Työnilo pää(n)asia. Miksi katse työniloon? Työnilon ainekset. Työnilon reseptiikkaa. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Transkriptio

1 Työnilo pää(n)asia Miksi katse työniloon? Työnilon ainekset Työnilon reseptiikkaa Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

2 Iloa työhön? Ennen suomalaiset pitivät työtä mahdollisuutena. Nyt on levinnyt käsitys, että työelämä on kujanjuoksu. Matti Apunen Kauppalehti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

3 Miksi katse työhyvinvointiin? työn mielekkyys vähentynyt vaikutusmahdollisuudet? kiire ja aikapaineet kasvaneet jatkuva uudistuminen psyykkinen jaksaminen koetuksella, erityisesti kunnissa ja valtiolla mielenterveysongelmat iso syy työkyvyttömyyteen, työkyvyttömäksi jäädään keskimäärin 52 vuoden ikäisenä masennus ja näköalattomuus vaivaavat entistä nuorempia työhyvinvoinnin laiminlyönnit maksavat BKT:sta 3-6 % - jopa miljardeja Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

4 Minkälaisia tunteita ja ajatuksia organisaation muutos herättää? - uhka + mahdollisuus miten minun käy? mikä on paikkani? milloin tämä tapahtuu? ketkä ovat työkavereitani? entä esimieheni? riittääkö osaaminen? lisää työtä olisi tässä oikeaakin tekemistä!... shokki > suuttuminen ihanaa, uusia haasteita virkistää, ei tarvitse toistaa vanhoja rutiineita saamme korjattua ongelmia saan uusia osaamisia toimintamme kehittyy selviämme paremmin tulevaisuudessa uteliaisuus >hyvinvointi Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4

5 Muutosta tukevat kysymykset ja niiden laiminlyönti Muutos Miksi? strateginen tavoite hidas oppiminen Mitä? kuinka paljon ja milloin mitattavat tavoitteet Miten? toteutus, sitoutuminen asiantuntemus organisoitu vastarinta - alhainen moraali - kiinnostamattomuus - innostumattomuus - kireät ihmissuhteet nopea unohtaminen Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

6 Työhyvinvoinnin käsitteen historia Yksilön sairaus Työyhteisön toimivuus Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä! 1900-luvun alku 2010 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6

7 Riskipyramidi Valtiokonttorin varhaisen välittämisen mallia mukaillen Työyhteisökriisit työkyvyttömyys, tuottavuuden aleneminen Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot, työpanoksen heikkeneminen Organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ Korjaavat toimenpiteet, kuntoutus Varhainen puheeksiottaminen, huolenpitokeskustelut, sovittelu, työhön paluun tukeminen Työyhteisön toimivuudesta ja työntekijöiden voimavaroista huolehtiminen Organisaatio Työyhteisö Yksilö Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 7

8 Huomiota vahvuuksiin Psykologia ei ole vain heikkouksien ja vaurioiden tutkimista; se on myös vahvuuksien ja hyvien puolien tutkimista. Ei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta, mikä meissä on parasta. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. - Martin E. P. Seligman Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

9 Positiiviset emootiot positiiviset emootiot laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ilman, että voisimme itse vaikuttaa tarkkaavaisuutemme kiinnittymiseen. Niiden syntyä auttavat seuraavat tekijät: tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen, psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen, sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja fyysiset kuten kylmyyden torjumisen kyky Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

10 Millä menestymme huomenna? niukkenevat aineelliset fyysiset, taloudelliset tai teknologiset resurssit eivät enää takaa tulevaisuuden menestymistä, vaan kivijalka löytyy henkilöstöstä Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto + Psykologinen pääoma = henkinen kunto Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10

11 Sosiaalinen pääoma työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski. Oksanen 2009 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11

12 Työyhteisön sosiaalisen pääoman mittari Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

13 Psykologinen pääoma oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

14 Psykologinen pääoman ulottuvuudet Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus ja tehokkuususkomukset omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta= hallinnan tunne Toivo: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen ajattelee menestyvänsä nyt ja tulevaisuudessa. Sitkeys, joustavuus, palautumiskyky: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14

15 Työhyvinvoinnin tekijät ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen YKSILÖ psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot ryhmän toimivuuspelisäännöt TYÖ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen Manka 1999, 2006 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

16 Voimavaramalli: plussat ja miinukset Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Työn ja muun elämän ristiriita Vaikeus ja vastuullisuus Arvostus Esimiehen tuki Palaute Myönteisyys Työyhteisö Varmuus työstä Asiakas Vaikuttamisen mahdollisuus Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Innovatiivisuus Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

