli vilkastunut. - Nöykkiöntie oli kesän 2002 aikana Nöykkiönkadun työmaa-aluetta, mikä lienee vähentänyt pitkämatkaista pyöräilyä Nöykkiönlaaksossa. Koulukeskukseen suuntautui silti Nöykkiöntien suunnalla 700 pyöräilijää (+2 % lisäys /v.) - Puolarmetsänkadun länsiosalla havaittiin 340 pyöräilijää, Puolarintien itäpäässä noin Näistä 400 valitsi Keskuspuiston kautta oikaisevan reitin Olarin pohjoispuolitse ja 700 Friisinkalliontien kautta suuntautuvan reitin. - Liikenneturvallisuuskohteena laskettiin 14 koulumatkakohdetta. Kohteet sijaitsivat mm. Lintuvaarantiellä (kuva 13), Turuntiellä, Etelätuulentiellä, Suomenojalla, Auroranportilla, Kirkkokadulla ja Nöykkiöntiellä. Lisäksi Turuntien- Lähderannantien liittymässä ja Hansatiellä laskettiin koulumatkojen aikaan. Kuva 13 Lintuvaarantien suojatie 24

25 25

26 4. Pyöräilykypärän käyttö Espoossa Pyöräilykypärän käytöstä oli tehty havaintoja 68 laskennan yhteydessä. Kypärän käyttö näyttää lisääntyneen selvästi edellisten vuosien havaintoihin verrattuna. Kuvassa 14 on esitetty kypärää käyttäneiden pyöräilijöiden osuus laskennan alkamisajan mukaan. 70 Pyöräilykypäränkäyttäjät eri laskentajaksoilla v (%) v v klo Kuva 14 Aamulla klo 7-9 havaittu pyöräilykypärää käyttäneiden osuus 52 % on jonkin verran edellisenä vuonna havaittua pienempi mutta aiemmin havaittuja suurempi. Päiväajan klo käyttöosuus 29 ja klo aikaan 37 % ylittävät selvästi edellisenä vuonna havaitun. Iltapäivän klo käyttöosuus 47 % on myös suurempi kuin edellisinä vuosina havaitut. Kaikkien havaintojen keskiarvona pyöräilykypärää käytti 44 % pyöräilijöistä. Käyttäjien osuus on viime vuosina Espoossa hitaasti noussut. Vuoden 2003 voimaan astunut pyöräilykypärän käyttösuositus ei näytä muuttaneen kehitystä ainakaan kovin voimakkaasti. Ajankohtien mukaan pääteltynä työmatkoilla kypärä on omaksuttu parhaiten. Samoin ulkoilureiteillä käyttäjiä on noin %. Koulumatkoilla kypärän käyttö näyttää vaihtelevan kovasti eri paikkojen kesken 20 % (Ratsukatu) ja 64 % (Lintuvaarantie) ääriarvoina. Ostosmatkoilla kypäränkäyttö on pysynyt vähäisimpänä, alle 20 % Espoonsillan, Leppävaarankadun ja Kaisankujan havainnoissa, mutta vastapainoksi 56 % Veteraanipolulla, 48 % Leppävaaranraitilla ja 45 % Siltakadulla ovat suhteellisen korkeita käyttöosuuksia. Laskennoissa havaittu käyttöaste on esitetty kuvassa

27 Liitteet 1. Jalankulku- ja polkupyörälaskentojen kohteet ja havainnot 2. Polkupyörälaskinten paikat ja vaihtelutietoja pyöräilystä 3. Polkupyörälaskennat v , yleiskartta n. 1 : , osat 1 ja 2 : Espoon etelä- ja pohjoisosa 27

28

29