Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Transkriptio

1 Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

2 Iloa työhön? Suomen budjetti ,2 miljardia Ennenaikaisen eläköitymisen hinta 24 miljardia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

3 Miksi katse työniloon? työn mielekkyys vähentynyt, kiire ja aikapaineet kasvaneet psyykkinen jaksaminen koetuksella erityisesti mielenterveysongelmat iso syy työkyvyttömyyteen, työkyvyttömäksi jäädään keskimäärin 52 -vuotiaana työn arvostuksen alamäki erityisesti nuorilla? työpaikkakiusaaminen yleistä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

4 Käsitys työstä murroksessa "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä", kaksi kolmasosaa yli 56-vuotiaista allekirjoittaa väitteen 70 % alle 36-vuotiaista on täysin eri mieltä EVA:n arvo ja asennetutkimus 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4

5 Nääntynyt ei jaksa innostua emme tarvitse vain terveitä, vaan luovia, motivoituneita ja innostuneita työntekijöitä. miten huolehdimme työn tekemisen puitteista, koska hyvinvoivat ihmiset ovat strateginen menestystekijä? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

6 Esko Sirola, 75 v Timanttiristi rinnassa on hyvä jatkaa töitä kohti 80 ikävuotta - Päivittäinen hyvä palaute on salaisuus pitkän yrittäjyyden ja jaksamisen taustalla. Tulee tunne, että minua tarvitaan. Ylä-Satakunta Kuva Katariina Saarela Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6

7 Myönteiset tunteet myönteiset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ilman, että voisimme itse vaikuttaa tarkkaavaisuutemme kiinnittymiseen. Niiden syntyä auttavat seuraavat tekijät: tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja päivittäinen huomion kiinnittäminen hyviin arjen asioihin Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 7

8 Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Vaikeus ja vastuullisuus Arvostus Esimiehen tuki Palaute Työyhteisö Varmuus työstä Asiakas Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

9 Mikä lisää voimia ja mikä vie voimia? työn itsenäisyys, työn haasteet ja mahdollisuus toteuttaa itseään työssä johtamiseen ja hallinnointiin menevä aika suuri työtaakka tunne siitä, että on koko ajan sidottu työhön taloudellinen vastuu Yrittäjät tyytyväisempiä työhönsä kuin palkkatyössä olevat: mielenkiintoinen työ selittää 58 prosenttia yrittäjien ja palkkatyöläisten välisistä eroista työtyytyväisyydessä ja työn itsenäisyys 35 prosenttia. Sen sijaan palkka, työn varmuus ja ylenemismahdollisuudet työssä selittävät vain vähän työtyytyväisyyn eroja. (Benz & Frey 2008.) Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

10 Työhyvinvoinnin tekijät ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen YKSILÖ psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot ryhmän toimivuuspelisäännöt TYÖ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen Manka 1999, 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10

11 Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona, alustavia tuloksia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11

12 Organisaation keinoja hyvinvointiin yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää työn hallinnan tunne osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

13 Riskipyramidi Valtiokonttorin varhaisen välittämisen mallia mukaillen Työyhteisökriisit työkyvyttömyys, tuottavuuden aleneminen Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot, työpanoksen heikkeneminen Organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ Korjaavat toimenpiteet, kuntoutus Varhainen puheeksiottaminen, huolenpitokeskustelut, sovittelu, työhön paluun tukeminen Työyhteisön toimivuudesta ja työntekijöiden voimavaroista huolehtiminen Organisaatio Työyhteisö Yksilö Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

14 Työhyvinvointi strategisena menestystekijänä = henkilöstön hyvinvoinnin huomioonottamista liiketoiminnan ja henkilöstöpolitiikan osana. Sillä on selkeät tavoitteet, resurssit ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14

15 Toimintaa kuvaavat määrälliset tunnusluvut läsnäolo sairauspoissaolot, eläköitymistiedot, työtapaturmat Tulkinta Vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset tunnusluvut työhyvinvoinnin indeksit sos. ja psyk. pääoma työnimu Työhyvinvointisuunnitelma -tavoitteet -toimenpiteet -vastuut -seurantatavat -tunnuslukujen määrittely Toimenpiteiden toteutus ja seuranta Strategiset tavoitteet Henkilöstön hyvinvointi ja tuloksellinen toiminta Mikä on tilanne? Mitä pitää tehdä? 1 vuosi Toimenpiteet Miten onnistuttu? Henkilöstökertomus, vertailu strategisiin tavoitteisiin Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