17 Organisaation keinoja hyvinvointiin yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17

18 Työhyvinvointisuunnitelma toimii välineenä työhyvinvoinnin edistämiseksi asettaa konkreettisia tavoitteita sen avulla seurataan ja arvioidaan toteutumista, jakaa vastuut toteuttamiselle keskittyy esim. henkiseen hyvinvointiin, ei liian montaa kehittämisaluetta kerrallaan Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18

19 Mikä lisäisi työhyvinvointia työpaikallasi? Mitä tarvitsen? tieto, taito, tuki? Karikot? 1. Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet Vuoden kuluttua Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle tämä päivä Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

20 Suunnitelmaesimerkki Kehittämiskohde Hyvä ilmapiiri Opiskelijoilta saatu kiitos ja palaute Hyödyt Esteet Toimenpiteet Vastuut Aikataulu Seuranta Itselle: stressi vähenee, motivaatio kasvaa Työnantajalle tuloksellisuus Opiskelijalle Mukava ilmapiiri Itselle: saa tietoa oman työnsä tuloksista ja auttaa jaksamaan Työnantajalle Vaikuttavuus kasvaa Työyhteisölle positiivinen vaikutus työilmapiiriin, kun sanomaa hyvästä työstä levitetään. Kiire, oma kireys, epätasainen työnjako, väärä tulkinta, arvostuksen puute työuupumus Ei ehditä kirjata kiitosta ja palautetta Opiskelijoiden palautteen antamista ei tueta Tietoisesti pyritään lisäämään yhteistyötä. Säännölliset palaveriajat. Tietoisesti ammennetaan yhteistyön hetkistä. Puhutaan mieltä vaivaavista asioista. Dokumentoidaan saatua palautetta ja levitetään eteenpäin MiniKehu -nappi? Rohkaistaan opiskelijoita palautteen antamiseen. Johto: pyrkii luomaan sellaiset olosuhteet, että työajan resursoinnissa on väljyyttä. Me kaikki: yhteistyön asenne. Sovitaan kuka/ketkä organisoivat ja miten organisoidaan jatkuvan palautteen kirjaaminen mahdollisimman helposti. Jokainen opettaja: Omassaopetuksessaa n kannustaa ja luo ilmapiirin palautteen antamiseen Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20

21 Johtamisen keinoja vastavuoroisuus hyvät esimiestaidot synnyttävät hyviä työyhteisötaitoja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen otetaan ajoissa puheeksi henkisen hyvinvoinnin esteet sosiaalisen tuen antaminen emotionaalista ja psykologista tukea tarjolla, minkä ansiosta työntekijät kokevat olevansa arvokkaita ja arvostettuja optimismin vahvistaminen: menneisyyden armollinen tulkinta ei syyllistämistä nykyisyyden hyväksyminen tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21

22 Varhainen puheeksiottaminen jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua tai työntekijän havaitaan työssään kuormittuvan joko psyykkisesti tai fyysisesti hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on kaikin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vähentämiseksi. Työturvallisuuslaki 2002 / 738 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22

23 Temput eivät tueksi tulleet tavalliseen päivään riittävät tavallisen ihmisen taidot: kuuntelee, kun puhutaan vastaa, kun kysytään kertoo, jos tietää auttaa, jos pystyy Irja Askola Ajatuksia työstä Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23

24 Miten omalla työpaikallasi? keskustelujen käyminen myönteisessä tai kielteisessä hengessä onko keskustelu innostunutta? otetaanko esille sekä kielteisiä että myönteisiä asioita? juodaanko kahvia yhdessä vai omassa huoneessa? onko kuppikuntia? ovatko ovet auki? pidetäänkö yhteisiä juhlia? kuuluuko käytäviltä naurua? pysyykö kielenkäyttö työpaikalle soveltuvalla tasolla? tervehtivätkö kaikki? sallitaanko huumori? Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24

25 Tapoja selvitä ongelmatilanteessa tarkkaavaisuuden muuttamisella, esimerkiksi suuntaamalla huomio pois kuormittavasta tekijästä, lähtemällä lenkille merkityssisältöjen muuttamisella, jota voi olla todellisuuden kieltäminen tai vain positiivisten puolten näkeminen; tilanne pyritään tulkitsemaan jollakin uudella tavalla ongelman ratkaisemisella; nostetaan kissa pöydälle ja pyritään uutta tietoa hankkimalla ratkaisemaan ongelmatilanne tai haetaan tukea 25 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25

