Raami ei vienyt tuhon tielle

Transkriptio

1 Työmarkkinatutkimus DIPLOMI- INSINÖÖRIEN KESKIPALKKA KOHOSI 3,2 PROSENTTIA. OSTOVOIMAN KEHITYS HIEMAN PLUSSAN PUOLELLA TEKSTI HENNA LAASONEN Diplomi-insinöörin keskipalkka toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli joulukuussa euroa ja palkka euroa kuukaudessa. Vuoden aikana valmistuneiden ja vakituisen kokopäivätyön löytäneiden melko tuoreiden diplomiinsinöörien keskipalkka oli joulukuussa euroa ja euroa. Palkka kehitys on aivan ensimmäisten kuukausien aikana ripeää. Esimerkiksi TEKin valmistumisen yhteydessä keräämien tietojen mukaan kesä-marraskuussa valmistuneiden vakituisessa työssä olevien diplomi-insinöörien keskipalkka oli valmistumishetkellä euroa ja euroa kuukaudessa. Kun kokeneemmat kollegatkin lasketaan mukaan, diplomi-insinöörien keskipalkka kohosi edellisvuodesta 3,2 prosenttia ja n muutos oli samaa luokkaa, 3,3 prosenttia. Tilasto keskuksen laskema kuluttajahintojen muutos eli inflaatio söi ostovoimaa vuoden aikana keskimäärin 2,8 prosenttia. Tällä kertaa tyypillinen diplomiinsinööri jäi siis pikkuisen voiton puolelle. Raami ei vienyt tuhon tielle Kilpailukyvystä huolestuneiden on kuitenkin syytä huomata, että TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan diplomi-insinöörien keskipalkka on kohonnut joulukuusta 2010 joulukuuhun vain 5,1 prosenttia, kun elinkustannusindeksi on Tilastokeskuksen mukaan noussut 6,4 prosenttia kahden viime vuoden aikana. Usealla ammattikuntaa eniten työllistävällä alalla raamikorotukset on maksettu kokonaisuudessaan tämän ajanjakson sisällä. Työnantajapuolen suosimaa henkilöidenttistä palkkakehitystä lähinnä vastaava valmistumisvuosi-identtinen kehitysluku olisi TEKin työmarkkinatutkimusten mukaan 8,3 prosenttia joulukuusta 2010 joulukuuhun. Henkilöidenttisistä luvuista putoavat automaattisesti pois kaikki, jotka ovat olleet esimerkiksi opiskelijoita tai työttömiä toisena vertailuhetkenä. Näissä vertailuissa tulee muistaa, että vastaajakunnassa tapahtuu vuosittain monenlaisia muitakin rakenteellisia muutoksia. Lisäksi inflaatio koskettaa jokaista eri tavalla riippuen siitä, mitä hyödykkeitä kyseisenä vuonna kuluttaa ja miten juuri niiden hinnat kehittyvät. Myös verotus on muuttunut jonkin verran. Valtavaa muutosta reaaliansioissa ei joka tapauksessa ole tapahtunut suuntaan tai toiseen parin vuoden aikana. Arkkitehdit ja maisterit kirivät Arkkitehti- tai maisterikoulutuksen pohjalta työskentelevät TEKin jäsenet ovat viime vuoden aikana kirineet kiinni diplomi-insinöörien palkkaetumatkaa. Arkkitehtien keskiansio nousi 5,3 prosenttia ja matemaattis-luonnontieteellisen maisterin tutkinnon suorittaneiden keskiansio peräti 5,8 prosenttia. Sivutoimisia yrittäjiä aiempaa enemmän Joulu tammikuussa toteutettuun työmarkkinatutkimukseen saatiin yhteensä vastausta. Kyselyssä oli ensimmäistä kertaa useita räätälöityjä vastauspolkuja, 22 TEK 1/2013

2 TYÖMARKKINATUTKIMUS DI-PALKAT VALMISTUMISVUOSITTAIN ARKKITEHTIPALKAT VALMISTUMISVUOSITTAIN n = n = 249 muun muassa päätoimisille yrittäjille ja ulkomailla asuville. Ulkomailla ilmoitti asuvansa 4,5 prosenttia vastaajista; heidän palkkansa eivät ole mukana tässä tarkastelussa. Naisten osuus vastaajista oli 22 prosenttia. Koko porukan -ikä oli 39 vuotta, keski-ikä puolestaan hieman alle 41 vuotta. Kaikista kotimaassa asuvista vastaajista reilut 89 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä joulukuussa kokopäiväisesti toisen palveluksessa, ja heistä noin 8 prosenttia määräaikaisessa työ suhteessa. Kokopäiväisesti työskentelevistä vastaajista 61 prosenttia arvioi tekevänsä asiantuntijatyötä, 23 prosenttia kuuluvansa keskijohtoon ja 12 prosenttia ylempään johtoon. Työttömyys, lomautus tai irtisanomispaketti kosketti vastaajista jollakin tapaa joulukuussa noin kuutta prosenttia. Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä :n = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista :n = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon. :n = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 ) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita. TEK 1/

3 Lisää palkka- ja muita graafeja kevään TEKlehdissä ja jäsensivuilla FM-PALKAT VALMISTUMISVUOSITTAIN Yrittäjiä oli vastaajista noin 1,5 prosenttia, sivu toimiset yrittäjät mukaan laskettuna liki 7 prosenttia. Palkansaajista huomattavasti aiempaa useampi ilmoitti olevansa myös sivutoiminen yrittäjä luvun alkuvuosina pää- tai sivutoimisia yrittäjiä oli vastaajista vuosittain runsas 3 prosenttia, ja parina viime vuotena reilut 4 prosenttia. Kun myös osakkaat ja yhden tai useamman yrityksen hallitustyöskentelyyn osallistuvat otetaan huomioon, paljastuu, että 14 prosenttia vastaajista on mukana yritystoiminnassa yhdessä tai useammassa näistä rooleista. Palkansaaja-asemassa olevien vastaajien tarkasteluissa käytetty palkkakäsite on joulukuun päätoimen kokonaiskuukausiansio bruttona. Se vastaa melko hyvin Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n laskemaa säännöllisen työajan bruttopalkkaa ilman tulospalkkioita. n = 454 PÄÄTOIMEN KUUKAUSIANSIO TOISTAISEKSI VOIMASSAOLEVASSA TYÖSUHTEESSA JOULUKUUSSA Tutkinto Mediaani-ikä (vuotta) Keskiarvo ( ) Mediaani ( ) ( ) ( ) Keskiarvon muutos 2011 (%) Mediaanin muutos 2011 (%) Diplomi-insinööri* ,2 % 3,3 % Arkkitehti tai maisema-arkkitehti* 43, ,3 % 2,5 % Matemaattis-luonnon - tieteellinen maisterin tutkinto* ,8 % 6,4 % Tieteellinen jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT) ,0 % 1,9 % *ei tieteellistä jatkotutkintoa 24 TEK 1/2013

4 Työmarkkinatutkimus TEOLLISUUDEN DIPLOMI- INSINÖÖRIEN KESKIPALKKA VAKITUISESSA TYÖSUHTEESSA OLI EUROA. YKSITYINEN SEKTORI PALKKAKEHITYKSEN YKKÖNEN TEKSTI HENNA LAASONEN Yksityisen sektorin diplomi-insinöörien keskipalkka nousi edellisvuodesta 3,5 prosenttia. Yliopistosektorin määräaikaisten palkat ovat nousseet jonkin verran, mutta yliopistot ovat edelleen tekniikan akateemisten matalapalkka-ala. T EKin työmarkkina tutkimukseen joulukuussa vastanneiden vakituisessa työsuhteessa yksityisellä sektorilla työskentelevien diplomi-insinöörien keskipalkka oli euroa. Kehitystä oli tapahtunut 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Mediaani oli euroa ja sen muutos vielä a suurempi, peräti 4,4 prosenttia. Vuoden aikana yksityisellä sektorilla nousivat siis nimenomaan keskituloisten ansiot kautta linjan, eivät niinkään suuri tuloisimpien kuukausipalkat. Teollisuuden diplomi-insinöörien keski palkka vakituisessa työsuhteessa oli euroa, ja se nousi edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia. Mediaani nousi 3,3 prosenttia euroon. Koko diplomi-insinöörien joukon palkkakehitys oli hieman tätä hitaampaa, eli julkinen sektori jäi yksityisestä jälkeen. Monimuotoinen jäsenkunta Kaikista tekniikan akateemisista lähes 90 prosenttia on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon ja yli 80 prosenttia tekee töitä vakituisessa työsuhteessa. Pyöreästi 80 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla ja noin puolet teollisuuden palveluksessa. Todellisuus on monimuotoisempi. Diplomi-insinöörien lisäksi ammattikuntaan kuuluu melkoinen joukko arkkitehteja ja filosofian maistereita. Kymmenellä prosentilla työmarkkina tutkimuksen vastaajista on lisensiaatin tai toh torin tutkinto, ja monella muulla jokin aiempi koulutus tai myöhempi tuplatutkinto, useimmin kaupalliselta alalta. Moni palkansaaja tekee vajaata työviikkoa tai esimerkiksi sivutöitä yrittäjänä. Edes jako julkisen ja yksityisen sektorin tai teollisuuden ja palvelualojen välillä ei ole selvä. Teollisuus ei ole entisensä TEKin työmarkkinatutkimuksen tarkasteluissa tietoteollisuus, kulttuuriteollisuus, peliteollisuus ja monet muut uudet, kukoistavat teollisuuden haarat luokitellaan palveluiksi. Sen sijaan kaivos- ja energia-ala sekä rakentaminen on tavallisesti yhdistetty teollisuuden 28 TEK 2/2013

5 TYÖMARKKINATUTKIMUS YKSITYISEN SEKTORIN DIPLOMI-INSINÖÖRIT TEOLLISUUDEN DIPLOMI-INSINÖÖRIT n = n = lukuihin. Rajaa on hämärtänyt muun muassa tietotekniikan palvelualan ja suunnittelualan siirtyminen Teknologiateollisuus ry:n piiriin. Perinteisesti teknologiateollisuudella on tarkoitettu elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä metallien jalostusta ja kone- ja laiteteollisuutta. Palkkakehityksen näkökulmasta ohjelmistoteollisuus pärjää hyvin perinteiselle teollisuudelle, kun taas suunnittelualalla palkat ovat selkeästi heikommat. Julkisen sektorin palkkakehitys jäi vaisuksi Valtio, kunnat ja kuntayhtymät ovat tuoneet sektoriluokituksiin eloa yhtiöittämällä ja yksityistämällä. Valtion budjettitalouden piirissä olevia laitoksia on muutettu liikelaitoksiksi ja usein sittemmin vielä osakeyhtiöiksi, joissa valtiolla on joko enemmistö- tai vähemmistöomistus. Palkkatilastoissa VR-Yhtymä, Destia, Itella ja monet muut löytyvät nykyään yksityisen sektorin puolelta, samoin yleensä valtion liikelaitokset eli Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt. Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä :n = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista :n = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon. :n = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 ) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita. TEK 2/

6 VASTAAJIEN PALKAT JOULUKUUSSA ( /KK) Tutkinto Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määrä- Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani aikaisten osuus (%) Diplomi-insinööri % Yksityinen sektori % Teollisuus % Suunnitteluala ** 2 % Muu yksit. sektori % Yliopistot % Valtiosektori % Kuntasektori % Arkkitehti % Filosofian maisteri % Tieteellinen jatkotutkinto % (TkL, TkT, FL,tai FT) 1 ei jatkotutkintoa 2 yliopistot erotettu omaksi sektorikseen ** liian vähän havaintoja VASTAAJIEN ALKUPALKAT ( /KK) 1 Tutkinto Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määrä- Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani aikaisten osuus (%) Diplomi-insinööri % Yksityinen sektori % Teollisuus % Suunnitteluala ** ** 9 % Muu yksit. sektori ** 19 % Yliopistot ** % Valtiosektori ** ** ** ** ** Kuntasektori ** ** ** ** ** ** 57 % Arkkitehti ** ** ** ** ** ** ** ** Filosofian maisteri ** ** 50 % 1 vuoden aikana valmistuneiden palkat joulukuussa ** liian vähän havaintoja 30 TEK 2/2013

7 TYÖMARKKINATUTKIMUS SUUNNITTELUALA (sis. myös arkkitehdit) YLIOPISTOSEKTORI (sis. myös tohtorit) n = 625 n = 594 (1. ylempi korkeakoulututkinto) YLIN SUORITETTU TUTKINTO, KAIKKI VASTAAJAT (N = ) Diplomi-insinööri 80 % (8 463) Arkkitehti 3 % (288) Filosofian maisteri 5 % (538) Lisensiaatti tai tohtori (1 067) Muu 2 % (171) Yhteensä (10 527) Kela sentään vielä lasketaan osaksi julkista sektoria lähes kaikkien tahojen laatimissa tilastoissa. Valtiosektorin palkkakehitys oli viime vuonna vaatimatonta. Vakituisessa työsuhteessa olevien diplomi-insinöörien palkka nousi 2,1 prosenttia ja keskipalkka 1,7 prosenttia, kun inflaatio samaan aikaan söi ostovoimaa keskimäärin 2,8 prosentin tahtia. Yliopistot eivät kilpaile työvoimasta ainakaan palkoilla Yliopistouudistus irrotti yliopistot valtiosta. Aaltoyliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat säätiöitä ja loputkin yliopistot itsenäisiä juridisia yksiköitä. Palkkausjärjestelmissä ero entiseen on ehkä havaittavissa, mutta ei palkkatasossa. Näiden sivujen tarkasteluissa tiede- ja taideyliopistot on erotettu omaksi sektorikseen, jonka luvut eivät sisälly sen enempää yksityisen sektorin kuin valtiosektorinkaan yhteenlaskettuihin lukuihin. Joulukuusta 2011 joulukuuhun TEK 2/

8 VALTIOSEKTORIN DIPLOMI-INSINÖÖRIT KUNTASEKTORIN DIPLOMI-INSINÖÖRIT n = 409 n = 350 KOKOPÄIVÄISESTI TYÖSKENTELEVÄT VASTAAJAT TYÖNANTAJAN MUKAAN (N = 8 619) Teollisuus 48 % (4115) Suunnitteluala 9 % (783) Muu yksityinen sektori 22 % (1879) Yliopistot 7 % (600) Valtiosektori 7 % (656) Kuntasektori 7 % (586) Yhteensä (8619) Yksityinen sektori työllistää lähes 80%. 32 TEK 2/2013

9 TYÖMARKKINATUTKIMUS TOIMIASEMA, KOKOPÄIVÄISESTI TYÖSKENTELEVÄT PALKANSAAJAT (N = 8 911) Ylin johto 4 % (388) Johto 8 % (666) Ylempi keskijohto 18 % (1 610) Alempi keskijohto 6 % (490) Erittäin vaativat 9 % (826) Vaativat 30 % (2 694) Asiantuntijatehtävät 22 % (1 974) Muu 3 % (263) Yhteensä (8 911) yliopistosektorin keskipalkat nousivat määräaikaisilla 3,8 prosenttia ja vakituisilla 1,8 prosenttia. Määräaikaisten nousi 2 prosenttia. Huomiota kannattaa kiinnittää nimenomaan määräaikaisten kehitykseen, sillä 70 prosenttia tekee töitä määräaikaisilla sopimuksilla. Kehitys on siis ollut kohtalaista, mutta kurottavaa muihin riittää, sillä yliopistosektorin palkat liikkuvat aivan eri tuhatluvuilla kuin muiden alojen palkat. Kuntasektori seikkailee yksityisen ja julkisen rajamaastossa Kunnissa diplomi-insinöörien palkkakehitys ei aiheuta hurraa-huutoja. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevien keskipalkka kohosi 1,8 prosenttia. Kuntasektorilla raja yksityisen ja julkisen välillä on vielä epäselvempi kuin valtiolla. YLIN JOHTO JOHTO n = 325 n = 511 TEK 2/

10 YLEMPI KESKIJOHTO Yli 60% työskentelee asiantuntijana. n = ALEMPI KESKIJOHTO ERITTÄIN VAATIVAT ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT n = 387 n = TEK 2/2013

11 TYÖMARKKINATUTKIMUS KUNTASEKTORILLA RAJA YKSITYISEN JA JULKISEN VÄLILLÄ ON VIELÄ EPÄSELVEMPI KUIN VALTIOLLA. Lisää palkka- ja muita graafeja kevään TEKlehdissä ja jäsensivuilla Monessa kunnassa esimerkiksi elinkeinotoimiston palvelut saa nykyään kuntayhtymän omistaman kehittämisyhtiön luukulta. Moni ammattikorkeakoulu on osakeyhtiö-muotoinen, mutta valtaa näissä yhtiöissä pitävät tavallisimmin kunnat. Toisaalta esimerkiksi Haaga-Helia on yksityisessä omistuksessa. Kuntasektorin palkkalukuihin on sisällytetty näissä tarkasteluissa vain selkeimmin kuntien määräysvallassa olevat osakeyhtiöt, joiden palkkapolitiikka ei eroa olennaisesti kuntien palkkapolitiikasta. Sähkölaitokset löytyvät siis yksityisen sektorin puolelta, paitsi jos ne sattuvat olemaan suoraan osa kunnan omaa organisaatiota tai liikelaitosmuotoisia kuten esimerkiksi Helsingin Energia. Suurin osa Suomen noin 80:stä sähkön jakeluverkkoyhtiöstä on kunnan tai kunta enemmistöisen osakeyhtiön omistuksessa. Suurimman eli Fortuminhan omistaa valtio, eli sekin löytyy yksityisen sektorin tilastoista, tarkemmin sanoen teollisuuden palkkatilastoista. VAATIVAT ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT n = n = TEK 2/

12 Työmarkkinatutkimus VAIN 22 PROSENTTIA VASTAAJISTA SAI HENKILÖKOHTAISEN PALKANKOROTUKSEN TULOSPALKKIOIDEN LASKU HIDASTI ANSIOKEHITYSTÄ TEKSTI HENNA LAASONEN Tulospalkkiojärjestelmiä on laajennettu viime vuosina, niin että TEKin joulukuisen työmarkkinatutkimuksen vastaajista jo kaksi kolmesta on jonkinlaisen bonusjärjestelmän vaikutuspiirissä, yksityisellä sektorilla peräti 74 prosenttia. V alitettavasti vuosibonus ei ole järin luotettava tulonlähde, sillä se voi huonona vuotena jäädä saamatta osin tai kokonaan. Vuoden aikana maksetut tulospalkkiot perustuvat pääasiassa vuoden 2011 tulokseen, ja se oli monessa yrityksessä odotuksia heikompi. Tulospalkkio jäi kokonaan saamatta noin neljännekseltä. Saatujen tulospalkkioiden keskikokokin pieneni melkoisesti edellisvuodesta, esimerkiksi yksityisen sektorin laski 14 prosenttia euroon. Myös saatujen tulospalkkioiden koko suhteessa vuosiansioihin pieneni edellisvuodesta, esimerkiksi yksityisellä sektorilla 8,7 prosentista 7,2 prosenttiin. TEKin tulokset ovat linjassa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n yksityisen sektorin työnantajilta lokakuussa keräämien tietojen kanssa. Sekä tulospalkkioita saaneiden osuus että tulospalkkioiden keskimääräinen koko suhteessa kokonaispalkkaan pienenivät EK:n mukaan useimmilla aloilla edellisvuodesta. Myös tulospalkkioiden absoluuttinen koko pieneni. Selvimmin tulospalkkiot laskivat teol- lisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ja rahoitus alalla. Teollisuuden ylemmistä toimi henkilöistä noin 67 prosentille maksettiin tulospalkkio vuonna, mikä on yli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuotena. Keskimääräinen tulos palkkio oli EK:n mukaan teollisuudessa kooltaan 6,6 prosenttia. Tässä luvussa ovat mukana myös toimihenkilöt. TEKin työmarkkinatutkimuksen vastaajista pääosa on ylempiä toimi henkilöitä, joten tulospalkkioiden osuus teollisuuden kokonaisvuosiansioista on jonkin verran suurempi, 7,1 prosenttia. Meriittikorotus yhä harvemmille Oletko törmännyt palkkaneuvotteluissa muuriin? Henkilökohtaista palkankorotusta ei tipu, vaikka esimies nyökyttelee perusteluille ja edellisestä korotuksesta on kulunut vuosia. Kuulut valitettavasti enemmistöön. Ennen vanhaan meriittikorotuksen sai vuosittain joka kolmas, mutta samaan ei ole ylletty viime aikoina. TEKin joulukuisen työmarkkinatutkimuksen mukaan vuonna vedettiin lähes pohjalukemat, sillä vain 22 prosenttia vastaajista sai henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen. Heidän palkkansa nousi edellisestä vuodesta lla mitattuna 300 euroa ja keskimäärin 367 euroa. Osa tästä noususta on tosin monella yleiskorotusta. Korotusten laski hieman. Uraliikkuvuus väheni Sekä sisäinen että ulkoinen liikkuvuus vähenivät edellisestä vuodesta. Noin 10 prosenttia TEKin työmarkkinatutkimuksen vastaajista ilmoitti vaihtaneensa uusiin tehtäviin saman työnantajan palveluksessa, ja lähes samankokoinen joukko oli vaihtanut työnantajaa. Uusiin tehtäviin saman organisaation sisällä siirtyneistä lähes kaikki kertoivat palkkansa nousseen, keskimäärin 633 euroa ja lla mitattuna 500 euroa. Sen sijaan kokonaan uuden työpaikan löytäneistä vain 71 prosenttia arvioi palkkansa nousseen edellisestä vuodesta, keskimäärin 839 euroa ja lla mitattuna 600 euroa. Peräti 18 prosentilla työpaikkaa vaihtaneista palkka laski. Periaatteessa suuren palkankorotuksen saa siis helpoiten vaihtamalla työnantajaa, mutta vain jos työmarkkinat vetävät hyvin. Pakkoraossa voi joutua tarttumaan kehnoon tarjoukseen. 28 TEK 3/2013

13 TYÖMARKKINATUTKIMUS KAIKKI DIPLOMI-INSINÖÖRIT, VEROTETTAVA KOKONAISVUOSIANSIO TEOLLISUUDEN DIPLOMI-INSINÖÖRIT, VEROTETTAVA KOKONAISVUOSIANSIO n = n = Palkkakuvioiden merkinnät HENKILÖKOHTAISEN PALKANKOROTUKSEN SAANEIDEN OSUUS (%) IÄN MUKAAN % 50 n = vastaajien lukumäärä :n = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista :n = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista Yksityinen sektori Julkinen sektori Yksityinen sektori (trendi) Julkinen sektori (trendi) Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon :n = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. 20 :n = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. 15 Palkkakuvioissa ovat mukana kaikki kokopäiväisesti työskentelevät vastaajat. Vuosipalkkojen osalta lisäehtona on vähintään 10 työkuukautta vuoden aikana Ikä TEK 3/

14 VEROTETTAVA KOKONAISANSIO ( /v) Keskiarvo Mediaani Yksityinen sektori ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat vaativat muut asiantuntijatehtävävät Julkinen sektori ylin johto johto Vuosiansiot nousivat kuukausiansioiden vanavedessä Kaikkien näiden huonompaan suuntaan osoittavien mittareiden perusteella voisi olettaa vuosiansioiden kehittyneen korkeintaan maltillisesti. Vastaajien verotettavat kokonaisvuosiansiot kuitenkin nousivat lähes samaa tahtia kuin kuukausiansiotkin, 3,1 prosenttia. Vuosi olisi siis ollut jopa erittäin hyvä, jos vain tulospalkkioita ja meriittikorotuksia olisi maksettu entiseen malliin. Ilman tulospalkkioita vuosiansioiden kehitys olisi ollut 4,4 prosenttia. Lähes kaikkien palkansaajien tulot siis nousivat jonkin verran, mutta entistä harvempi sai suuria bonuksia. ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat vaativat muut asiantuntijatehtävävät Kaikki vastaajat PERUSVUOSIANSIO ILMAN TULOSPALKKIOTA ( /v) Keskiarvo Mediaani Yksityinen sektori ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat vaativat muut asiantuntijatehtävävät Julkinen sektori ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat vaativat muut asiantuntijatehtävävät Kaikki vastaajat Toimiasemat Ylin johto pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsen, rehtori Johto tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtaja; professori Ylempi keskijohto osasto-, suunnittelu-, tutkimus-, käyttö-, laatu-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia Alempi keskijohto jaos-, alue-, piiripäällikkö, muut esimiestehtävät Erittäin vaativat ylimmän johdon esikuntatehtävät, koko yritystä koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät, lehtori, opettaja Vaativat vaativat suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät Muut Toimiasemia luonnehdittiin työmarkkina tutkimuksen kysymyslomakkeessa näiden esimerkkien avulla. 30 TEK 3/2013

15 TYÖMARKKINATUTKIMUS TULOSPALKKIOT ( /v) Tulospalkkauksen piirissä (%) Sai tulospalkkiota (%) Keskiarvo Mediaani Yksityinen sektori 74,1 75, ylin johto 74,0 67, johto 83,0 76, ylempi keskijohto 81,1 77, alempi keskijohto 81,3 77, erittäin vaativat 83,1 81, vaativat 72,5 78, muut 61,1 68, Julkinen sektori 33,5 74, ylempi johto 38,0 79, keskijohto 36,7 81, ,0 70, Kaikki yhteensä 65,8 75, TULOSPALKKIOIDEN OSUUS KOKONAISVUOSIANSIOSTA (%) Keskiarvo Mediaani Yksityinen sektori 7,2 1,6 3,0 5,6 9,2 14,3 Lisää palkkagraafeja jäsensivuilla ylin johto 11,7 2,0 5,8 9,4 15,2 21,4 johto 10,9 2,9 5,0 9,1 14,2 21,0 ylempi keskijohto 7,7 1,7 3,6 6,5 10,3 15,2 alempi keskijohto 6,5 2,1 3,3 5,7 8,7 12,5 erittäin vaativat 7,7 2,0 3,6 6,0 9,4 14,0 vaativat 6,0 1,4 2,6 4,8 7,5 11,3 muut asiantuntija- 5,3 1,2 2,1 3,8 6,7 10,0 tehtävät Julkinen sektori 2,5 0,6 1,0 1,8 3,2 4,7 ylempi johto 4,2 0,7 1,1 2,6 5,3 10,3 keskijohto 2,5 0,6 1,0 2,0 3,4 4,6 2,2 0,6 1,0 1,7 2,8 3,9 Kaikki yhteensä 6,8 1,3 2,5 5,2 8,7 13,7 Kokonaisvuosiansio nousi 3,1% TEK 3/