Lokakuussa tehdyn kyselyn mukaan vakituisessa

Transkriptio

1 Työmarkkinatutkimus 2013 DI:N KESKIPALKKA VAKITUISESSA TYÖSUHTEESSA EUROA. PALKAT NOUSIVAT MALTILLISESTI TEKSTI HENNA LAASONEN Diplomi-insinöörin keskipalkka vakituisessa työsuhteessa on nyt ja euroa kuukaudessa. Lokakuussa tehdyn kyselyn mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin keskipalkka on nyt euroa ja euroa kuukaudessa. Vuonna 2013 valmistuneiden tekkiläisten vastaavat palkkaluvut ovat ja euroa. KOKOPÄIVÄISESTI TYÖSKENTELEVÄT DIPLOMI-INSINÖÖRIT Tarkastelujaksona vajaa vuosi Tiedonkeruun ajankohtaa aikaistettiin tänä vuonna joulukuusta lokakuuhun, jotta oltaisiin samassa tahdissa muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa ja tulokset ehtisivät jäsenten tueksi alkuvuoden palkkaneuvotteluihin. Palkat kehittyivät erittäin maltillisesti joulukuusta lokakuuhun. Pienissä vastaajaryhmissä nähtiin jopa miinusmerkkisiä kehityslukuja, mutta muutos mahtuu virhemarginaaliin. Viime vuonna arkkitehtien ja maisteritaustaisten jäsenten kehitysluvut olivat vastaavasti poikkeuksellisen suuria. Ostovoima vähintään ennallaan Eräillä tekniikan akateemisten kannalta erittäin keskeisillä toimialoilla, kuten teknologiateollisuudessa ja suunnittelu- ja konsulttialalla, ylempien toimihenkilöiden yleiskorotukset ajoittuivat marras-joulukuuhun 2012, eli ne olivat mukana jo viime työmarkkinatutkimuksen luvuissa. Kun tämä otetaan huomioon, diplomi-insinöörien säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita on noussut 12 kuukauden takaisesta tilanteesta ainakin 1,4 prosenttia ja keskipalkka 1,5 prosenttia. Enemmän kuin kaksi kolmesta vastaajasta arvioi palkkansa nousseen edellisestä lokakuusta, mutta vain reilu viidennes oli saanut henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan meriittikorotuksen. Takavuosina luku oli yksi kol- n = TEK 7/2013

2 ARKKITEHDIT FILOSOFIAN MAISTERIT 2013 n = n = mesta. Yhä useampi on siis pelkän yleiskorotuksen varassa. Myös meriittikorotusten taso on pudonnut huomattavasti. Henkilökohtaisen korotuksen saaneiden palkka nousi edellisestä vuodesta lla mitattuna 220 euroa; viime vuonna oli 300 euroa, ja siinäkin oli jo hieman pudotusta aiempaan. Myös meriittikorotusten on laskenut. Henkilökohtaisen korotuksen saa helpoiten uran alkupuoliskolla. Tässäkin on tapahtunut viime vuosina muutos verrattuna aiempaan. 45-vuotias on nyt samassa asemassa kuin 55-vuotias aiemmin Veronmaksajain Keskusliiton mukaan palkansaajan veroaste nousi viime vuodesta tyypillisen tekniikan akateemisen tulotasolla noin puoli prosenttiyksikköä, kun Yle-veroa ei oteta huomioon. Inflaatio on kuitenkin hidastunut huomattavasti. Tilasto keskuksen laskema elinkustannusindeksi nousi vain 1,2 prosenttia lokakuusta lokakuuhun. Ilmeisesti ammattikunnan ostovoima ei siis ole vaatimattomista palkkakehitys luvuista huolimatta supistunut vuoden takaisesta. Paljon vastauksia Syksyn 2013 työmarkkinatutkimukseen saatiin vastausta, missä on kasvua lähes 13 prosenttia edellisestä vuodesta, kun otetaan huomioon, että viimeksi tutkimukseen oli Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 ) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita. TEK 7/

