VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2015

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2015 Haukkasuo 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

2 SISÄLTÖ Yleistä Vuoden 2015 sää- ja hydrologiset olosuhteet Kaakkois-Suomessa Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2015 Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo / Hiitolanjoen valuma-alue (3) Kiihansuo / Vuoksen valuma-alue (4) Suursuo / Vuoksen valuma-alue (4) Vehkataipaleensuo / Vuoksen valuma-alue (4) Paljasuo / Vuoksen valuma-alue (4) Konnunsuo / Juustilanjoen valuma-alue (5) Lampsansuon / Vilajoen valuma-alue (8) Urpalanjoen (9) valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren- ja Läntinen Suurisuo) Korpisuo / Vironjoen valuma-alue (11) Karhunsuo / Summajoen valuma-alue (13) Haukkasuo / Summajoen valuma-alue (13) Torvmossen / Kymijoen valuma-alue (14) Leppisuo / Kymijoen valuma-alue (14) Nokeissuo / Kymijoen valuma-alue (14) Lakiasuo / Kymijoen valuma-alue (14) Vehkaojansuo / Nummenjoen valuma-alue (81) Valkianjärvensuo / Suomenlahden rannikkoalue (81)

3 YLEISTÄ Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen turvetuotantoalueiden tai sellaisiksi tulevien soiden kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2015 aiempien vuosien tapaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2015 yhteistarkkailuun kuului Vapo Oy:n 23 turvetuotantoaluetta. Kuormitus- ja vesistönäytteet otettiin :n (SVYT) ympäristönäytteenottoon sertifioitujen näytteenottajien toimesta lukuun ottamatta ohjelman mukaisia kesäaikaisia ylivirtaamajaksojen kuormitusnäytteitä, jotka otettiin tuottajan (Vapo Oy) toimesta. Kaikki em. näytteet analysoitiin :n laboratoriossa (Finas-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025). Tarkkailun kertatulokset on toimitettu myös kuukausiraportteina sähköisesti suokohtaisina Excel-tiedostoina Vapo Oy:lle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.

4 Taulukko 1. Yhteistarkkailuun vuonna 2015 kuuluvat turvetuotantoalueet valuma-alueittain Suo (kunta) Valuma-alue Kesselilänsuo (Ruokolahti) Hiitolanjoki (3), Torsanjoen va. (3.053) Raatesuo Hiitolanjoki (3), Sarajoen va. (3.057) (Ruokolahti/Punkaharju) Oritsuo (Ruokolahti) Kiihansuo (Savitaipale) Vuoksi (4), Ala-Saimaan alue (4.112) Suursuo (Taipalsaari) Vehkataipaleensuo (Taipalsaari) Paljasuo (Rautjärvi) Vuoksi (4), Helisevänjoen va. (4.193) Konnunsuo (Lappeenranta) Juustilanjoki (5), Saimaan kanavan alue (5.003) Lampsansuo (Lappeenranta) Vilajoki (8), Korppisen alue (8.003) Huuhansuo (Lappeenranta) Urpalanjoki (9), Suuri-Urpalon va. (9.006) Säkkisuo (Luumäki) Läntinen Suurisuo (Luumäki) Urpalanjoki (9), Urpalanjoen yläosan alue (9.003) Juvainsaarensuo (Luumäki) Hernemaansuo (Luumäki (osana Juvainsaarensuon tarkkailua) Korpisuo (Luumäki) Vironjoki (11), Vironjoen yläosan va. (11.004) Karhunsuo (Kouvola) Summajoki (13), Summajoen keskiosan va. (13.002) Haukkasuo (Kouvola) Summajoki (13), Sippolanjoen alue (13.005) Torvmossen (Kotka) Kymijoki (14), Kymijoen suuhaarojen alue (14.111) Leppisuo (Luumäki) Kymijoki (14), Tuohtiaisen Ala-Kivijärven alue (14.191) Nokeissuo (Luumäki) Kymijoki (14), Matalajärven va. (14.194) Lakiasuo (Kouvola) Kymijoki (14), Pasinjoen Hangasjärven va. (14.184) Vehkaojansuo (Kouvola) Nummenjoki (81.006), Nummenjoen valuma-alue (81.006) Valkianjärvensuo (Pyhtää) Suomenlahden rannikkoalue (81), Siltakylänjoen vesistöalue (81.007) Kaikki tämän yhteenvetoraportin sisältämät osaraportit on jaettu Vapo Oy:lle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Kunnallisille viranomaisille on jaettu kunkin viranomaisen toimialuetta koskevat osaraportit. Kunkin osaraportin jakelu on mainittu raporttien tekstiosioiden lopuilla.

5 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET VUONNA 2015 Vuoden 2015 tammikuun ja huhtikuun välinen jakso oli vuosien keskiarvoon verrattuna lämpimämpi Kouvolan Anjalan havaintoasemalla (taulukko 1). Touko-heinäkuun keskilämpötilat pysyttelivät kuitenkin keskiarvojen alapuolella. Elo-syyskuu jakso oli jälleen keskiarvoa lämpimämpi, kun lokakuussa jäätiin jälleen keskiarvon alapuolelle. Anjalan havaintoasemalla keskimääräiset sademäärät ylittivät pidemmän aikavälin keskiarvot tammiheinäkuun aikana poikkeuksetta. Elo-lokakuussa sademäärät jäivät kuitenkin huomattavasti keskiarvon alapuolelle. Huhtikuussa satoi keskiarvoa enemmän. Heinä-lokakuun jaksolla pidemmän aikavälin sademäärän keskiarvot alittuivat huomattavasti. Marraskuu ja joulukuu olivat keskiarvoon nähden selvästi lämpimämpiä ja sademäärät olivat pienempiä. Vuosi 2015 oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman kuivempi. Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-joulukuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 sekä vuosien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Anjala Anjala Tammikuu -3,2-6, Helmikuu -0,8-7, Maaliskuu 1,3-2, Huhtikuu 4,9 3, Toukokuu 9,6 10, Kesäkuu 13,5 14, Heinäkuu 15,7 17, Elokuu 16,3 15, Syyskuu 12,2 10, Lokakuu 4,5 5, Marraskuu 3,9-0, Joulukuu 1,6-4, Keskiarvo 6,6 4, Vuoden 2015 tammikuu oli lauha ja vähäluminen. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa ja näin ollen myös vedenpinnannousua ja virtaamien kasvua oli havaittavissa. Jääpeitteet olivat alkuvuodesta huomattavasti tavanomaista ohuempia ja roudan määrä vähäistä. Sadannan määrä oli keskimääräistä runsaampaa tai tavanomaista vuoden alusta aina heinäkuulle asti. Sadanta oli keskimääräistä niukempaa elokuussa ja erittäin vähäistä lokakuun aikana. Lumet sulivat tavallista aikaisemmin. Maaliskuun yöpakkaset hidastivat pitkälle edennyttä lumen sulamista osassa maata. Routamaksimi saavutettiin epätavallisesti jo helmikuussa ja huhtikuussa routaa esiintyikin enää paikoitellen. Jäät sulivat osasta Suomea jo maaliskuussa ja niiden paksuudet olivat huomattavasti keskimääräistä alhaisempia. Marras-joulukuu oli tavallista vähälumisempi ja maan etelä-osissa routaa oli vain paikoitellen hieman. Syksyllä vesistöt jäätyivät selvästi tavallista myöhemmin.

6 Kevättulvahuippu saavutettiin harvinaisen aikaisin maaliskuussa. Tämä aiheutti vedenpintojen nousun normaalia aiemmin. Virtaamat puolestaan olivat keskimääräistä pienempiä. Huhtikuun vesisateet nostivat hetkellisesti virtaamia. Toukokuussa vedenpinnat ja virtaamat olivat suuressa osassa maata keskimääräisellä tasolla. Vedenpinnankorkeudet kääntyivät kuitenkin laskuun kesäkuun puolella, jolloin myös virtaamat pienenivät. Sama kehitys jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun sateiden myötä vedenpinnat nousivat, mutta kääntyivät jälleen laskuun lokakuussa. Marraskuussa ja joulukuussa vedenpinnat nousivat jälleen. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuodesta laskussa. Huhtikuussa pohjavesien pinnat olivat kuitenkin korkealla viileän ja kostean kevään vuoksi. Sama kehitys jatkui heinäkuun loppuun asti, jolloin mitattiin jopa ennätyslukemia. Elokuun lämmin jakso käänsi kuitenkin pohjaveden korkeuden laskuun. Marraskuussa pohjavesien pinnankorkeudet lähtivät jälleen nousuun. Pintavesien lämpötilat puolestaan olivat toukokuulle asti tyypillisellä tasolla. Viileän kesän vuoksi lämpötilat jäivät kuitenkin keskiarvojen alapuolelle kesä-heinäkuussa. Elokuun lämmin jakso lämmitti pintavesiä voimakkaasti ja niiden lämpötilat pysyivät keskimääräistä korkeammalla aina joulukuulle asti. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan havaintoaseman tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksiin.

7 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1572/16 VAPO OY:N KESSELILÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITOLANJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEN- VETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 29. päivänä kesäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

8 2(11) VAPO OY:N KESSELILÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITO- LANJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA Johdanto Torsajärven pohjoispuolella sijaitsevat Vapo Oy:n kolme turvetuotantoaluetta: Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon tuotantoalueet. Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Kesselilänsuo turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (KHO 17001/09). Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Oritsuon ja Raatesuon turvetuotantoalueille ympäristöluvat (Dnro ISY Y-175). Ympäristölupapäätöksissä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueiden käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Hiitolanjoen valuma-alueella (3) sijaitsevat Torsajärven pohjoispuoliset Vapo Oy:n Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueet. Em. tuotantoalueista Kesselilänsuo sijaitsee Torsajoen valuma-alueella (3.053). Raatesuo ja Oritsuo sijaitsevat Sarajoen valuma-alueella (3.057). Kesselilänsuon valumavedet laskevat Ruosteojan kautta Torsajokeen ja edelleen Torsajärveen. Raate- ja Oritsuon valumavedet laskevat Mustajoen kautta Isoon Tervalampeen, josta Pieneen Tervalampeen, Sarajärveen ja edelleen Sarajoen kautta Torsajärveen. Suot sijaitsevat Ruokolahden ja Punkaharjun kunnissa. Torsan alueen turvetuotantoalueiden pinta-alat olivat: Kesselilänsuo 109,7 ha (tuotannossa vuonna ,4 ha), Raatesuo 92,8 ha (tuotannossa vuonna ha) ja Oritsuo 82 ha (tuotannossa vuonna ,2 ha). Kesselilänsuolla tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Raatesuolla tuotantoa oli ja Oritsuolla tuotantoa oli Soilla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Torsa on kirkas ja fosforipitoisuudeltaan karu järvi. Järven pohjoispää on turveperäisestä maastosta tulevista valumavesistä johtuen muuta järveä hieman tummavetisempi. Torsaan ei turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi kohdistu muuta pistemäistä kuormitusta ja myös hajakuormitus on järven kokoon nähden vähäistä. Torsaa kuormittavat pääasiassa muualta suoperäisestä maastosta tulevat vedet, suo- ja metsäojitukset sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. Iso Tervalampi on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä. Veden kokonaislaatu on yleisesti melko huono. Isoa Tervalampea kuormittavat pääasiassa suoperäisestä maastosta tulevat vedet. Sarajärvi on melko tummavetinen ja fosforipitoisuuden perusteella ravinteisuudeltaan lievästi rehevä järvi. Sarajärveä kuormittavat pääasiassa suoperäisestä maastosta tulevat vedet sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus.

9 3(11) 2 Tarkkailujen perustiedot Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvissa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueiden tarkkailut toteutetaan :n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa. Taulukko 1. Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPUKE Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas KE1 Pintavalutuskentältä lähtevä PUMPPURA Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas RA1 Pintavalutuskentältä lähtevä PUMPPUOR Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas OR1 Pintavalutuskentältä lähtevä P1 Kesselilänsuo yläp P3 Ruosteoja P4 Saarenjoki P5 Torsanjoki P10 Oritsuo alapuoli P18 Iso Tervalampi P11 Iso Terval 024 laskuoja P19 Sarajärvi P12 Sarajärvi luusua P13 Sarajoen luusua K20 Torsajärvi K8 Torsa K6 Torsa K7 Torsa Kuormitustarkkailu Kesselilän-, Raate- ja Oritsuolla on ympärivuotinen tarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailun näytepisteet olivat Kesselilänsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUKE) ja kentältä lähtevä (KE1) vesi, Raatesuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPURA) ja kentältä lähtevä (RA1) vesi sekä Oritsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUOR) ja kentältä lähtevä (OR1) vesi.