26 Työyhteisön keinoja - vastavuoroisuus positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus kognitiiviset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, nautiskeleminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26

27 Omia keinoja hyvinvointiin itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen oman ylikuormitusrajan tunnistaminen palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) keho vaikuttaa tulkintaan: miiminen onnellisuus (esim. kynä huulille) Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 27

28 Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii stressi Virittyminen Innostus + Ihania haasteita työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta? Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 28

29 Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Tilapäinen väsymys Vaatimukset kasvavat Työkyvyttömyys Unihäiriöt Krooninen väsymys Olen kestävyyteni rajoilla Ylikuormitusraja Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Alentunut itsetunto Kyynisyys En kelpaa Uupuminen Olen lopussa Energian rapautuminen AIKA Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 29

30 Opetusalalla työskentelevää uhkaa työuupumus, kun hän menettää arvostamiaan voimavaroja säästötoimet, ulkoistamiset, työpaikan menetys häntä uhkaa voimavarojen menetys työn menetys, epävarmuus, lisääntyneet työpaineet, arvostuksen lasku voimavarojen sijoittaminen ei tuota toivottuja vastineita lisääntyneissä vaatimuksissa entistä kovempi panostus työhön entistä vähemmin vastinein Terveet koulutus Hakanen 2006 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 30

31 Palautumisen tärkeys palautumisen tavoitteena on palauttaa elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimavarat palaavat energiavarastojen ja hormonitasapainon palautuminen edellyttää riittävän pitkää lepotilaa öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuina; erityisesti uni on tärkeä on tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. 31 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 31

32 Palautumisen vaikeuksia ennakoivat tekijät Työssä Työn rakenteelliset Ominaisuudet: -vuorotyö - pitkä työviikko Työn vaatimukset: -Fyysinen kuormittavuus -Aikapaineet ja kiire -Vastuu ja päätöksenteko Työn voimavarojen puute -Esimiehen epäoikeudenmuk. -Vähäiset vaikutusmahdollisuudet -Vähäinen sosiaalinen tuki -Työn epävarmuus Epäedullinen työn vaatimusten ja voimavarojen suhde Työhön sitoutuminen: -työholismi -vähäinen työn imu Kinnunen & Mauno (toim.) 2009 Palautuminen Koetut palautumisen vaikeudet 1.Korostunut työpäivän jälkeinen palautumisen tarve 2.Huonoksi arvioitu palautuminen työpäivän jälkeen Heikosti toimivat palautumisen mekanismit 1. Psykologinen irrottautuminen 2. Rentoutuminen 3. Kontrollin kokemus 4. Taidon hallinta Työn ulkopuolella Demografiset tekijät -ikääntyminen -sukupuoli(nainen) Perhetilanne: -vaativuus -työ-perheristiriita -perhe-työ -ristiriita Vapaa-ajan määrä ja laatu -Oman ajan riittämättömyys -Vähäinen sos. Aktiivisuus -Vähäinen liikunta -Työnteko vapaa-ajalla Uni -Lyhyt yöuni -Huono laatu Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 32

33 Rauhoittuminen elimistöllä on myös aktiivinen palautumisjärjestelmä, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti se aktivoituu kosketuksessa (mm. hieronta) ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina tällöin erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stressihormonipitoisuutta 33 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 33

34 Huolehdi myös puitteista fyysinen kunto riittävä uni väsyneenä ärtynyt, keskittymiskyvytön, suunnittelematon ja vähemmän luova elämän tasapaino, muutakin kuin työtä riittävät ihmissuhteet 34 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 34

35 Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua mikroelpymishetket työssä virkistävät jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. Korpela 2009, kirjassa Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 35

36 Julistettakoon iloa työhön Miettikäämme yhdessä työnilon reseptiä työpaikallemme. Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin, ei vain siihen, mikä on vialla. Johtakaamme työntekijöitä taitavasti. Hyvä henki kasvaa vastavuoroisuudesta. Kiitä ja kehu työkaveriasi ja jopa esimiestäsi. Ottakaamme ongelmat heti puheeksi asianosaisen kanssa, ei selän takana. Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Katsokaamme myös peiliin, mitä itse voimme tehdä. Elämässä on hyvä olla olemassa muutakin kuin työtä. Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, ei sairauspäivät. Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä. Tampere Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 36

37 Lisätietoa Manka M-L 2011 Työnilo Wsoypro Manka M-L & Mäenpää M Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 37