16 Johtajan innostus luo hyvinvointia koko työyhteisöön Johtajien työn imu ja pystyvyysusko ovat korkealla tasolla. Tutkimus osoitti, että persoonallisuuden ominaisuuksilla on merkitystä työn imun kokemisessa. Carita Ahtilinna selvitti lisensiaattityössään työn vaatimusten ja voimavarojen yhteyttä työn imuun suomalaisilla johtajilla. Tiimissä jaettu asenne työtä kohtaan voi siirtyä yksilökohtaiseksi kokemukseksi, siten työn imun tarttuvuuden tukeminen on tärkeää. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

17 Johtaminen on siis kahden kauppa Oikeudenmukaisuus Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde (LMX) Luottamus esimieheen Valtauttaminen mielekkyys osaaminen päätöksenteon mahdollisuus vaikuttamisen mahdollisuus Työyhteisötaidot tunnollisuus reiluus epäitsekkyys kohteliaisuus Wat &Shaffer 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17

18 Työhyvinvointia edistävä johtajuus reilu ja oikeudenmukainen työn organisointi, jokaisen arvostaminen ja perustehtävän hoitamisen mahdollistaminen vastavuoroisuus: palaute -niin myönteistä kuin rakentavaakin työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki) valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. optimismin johtaminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18

19 Johtamisen toiveet eri sukupolvilla Jokainen sukupolvi arvostaa reiluutta, oikeudenmukaisuuuta ja tasapuolisuutta nämä ovat työhyyvinvoinnin tukipilareita Sukupolvi X ( ) arvostaa enemmän vuorovaikutteista johtajuutta kuin nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet Suuret ikäluokat ( syntyneet) arvostavat sitä, että esimiehet antavat vastuuta ja ongelmanratkaisumahdollisuuksia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

20 Jätettäköön aikaa palautumiselle. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20 Kuva Satu Stenroos

21 Palautumisen vaikeuksia ennakoivat tekijät Työssä Työn rakenteelliset Ominaisuudet: -vuorotyö - pitkä työviikko Työn vaatimukset: -Fyysinen kuormittavuus -Aikapaineet ja kiire -Vastuu ja päätöksenteko Työn voimavarojen puute -Esimiehen epäoikeudenmuk. -Vähäiset vaikutusmahdollisuudet -Vähäinen sosiaalinen tuki -Työn epävarmuus Epäedullinen työn vaatimusten ja voimavarojen suhde Työhön sitoutuminen: -työholismi -vähäinen työn imu Kinnunen & Mauno (toim.) 2009 Palautuminen Koetut palautumisen vaikeudet 1.Korostunut työpäivän jälkeinen palautumisen tarve 2.Huonoksi arvioitu palautuminen työpäivän jälkeen Heikosti toimivat palautumisen mekanismit 1. Psykologinen irrottautuminen 2. Rentoutuminen 3. Kontrollin kokemus 4. Taidon hallinta Työn ulkopuolella Demografiset tekijät -ikääntyminen -sukupuoli(nainen) Perhetilanne: -vaativuus -työ-perheristiriita -perhe-työ -ristiriita Vapaa-ajan määrä ja laatu -Oman ajan riittämättömyys -Vähäinen sos. Aktiivisuus -Vähäinen liikunta -Työnteko vapaa-ajalla Uni -Lyhyt yöuni -Huono laatu Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21

22 Meissä ei ole akkua päivittäinen palautuminen palautumisen tavoitteena on elvyttää elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimat palaavat energiavarastojen ja hormonitasapainon palautuminen edellyttävät riittävän pitkää lepoa öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuina; erityisesti uni on tärkeä on tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22

23 Rauhoittumisjärjestelmä elimistöllä on myös aktiivinen palautumisjärjestelmä, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti se aktivoituu kosketuksessa (mm. hieronta) ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina tällöin erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stressihormonipitoisuutta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23

24 Työnilonjulistus 2011 Miettikäämme yhdessä työnilon reseptiä työpaikallemme. Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin. Johtakaamme työntekijöitä taitavasti. Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa vastavuoroisuudesta Ottakaamme ongelmat heti puheeksi asianosaisen kanssa, ei selän takana. Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Katsokaamme myös peiliin, mitä itse voimme tehdä. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, ei sairauspäivät. Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä. Tampere Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24

25 Lisätietoa Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro Manka M-L & Mäenpää M Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25