10 4(11) Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan 14 havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailua tehdään virtavesihavaintopaikkoilta kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä sekä lisäksi järvihavaintopaikoilta kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kesselilänsuon yläpuoli (P1), Ruosteoja (P3), Saarenjoki (P4), Torsajoki (P5), Oritsuon alapuoli (P10), Ison Tervalammen laskuoja (P11), Sarajärven luusua (P12) ja Sarajoki ennen Torsajärveä (P13).Vesistötarkkailun järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Iso Tervalampi (P18), Sarajärvi (P19), Torsajärven havaintopaikat (K20, K8 ja K6). Torsajärven havaintopaikalta K7 otetaan näytteet viiden vuoden välein. Vuonna 2015 havaintopaikka K7 ei ollut mukana tarkkailussa. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

11 5(11) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden mittakaivoissa on ympärivuotiset veden pinnankorkeusmittarit. Kuormituslaskennassa on käytetty mittareiden datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

12 6(11) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevästä (KE1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 21 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja kaksi oli rankkasadenäytteitä. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 4). Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevästä (OR1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 21 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja kaksi oli rankkasadenäytteitä. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevästä (RA1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 20 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja yksi oli rankkasadenäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taulukko 4. Torsan alueen turvetuotantoalueilta lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 KE1 OR1 RA1 Kesselilänsuo, lähtevä Oritsuo, lähtevä Raatesuo, lähtevä Näytekertoja kpl K-aine mg/l 5,9 2,9 3,5 Sähkönj ms/m 5,9 4,1 4,2 ph 6,4 6,3 6,5 COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l PO 4 -P µg/l 5,4 9,8 7,7 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 2,8 2 2,4 Hehk.häv. mg/l k-a 2,3 1,4 1,6 Fe µg/l Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupapäätöksissä ei ole asetettu valumavesien pintavalutuskenttäkäsittelyiden poistotehoille vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot (taulukko 5). Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Torsan alueen turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttäkäsittelyt olivat vuonna 2015 toiminnassa ympärivuoden.

13 7(11) Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella Kesselilänsuon, Oritsuon ja Raatesuon turvetuotantoalueiden pintavalutuskentät toimivat paremmin kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Taulukko 5. Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttäkäsittelyiden puhdistustehot (%) vuonna 2015 Tuotantoalue Puhdistusteho -% kiintoaine -% COD Mn -% kok.n -% kok. P % Kesselilänsuo Oritsuo Raatesuo Taulukossa 6 on esitetty Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset kalenterivuodelle. Kesseliläsuon ja Raatesuon ominaisbruttokuormitukset olivat suuremmat kuin vuonna Tuotantoalueiden keskivalunnat (l/s/km 2 ) olivat myös hieman edellisvuotta suuremmat. Oritsuon tuotantoalueen keskivalunta ei eronnut merkittävästi vuoden 2014 valunnasta ja ainoastaan kiintoainekuormitus oli suurempi kuin vuonna Taulukko 6. Torsan alueen tuorvetuotantoalueiden kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Kesselilänsuo 25,7 113,6 34,4 0,39 Oritsuo 18,3 64,6 23,0 0,45 Raatesuo 20,3 49,4 21,6 0, Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat Kesselilänsuon alapuolisessa Ruosteojan tarkkailupisteessä (P3) rauta-, typpi- fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat tarkkailujaksolla 2015 korkeammat kuin Kesselilänsuon yläpuolisella ojapisteellä (P1) (taulukko 7). Kuitenkin Ruosteojan veden humuspitoisuus (COD Mn ) oli alhaisempi kuin Kesselilänsuon yläpuolisella ojapisteellä (P1). Ruosteojan (P3) vesi oli myös hieman tummempaa kuin yläpuolisella (P1) ojapisteellä. Ruosteojaan kohdistuu myös hajakuormitusta. Ruosteojasta tuleva vesi heikensi Torsajoen (P5) veden laatua kohottamalla rauta- ja kiintoainepitoisuuksia, mutta muilta osin veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittävää eroa pisteiden P4 ja P5 välillä. Torsajoen vesi oli keskimäärin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli tarkkailujaksolla 2014 keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinteikasta vettä. Ison Tervalammen alapuo-

14 8(11) lella (P11) vesi oli tarkkailujaksolla 2015 keskimäärin parempilaatuista kuin Oritsuon alapuolella alentuneista ainepitoisuuksista ja väriarvosta johtuen. Iso-Tervalammen laskuojan (P11) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, humuspitoista, ravinteikasta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Sarajärven luusuassa (P12) vesi oli keskimäärin humuksen ja raudan tummentamaa sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä veden kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuus olivat hieman korkeammat kuin Sarajärven luusuassa (P12), mutta muilta osin keskimääräiset ainepitoisuudet olivat hieman alhaisempia. Sarajoen vesi oli keskimäärin humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Taulukko 7. Torsan alueen soiden virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 P1 P3 P4 P5 P10 P11 P12 P13 Kesselilänsuo, Oritsuo, Ruosteoja Saaren- Torsajokjoki Iso- Tervalampi, Sarajärvi, yläpuoli alapuoli laskuoja luusua Sara- Näytekertoja kpl K-aine mg/l 1,8 4 1,7 2,5 6 3,5 2 2,9 Sähkönj ms/m 3,2 5,2 3,2 4,1 4,6 3,3 3,9 4,2 ph 6,4 6,8 6,4 6,7 6,4 6,5 6,9 6,9 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l joki Järvihavaintopaikat Oritsuon alapuolisen Iso Tervalammen havaintopaikan (P18) näytteet otetaan 1 ja 6 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 7 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,5 m. Isossa Tervalammessa (P18) oli sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuskauden lopussa alusveden happitilanne erittäin huono (taulukko 8). Alusveden heikko happitilanne aiheutti mm. rauta- ja fosforiyhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden sameus- ja väriarvojen kohoamista. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin erittäin sameaa, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Pintavedessä oli loppukesällä mikroskopoinnin perusteella erittäin runsaasti Gonyostomum semen limalevää (valtalajina). Limalevä voi sisältää kymmenkertaisen määrän a-klorofylliä tavanomaisiin leviin nähden. Iso Tervalammen alapuolisen Sarajärven havaintopaikan (P19) näytteet otetaan 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 11 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,3 m. Sarajärvessä (P19) pohjan lähellä veden happitilanne oli etenkin kesäkerrostuneisuuden aikana huomattavasti alentunut. Alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden

15 9(11) vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja väriarvojen kohoamista. Sarajärven vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, humuksen ja raudan tummentamaa. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat lievästi rehevälle vedelle ominaisia. Pintavedessä ei havaittu loppukesällä mikroskopoinnin perusteella Gonyostomum semen -limalevää. Kesselilänsuon alapuolisen Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan (K20) näytteet otetaan 1, 8 ja 15 metrin syvyyksistä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 16 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 2,2 m. Torsajärven pohjoispuolen havaintopaikan (K8) näytteet otetaan 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 36 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 2,3 m. Torsajärven keskiosan havaintopaikan (K6) näytteet otetaan 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 31 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 2,45 m. Vuonna 2015 tarkkailussa ei ollut Torsajärven eteläpään havaintopaikka (K7), joka on tarkkailussa joka 5. vuosi (viimeksi tarkkailtu vuonna 2013). Lisäksi kaikilta Torsajärven havaintopaikoilta otetaan loppukesällä (elokuu) pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a- klorofylli ja näytteet mikroskopoidaan. Kaikissa Torsajärven havaintopaikoissa (K20, K8 ja K6) vesipatsaiden keskimääräinen happitilanne oli vuonna 2015 hyvä. Torsajärven vedet olivat keskimäärin kirkkaita, mutta niissä oli havaittavissa humusleima. Vesien keskimääräiset ravinne- ja levämäärää ilmaisevat a-klorofyllipitoisuudet olivat karulle/lievästi rehevälle vesialueelle ominaisia. Torsajärven havaintopaikkojen välillä ei ollut vedenlaadussa vuonna 2015 havaittavissa merkittävää eroa. Torsajärven havaintopaikan K6 pintavedessä havaittiin loppukesän mikroskopoinnissa vain hieman limalevää ja kahden muun havaintopaikan pintavedessä ei havaittu lainkaan Gonyostomum semen -limalevää. Taulukko 8. Torsan alueen soiden järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 P18 P19 K20 K8 K6 Iso-Tervalampi Sarajärvi Torsajärvi Torsajärvi Torsajärvi Näytekertoja kpl O 2 mg/l 4, O 2 % % Sameus FTU 8,7 1,9 0,59 0,46 0,38 K-aine mg/l 8,1 1,4 0,63 0,6 0,63 Sähkönj ms/m 4 4,1 4,1 4,1 4,1 ph 6,3 6,8 7 6,8 6,9 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l ,7 9,6 Kok.N µg/l Kok-P µg/l ,2 6,9 5,8 PO 4 -P µg/l 15 5,3 2,3 3,5 2,2 NH 4 -N µg/l 43 5,3 10 5,9 5,3 NNO 3 +N0 2 µg/l Fe µg/l a-chl µg/l 7,9 8,4 3,1 3,5 2,9

16 10(11) 4 Veden laatu Torsajärvessä, Isossa Tervalammessa ja Sarajärvessä vuosina Torsajärven havaintopaikkojen pohjan lähellä (K20=10 m, K6=30 m, K7= 40 m ja K8=35 m) veden keskimääräisessä happitilanteessa ei ole selvää kehityssuuntaa tarkkailujakson aikana (kuvaajat liitteenä 5). Tarkastelujakson aikana (vuosina ) havaintopaikkojen vesipatsaan keskimääräiset väriluvut ja COD Mn -, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet sekä veden sameusarvot ovat hieman kasvaneet. Veden väriluvut kääntyivät laskuun vuosina , mutta kääntyivät jälleen sateisena vuotena 2012 nousuun. Havaintopaikkojen K7, K8 ja K6 korkeimmat kiintoainepitoisuudet olivat tarkastelujakson alussa vuosina 1999 ja Loppukesän pintaveden a-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet 1,6-4,6 µg/l välillä ja tarkastelujakson korkeimmat a- klorofyllipitoisuudet mitattiin vuonna Torsan kokonaisvedenlaatu on vuosina hieman heikentynyt, vaikkakin muutokset vedenlaatumuuttujien keskiarvoissa ovat olleet melko vähäisiä sekä havaintopaikkojen väliset veden laatuerot keskimäärin melko pieniä. Veden laadun heikkeneminen johtuu ainepitoisuuksien kuten humus-, ravinne- ja rautapitoisuuksien keskiarvojen kohoamisesta. Järven eteläosassa veden laadun muutokset ovat lievempiä kuin järven pohjoisosan havaintopaikalla (K20), jossa veden laatu oli kokonaisuudessaan heikompi kuin havaintopaikoilla K6 ja K8. Ison Tervalammen havaintopaikan (P18) alusveden happitilanne on keskimäärin heikentynyt vuosina (kuvaajat liitteenä 5). Lammen vedenlaatuparametrien keskimääräiset pitoisuudet ovat vaihdelleet runsaasti tarkastelujakson aikana. Veden keskimääräinen typpi-, fosfori- ja rautapitoisuus ovat hieman alentuneet tarkkailujakson aikana. Muilta osin vedenlaadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Sarajärven havaintopaikassa (P19) pohjan lähellä (10 m) veden keskimääräinen happitilanne on parantunut vuosina (kuvaajat liitteenä 5). Vesipatsaan keskimääräinen sameusarvo ja kiintoainepitoisuus ovat tarkkailujakson aikana alentuneet. Veden keskimääräiset typpi-, fosfori-, humus-, rauta- ja a-klorofyllipitoisuus sekä veden väriluku ovat puolestaan hieman kasvaneet vuosien aikana. Veden laatumuuttujien arvojen vastakkaisista muutoksista ja pienistä pitoisuus vaihteluista johtuen Sarajärven kokonaisveden laadussa ei selvää kehityssuuntaa kuitenkaan ole havaittavissa.

17 11(11) LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

18 LIITE 1 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Kesselilänsuo: Toiminnanharjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Ruokolahden kunnassa Torsajärven pohjoispuolella Vesistöalue Hiitolanjoen vesistöalue (3), tarkemmin Torsajoen valuma-alue (3.053) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Ruosteoja Torsajoki Torsajärvi Kunnat, joiden alueella Ruokolahti, Rautjärvi lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 85 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 80,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1982 / 1987 Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 121/07/2, VHO Nro 09/0197/3, KHO 2010:2636, Perustiedot / Raatesuo: Toiminnanharjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Ruokolahden / Punkaharjun kunnassa Torsajärven pohjois-puolella Vesistöalue Hiitolanjoen vesistöalue (03.05), tarkemmin Sarajoen valuma-alue (3.057) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Mustajoki Iso Tervalampi pieni Tervalampi Sarajärvi Sarajoki Torsajärvi Kunnat, joiden alueella Ruokolahti, Rautjärvi lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 55,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 55,9 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1981 / 1983 Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaatja ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 122/07/2, Perustiedot / Oritsuo: Toiminnanharjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Ruokolahden kunnassa Torsajärven pohjoispuolella Vesistöalue Hiitolanjoen vesistöalue (03.05), tarkemmin Sarajoen valuma-alue (3.057) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Mustajoki Iso Tervalampi pieni Tervalampi Sarajärvi Sarajoki Torsajärvi Kunnat, joiden alueella Ruokolahti, Rautjärvi lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 80,2 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 80,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1981 / 1984 Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 122/07/2,

19 LIITE 1 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Tarkkailutiedot / Torsan alueen suot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) Kesselilänsuolla KE1, Oritsuolla OR1 ja Raatesuolla RA1 on ympärivuotinen tarkkailu: näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. PUMPPUKE / Kesselilänsuo, pv-kentälle tuleva / KE1 / Kesselilänsuo lähtevä / PUMPPUOR / Oritsuo, pv-kentälle tuleva / OR1 /Oritsuo lähtevä / PUMPPURA / Raatesuo, pv-kentälle tuleva / RA1 / Raatesuo lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P1 / Kesselilänsuo, altaan 2 yläpuoli / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P3 / Ruosteoja / (V) V=virtahavaintopaikka P4 / Saarenjoki / (V) J=järvihavaintopaikka P5 / Torsajoki / (V) P10 / Oritsuon alapuoli / (V) P11 / Iso Tervalampi, laskuoja / (V) P12 / Sarajärvi, luusua / (V) P13 / Sarajoki / (V) P18 / Iso Tervalampi / (J) P19 / Sarajärvi / (J) K6 / Torsajärvi / (J) K7 / Torsajärvi / (J) (joka 5. vuosi) K8 / Torsajärvi / (J) K20 / Torsajärvi / (J)

20 Kesselilänsuo PUMPPUKE pv-kenttä KE1 TORSAN KESSELILÄNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

21 TORSAN RAATESUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET PUMPPURA pv-kenttä RA1 TORSAN ORITSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET Raatesuo PUMPPUOR pv-kenttä OR1

22 Raatesuo Oritsuo P10 P18 P11 Kesselilänsuo P1 P3 P12 P19 P4 P5 K20 K8 P13 K6 K7 RUOKOLAHDEN JA RAUTJÄRVEN TORSAN ALUEEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

23 LIITE 3 TORSAN KESSELILÄN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l TORSA PUMPPUKE 0,1 4,9 6, TORSA KE1 0,1 0,2 12 1,6 17,2 4,9 9, < TORSA PUMPPUKE 0, , TORSA KE1 0,1 0, ,52 6,5 9, TORSA PUMPPUKE 0,1 4, TORSA KE1 0, , <2 0, TORSA PUMPPUKE 0,1 4,7 6, TORSA KE1 0,1 0,1 59 2,6 4,55 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 5 6, TORSA KE1 0,1 3, ,8 4,39 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 0,8 6, TORSA KE1 0,1 6, ,45 6, <2 2, TORSA PUMPPUKE 0,1 3,8 6, TORSA KE1 0,1 7,4 36 0,8 4,25 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 5,6 5, TORSA KE1 0,1 11,9 25 2,7 4,28 6, ,1 0, TORSA PUMPPUKE 0,1 8,5 6, TORSA KE1 0,1 15,1 15 3,7 4,58 6, TORSA KE1 0, ,6 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 9,3 6, TORSA KE1 0,1 13,1 19 9,6 5,56 6, ,4 5, TORSA PUMPPUKE 0,1 10 6, TORSA KE1 0,1 17,1 12 5,5 5,28 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 12 6, TORSA KE1 0, ,2 5,56 6, ,6 3, TORSA PUMPPUKE 0,1 10 6, TORSA KE1 0,1 11,3 25 8,8 5,56 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 10 6, TORSA KE1 0,1 10,8 10 5,5 5,45 6, , TORSA PUMPPUKE 0,1 13 6, TORSA KE1 0,1 11, ,81 6, TORSA KE1 0,1 70 8,8 6,24 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 8,7 6, TORSA KE1 0,1 4,9 15 5,5 5,97 6, , TORSA PUMPPUKE 0,1 7,9 6, TORSA KE1 0,1 1,4 17 5,1 5,76 6,8 9, TORSA PUMPPUKE 0,1 8 6, TORSA KE1 0,1 4,1 25 5,2 6,36 6, <2 3, TORSA PUMPPUKE 0,1 22 5, TORSA KE1 0,1 3, ,57 5,

24 LIITE 3 TORSAN ORITSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *Sameus K-a,Nuclep *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe *DOC * TOC C l/s FTU mg/l mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l mg/l mg/l TORSA PUMPPUOR 0,1 4,8 5, TORSA OR1 0,1 0,2 3,4 2,2 2 0,7 3, <2 0, TORSA PUMPPUOR Ei näytteitä! TORSA OR1 Ei näytteitä! TORSA PUMPPUOR 0,1 1,7 5, TORSA OR1 0, ,8 8 2,6 2, < TORSA PUMPPUOR 0,1 4,3 6, TORSA OR1 0,1 0,2 22 2,6 4,3 1,4 4,25 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 3,4 6, TORSA OR1 0,1 3,5 25 2,3 3,8 1 3,84 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 4,4 6, TORSA OR1 0, ,9 2 1,1 3,67 6, <2 1, TORSA PUMPPUOR 0,1 7,6 6, TORSA OR1 0,1 7,7 22 1,8 ~6,0 2 4,18 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 13 6, TORSA OR1 0,1 13,2 10 2,5 6 1,6 3, <2 <0, TORSA PUMPPUOR 0,1 14 6, TORSA OR1 0,1 15,5 0,08 3,5 6,7 4 3,85 6, TORSA OR1 0,1 54 4,8 3,63 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 15 6, TORSA OR1 0,1 14,8 0,22 3,7 8 2,7 4,14 6, <2 1, TORSA PUMPPUOR 0,1 8 6, TORSA OR1 0,1 14,1 1,3 3,1 4 2,4 4,2 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 7,6 6, TORSA OR1 0,1 15,6 0,22 2,7 10 3,4 3,82 6, <20 <2 2, TORSA PUMPPUOR Ei näytteitä! TORSA OR1 Ei näytteitä! TORSA PUMPPUOR 0,1 8,2 6, TORSA OR1 0,1 10,5 12 6,4 8 2,8 4,93 6, <2 1, TORSA PUMPPUOR 0,1 13 6, TORSA OR1 0,1 10,1 4,5 5,3 9,1 2,3 4,97 6, TORSA OR1 0,1 25 2,8 5,01 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 11 6, TORSA OR1 0,1 5,5 0,45 3 3,1 1,5 4,09 6, <2 0, TORSA PUMPPUOR 0,1 7,5 6, TORSA OR1 0,1 1,1 12 8,6 10 2,5 4,65 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 10 6, TORSA OR1 0,1 3, ,2 5,4 6, <2 2, TORSA PUMPPUOR 0,1 34 5, TORSA OR1 0,1 3, ,

25 LIITE 3 TORSAN RAATESUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l TORSA PUMPPURA 0,1 3,6 6, TORSA RA1 0,1 1,4 54 1,2 4,2 6, <2 0, TORSA PUMPPURA 0,1 5,5 6, TORSA RA1 0,1 0,2 49 2,3 4,57 6, TORSA PUMPPURA 0,1 8,4 6, TORSA RA1 0,1 0,3 4,5 <0,6 3,76 6, <2 0, TORSA PUMPPURA 0,1 7 6, TORSA RA1 0,1 0,3 8,6 0,94 4,14 6, TORSA PUMPPURA 0, TORSA RA1 0, <0,6 3,31 6, <2 0, TORSA PUMPPURA 0,1 3,8 6, TORSA RA1 0, ,06 6, TORSA PUMPPURA 0,1 5,6 6, TORSA RA1 0,1 3,4 44 1,8 3,67 6, TORSA PUMPPURA 0,1 4,8 6, TORSA RA1 0, ,6 3,67 6, <2 0, TORSA PUMPPURA 0,1 6,8 6, TORSA RA1 0,1 7,7 7,1 1,6 4,03 6, TORSA PUMPPURA 0,1 11 6, TORSA RA1 0,1 13,3 12 3,2 4,44 6, ,8 <0, TORSA PUMPPURA 0,1 8,7 6, TORSA RA1 0,1 15,5 1,3 3 4,3 6, TORSA RA1 0,1 44 4,5 4,01 6, TORSA PUMPPURA 0,1 9 6, TORSA RA1 0,1 13,3 15 5,7 4,78 6, ,6 2, TORSA PUMPPURA 0,1 8,7 6, TORSA RA1 0,1 16,1 4,5 4 4,54 6, TORSA PUMPPURA 0,1 10 6, TORSA RA1 0,1 14,3 7,1 6,9 4,65 6, ,7 4, TORSA PUMPPURA 0,1 14 6, TORSA RA1 0,1 10, ,03 6, TORSA PUMPPURA 0,1 13 6, TORSA RA1 0,1 11,1 7,1 5,2 4,47 6, ,8 2, TORSA PUMPPURA 0,1 10 6, TORSA RA1 0,1 10,8 12 4,1 4,58 6, TORSA PUMPPURA 0,1 11 6, TORSA RA1 0,1 5, ,39 6, TORSA PUMPPURA 0,1 10 6, TORSA RA1 0,1 0, ,58 6, TORSA PUMPPURA 0,1 8,3 6, TORSA RA1 0,1 3,4 7,1 3,3 4,5 6, <2 2, TORSA PUMPPURA 0,1 22 5, TORSA RA1 0,1 3,8 70 4,8 3,74 6,

26 LIITE 3 TORSAN ALUEEN SOIDEN VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TORSA P ,7 61 5,9 1,7 4,19 6, TORSA P18 6 3,6 1, ,5 4,05 6, TORSA P19 1 0,2 11,5 79 1,2 <0,6 4,12 6, TORSA P19 5 1,3 10,9 77 1,2 <0,6 4,03 6, < TORSA P ,2 6,6 49 1,4 <0,6 4,04 6, < TORSA K20 1 1,5 11,6 83 1,2 <0,6 3,98 6, TORSA K ,2 88 0,27 <0,6 4, , <2 < TORSA K ,3 12,2 89 0,29 <0,6 4,1 6,9 70 9, < TORSA K6 1 1,6 12,6 90 0,56 <0,6 4,23 6, TORSA K6 10 2,3 12,3 89 0,26 <0,6 4, , <2 < TORSA K6 20 2, ,23 <0,6 4, , <2 < TORSA K6 30 2,5 14, ,29 <0,6 4,17 6,8 60 9, < TORSA K8 1 1,6 12,1 87 0,8 <0,6 4,1 6, TORSA K8 10 2,1 12,7 92 0,29 <0,6 4, , <2 < TORSA K8 20 2, ,3 <0,6 4,09 6, < TORSA K8 30 2,6 10,7 78 0,36 <0,6 4,14 6,8 70 9, < TORSA K8 35 3,2 5,9 44 0,73 <0,6 4,4 6,6 80 9, < TORSA P ,7 2,6 3,83 6, TORSA P ,4 2,3 3,16 6, TORSA P ,3 1,3 3,78 6, TORSA P ,2 4,7 3,94 6, TORSA P ,4 2,56 5, TORSA P3 0,5 3,4 2 3,27 6, TORSA P4 0,5 4,6 1,6 2,76 6, TORSA P5 0,5 4,3 1,3 2,94 6, TORSA P ,9 1,9 3,08 6, TORSA P ,2 7,6 4,78 6, TORSA P ,4 3,1 3,28 6, TORSA P ,2 2 3, TORSA P ,7 3,4 4,02 7, TORSA P3 0,5 11,5 4,8 5,31 7, TORSA P4 0,5 14,7 1,6 3,02 6, TORSA P5 0,5 14,6 2,6 3,69 6, TORSA K ,5 9,6 100,0 0,5 0,6 4,03 7,1 60 9, <2 < TORSA K ,9 9,3 98,0 0,56 0,7 4,06 7,2 60 9, < TORSA K ,4 9,4 98,0 0,7 0,7 4,07 7,1 60 9, < TORSA K ,1 ks. Laus TORSA K6 1 18,5 9,4 100,0 0,47 0,8 4,05 7,2 60 9, <2 < TORSA K ,6 8,8 91 0,45 <0,6 4, , TORSA K6 20 8,6 9,5 82 0,36 <0,6 4,1 6,8 70 9, < TORSA K6 30 7,7 9,9 83 0,39 <0,6 3,99 6,7 70 9, < TORSA K ,9 ks. Laus TORSA K8 1 18,6 9, ,48 <0,6 4,05 7,2 60 9, < TORSA K , ,49 <0,6 4,08 7,1 60 9, TORSA K8 20 8,5 9,5 81 0,36 <0,6 4,07 6,7 60 9, < TORSA K8 30 7,6 9,6 81 0,4 <0,6 4,07 6,7 70 9, < TORSA K8 35 7,5 9,4 78 0,41 <0,6 4,08 6,7 70 9, < TORSA K ,5 ks. Laus TORSA P ,5 8,8 94 3,5 8,3 3,44 6, < TORSA P ,5 0,13 1 7,5 17 4,22 6, < TORSA P ,9 ks. Laus

27 LIITE 3 TORSAN ALUEEN SOIDEN VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TORSA P ,1 9,2 99 1,1 2,1 3, <5 < TORSA P ,6 8,8 94 1,1 2 3,9 7, < TORSA P , ,4 2,4 4,42 6, < TORSA P ,4 ks. Laus TORSA P ,6 1,2 3,89 6, TORSA P ,8 7,9 5,05 6, TORSA P ,4 5,1 3,55 6, TORSA P ,4 2,8 3, TORSA P ,4 0,7 4, TORSA P3 0,5 10,8 5,3 7,16 6, TORSA P4 0,5 12,6 2 3,87 6, TORSA P5 0,5 11,9 3,6 5,77 6, ,

28 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,9) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi jonkin verran kiintoaineen, orgaanisen aineen ja ravinteiden (kok.p ja kok.n) pitoisuuksia sekä rautapitoisuutta tehokkaasti. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti typpi-ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPUOR) veden pitoisuus. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja typpitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Valumavesien käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta Ei kuormitustarkkailu näytteitä, koska lähtevän veden tarkkailupaikalla (OR1) ei virtaamaa. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti myös rautapitoisuutta Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Isosta Tervalammen havaintopaikan P18 näytteet otettiin 1 ja 6 metrin syvyyksistä (kokonaissyv. 7 m ja näkösyv. 0,5 m). Pintaveden happitilanne oli tyyvyttävä, pohjan lähellä happitilanne oli selvästi heikentynyt. Huonontuneen happitilanteen johdosta alusveteen liukeni pohjasedimentistä rautaa ja ravinteita. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa ja erittäin tummaa. 1 metrin syvyydessä vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Sarajärven havaintopaikan P19 näytteet otettiin 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä (kok.syv. 11 m ja näkösyv. 1,1 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happipitoisuus laski pinnalta pohjaan mentäessä. Pohjan lähellä (10 m) happipitoisuus oli välttävä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman orgaanisen aineen (COD), fosforin ja raudan pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPUOR) veden pitoisuus. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat.

29 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan K20 vesinäytteet otettiin 1, 8 ja 15 metrin syvyyksistä (kokonaissyvyys 15 m ja näkösyvyys 1,8 m). Vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Pintavesi oli lievästi samaa, muilta osin vesipatsaan vesi oli kirkasta. Vesi oli humus (COD Mn )- ja rautapitoista. Veden fosforipitoisuus oli pieni.typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Järven pohjoispuolella olevan havaintopaikan K8 näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyyksistä (kok.syv. 36 m ja näkösyvyys 2,1 m). Pohjan lähellä (35 m) veden happitilanne oli heikentynyt, mutta muuten vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Pohjan läheisen kerroksen heikkentyneen happitilanteen seurauksena pohjasedimentistä vapautui fosforia ja rautaa ja näiden pitoisuudet olivat pohjan lähellä (35 m) suuremmat kuin muissa syvyyksissä. Torsajärven keskiosan havaintopaikan K6 näytteet otettiin 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyyksistä (kok.syv. 31 m ja näkösyvyys 2,4 m). Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia Kevättulvanäyte: Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) vede orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kevättulvanäyte: Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpija fosforipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPUOR) veden pitoisuus. Kevättulvanäyte: Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P1) vesi oli tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3) veden laatua kohottamalla hieman veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Saarenjoen (P4) vesi oli tummaa ja humuspitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko alhaisia. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5) veden laatu oli melko samanlainen kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää.

30 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Veden fosforipitoisuus oli ojavedelle melko alhainen. Iso Tervalammen laskuojan (P11) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Sarajärven (alapuoli) luusuan (P12) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Sarajärven yläpuolella Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista kuin Sarajärven luusuassa (P12), ainoastaan kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat hieman korkeammat. Sarajoen vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaa lievästi rehevää Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi ja orgaanisen aineen pitoisuus sama kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen,typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli yhtä suuri kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Pintavalutuuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman suurempia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden.

31 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P1) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3) veden laatua kohottamalla hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Saarenjoen (P4) vesi oli tummaa ja humus- sekä rautapitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko alhaisia. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5) veden laatu oli melko samanlainen kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen rautapitoisuus oli korkeampi kuin Sarajoen. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Iso Tervalammen laskuojan (P11) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Sarajärven (alapuoli) luusuan (P12) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Sarajärven yläpuolella Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista kuin Sarajärven luusuassa (P12). Sarajoen vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaa lievästi rehevää Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevä (OR1) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine- ja typpipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman suurempia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden Rankkasadenäyte (Vapon ottama, sadetta 59 mm): Kesselilänsuolta lähtevän (KE1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Rankkasadenäyte (Vapon ottama, sadetta 59 mm): Oritsuolta lähtevä (OR1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Rankkasadenäyte (Vapon ottama, sadetta 59 mm): Raatesuolta lähtevän veden (RA1) fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja veden rautapitoisuus oli hieman korkea. Tulosten perustellaa valumavesien käsittely alensi hieman veden typpi- ja rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden.

32 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevä (OR1) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine- ja typpipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevä (OR1) veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja typpipitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli laadultaa turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (OR1) näytepisteellä ei virtaamaa.

33 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan K20 vesinäytteet otettiin 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä (kokonaissyvyys 11 m ja näkösyvyys 2,5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli kirkasta ja humus- (COD Mn ) sekä rautapitoisuudet olivat kirkkaille vesille ominaisella tasolla. Vesipatsaan keskimääräinen fosforipitoisuus oli karulle vedelle ominaisella tasolla, puolestaan typpi- sekä a-klorofyllipitoisuus olivat lievästi rehevellä vedelle ominaisia. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää. Järven pohjoispuolella olevan havaintopaikan K8 näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyyksistä (kok.syv. 36 m ja näkösyvyys 2,5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happitilanne heikkeni syvemmälle mentäessä, mutta pohjan lähelläkin happitilanne oli vielä tyydyttävä. Vesi oli kirkasta ja humus- (CODMn) sekä rautapitoisuudet olivat kirkkaille vesille ominaisella tasolla. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Vesipatsaan keskimääräinen typpipitoisuus sekä a-klorofyllipitoisuus olivat lievästi rehevälle vedelle ominaisella tasolla. Pohjan läheisen kerroksen hieman heikkentyneen happitilanteen seurauksena pohjasedimentistä vapautui rautaa ja pitoisuus oli pohjan lähellä (35 m) suurempi kuin muissa syvyyksissä. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää. Torsajärven keskiosan havaintopaikan K6 näytteet otettiin 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyyksistä (kok.syv. 31 m ja näkösyvyys 2,5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin hyvä. Vesi oli kirkasta ja humus- (CODMn) sekä rautapitoisuudet olivat kirkkaille vesille ominaisella tasolla. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia ja vesipatsaan keskimääräinen typpipitoisuus oli lievästi rehevälle vedelle ominaisella tasolla. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin hieman limalevää. Isosta Tervalammen havaintopaikan P18 näytteet otettiin 1 ja 6 metrin syvyyksistä (kokonaissyv. 7 m ja näkösyv. 0,5 m) sekä pintavedestä otettiin koomanäyte (0-2 m). Pohjan lähellä (6 m) vesi oli lähes hapetonta. Erittäin huonon happitilanteen johdosta alusveteen liukeni pohjasedimentistä runsaasti rautaa. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti kiintoainetta sisältävää. 1 metrin syvyydessä vesi oli lievästi hapanta, lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli huomattavasti alhaisempi kuin loppukesällä Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin runsaasti a-klorofyllipitoisuutta kohottavaa (Gonyostomum semen) limalevää, joka oli valtalajina. Sarajärven havaintopaikan P19 näytteet otettiin 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä (kok.syv. 11 m ja näkösyv. 1,5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happipitoisuus laski pinnalta pohjaan mentäessä. Pohjan lähellä (10 m) veden happitilanne oli erittäin huono. Huonosta happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui alusveteen typpeä, fosforia ja rautaa. Alusvesi oli myös sameampaa, tummempaa sekä hieman kiintoainepitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää.

34 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P1) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3) veden laatua kohottamalla veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä veden värilukua. Saarenjoen (P4) vesi oli tummaa ja humus- sekä rautapitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko alhaisia. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5) veden laatu oli melko samanlainen kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen rautapitoisuus oli korkeampi kuin Saarenjoen. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Iso Tervalammen laskuojan (P11) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Sarajärven (alapuoli) luusuan (P12) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Sarajärven yläpuolella Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista kuin Sarajärven luusuassa (P12). Sarajoen vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaa lievästi rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Kesselilänsuolta lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia

35 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Oritsuolta lähtevä (OR1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat yhtä suuret kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti vedenkiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Kentältä lähtevän veden (KE1) fosforin pitoisuus oli suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli yhtä suuri kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden typpipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevä (OR1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta.

36 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia.

37 mg/l FTU 0 2 -% Torsajärven havaintopaikkojen (K20, K8, K6 ja K7) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden vuosikeskiarvot 120 Alusveden hapen kyllästysaste (%) LIITE K20 K6 K7 K8 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Sameus K20 K6 K7 K8 1,4 Kiintoaine 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 K20 K6 K7 K8

38 µg/l mg/l mg/l Pt Torsajärven havaintopaikkojen (K20, K8, K6 ja K7) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina LIITE Väri K20 K6 K7 K Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn K20 K6 K7 K8 700 Kokonaistyppi (kok.n) K20 K6 K7 K8

39 µg/l µg/l µg/l Torsajärven havaintopaikkojen (K20, K8, K6 ja K7) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) LIITE 5 Kokonaisfosfori (kok.p) K20 K6 K7 K8 Rauta K20 K6 K7 K8 a-klorofylli 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 K20 K6 K7 K8

40 mg/l FTU 0 2 -% LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P18) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden (6 m) vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (%) 30 Sameus Kiintoaine

41 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P18) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri 35 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

42 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P18) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta a-klorofylli

43 mg/l FTU 0 2 -% LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (P19) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden (10 m) vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (%) 6 Sameus ,5 Kiintoaine 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0

44 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (P19) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

45 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (P19) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) Kokonaisfosfori (kok.p) 1400 Rauta a-klorofylli

46 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1672/16 VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

47 2(8) VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA- SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Itä-suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Kiihansuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (ISY-2002-Y-197). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Kiihansuon turvetuotantoalue sijaitsee Savitaipaleen kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112). Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Suursuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Kiihansuon tuotantoalueen pinta-ala on 71,8 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 66,8 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Kiihansuolla tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Kiihansuolta valumavedet laskevat Pien-Saimaan Lavikanlahteen viisi kilometriä Savitaipaleen kirkonkylältä kaakkoon. Lavikanlahti on kapean salmen kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Lavikanlahden vesi on ravinteikasta, kiintoainepitoista, sameaa, tummaa sekä melko runsaasti orgaanista ainetta sisältävää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Talvella esiintyy tyypillisesti happivajausta sekä loppukesällä leväkukintoja. Vedenlaatu on välttävä. Lavikanlahteen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Lavikanlahden veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Kiihansuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Kiihansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

48 3(8) Taulukko 1. Kiihansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas K2 Pintavalutuskentältä lähtevä P0 Mustaoja, laskuojan yläpuoli P1 Mustaoja, laskuoja LAVIK2 Saimaan Lavikanlahti Kuormitustarkkailu Kiihansuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen tarkkailu (vuoden 2015 huhtikuusta lähtien). Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marrashuhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi kevättulva-aikana näytteet otetaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksolla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä läthtevästä (K2) vedestä. Kiihansuon tuotantoalue kuuluu tarkkailuluokkaan A1, jossa ei vaihtele suppea ja laaja analytiikka. Taulukossa 2 on esitetty kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit suppea ph sänkönjohtavuus kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi kokonaisfosfori rauta yksikkö ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 2.2 Vesistötarkkailu Kiihansuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kolmelta havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailua tehdään virtavesipisteiltä kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä sekä järvihavaintopaikalta neljä kertaa vuodessa: lopputalvella, kevätkierron aikaan, loppukesällä ja syyskierron aikaan. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Mustaojassa laskuojan yläpuolella (P0) ja Mustaojassa laskuojan alapuolella (P1). Kiihansuon järvihavaintopaikka, taustapiste (LAVIK2) sijaitsee Lavikanlahdella. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

49 4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Kiihan tuotantoalueella aloitettiin ympärivuotinen veden pinnankorkeuden mittaus Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

50 5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2) vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (talukko 4). Taulukko 4. Kiihansuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 K2 kentältä lähtevä Näytekertoja kpl 15 K-aine mg/l 4,3 Sähkönj ms/m 11 ph 7 COD Mn mg /l 40 Kok.N µg/l 1730 Kok-P µg/l 31 Fe µg/l 1560 Itä-Suomen ympäristölupavirasto ei ole päätöksessään (ISY-2002-Y-197) asettanut Kiihansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Kiihansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli toiminnassa vuonna 2015 ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 57 % - fosfori 18 % - typpi 25 % - COD Mn 11 % Kiihansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttä otettiin käyttöön keväällä Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi paremmin kuin ensimmäisenä toimintavuotena Erityisesti kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) puhdistustehot olivat parantuneet verrattuna vuoteen Kiihansuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeampia kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Myös tuotantoalueen keskimääräinen valunta (l/s/km 2 ) oli suurempi kuin vuonna 2014.

51 Taulukko 5. Kiihansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) 6(8) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Kiihansuo 20,3 84,8 34,5 0, Vesistötarkkailu Vuoden 2015 tarkkailutulosten (taulukko 6) perusteella Mustaojassa sekä suolta tulevan laskuojaliittymän ylä- että alapuolella vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan alapuolella (P1) vesi oli hieman tummempaa sekä hieman rauta- ja humuspitoisempaa kuin laskuojan yläpuolella (P0). Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) fysikaalis-kemialliset vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy) 1, 3 ja 5 metrin syvyyksistä. Lisäksi avovesiaikana otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritettiin a-klorofylli sekä elokuun tarkkailukerralla näyte mikroskopoitiin. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 6 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,9 m. Lavikanlahdessa (LAVIK2) vesipatsaan vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista. Keskimääräisten ravinne- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Lopputalvella alusveden happitilanne oli huono ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen runsaasti mm. rautayhdisteitä, jotka samensivat ja tummensivat pohjan lähellä olevaa vettä. Muina aikoina vesipatsaan happitilanne säilyi hyvänä. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin elokuussa erittäin runsaasti Gonyostomum semen limalevää ja paljon muutakin levää. Lavikanlahden havaintopaikka (LAVIK2) kuvaa lahden yleistilaa ja hajakuormituksen (mm. maatalous) vaikutusta, turvetuotantoa ei sijaitse taustapisteen valuma-alueella.

52 Taulukko 6. Kiihansuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta (8) P0 P1 LAVIK2 Mustaoja, Mustaoja Saimaa, taustap. Lavikanlahti Näytekertoja kpl K-aine mg/l 3,8 4 5,2 Sähkönj ms/m ,6 ph 6,7 6,8 7,1 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l O 2 mg/l - - 8,7 O 2 % % Sameus FTU - - 4,7 a-chl µg/l Veden laatu Saimaan Lavikanlahden havaintopaikalla vuosina Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden (LAVIK2) kokonaisveden laatu on vuosina keskimäärin heikentynyt (kuvaajat liitteenä 5). Alueelle tulee runsaasti hajakuormitusta (mm. maatalous). Veden virtaussuunnasta johtuen lahden havaintopaikka ei kuvaa turvetuotannon vaikutusta. Alusveden keskimääräinen hapen kyllästysaste (%) on tarkastelujakson aikana heikentynyt. Veden väriluku, humus- ja rautapitoisuus ovat kohonneet tarkastelujakson aikana. Sateisena vuotena 2012 oli tarkastelujakson keskimäärin korkein veden humuspitoisuus (COD Mn ), jonka jälkeen veden humuspitoisuus on kääntynyt laskuun. Pintaveden levämäärää ilmaiseva a- klorofyllipitoisuus on hieman laskenut viime vuosina 2000-luvun alun pitoisuusvaihteluiden jälkeen. Viimeisinä vuosina veden väriluku, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Lavikanlahden vesi on ollut tarkastelujakson aikana keskimäärin sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi on ollut rehevää.

53 8(8) LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

54 LIITE 1 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Kiihansuo: Toiminnanharjoittaja Suon sijainti Vapo Oy Savitaipaleen Kaskein kylässä noin 5 km Savitaipaleen keskustasta kaakkoon Vesistöalue Vuoksen vesistön (4) Ala-Saimaan lähialue (4.112) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja - Mustaoja - Pien-Saimaan Lavikanlahti Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Savitaipale 71,8 ha 71,8 ha / 0 ha 1998 / 2002 Kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja sekä pintavalutuskenttä. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 23/04/2, VHO 06/0117/2, Tarkkailutiedot / Kiihansuo: Kuormitustarkkailu Lähtevän veden näytteenottopisteet Harva tarkkailu, näytteitä 6 kpl touko-lokakuussa sekä 2 kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla PUMPPU / pv-kentän pumppu / (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / pv-kentän alapuoli / Virtaamamittaus Vesistötarkkailu Pumppujen käyttötuntimittarit / jatuvatoiminen veden pinnankorkeusmittaus (kesäaikana) Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa. Lisäksi järvepisteiltä otetaan näytteet 4 kertaa (yht. 6 krt/a) Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Mustaoja, laskuojan yläpuoli / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 / Mustaoja, laskuojan alapuoli / (V) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka LAVIK2 / Saimaa, Lavikanlahti / (J)

55 LAVIK2 Kiihansuo P0 P1 PUMPPU pv-kenttä K2 SAVITAIPALEEN KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

56 LIITE 3 KIIHANSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l KIIHAN PUMPPU 0,1 24 6, KIIHAN K2 0,1 4,5 70 8,5 8,22 6, KIIHAN PUMPPU 0,1 12 6, KIIHAN K2 0,1 5, ,07 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 7,6 6, KIIHAN K2 0,1 6,9 12 4,2 11 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 6,1 7, KIIHAN K2 0,1 10,6 12 1,6 12,8 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 5, KIIHAN K2 0,1 14,3 12 2, KIIHAN PUMPPU 0,1 6,9 6, KIIHAN K2 0,1 15, ,4 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 2,8 7, KIIHAN K2 0,1 16,3 8,6 3,7 12,8 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 4 6, KIIHAN K2 0,1 12,5 12 2,7 13,4 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 3,8 6, KIIHAN K2 0,1 10,2 12 1,8 14,3 7, KIIHAN PUMPPU 0, KIIHAN K2 0,1 10,3 0,45 1,6 10,3 6, KIIHAN PUMPPU 0,1 32 6, KIIHAN K2 0,1 11, ,72 6, KIIHAN PUMPPU 0,1 2,3 7, KIIHAN K2 0,1 6,1 12 1,8 12,1 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 12 6, KIIHAN K2 0,1 4,4 19 8,6 13,4 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 21 6,

57 LIITE 3 NäytePvm TutkOhj HavPaik nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l KIIHAN K2 0,1 4,5 44 6,8 11 7, KIIHAN PUMPPU 0,1 7,6 6, KIIHAN K2 0,1 1,9 17 4,2 6,56 6,

58 LIITE 3 KIIHANSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik nimi Lämpöti *O2 *O2 %Sameus *K-aine*Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N*Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l KIIHAN LAVIK2 1 2,5 8,9 65 7,4 3,3 7,91 6, KIIHAN LAVIK2 3 2,5 6,6 48 3,8 1,7 10,2 6, < KIIHAN LAVIK2 5 3,4 3,4 26 7,2 3,1 13,9 6, KIIHAN P0 0,5 4,7 6,8 10,1 6, KIIHAN P1 0,5 4,9 6,8 9,66 6, KIIHAN LAVIK2 1 11,1 10,1 92 3,9 7 8,11 7, KIIHAN LAVIK ,3 7 8,08 7, KIIHAN LAVIK2 5 10, ,8 9,4 8,12 7, KIIHAN LAVIK , KIIHAN P0 0,5 13,3 2,8 12,9 6,8 ~ KIIHAN P1 0,5 13,5 2,9 12,9 7 ~ KIIHAN LAVIK2 1 18,1 7,4 79 3,6 5,3 8,03 7, < KIIHAN LAVIK ,6 81 3,8 5,6 8,09 7, KIIHAN LAVIK2 5 17,9 7,6 80 4,3 6,4 8,01 7, KIIHAN LAVIK ,3 ks. Laus KIIHAN P0 0,5 10,4 1,8 13, KIIHAN P1 0,5 10,4 2,2 12,8 6, KIIHAN LAVIK ,1 4,3 7,71 7, KIIHAN LAVIK ,7 86 4,3 4,4 7,72 7, KIIHAN LAVIK ,8 86 4,3 5,2 7,78 7, KIIHAN LAVIK ,2

59 LIITE 4 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) vesinäytteet otettiin 1,3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,8 m). Veden happipitoisuus aleni pinnalta pohjaan mentäessä. Heikentyneen happitilanteen seurauksena pohjasedimentistä vapautui fosforia sekä rautaa. Fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeimmat pohjan läheisyydestä (5 m) otetussa näytteessä. Pohjan lähellä vesi oli myös tummempaa kuin päällysvesi. Vedessä oli runsaasti rautaa ja ravinnepitoisuudet olivat korkeita Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, fosfori ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P0) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Tulosten perusteella suolta laskeva vesi heikensi hieman Mustaojan veden laatua. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1) vedessä oli hieman enemmän humusta (COD), vesi oli tummempaa ja rauta- sekä typpipitoisuus olivat hieman korkeampia kuin laskuojan yläpuolella Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) vesinäytteet otettiin 1,3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,9 m). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa, humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinne- ja pintaveden a- klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpipitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P0) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta laskeva vesi ei juurikaan vaikuttanut Mustaojan veden laatuun. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1) veden rautapitoisuus oli korkeampi kuin laskuojan yläpuolella, mutta muuten veden laatu oli samanlainen kuin yläpuolisella näytepisteellä Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden typpi- ja rautapitoisutta. Lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet alenivat vain vähän ja olivat lähes samalla tasolla kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden typpi- ja rautapitoisuutta. Lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (K1) veden.

60 LIITE Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kokonaisfosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (K1) veden Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (K1) veden Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) vesinäytteet otettiin 1, 3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 1,0 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesipatsaan vesi oli lähes tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä/tyydyttävä. Keskimäärin vesipatsaan vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin erittäin runsaasti limalevää ja runsaasti myös muuta levää Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P0) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/lievästi rehevää. Erityisesti typpipitoisuus oli ojavedeksi kohtuullinen Tulosten perusteella suolta laskeva vesi ei juurikaan vaikuttanut Mustaojan veden laatuun. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1) vesi oli hieman tummempaa, humusja ravinnepitoisempaa kuin laskuojan yläpuolisella näytepisteellä Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Näytteenottohetkellä tuotantoalueella vallitsi rankkasateen jälkeinen korkean virtaaman tilanne. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi jonkin verran veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) vesinäytteet otettiin 1, 3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 1,0 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesipatsaan vesi tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Keskimäärin vesipatsaan vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a- klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine- ja typpipitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden rautapitoisuus oli yhtä suuri kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

61 LIITE Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

62 mg/l FTU 0 2 -% LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (%) Sameus Kiintoaine

63 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

64 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta a-klorofylli

65 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1673/16 VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

66 2(9) VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA- SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Vaasan hallinto-oikeus on myöntänyt Suursuon turvetuotantoalueelle ympäristöluva (Dnro 08/0215/1). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Suursuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaarella Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala- Saimaan alueella (4.112). Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Suursuon tuotantoalueen pinta-ala on 390 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 358 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Tuotantoalueen valumavedet laskevat Halilanojaa pitkin Pien-Saimaan Maaveteen kuusi kilometriä Taipalsaaren kirkonkylältä pohjoiseen. Tuotantoalueella on kemikalointilaitos valumavesien ympärivuotiseen käsittelyyn, joka otettiin ympärivuotiseen käyttöön vuonna Maavesi on keskimäärin melko matala ja laaja vesialue, joka on kahden kapean silta-aukon kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Maaveden vesi on yleisluonteeltaan kiintoainepitoista, happamuudeltaan melko neutraalia, lievästi humuksen tummentamaa, sameaa sekä typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Kesällä esiintyy toisinaan sinileväkukintoja. Lopputalvella alusvedessä esiintyy happivajausta, mutta kesällä kerrostuminen on heikkoa alueen mataluuden vuoksi. Maaveteen ei kohdistu turvetuotannon lisäksi muuta pistemäistä kuormitusta, mutta maatalouden ja metsä- ym. ojituksen aiheuttama hajakuormitus on melko voimakasta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Maaveden veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Suursuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Suursuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenot-

67 3(9) tajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Taulukko 1. Suursuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas SETTI Kemiallisesta käsittelystä lähtevä SU1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä (kesäkuu 2015) Halilanoja Parjalanojan Suurisuonoja Saimaa Maavesi Saimaa Maavesi Saimaa Maavesi Saimaa Maavesi Saimaa Maavesi Kuormitustarkkailu Suursuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI/SU1) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Suursuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kahdeksalta havaintopaikalta. Suursuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Suurisuonoja (437), Parjalanoja (436) ja Halilanoja (075). Suursuon järvihavaintopaikat ovat Maavedellä sijaitsevat: Piispalanselkä (431), Kolinlahti (432), Mankasaarenselkä (433), Kopinsalmi (434) ja Laitsaa-

68 4(9) renselkä (435). Halilanojan (075) näytepisteeltä otetaan normaalin vesistötarkkailukierroksen lisäksi aina kuormitustarkkailun yhteydessä näyte, josta määritetään veden ph-arvo, kiintoaine- ja rautapitoisuus. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin vuonna 2015 tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3). Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) * µg/l x x ammoniumtyppi (NH 4 -N) * µg/l x x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) * µg/l x x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x *)Tarkkailuohjelman mukaisesti määritetään keskeisimmiltä jokipisteiltä joka kolmas vuosi Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Suursuon tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

69 5(9) sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle. 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Suursuolla toteutettiin keväällä 2015 mittavat allaskunnostukset ja samassa yhteydessä rakennettiin selkeytysaltaalle jatkoallas. Uuden jatkoaltaan päätyyn asennettiin mittakaivo ( ). Päästötarkkailupiste siirtyi uuteen mittakaivoon asennuksen jälkeen. Suursuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI/SU1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 18 kertaa. Tulosten perusteella kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden (SETTI/SU1) keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus ja orgaanisen aineen määrä (COD Mn ) olivat alhaisia (taulukko 4). Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli keskimäärin ph-arvoltaan selvästi hapanta (ph 4,1). Taulukko 4. Suursuon turvetuotantoalueen kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 SETTI/SU1 kemiallisesta käsittelystä lähtevä Näytekertoja kpl 18 K-aine mg/l 10,8 Sähkönj ms/m 31 ph 4,1 COD Mn mg /l 7,4 Kok.N µg/l 1300 Kok-P µg/l 12 Fe µg/l 9260 PO 4 -P µg/l 4,4 NH 4 -N µg/l 832 NNO 3 +N0 2 µg/l 204 Hehk.jään. mg/l k-a 6,7 Hehk.häv. mg/l k-a 5,6 Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (08/0215/1, ) asettanut Suursuon turvetuotantoalueelta roudattomana aikana kemiallisesta käsittelystä vesistöön lähtevän veden pitoisuuksille enimmäisarvot: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 1200 µg/l, COD 15 mg/l ja kiintoaine 10 mg/l. Roudattomana aikana (kuitenkin vähintään ) kemiallisen käsittelyn poistoteholle on asetettu seuraavat vähimmäisvaatimukset: kokonaisfosfori 90 %, kokonaistyppi 30 %, COD 70 % ja kiintoaine 50 %. Päästöraja-arvot lasketaan roudattoman kauden käsittelyajan mittausten keskiar-

70 6(9) voina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdistustehojen tavoitearvot ovat: COD 50 %, fosfori 80 % ja kiintoaine 30 %. Suursuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräiset ainepitoisuudet ja puhdistustehot olivat: - kokonaisfosfori (kok.p) 10,8 µg/l ja 88 % - kokonaistyppi (kok.n) 1092 µg/l ja 26 % - kemiallisen hapenkulutus (COD Mn ) 7 mg/l ja 80 % - kiintoaine 7,3 mg/l ja 56 % Tulosten perusteella lähtevän veden keskimääräiset ainepitoisuudet alittivat lupamääräyksien pitoisuusraja-arvot. Kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) osalta lupamääräyksissä asetetut vähimmäisvaatimukset saavutettiin. Kokonaisfosforin ja -typen osalta poistotehon vähimmäisvaatimuksia ei aivan saavutettu. Keskimääräisten ainepitoisuuksien ja puhdistustehojen perusteella veden kemiallinen käsittely toimi roudattomana aikana paremmin kuin vuonna Lupamääräyksissä talviaikaisen kemiallisen käsittelyn tehon tavoitearvot ovat seuraavat: kokonaisfosfori 80 %, COD 50 % ja kiintoaine 30 %. Tarkkailutulosten perusteella talviaikana ja kemiallisesta käsittelyn puhdistustehot olivat: - kokonaisfosfori 90 % - COD Mn 78 % - kiintoaine 79 % Talviaikaisen puhdistustehon tavoitearvot saavutettiin. Talviaikaiset puhdistustehot olivat selvästi paremmat kuin vuonna Suursuon tuotantoalueen vuoden 2015 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli hieman suurempi kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Muilta osin kuormitukset olivat edellisvuoden tasolla. Taulukko 5. Suursuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Suursuo 13,3 226,4 18,2 0, Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat Suursuon tuotantoalueen yläpuolisella, Suurisuonojan taustapisteellä (437) vesi oli keskimäärin hapanta (ph 5,1), erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta (COD Mn ) ja

71 7(9) rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Halilanojaan laskevan taustapisteen Parjalanojan (436) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin erittäin tummaa sekä runsaasti kiintoainetta, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Maaveteen laskevan Halilanojan (075) vesi oli keskimäärin hapanta (ph 5,2), erittäin tummaa ja runsaasti humusta sisältävää. Vedessä oli erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa. Vesi oli erittäin ravinteikasta. (taulukko 6) Tulosten perusteella tuotantoalueelta tuleva vesi kohotti osaltaan Halilanojan (075) kiintoainepitoisuutta. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi selvästi veden typpi-, fosfori- ja humuspitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden laatu oli keskimäärin parempi kuin Suurisuonojan tarkkailupisteen veden laatu (437). Taulukko 6. Suursuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta Suurisuonoja, Parjalanoja Halilanoja taustap. Näytekertoja kpl *) K-aine mg/l 9,3 8,4 15 Sähkönj ms/m 16 7,3 21 ph 5,1 6,1 5,2 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l *) ph-, kiintoaine- ja rautanäytteitä otettu yhteensä 15 kpl Järvihavaintopaikat Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikoilta (Piispalanselkä 431, Kolinlahti 432, Mankaselkä 433, Kopinlahti 434 ja Laitsaarenselkä 435) fysikaalis-kemialliset vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Lisäksi loppukesän (elokuu) tarkkailukerran yhteydessä sekä kesä-, heinä- ja syyskuussa otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritettiin a-klorofylli ja näytteet mikroskopoitiin. Havaintopaikan 431 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,6 m. Havaintopaikan 432 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli noin 2 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,4 m. Havaintopaikan 433 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,8 m. Havaintopaikan 434 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,9 m. Havaintopaikan 435 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,6 m. Maaveden havaintopaikkojen vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, lievästi kiintoaine-,humus- ja rautapitoista (taulukko 7). Keskimääräiset fosforipitoisuudet sekä avovesikauden pintaveden a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevälle vesialueelle ominaisia. Maaveden Piispalanselällä

72 8(9) (431) veden väriluku oli hieman korkeampi ja rautapitoisuus selvästi korkeampi kuin muilla Maaveden havaintopaikoilla. Havaintopaikan (431) vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Muuten havaintopaikkojen vedet olivat keskimäärin laadultaan hyvin samanlaisia. Taulukko 7. Suursuon järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta Piispalan- Kolin- Manka- Kopin- Laitsaarenselkä lahti selkä lahti selkä Näytekertoja kpl 7 *) 7 *) 7 *) 7 *) 7 *) O 2 mg/l 9,5 11 9, O 2 % % Sameus FTU 3,4 2,7 2,7 2,5 2 K-aine mg/l 4 4,5 3,6 3,4 2,9 Sähkönj ms/m 7,3 6,7 7 6,8 6,7 ph 6, ,1 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l 7,8 6,8 6,3 7,1 7,2 Kok.N µg/l Kok-P µg/l PO 4 -P µg/l 7,9 4,3 6,6 4,4 5,5 NH 4 -N µg/l 12 7,6 8,5 7 8,1 NNO 3 +N0 2 µg/l Fe µg/l a-chl µg/l ,7 *) sisältäen 3 kpl ns. klorokierrosta 4 Veden laatu Suursuon alapuolisen Maaveden järvihavaintopaikoissa vuosina Vuonna 2012 Maaveden laadun kehityksen tarkastelu yhtenäistettiin muiden turvetuotantoalueiden järvipisteiden tarkastelun mukaiseksi vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvojen tarkasteluksi. Aiemmin veden laadun kehitystä oli tarkasteltu lopputalven ja loppukesän vedenlaatumuuttujien keskiarvoina. Veden laatua on tarkasteltu havaintopaikkojen vesipatsaan tarkkailutulosten vuosikeskiarvoina vuosina Havaintopaikkojen alusveden näytteet on pääosin otettu 4 metrin syvyydestä, paitsi Kolinlahden havaintopaikalta otetaan näyte vain 1 metrin syvyydestä havaintopaikan mataluudesta johtuen. Näin ollen Kolinlahden havaintopaikan (432) veden (1 m) happitilanne on erinomainen. Maaveden havaintopaikkojen heikoin alusveden happitilanne oli Mankaselän havaintopaikalla (433), jossa alusveden happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä. Tarkastelujakson alhaisimmat hapen kyllästysasteet (%) olivat vuonna Maaveden pohjan lähellä olevan veden happitilanteet ovat hieman parantuneet tarkastelujakson aikana.

73 9(9) Maaveden havaintopaikkojen vesipatsaan vuosikeskiarvojen perusteella vesi on ollut vuosina keskimäärin lievästi sameaa. Keskimäärin sameinta vesi on ollut Mankaselän (433), Kolinlahden (432) ja Piispalanselän (431) havaintopaikoilla. Kolinlahden (432) ja Laitsaarenselän (435) veden sameusarvot ovat hieman kohonneet ja Kopinlahden (434) sameusarvot olivat hieman laskeneet tarkastelujakson aikana. Keskimäärin korkein kiintoainepitoisuus on ollut Kolinlahden (432) havaintopaikalla, jossa kiintoainepitoisuus on kohonnut tarkastelujakson aikana. Vuosien aikana Maaveden keskimäärin korkeimmat veden väriluvut ja COD Mn - pitoisuudet ovat olleet Piispalanselän havaintopaikalla (431). Havaintopaikkojen väriluvut ja COD Mn -pitoisuudet ovat pääosin hieman kohonneet tarkastelujakson aikana. Havaintopaikkojen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi rehevälle/rehevälle vesialueelle ominaisella tasolla. Pintaveden kokoomanäytteestä mitatun levämäärää ilmaisevan a- klorofyllin keskimääräinen pitoisuus on ollut rehevälle vesialueelle ominaisella tasolla. Keskimäärin suurimmat a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet tarkkailujakson aikana Mankaselän havaintopaikalla (433). Keskimäärin korkein rautapitoisuus oli Piispalanselän havaintopaikalla (431), jossa rautapitoisuus on kohonnut tarkastelujakson aikana. Rautapitoisuudet ovat hieman kohonneet myös Kolinlahden (432), Kopinlahden (434) ja Laitsaarenselän (435). Kokonaisuutena Maaveden veden laatu on keskimäärin hieman heikentynyt pitkäaikaistarkastelun tulosten perusteella. Veden laadun heikentyminen näkyi kohonneina väri-, COD Mn - ja rauta-arvoina. Kolinlahdella (432) veden laadun heikkeneminen näkyi lisäksi kohonneina sameus- ja kiintoainearvoina. Maaveteen kohdistuu merkittävissä määrin hajakuormitusta. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

74 LIITE 1 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Suursuo: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 369,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 369,9 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1976 / 1978 Vapo Oy Taipalsaaren kunnassa noin 20 km Lappeenrannasta luoteeseen Vuoksen vesistöalueen (4) Pien-Saimaan vesistöalue ja Ala-Saimaan lähialue (4.112) Pääosin (386 ha) Halilanoja Pien-Saimaan Maavesi, osin (25 ha) Kaijansuonlampi - Suur-Saimaa Taipalsaari Vesiensuojelurakenteet Halilanojan va: kuusi laskeutusallasta, kuivatusvesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely, Kaijansuonlampien va: vedet pumpataan kemialliseen käsittelyyn Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 15/06/2, VHO Nro 08/0215/1, Tarkkailutiedot / Suursuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / altaalle tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit) SU1 / kemiallisesta käsittelystä lähtevä / SETTI / lask.altaan lähtöpää / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (ympärivuotinen), pumpun käyntitiedot Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Virta- ja järvihavaintopaikat 3 kertaa vuodessa, paitsi Halilanoja ph-seuranta myös aina kuormitustarkkailun yhteydessä 075 / Halilanoja / (V) 436 / Parjalanoja / (V) 437 / Suurisuonoja / (V) 431 / Maavesi, Piispalanselkä / (J) 432 / Maavesi, Kolinlahti / (J) 433 / Maavesi, Mankaselkä / (J) 434 / Maavesi, Kopinsalmi / (J) 435 / Maavesi, Laitsaarenselkä / (J)

75 Suursuo Kemikalointiasema PUMPPU SETTI Halilanoja TAIPALSAAREN SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

76 Suursuo TAIPALSAAREN SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

77 LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI) KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *Sameus K-a,Nuclep *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe *DOC * TOC C l/s FTU mg/l mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l mg/l mg/l SUURSU PUMPPU 0, , SUURSU SETTI 0,5 0,2 25 4,5 6,7 4,4 12,1 6,7 4, ,1 2, ,3 4, SUURSU PUMPPU 0,5 93 6, SUURSU SETTI 0,5 0,2 25 4,9 6,7 5,4 20,3 5,1 4, ,5 4, SUURSU PUMPPU 0,5 27 5, SUURSU SETTI 0,5 0 > ,7 3, , SUURSU PUMPPU 0, ,7 4, SUURSU SETTI 0, ,2 3, SUURSU PUMPPU 0,5 83 6, SUURSU SETTI 0,5 2, , ,4 3,2 7, ,1 7, SUURSU PUMPPU 0,5 30 4, SUURSU SETTI 0,5 9, ,1 3, , , SUURSU PUMPPU 0,5 10 6, SUURSU SETTI 0, ,2 4 4,8 30,9 3, ,3 8, SUURSU PUMPPU 0,5 7,9 7, SUURSU SETTI 0,5 14,6 1,3 7,6 9,5 6,3 19,9 4,3 6, <5 <20 2 4, ,1 6, SUURSU PUMPPU 0, SUURSU SU1 0,5 19,7 7, ,5 6, , SUURSU PUMPPU 0,5 17 7, SUURSU SU1 0, ,4 4 5,7 23,2 4,4 4, , ,6 5, SUURSU PUMPPU 0, SUURSU SU1 0,5 19,2 25 1,6 2 1,9 21,9 4,2 1, ,5 1, SUURSU PUMPPU 0,5 14 6, SUURSU SU1 0,5 17,9 12 0,98 1,5 1,1 31,6 3,6 3, <2 0, ,8 4, SUURSU PUMPPU 0,5 5, SUURSU SU1 0,5 16,4 12 1,2 1,5 1,5 25,6 3, , SUURSU PUMPPU 0,5 27 5, SUURSU SU1 0,5 12 0,79 3,4 2 2,6 32 3,5 9, < ,6 9, SUURSU PUMPPU 0,5 52 6, SUURSU SU1 0,5 13,4 40 4,8 4 2,8 36,5 3,5 6, , SUURSU PUMPPU 0,5 7,5 6, SUURSU SU1 0,5 5, ,4 1,2 38,1 3,5 7, < <2 0, ,7 7, SUURSU PUMPPU 0,5 11 6, SUURSU SU1 0,5 5,1 22 5,5 5,8 5,2 26,5 3,9 7, , SUURSU PUMPPU 0,5 12 4, SUURSU SU1 0,5 4, , ,4 7, < ,2 3, ,5 7, SUURSU PUMPPU 0,5 43 4, SUURSU SU1 0,5 3,3 3, ,6 43,1 3,5 9, ,5 9,9

78 LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l SUURSU , SUURSU ,2 5, SUURSU , SUURSU ,5 10,9 80 1,6 1 7,18 6,7 35 7, < SUURSU ,5 8,2 62 3,1 2,3 8,22 6,5 45 7, SUURSU ,7 9,5 72 2,1 1,3 7,47 6,5 50 7, SUURSU ,6 3,7 28 4,1 2,3 9,01 6,2 80 7, SUURSU ,1 12,1 92 1,1 0,89 6,4 6,8 30 5, SUURSU ,1 10,5 80 1,2 <0,6 7,22 6,7 30 5, SUURSU ,9 2,3 17 2,9 1,3 7,92 6,4 40 5, SUURSU ,8 13,4 99 1,1 0,9 7,07 6,7 40 6, < SUURSU , ,8 7,04 6,8 35 6, < SUURSU , SUURSU , SUURSU ,8 5,6 5,4 5, SUURSU ,4 2,6 9,12 5, SUURSU , SUURSU ,1 10,8 98 4,5 6,2 7, , SUURSU , ,5 5,6 7,01 6,9 70 8, SUURSU , SUURSU ,3 10, ,2 6,64 7 ~40 6, < SUURSU , SUURSU ,3 10, ,5 5 6,66 7,1 40 5, < SUURSU ,3 11, ,4 5 6,68 7,1 35 5, < SUURSU , SUURSU ,7 11, ,1 5,6 6,43 7,1 40 6, < SUURSU ,3 11, ,5 4,4 6,33 7,1 40 6, SUURSU , SUURSU ,8 98 2,8 4,4 6,54 7,3 55 8, SUURSU ,9 10, ,8 6,5 7,2 60 8, SUURSU SUURSU , , SUURSU ,1 7,5 9,36 6, SUURSU ,2 17 8,77 6, SUURSU , SUURSU , SUURSU , SUURSU , SUURSU , SUURSU , SUURSU SUURSU , SUURSU , SUURSU , SUURSU , SUURSU ,5 3700

79 LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l SUURSU , < SUURSU ,9 ks.laus SUURSU SUURSU ,2 ks.laus SUURSU , SUURSU ,4 ks.laus SUURSU , SUURSU ,2 ks.laus SUURSU , < SUURSU ,7 ks.laus SUURSU ,5 6, SUURSU ,8 5, SUURSU , SUURSU ,7 8,8 92 2,8 4,4 7,16 7,1 40 7, < SUURSU ,8 8,2 86 2,6 4,3 7,13 7,1 40 7, SUURSU ,8 ks.laus SUURSU , ,7 4,4 7,09 7,2 40 7, <5 < SUURSU ,6 ks.laus SUURSU ,9 8, ,13 7,2 40 7, < SUURSU ,6 91 2,9 4,3 7,15 7,2 40 7, SUURSU ,4 ks.laus SUURSU ,3 87 1,8 3,2 6,54 7,2 40 7, <5 < SUURSU ,4 89 1,7 3,2 6,58 7,2 35 7, < SUURSU ,8 ks.laus SUURSU ,7 8,7 91 1,7 3,1 6,76 7,3 35 6, <5 < SUURSU ,7 8,9 94 1,8 3 6,8 7, SUURSU ks.laus SUURSU , SUURSU ,3 12 7,11 6, SUURSU ,3 8,3 28,7 3,8 ~90 7, SUURSU ,2 7,3 31,5 3,6 ~90 9, SUURSU , SUURSU ks.laus SUURSU , SUURSU ,5 ks.laus SUURSU , SUURSU ,2 ks.laus SUURSU , SUURSU ,5 ks.laus SUURSU , SUURSU ,5 ks.laus SUURSU , SUURSU , SUURSU ,1 11,8 95 3,5 3,8 6,78 7,1 40 7, SUURSU ,8 95 3,4 3,9 6,8 7,2 45 7, SUURSU ,3

80 LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l SUURSU ,1 11,6 93 3,1 3,6 6,72 7, SUURSU , SUURSU ,1 11,3 91 3,2 3,9 6,81 7,1 40 6, SUURSU ,1 11,6 93 3,3 3,9 6,82 7,1 40 6, SUURSU , SUURSU ,6 12,1 98 2,9 3,6 6,73 7,1 35 6, SUURSU , ,6 6,75 7,1 40 6, SUURSU , SUURSU ,4 11,4 93 2,3 3 6, , SUURSU ,8 95 2,2 2,9 6,42 7,1 35 6, SUURSU , SUURSU , SUURSU ,3 6500

81 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,7) lievästi hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Myös lähtevän veden (SETTI) rautapitoisuus oli alhaisempi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (6,3) lievästi hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,1) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,9) hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Lähtevän veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Vesien kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja laski pharvoa. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta.veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita Kevättulvanäyte: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi selvästi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Vesien kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja laski pharvoa. Tulvahuippu oli jo ohi tarkkailukerralla. 16. ja Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys 5 m). Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä, mutta alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 2,4 m), lievästi humus- ja rautapitoista. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta. Vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella rehevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa ja humuspitoista. Vesi oli fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok. syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä. Pintaveden happitilanne oli hyvä, mutta pohjan lähellä veden happitilanne oli huomattavasti heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa ja rautapitoista. Veden ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Pohjan lähellä heikentyneestä happitilanteesta johtuen rauta- ja fosforipitoisuudet olivat suurempia kuin pintavedessä. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m). Vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa ja humuspitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 2,2 m), lievästi kiintoaine- ja humuspitoista sekä rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää.

82 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa. Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältää. Vesi oli hapanta (ph-arvo 5,1). Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Veden laadussa näkyi voimakas hajakuormitus. Parjalanojan (436) vesi oli hapanta (ph-arvo 5,2), kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Halilanojassa (075) ennen Maavettä vesi oli hapanta (ph-arvo 4,3), erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys 5 m). Vesi oli tasalämpöistä ja veden happipitoisuus oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,1 m),vedessä näkyi humusleima ja vesi rautapitoista. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,1 m) vedessä näkyi lievä humusleima. Vesi oli fosfori- ja typpipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok. syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,5 m) ja rautapitoista. Veden ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä. Vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli sameaa (näkösyvyys 1,3 m) ja lievä humusleima oli havaittavissa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 1,3 m), kiintoaine- ja humus- sekä rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,4) hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa.

83 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437) vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältää. Vesi oli lievästi hapanta (ph-arvo 6,5). Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Veden laadussa näkyi voimakas hajakuormitus. Parjalanojan (436) vesi oli lievästi hapanta (ph-arvo 6,7), kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Halilanojassa (075) ennen Maavettä vesi oli hapanta (ph-arvo 6,0), erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,3 m). Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m) (näkösyvyys 1,2 m). Pintaveden ravinne- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää.. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,3 m). Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden ravinne- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,5 m). Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Veden laatu ei merkittävästi vaihdellut Maaveden havaintopaikkojen välillä Tuotantoalueella otettu käyttöön uudet tarkkailupisteet käsittelyyn tulevalle (PUMPPU) ja käsittelystä lähtevälle vedelle (SU1). Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,4) lievästi hapanta. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (6,9) lähes neutraalia. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) selvästi hapanta. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (6,5) vain hieman hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla.

84 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,7 m). Pintaveden fosfori- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli havaittavissa runsaasti limalevää, mutta nielulevät olivat valtalajina. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m) (näkösyvyys 1,3 m). Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli jonkin verran limalevää, mutta runsaasti myös muita leviä. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,3 m). Pintaveden ravinne- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin runsaasti a-klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,7 m). Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä esiintyi jonkin verran limalevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,6 m). Pintaveden fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä havaittiin jonkin verran limalevää, joka oli valtalajina Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat alhaisia sekä veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,2) selvästi hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja veden orgaanisen aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hieman hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat alhaisia ja veden orgaanisen aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen,fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (6,5) vain hieman hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla.

85 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys 5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,7 m), humus- ja rautapitoista. Vesi oli ph-arvoltaan lähellä neutraalia (pintaveden ph 7,1). Vesi oli fosforipitoisuuksien perusteella rehevää. Pintaveden a-klorofyllipitoisuus oli rehevälle vedelle ominainen. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli erittäin runsaasti limalevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,6 m) ja rauta- sekä humuspitoista. Vesi oli fosfori- sekä a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli erittäin runsaasti limalevää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok. syv. 5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,6 m) ja humus- sekä rautapitoista. Veden ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli runsaasti limalevää ja lisäksi myös sini- ja piileviä. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöstä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,9 m) ja humus- sekä rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a- klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin erittäin runsaasti limalevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 2,1 m) ja humus- sekä rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää/lievästi rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli vain hieman limalevää Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen,fosforin, typen ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (4,1) erittäin hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen,fosforin, typen ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Tarkkailukerralla tuotantoalueella vallitsi rankkasateen jälkeinen korkean virtaaman tilanne. Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437) vesi oli raudan ja humuksen tummentamaa. Väriluku ilmoitetaan epävarmana veden sameuden takia. Vesi oli erittäin hapanta (ph-arvo 3,8). Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Veden orgaanisen aineen määrä (COD) oli huomattavasti alhaisempi kuin aiemmmilla tarkkailukerroilla. Veden laadussa näkyi voimakas hajakuormitus. Suon alapuolisen Parjalanojan (436) vesi oli hapanta (ph-arvo 6,4). Vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja eritttäin runsaasti humusta sekä rautaa. Vesi oli erittäin tummaa ja ravinteikasta. Suolta tuleva vesi heikensi Parjalanojan veden laatua. Halilanojassa (075) ennen Maavettä vesi oli erittäin hapanta (ph-arvo 3,6), kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti.

86 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosfori- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli melko runsaasti limalevää ja Aulacoseira -piilevää oli myös paljon. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli havaittavissa melko paljon limalevää. Myös piileviä oli runsaasti. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,6 m). Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli onkin verran limalevää, mutta Aulacoseira ja Fragilaria -piilevät valtalajeina. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,8 m). Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli hyvin runsaasti limalevää ja paljon myös Aulacoseira -piilevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,8 m). Pintaveden fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli kohtalaisesti limalevää sekä piileviä Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia sekä fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin sekä hieman kiintoaineen, typen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (4,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia sekä fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin sekä hieman kiintoaineen, typen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,3) hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,8 m). Pintaveden fosfori- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevääi. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,8 m). Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää.

87 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (3,8) hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,3) hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla.

88 mg/l FTU % Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432, 433, 434, 435) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (%) LIITE Sameus Kiintoaine

89 µg/l mg/l mg/l Pt Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432, 433, 434, 435) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina LIITE Väri Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

90 µg/l µg/l µg/l Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432, 433, 434, 435) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat avovesikauden pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) 50 Kokonaisfosfori (kok.p) LIITE Rauta a-klorofylli

91 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1674/16 VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VA- LUMA-ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YH- TEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

92 2(8) VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA- ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA Johdanto Vaasan hallinto-oikeus on myöntänyt Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro 01042/06/5115). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Vehkataipaleensuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112), jolla sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Suursuon turvetuotantoalueet. Vehkataipaleensuon tuotantoalueen pinta-ala on 67,0 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 60,8 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Vehkataipaleensuolla on ollut keväästä 2010 lähtien ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään ruokohelpikentällä. Vehkataipaleensuon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Suur-Saimaan Jakaranlahteen kuusi kilometriä Saimaan kanavan suualueelta pohjoiseen. Jakaranlahden vesi on tyypillisesti sameahkoa, kiintoainepitoista, ruskehtavaa, fosforipitoisuudeltaan rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää sekä kohtuullisesti orgaanista ainetta sisältävää. Lahden vedenlaatuun vaikuttaa ojavesien lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevesikuormitus. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. 2 Tarkkailun perustiedot Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

93 3(8) Taulukko 1. Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva V1 Pintavalutukentältä lähtevä P0 Isoniitty, taustapiste P1 Isoniityn laskuoja P2 Saimaa Jakaranlahti Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan tammi-joulukuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan ruokohelpikentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (V1) vedestä. Taulukossa 2 on esitetty kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt tarkkailuohjelman mukaiset analyysit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit (suppea analytiikka) suppea ph sänkönjohtavuus kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi kokonaisfosfori rauta yksikkö ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 2.2 Vesistötarkkailu Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kolmelta havaintopaikalta (taulukko 1). Virtavesihavaintopaikoilta tarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Vehkataipaleensuon virtavesihavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Isoniittu (P0) ja Isoniitun laskuoja (P1). Vehkataipaleensuon järvihavaintopaikka (P2) sijaitsee Suur-Saimaassa Jakaranlahdella. Järvihavaintopaikalla tarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja loppukesällä. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

94 4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormistuslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Vehkataipaleensuon tuotantoalueella on kesäaikainen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Vuonna 2015 pinnankorkeusmittari oli toiminnassa välisenä aikana. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

95 5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuolta kentältä lähtevästä (V1) vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Veden keksimääräinen kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Taulukko 4). Taulukko 4. Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 V1 pintavalutuskentältä lähtevä Näytekertoja kpl 13 K-aine mg/l 1,9 Sähkönj ms/m 7 ph 6,5 COD Mn mg /l 40 Kok.N µg/l 1180 Kok-P µg/l 45 Fe µg/l 1010 Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (01042/16/5115) asettanut Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehoille seuraavat tavoitearvot: kiintoaine 50 % ja kokonaisfosfori 30 %. Vehkataipaleensuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella valumavesien pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehot olivat: - kiintoaine 65 % - COD Mn -3 % - fosfori 22 % - typpi 31 % Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen ja typen poistotehon osalta paremmin kuin vuonna Orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin osalta puhdistustehot olivat hieman edellisvuotta heikommat. Kiintoaineen osalta saavutettiin lupamääräyksissä asetettu puhdistustehon tavoitearvo. Vehkataipaleen tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat selvästi pienemmän kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Vuoden 2015 keskivalunta (7,6 l/s/km 2 ) oli myös huomattavasti alhaisempi kuin vuoden 2014 keskivalunta (25,1 l/s/km 2 ).

96 6(8) Taulukko 5. Vehkataipaleensuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Vehkataipaleensuo 7,6 13,4 7,8 0, Vesistötarkkailu Vesi oli Isoniitun halki kulkevassa ojassa sekä taustapisteessä (P0) että suon laskuojaliittymän alapuolella (P1) keskimäärin erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää (taulukko 6). Vedet olivat keskimäärin ravinteikkaita. Vehkataipaleensuolta lähtevä vesi ei heikentänyt tarkkailujakson 2015 aikana Isoniitun halki kulkevan ojan veden laatua. Laskuojan liittymän alapuolella (P1) vedessä ainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin taustapisteellä. Vehkataipaleensuon alapuolisen Suur-Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Näyte otetaan normaalista poiketen keväällä ja loppukesällä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli noin 3 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 2 m. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-1 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Saimaan Jakaranlahdessa (P2) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Pintavedessä ei loppukesällä mikroskopoinnin perusteella havaittu limalevää, mutta muita leviä havaittiin runsaasti.

97 7(8) Taulukko 6. Vehkataipaleensuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 P0 P1 P2 Isoniitunoja, Isoniitunoja Suur-Saimaa, taustap. Jakaranlahti Näytekertoja kpl K-aine mg/l 8,1 6,1 3,7 Sähkönj ms/m 5 6,5 13 ph 6,2 6,6 7,4 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l - - 4,5 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l O 2 mg/l - - 9,1 O 2 % % Sameus FTU - - 2,6 a-chl µg/l - - 7,5 4 Veden laatu Vehkataipaleensuon alapuolisessa Saimaan Jakaranlahdessa vuosina Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen alapuolisen Saimaan Jakaranlahden (P2) veden laatu oli tarkkailujakson aikana selvästi huonoimmillaan vuosina , jolloin keskimääräisistä ainepitoisuuksista sekä sameus- ja väriarvoista mitattiin selvästi muuta tarkkailujaksoa korkeampia arvoja (kuvaajat liitteenä 5). Lahti on matala (kokonaissyvyys noin 2 m), joten näytteet otetaan 1 metrin syvyydestä. Jakaranlahden kokonaisveden laatu parani 1990-luvun lopulla pääasiassa laskevista kiintoaine-, humus-, fosfori-, typpi- ja rautapitoisuuksista sekä väriarvosta johtuen. Veden keskimääräinen hapen kyllästysaste (%) oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut 3,5-21 µg/l välillä. Alhaisin pitoisuus (3,5 µg/l) mitattiin loppukesällä Veden keskimääräinen väriluku on kasvanut vuodesta 2009 lähtien.

98 8(8) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

99 LIITE 1 VEHKATAIPALEENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Taipalsaaren kunnan Paarmalan kylässä noin 10 km Lappeenrannasta koilliseen Vesistöalue Vuoksen vesistöalueen (4) ja Ala-Saimaan lähialue (4.112) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Isoniityn laskuoja - Jakaranlahti (Suur-Saimaa) Kunnat, joiden alueella Taipalsaari, Lappeenranta lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 60,8 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 60,8 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1996 / 1999 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusallasta patolaitteineen, sarkaojat lietteenpidättimineen sekä ulkopuolisten vesien eristysoja (perustaso). Alueella on pumppaamo ja ruokohelpikenttä toiminnassa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 25/06/2, VHO Nro 07/0147/1, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailun PUMPPU / kentäle tuleva / näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V1 / laskeutusaltaan alapuoli / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Isoniittu / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 / Isoniitun laskuoja, silta / (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Suur-Saimaa, Jakaranlahti / (J) J=järvihavaintopaikka

100 P0 Vehkataipaleensuo PUMPPU P1 kenttä V1 P2 TAIPALSAAREN VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

101 LIITE 3 VEHKATAIPALEENSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: NäytePvm TutkOhj HavPaik n nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l VEHKAT PUMPPU 0.1 3, VEHKAT V ,1 1,3 1,4 6,7 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 5,6 6, VEHKAT V ,1 0,22 0,61 7,02 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 5,3 5, VEHKAT V ,6 4,06 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 1,4 5, VEHKAT V ,2 5, VEHKAT PUMPPU , VEHKAT V ,2 10 1,3 4,17 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 9,7 6, VEHKAT V ,1 40 1,7 4,71 6, VEHKAT PUMPPU VEHKAT V ,5 12 2,4 8,22 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 7,3 7, VEHKAT V ,8 1,3 1,6 10, VEHKAT PUMPPU 0.1 3,8 7, VEHKAT V ,3 1,8 1,7 8,87 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 5,6 6, VEHKAT V ,7 1,3 2 7,8 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 3,1 6, VEHKAT V ,3 1,8 2,8 7,87 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 3,2 6, VEHKAT V ,9 1,3 3,2 9,11 6, VEHKAT PUMPPU 0.1 3,8 6, VEHKAT V ,5 0,79 3,6 6,96 6,

102 LIITE 3 VEHKATAIPALEENSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaikn nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-NNNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l VEHKAT P ,6 8,8 5,25 5, VEHKAT P ,1 4, VEHKAT P ,2 4 12,2 7, < VEHKAT P ,2 13 5,73 6, VEHKAT P ,6 6 8, VEHKAT P2 1 20,4 8,1 90 1,9 3,3 13,5 7, < VEHKAT P ,5 ks.laus VEHKAT P ,7 2,6 4,15 6, VEHKAT P ,2 6,76 6,

103 LIITE 4 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILU VUONNA Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkeampi kentältä lähtevässä (V1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Valumavesien käsittely alensi myös hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi vain hieman kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), raudan ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi jonkin verran veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Isoniitun taustapisteellä (P0) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD) ja kiintoainetta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (P1) veden laatu oli hieman parempi kuin taustapisteellä (P0) johtuen alhaisemmista ainepitoisuuksista Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta ja jonkin verran veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia Saimaan matalan Jakaralahden havaintopaikan P2 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 3 m ja näkösyvyys 2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta-, typpi- ja fosforitpitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia. Isoniitun taustapisteellä (P0) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD) ja kiintoainetta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (P1) veden laatu oli hieman parempi kuin taustapisteellä (P0) johtuen alhaisemmista ainepitoisuuksista Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta-, typpi- ja fosforitpitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden.

104 LIITE 4 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILU VUONNA Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti rautapitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Saimaan matalan Jakaralahden havaintopaikan P2 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 3 m ja näkösyvyys 2 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää, mutta muita leviä oli runsaasti Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja fosforipitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen, kiintoaineen ja typen pitoisuuksia Ruokohelpikentältä lähtevä (V1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Isoniitun taustapisteellä (P0) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD) ja kiintoainetta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (P1) veden laatu oli hieman parempi kuin taustapisteellä (P0) johtuen alhaisemmista ainepitoisuuksista. Ainoastaan typpipitoisuus oli korkeampi laskuojan näytepisteellä Ruokohelpikentältä lähtevä (V1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia Ruokohelpikentältä lähtevä (V1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden fosforipitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

105 mg/l FTU % LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2) (1 m) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Hapen kyllästysaste (%) Sameus 14 Kiintoaine

106 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2) (1 m) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

107 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2) (1 m) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-1 m) Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta 25 a-klorofylli

108 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1675/16 VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / HELISEVÄNJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YH- TEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

109 2(9) VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / HE- LISEVÄNJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Paljasuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/12/04.08/2011). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Paljasuon turvetuotantoalue sijaitsee Rautjärven kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Helisevänjoen valuma-alueella (4.193). Paljasuon tuotantoalueen pinta-ala on 87 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 78,3 ha. Paljasuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä. Suon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Helisevänjokeen ja edelleen Purnujärveen. Helisevänjoen vesi on humusvaikutteista, kohtalaisesti rautaa sisältävää, fosforipitoisuudeltaan lievästi rehevää/rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää. Helisevänjokea kuormittaa lisäksi hajakuormitus. Purnujärvi on hyvin sameavetinen ja selvästi rehevä järvi, jota vaivaavat ajoittaiset sinileväkukinnat. Purnujärven vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Myös Purnujärveen kohdistuu merkittävässä määrin hajakuormitusta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Helisevänjoen veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Paljasuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Paljasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa.

110 3(9) Taulukko 1. Paljasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas K2 Pintavalutuskentältä lähtevä P5 Paljasuon laskuoja P3b Helisevänjoki, tuotantoalueen yläpuoli P6 Helisevänjoki, tuotantoalueen alapuoli P7 Helisevänjoki, Hyypiänvuori P8 Purnujärvi, länsiosa Kuormitustarkkailu Paljasuon tuotantoalueella on ympärivuotinen tiheä kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Paljasuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan viideltä havaintopaikalta. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Helisevänjoessa tuotantoalueen yläpuolella (P3b), tuotantoalueen alapuolella (P6) ja alempana joessa Hyypiänvuoren kohdalla (P7) sekä lisäksi tarkkaillaan tuotantoalueen laskuojaa (P5). Virtavesitarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Paljasuon alapuolista Purnujärveä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

111 4(9) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) * µg/l x x ammoniumtyppi (NH 4 -N) * µg/l x x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) * µg/l x x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x *)Tarkkailuohjelman mukaisesti määritetään keskeisimmiltä jokipisteiltä joka kolmas vuosi Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Paljasuon tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

112 5(9) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Paljasuon kuormitustarkkailu Paljasuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2) vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 21 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja kaksi oli rankkasadenäytteitä. Vuonna 2015 pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 4). Taulukko 4. Paljasuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 K2 pintavalutuskentältä lähtevä Näytekertoja kpl 21 K-aine mg/l 10 Sähkönj ms/m 6,7 ph 6,3 COD Mn mg /l 28 Kok.N µg/l 1430 Kok-P µg/l 68 Fe µg/l 4330 PO 4 -P µg/l 31 NH 4 -N µg/l 234 NNO 3 +N0 2 µg/l 318 Hehk.jään. mg/l k-a 5,7 Hehk.häv. mg/l k-a 4,5 Paljasuon lupapäätöksen (ESAVI/12/04.08/2011, ) mukaan kasvillisuuskenttäkäsittelyn tavoitteelliset puhdistustehot, mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava alkaen vähintään seuraavat: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Paljasuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien virtaamapainotteisena keskiarvona lasketut pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehot olivat (suluissa tarkkailutulosten pitoisuuskeskiarvojen perusteella lasketut puhdistustehot): - kiintoaine 68 % (62 %) - COD Mn 15 % (0 %) (ei puhdistustehovaatimusta) - fosfori 43 % (44 %) - typpi 17 % (38 %)

113 6(9) Kiintoaineen poistotehon osalta saavutettiin lupamääräyksen tavoitteellinen vähimmäisvaatimus, mutta muilta osin poistotehot eivät saavuttaneet lupamääräyksessä asetettuja tavoitteellisia vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskenttä toimi tulosten perusteella typenpoistoa lukuun ottamatta keskimäärin paremmin kuin vuonna Etenkin kiintoaineen poistoteho oli selvästi edellisvuotta parempi. Paljasuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta hieman vuoden 2014 kuormituksia suuremmat, mutta kokonaisfosforin vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitus puolestaan oli hieman edellisvuotta alhaisempi (taulukko 5). Vuoden 2015 keskivalunta oli edellisvuoden tasolla. Taulukko 5. Paljasuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Paljasuo 19,0 136,3 36,2 0, Paljasuon vesistötarkkailu Suon laskuojassa (P5) keskimääräiset ainepitoisuudet olivat vuonna 2015 hieman alhaisemmat kuin suolta lähtevässä vedessä (taulukot 4 ja 6). Laskuojan (P5) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella laskuojasta tuleva vesi ei heikentänyt Helisevänjoen veden laatua. Laskuojan ylä- ja alapuolella ei havaittu merkittävää vedenlaadullista eroa tarkkailujaksolla Helisevänjoella, laskuojan alapuolella (P6) vesi oli keskimäärin humuksen ja raudan tummentamaa sekä ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella lievästi rehevää. Ravinnepitoisuudet olivat joki vedelle melko alhaisia. Alempana Helisevänjoella Hyypiänvuoren näytepisteellä (P7) tarkkailujakson aikainen veden laatu oli hieman heikompi kuin ylemmällä laskuojaliittymän alapuolisella Helisevänjoen pisteellä (P6) (taulukko 6). Hyypiänvuoren jokipisteellä fosforipitoisuutta lukuun ottamatta veden ainepitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin ylemmällä jokipisteellä laskuojan alapuolella. Helisevänjoen näytepisteiden väliin kohdistuu hajakuormitusta, joka näkyy ajoittain veden laadussa. Helisevänjoki oli Hyypiänvuoren näytepisteellä (P7) keskimäärin humuksen ja raudan tummentamaa sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää.

114 7(9) Taulukko 6. Paljasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P5 P3b P6 P7 laskuoja Helisevänjoki, Helisevänjoki, Helisevänjoki, laskuojan laskuojan Hyypiänvuori yläp. alap. Näytekertoja kpl K-aine mg/l 6,6 1,9 2,2 2,9 Sähkönj ms/m 7,4 3,7 3,8 4,1 ph 6,9 6,9 7 6,9 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l ,5 9,7 Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l - 3,7 5,7 6,3 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Vuodesta 2012 lähtien on tarkkailtu Purnujärven länsiosan havaintopaikkaa P8. Paljasuon alapuolella Purnujärven länsiosan havaintopaikan (P8) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli noin 2 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,8 m. Purnujärven länsiosan vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa kiintoaine- ja humuspitoista. Vesi oli humuksen tummentamaa. Veden rautapitoisuus oli humusvesille ominainen. Ravinne- ja loppukesän levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää. Pintavedessä ei loppukesällä mikroskopoinnin perusteella havaittu Gonyostomum semen-limalevää. (Taulukko 7)

115 8(9) