Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä

Transkriptio

1 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä

2 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia ja lukuisia työelämän palveluita. Uuteen Insinööriliittoon on järjestäytynyt sen jäsenyhdistyksen kautta lähes insinööriä ja insinööriopiskelijaa sekä muuta tekniikan ammattilaista. UIL on eräs Akavan suurimmista jäsenjärjestöistä.

3 3 UIL on keskusliitto Jäseninä ovat rekisteröidyt yhdistykset tai niiden muodostamat liitot, joiden henkilöjäseninä ovat: korkeakoulussa, teknillisessä oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa insinööritutkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneita muita vastuullisissa teknillisissä tehtävissä toimivia teknillisen koulutuksen saaneita tai erikoiskoulutettuja korkeakoulussa insinööritutkintoa tai muita tekniikan alojen tutkintoa opiskelevia.

4 INSINÖÖRIKUNNAN TYÖMARKKINATUTKIMUS TMT X Toimihenkilöt 6 % Asiantuntijat 56 % TOIMIASEMA Ylin johto 3 % Johto 6 % Ylempi keskijohto 13 % Alempi keskijohto 16 % Insinööreistä työskentelee - yksityisellä sektorilla 90 % - julkisella sektorilla 10 % Muut 6 % Julkinen sektori 10 % Insinööri-/ suunnittelutoimisto 15 % Kaupan/ palvelualan yritys9 % Tietotekniikan palvelualan yritys 9 % TYÖNANTAJA Vientiteollisuus 35 % Kotimarkkinateollisuus 16 % Ei ins.tehtävät 1 % Muut ins.tehtävät 20 % TEHTÄVÄ Johtaminen/hallinto 10 % Kaupalliset/palvelualan tehtävät 14 % Rakennusinsinöörit 19 % Muu koulutusala 6 % KOULUTUSALA* Koneinsinöörit 30 % Käyttö- ja ylläpitotehtävät 8 % Opetus/koulutus 2 % Tutkimus ja tuotekehitys 8 % Prosessi-, kemia, bioja elintarviketekn. 9 % Muut suunnittelutehtävät 25 % It-alan tehtävät 13 % Tietotekniikan insinöörit 16 % Sähköinsinöörit 19 % * Lähde: Tilastokeskus

5 5 Insinöörikunnan kokovartalokuva 2008 Lähde: Uuden Insinööriliiton Työmarkkinatutkimus lokakuussa 2008 Miehiä 87 % Naisia 13 % Keski-ikä 40 v Ammattivuosia keskimäärin 13 v Opintoala* Kone 30 % Sähkö 19 % Tietotekniikka 16 % Prosessi 9 % Rakennus 19 % Muu 6 % Kokopäivätyössä 94 % Yksityisellä sektorilla 89 % Toimiasema Ylin johto, yrittäjä 3 % Johto 5 % Ylempi keskijohto 13 % Alempi keskijohto 16 % Asiantuntija 56 % Toimihenkilö 6 % 13014/ah/ * Lähde: Tilastokeskus

6 UIL:n selvitys* - ketkä suunnittelevat Suomen teollisuus- ja maatalousrakennukset? Esimerkki Ylivieskasta: Rakennustarkastajan mukaan Ylivieskan karjarakennusten suunnittelijana/pääsuunnittelijana toimii lähes aina insinööri. Merkittävien teollisuusrakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastaavat arkkitehdit, mutta pääsuunnittelijana toimii useimmin insinööri. 6 * UIL:n tutkimusasiamies Jaakko Koivumäen kyselytutkimus 10/2007

7 7 Esimerkki Sotkamosta: Rakennustarkastajan mukaan 2000-luvulla maaseuturakentamisessa (navetoissa) pääsuunnittelijana on ollut lähes kaikissa sama paikkakunnalla toimiva insinööri. Teollisuusrakentamisesta noin 60 prosentista tapauksia pääsuunnittelijana on toiminut insinööri.