3 PÄÄTOIMEN KUUKAUSIANSIO 1 LOKAKUUSSA 2013 Tutkinto Mediaani-ikä (vuotta) Keskipalkka 2 ( ) Mediaanipalkka ( ) fraktiili ( ) fraktiili ( ) Keskipalkan Mediaanin muutos (%) joulu muutos (%) joulu 2012 loka loka 2013 Diplomi-insinööri ± ,5 0,9 Arkkitehti tai maisema-arkkitehti ± ,7 0,7 Matem.-luonnont. maisteritutk ± ,5-3,4 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto ± ,2 1,0 1) säännöllisen työajan kuukausiansio kokopäivätyössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 2) 95 %:n todennäköisyyttä vastaava luottamusväli 3) ei tieteellistä jatkotutkintoa 2010-LUVULLA VALMISTUNEISTA 21 % ON JO PERUSTANUT YRITYKSEN TAI HARKITSEE SEN PERUSTAMISTA. Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia seuraavissa TEKlehdissä sekä TEKin jäsensivuilla: VASTAAJIEN YLIN TUTKINTO 9,8 % 1,9 % 2,8 % 5,6 % 79,9 % diplomi-insinööri matem.-luonnont. maisteritutk. arkkitehti, maisema-arkkitehti lisensiaatti tai tohtori muu integroitu myös ulkomaanpalkka tutkimus. Vastaajamäärä kasvoi eniten asiantuntijatehtävissä. Keskijohtoon tai ylempään johtoon ainakin oman arvionsa mukaan kuuluvien vastaajien suhteelliset osuudet jäivät siksi pienemmiksi kuin edellisenä vuonna; yhteensä heitä oli 34 prosenttia kaikista kokopäivätyötä tekevistä. Alaisia on kuitenkin vain 26 prosentilla vastaajista. Vastuussa ilman esimiesasemaa Reilu kolmannes vastaajista (33,9 %) kertoo, että heidän tehtäviinsä kuuluu toisten työn johtamista ja tehtävien jakamista muille ilman muodollista esimiesasemaa. Tämä niin sanottu projektipäällikköryhmä on kasvanut vuosien saatossa roimasti, virallisten linjaesimiesten osuus taas on hiljalleen laskenut. Esimerkiksi vuonna 2006 varsinaisia esimiehiä oli vielä lähes 30 prosenttia ja epävirallisia vain 23 prosenttia. Työttömät vastasivat kyselyyn aktiivisesti; heidän osuutensa oli runsas viisi prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan tekniikan alan korkeakoulutetuista oli syyskuun lopussa työttömänä 4,2 prosenttia. Nuorimmilla paljon yrittäjyysaikeita Päätoimisten yrittäjien osuus vastaajista oli tällä kertaa kaksi prosenttia. Kun sivutoimisetkin lasketaan mukaan, yrittäjien osuus nousee liki seitsemään prosenttiin. Heidän lisäkseen peräti 12 prosenttia vastaajista arvelee, että saattaa perustaa yrityksen viiden vuoden kuluessa. Eniten yrittäjiä on vanhimmissa ikäluokissa luvulla valmistuneista vastaajista 9,1 prosenttia pyörittää vähintään pöytälaatikkoyritystä, mutta yrittäjäksi ryhtymistä harkitsee enää 6,7 prosenttia luvulla valmistuneista vastaajista 4,9 prosenttia on perustanut yrityksen, mutta yrittäjyysaikeita on yli 16 prosentilla. Työmarkkinatutkimus kehittyy Ilahduttavasta vastaajamäärästä ja avoimista palautteista päätellen työmarkkinatutkimuksen kehitystyö ei ole mennyt hukkaan: kieliversiointi, aiempien vastausten perusteella eriytyvät vastauspolut ja hankalien termien selitykset ovat tehneet monen vastauskokemuksesta aiempaa miellyttävämmän. Pyrimme ensi vuonna vieläkin askeleen selkeämpään kyselyyn ja monta askelta lyhyempään vastauspolkuun. Parhaat kiitokset kaikille vastanneille! 26 TEK 7/2013

4 Työmarkkinatutkimus % ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN ISISTÄ ON KÄYTTÄNYT PERHEVAPAITA. NAISEN EURO ON EDELLEEN 95 SENTTIÄ TEKSTI HENNA LAASONEN TEKin lokakuisen työmarkkinatutkimuksen tuloksista rakennettu palkkamalli selittää peräti 74 prosenttia palkkojen vaihtelusta. Tekniikan korkeakoulutettujen miesten ja naisten välinen selittämätön palkkaero on pysynyt jo vuosia jotakuinkin ennallaan, 5 6 prosentissa. Se on kovin vähän verrattuna moniin muihin ryhmiin. Esimerkiksi nais- ja miesekonomien selittämätön palkkaero on Suomen Ekonomiliiton selvityksen mukaan noin 11 prosenttia yksityisellä sektorilla ja 4 prosenttia valtiolla. Selittämättömällä palkkaerolla tarkoitetaan miesten ja naisten palkoissa olevia eroja, kun verrataan samanlaisissa tehtävissä ja samanlaisilla ominaisuuksilla työskenteleviä miehiä ja naisia. Medioissa usein esiintyvä hokema, että naisen euro on 80 senttiä, perustuu siihen, että verrataan naisten ja miesten keskipalkkoja sellaisenaan. Tekniikan akateemisten naisten euro olisi näin suoraviivaisesti laskettuna yksityisellä sekto- rilla 85 senttiä, valtiolla ja yliopistossa reilut 90 senttiä. Tällainen vertailu ei kuitenkaan ole kovin mielekäs, sillä ryhmien välillä on sukupuolen lisäksi monia muita eroja; naisvastaajat ovat esimerkiksi keskimäärin kaksi vuotta nuorempia. Toisaalta osa siitä palkkaerosta, joka onnistutaan selittämään todellisilla eroilla, on kyseenalaista. Esimerkiksi koulutusohjelma, työtehtävä ja työnantajan toimiala selittävät palkkaeroa, mutta sitä tämä malli ei kerro, miksi naisvaltaisilla aloilla ja naisten suosimista tehtävistä maksetaan pienempää palkkaa tai miksi naiset eivät etene ylimpään johtoon. Perhevapaa ei vaikuta juurikaan palkkaan Tällä kertaa työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin useita kysymyksiä perhevapaista, ja sivutuotteena saatiin tietoa niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Lyhyt perhevapaa ei näyttäisi vaikuttavan palkkakehitykseen lainkaan. Huomattavan pitkän perhevapaan vaikutuskin on pienehkö (-3,1 %). Perhevapaista ei siis rangaista täysimittaisesti. Tämä lienee osin sitä selittämätöntä sukupuolten välistä palkkaeroa, vaikka nykyään perhevapaita käyttävät aktiivisesti molemmat sukupuolet. Miehistä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, peräti 91 prosenttia kertoi olleensa jonkin aikaa perhevapaalla. Yli kolme neljäsosaa näistä vapaista oli vähintään kuukauden mittaisia, mutta yli puolen vuoden mittaisten jaksojen osuus (9 %) on vielä pieni naisiin verrattuna. Ahkerointi palkitaan Ylityöt tulisi korvata ylemmille toimihenkilöille siinä missä muillekin henkilöstöryhmille. Niiden ei siksi pitäisi oikeastaan vai- 34 TEK 1/2014

5 TYÖMARKKINATUTKIMUS TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN 2013 PALKKAMALLI Selittävä muuttuja Vaikutus palkkaan (%) Muuttujan selite Aalto-yliopisto 2,9 Tampereen teknillinen yliopisto 1,1 ulkomainen yliopisto -6,3 energiatekniikka 2,1 maanmittaus, geomatiikka -2,7 tietoliikennetekniikka 2,5 tietotekniikka 4,4 tuotantotalous, tietojohtaminen 4,0 tietojenkäsittelytiede 3,5 lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 2,9 kaupallinen tai taloustieteellinen lisätutkinto 5,0 metsäteollisuus 4,7 kemianteollisuus 3,5 elektroniikkateollisuus 4,1 kone- ja laiteteollisuus -4,3 rakennusala 3,8 tietoliikenneala 3,5 rahoitus- ja vakuutusala 13,0 arkkitehti- ja insinööritoimistot -2,1 yksityinen opetusala -6,9 yliopistosektori -13,2 valtiosektori -5,4 kuntasektori -6,2 Uusimaa 7,3 Kanta- ja Päijät-Häme 2,1 Etelä-Karjala 4,0 toimitusjohtaja (johtajasopimus) 71,1 muu ylin johto 52,0 johto 44,5 ylempi keskijohto 19,1 alempi keskijohto 12,0 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 16,9 vaativat asiantuntijatehtävät 6,7 toimihenkilö -6,1 työntekijä -17,0 strateginen suunnittelu tai johtaminen 8,1 konsultointi 4,9 myynti tai markkinointi 3,5 tuotekehitys -2,5 laadunhallinta tai auditointi -2,6 tutkimus tai kehittäminen -2,8 ylitöitä 3 7,5 tuntia/viikko 2,5 ylitöitä 8 tuntia/viikko 8,9 ylitöitä ei korvata 4, ,5 matkapäivää/vuosi 3,1 25 matkapäivää/vuosi 7,5 matka-aikaa ei korvata 3,4 saanut tulospalkkiota vuoden sisällä 5,5 ei tulospalkkiota, vaikka tulospalkkauksen piirissä 2,3 nainen -5,1 määräaikainen työsuhde -7,5 henkilöstön määrä < 100-4,2 ulkomaankokemusta 2 vuotta 4,1 perhevapaalla > 3 vuotta -3,1 ammattivuosi 2,5 (ammattivuosien määrä / 10 2) -3,7 Yliopisto, jossa tutkinto suoritettu. Muut yliopistot sisältyvät mallin vakioon. Muut koulutusohjelmat sisältyvät mallin vakioon. Muut tutkinnot sisältyvät mallin vakioon. Muut toimialat sisältyvät mallin vakioon. Muut työpaikan sijainnit sisältyvät mallin vakioon. "Tavalliset" asiantuntijatehtävät sisältyvät mallin vakioon. Muut toiminnot sisältyvät mallin vakioon. Näiden joukkojen komplementtijoukot sisältyvät mallin vakioon. jatkuva muuttuja: vaikutus/vuosi jatkuva muuttuja: vaikutus/10 vuotta Tulkintaohjeita: Prosenttiluku osoittaa eron komplementtijoukkoon. Esimerkki tulkinnasta: alle sata henkilöä työllistävät yritykset maksavat mallin mukaan 4,2 prosenttia matalampia palkkoja kuin tätä suuremmat yritykset. Jos halutaan laskea monen samaan aikaan vaikuttavan tekijän yhteisvaikutus palkkaan, se ei tapahdu yhteenlaskulla vaan korkoa korolle -periaatteella. Esimerkiksi tuotantotaloutta opiskelleen (+4,0 %) ja pk-seudulla työskentelevän (+7,3 %) palkka on mallin mukaan 11,6 prosenttia korkeampi kuin henkilöllä, jonka koulutusohjelma ja asuinpaikka sisältyvät mallin vakioon: 1,040 * 1,073 1,116. Tietoa mallista: Regressiomallin selitettävänä muuttujana on säännöllisen työajan kuukausiansion luonnollinen logaritmi. Mukana mallissa ovat kaikki kokopäiväisesti työskentelevät vastaajat. Mallin selitysaste on 74 prosenttia. Lähes kaikki selittävät muuttujat ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p < 0,01). Lisää tietoa mallista (mm. regressiokertoimet, t-arvot) löytyy TEKin jäsensivuilta: TEK 1/

6 YLIN JOHTO JOHTO n = 320 n = Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 ) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Toimiaseman mukaan piirretyissä kuvioissa ovat mukana vain yksityisen sektorin vastaajat. Diplomi-insinöörien palkkoja kuvaavissa graafeissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita. kuttaa säännöllisen työajan kuukausipalkkaan, jota palkkamalli pyrkii selittämään. Käytännössä paljon ylitöitä tekevät kuitenkin saavat suurempaa peruspalkkaa kuin normipäivää ahertavat työkaverinsa. He myös kertovat muita useammin saaneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen. Parhaassa tapauksessa ylitöistä voi siis saada palkaksi sekä ylityökorvauksen että palkankorotuksen. Jos ylitöitä ei korvata ollenkaan, voi odottaa 4,5 prosenttia suurempaa peruspalkkaa verrattuna vastaavissa tehtävissä muualla työskenteleviin, joille ylityöt korvataan edes jotenkin. Asiasta omakohtaisesti kiinnostuneet kaivavat tässä vaiheessa varmaankin laskimen esiin ja selvittävät, onko oma saldo plussalla vai miinuksella. Tulospalkkioidenkaan ei pitäisi vaikuttaa tähän palkkamalliin, sillä ne ohjeistettiin ilmoittamaan erikseen. Raha kuitenkin tulee rahan luo: työnantaja jolla on tulospalkkio-ohjelma, maksaa todennäköisesti muutenkin suurempaa palkkaa. Paremman peruspalkan päälle voi hyvässä lykyssä saada vielä tulospalkkiota. Myös lisätutkinnoista saattaa saada lisää voita leivän päälle, mutta vain jos koulutusala on työn kannalta mielekäs. Erityisesti kaupallisen alan lisätutkinnosta on hyötyä palkkaneuvotteluissa. Tieteellisen jatkotutkinnon arvo tulee pääasiassa nopeamman urakehityksen kautta. 36 TEK 1/2014

7 TYÖMARKKINATUTKIMUS YLEMPI KESKIJOHTO ALEMPI KESKIJOHTO n = n = 426 ERITTÄIN VAATIVAT ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 2013 n = Toimiasemat Toimiasemia on luonnehdittu nimike-esimerkkien avulla myös kysymys lomakkeessa. Ylin johto pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsen Johto tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtaja, johtoryhmän jäsen Ylempi keskijohto osasto-, suunnittelu-, käyttö-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia Alempi keskijohto tiimi-, alue-, piiriesimies, muut esimiestehtävät Erittäin vaativat asiantuntija tehtävät ylimmän johdon esikuntatehtävät, koko yritystä koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät vaativat suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät Asiantuntijatehtävät muut kuin vaativat tai erittäin vaativat asiantuntijatehtävät, itsenäinen työ TEK 1/

8 VAATIVAT ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT n = n = Yliopistojen rankingin perään on kyselty aina silloin tällöin. Jälleen sitä yritettiin ja melko turhaksi todettiin. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kasvatit erottuvat hieman edukseen palkkavertailussa, ja Vaasan yliopisto jää muista jälkeen. Erot kuitenkin katoavat lähes tyystin, kun otetaan huomioon, mitä opintosuuntia eri yliopistot tarjoavat ja mille alueille niistä valmistuneet työllistyvät. Kokonaan ulkomailla suoritettu tutkinto erottuu vielä tämänkin jälkeen negatiivisesti (-6,3 %), vaikka muutoin ulkomaankokemus on eduksi Suomen työmarkkinoilla. Sitä malli ei kerro, onko kyse ohuemmista työelämäverkostoista, puutteista kielitaidossa, rasismista vai kenties siitä, että aloituspalkasta on sovittu vähäisin tiedoin Suomen palkkatasosta. Eniten vaikuttaa kokemus ja toimiasema Sukupuolen tai opinahjon sijaan tekniikan akateemisten keskinäisiin palkkaeroihin vaikuttaa ylivoimaisesti eniten työn vaativuus ja kertynyt kokemus. Tässä palkkamallissa nämä kuitataan perin suoraviivaisesti kahdella muuttujalla: ammattivuodet ja toimiasema. Ammattivuosien määrää kuvaa ylemmän korkeakoulututkinnon (diplomi-insinööri, arkkitehti tai maisteri) valmistumisesta kulunut aika. Lisävuosi tuo keskimäärin VAATIVUUSARVIOINNEISSA ARVOSTETAAN ENEMMÄN PERINTEISTÄ ESIMIESTYÖTÄ KUIN VIRTUAALITIIMIEN VETÄMISTÄ. 38 TEK 1/2014

9 TYÖMARKKINATUTKIMUS KUNTASEKTORIN DIPLOMI-INSINÖÖRIT VALTIOSEKTORIN DIPLOMI-INSINÖÖRIT n = 433 n = 492 YKSITYISEN SEKTORIN DIPLOMI-INSINÖÖRIT 2,5 prosenttia lisää palkkaa, mutta nousu on kiivaampaa uran alussa ja hiipuu loppua kohti (-3,7 % / 10 vuotta). Tavallisesti tekniikan alan vastavalmistuneelle on ehtinyt kertyä 1 2 vuotta työkokemusta kesätöistä ja harjoitteluista, joten nolla ammattivuotta ei tarkoita aivan nollakokemusta. Jos valmistuminen on koulutusta vastaavien töiden vuoksi tapahtunut vuosien viiveellä siitä, kun suurin osa opinnoista oli jo suoritettu, niin nuo työelämässä kuluneet vuodet tulee tietenkin lisätä ammatti vuosien määrään. Tällä kertaa vastaajilta ei kysytty opiskeluaikaisen työkokemuksen määrää tai työttömyys jaksojen yhteispituutta, joten niitä ei ole valmiiksi sisällytetty palkkamalliin. Kannattaa hankkia alainen Tehtävien vaativuutta mitataan nykyään ahkerasti varsinkin julkisella sektorilla ja suurissa yrityksissä, mutta yhteismitallisia nämä palkkausjärjestelmät eivät ole. Työmarkkinatutkimuksessa vaativuuden arvioinnin ongelma on perinteisesti ratkaistu kysymällä toimiasemaa. Minimissään luokitus olisi muotoa: ylin johto, ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt, työntekijät. Lähes kaikki tekniikan akateemiset kuitenkin kuuluvat kahteen ensimmäiseen ryhmään, joten jaottelua on tarkennettu niiden n = TEK 1/

10 TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN VASTAAJIEN SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN KUUKAUSIANSIO LOKAKUUSSA 2013 ( ) Vakituinen kokopäivätyö Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili Määräaikainen kokopäivätyö Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili Määräaikaisten osuus Diplomi-insinööri % Yksityinen sektori ,5 % Teollisuus ,5 % Suunnitteluala % Muu yksityinen sektori % Yliopistot % Valtiosektori % Kuntasektori % Arkkitehti % Filosofian maisteri Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto % 1) ei tieteellistä jatkotutkintoa 2) yliopistot erotettu omaksi sektorikseen osalta. Ylemmät toimihenkilöt jaetaan vielä johtoon, ylempään ja alempaan keskijohtoon sekä kolmenlaisiin asiantuntijoihin. Vaativuuden arviointi on siis jätetty vastaajan huoleksi. Osa arvioi yläkanttiin ja osa alakanttiin, mutta lopputulos näyttäisi toimivan tilastojen valossa riittävän hyvin. Yleisin pulmatilanne liittynee siihen, että jo yli kolmanneksella tekniikan akateemisista tehtävät sisältävät toisten työn johtamista ja tehtävien jakamista muille, kuitenkin ilman esimiesasemaa ja suoria alaisia. Heitä on itse asiassa enemmän kuin varsinaisia esimiehiä. Tästä ns. projektipäällikkö-ryhmästä 76 prosenttia arvioi itse olevansa asiantuntijoita, mutta 24 prosenttia kokee kuuluvansa vähintään alempaan keskijohtoon. Jälkimmäisten kannattaisi hankkia edes yksi suora alainen, sillä myös yritysten omat vaativuuden arviointijärjestelmät tuntuvat tunnistavan paremmin perinteisen esimiestyön vaativuuden kuin virtuaali tiimien vetämiseen liittyvät haasteet. Aiemmin julkaistut yleiset palkkakehitysluvut sekä lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia verkossa: 40 TEK 1/2014