8 8 Esimerkki Kuopiosta: Rakennustarkastajan arvion mukaan teollisuusrakennusten osalta insinööri toimii pääsuunnittelijana 75 prosentissa kohteista ja rakennussuunnittelijana (arkkitehtisuunnittelijana) 30 prosentissa. Isojen teollisuusrakennusten osalta pääsuunnittelijana on arkkitehti tai rakennusarkkitehti. Lähes kaikissa (95 %) maatalousrakennuksissa pää- ja arkkitehtisuunnittelijana on insinööri.

9 9 Uudenmaan TE-keskuksen alueella Maaseutuosaston rakennusinsinöörin mukaan tilastoa on pidetty reilun viiden vuoden ajalta. Kaikkiaan tilastoista löytyi 164 suunnittelijaa, jotka ovat tehneet johonkin Uudenmaan TE-keskuksen tukemaan investointiin liittyvän rakennussuunnitelman. Jakauma eri ammattikuntien osalta on seuraava: rakennusmestarit 74 kpl (45 %), joista aktiivisia toimijoita maatilarakentamisen osalta on 12 kpl rakennusinsinöörit 46 kpl (28 %), joista aktiivisia toimijoita maatilarakentamisen osalta on 11 kpl arkkitehdit/rakennusarkkitehdit 42 kpl (26 %), joista aktiivisia toimijoita maatilarakentamisen osalta on 9 kpl diplomi-insinöörit 2 kpl (1 %), joista aktiivisia toimijoita maatilarakentamisen osalta on 1 kpl.

10 10 Yhteenveto Uudenmaan TE-keskus poikkeaa muista TE-keskuksista siinä suhteessa, että kohteiden kirjo on laajempi; uudenmaan alueella on paljon haastavia ja suuria kohteita. Rakennusmestareiden ja insinöörien suhteellinen osuus ammattisuunnittelijoista on selvästi suurempi muualla Suomessa. Rakennusmestarit ja insinöörit ovat erittäin keskeisiä ammattilaisia sekä maatalousrakennusten että pienempien teollisuusrakennusten suunnittelijakunnassa.

11 11 Millaista osaamista tarvitaan? TEM Energiatehokkuustyöryhmä, Rakennukset jaosto: Kestävä kehitys, elinkaariajattelu, ja energiatehokkuusosaaminen eräs - jo tämän päivän - ja tulevaisuuden yleisin osaamisalue onko koulutuksessa huomioitu riittävästi? UIL ilmasto- ja energiakysely jäsenille: nuoret arempia ottamaan kantaa onko osaamista? OPM:n rakennusalan koulutustoimikunta: Korjausvelka kasvaa, korjausrakentamisen osaamista lisättävä, opettajankoulutukseen panostettava

12 Yritysten kilpailukykyä luovat osaamiset 12 Liiketoimintaosaaminen Arvot ja asenteet Vastuullinen liiketoiminta Verkostoosaaminen Monikulttuurisuustaidot Erikoisosaaminen/ monitaitoisuus tai monitieteellisyys Teknologiaosaaminen Luovuus ja innovatiivisuus Palveluosaaminen Muotoiluosaaminen Verkostot Lähde: EK Koponen/ Tulevaisuusluotain

13 13 Mistä päteviä suunnittelijoita saadaan? Säädösvalmistelu pätevyyskysymyksistä käynnissä: Rak Mk A2 Yliopistoista ja Ammattikorkeakouluista valmistutaan tiettyyn pätevyyteen oikeusturvakysymys, elinkeinon harjoittamisen vapaus Elinikäinen oppiminen - täydennyskoulutukseen panostettava FISE Ry:n pätevyydentoteamistoiminta rakennusalalla tarkoitus helpottaa rakennustarkastajan työtä pätevyyksiä arvioitaessa, noudattaa kansallista lainsäädäntöä

14 14 Yhteistyö on voimaa Luottamus Oikea tahtotila Systemaattinen tiedonvaihto Strateginen verkottuminen Yhteistyötä yhteisen päämäärän hyväksi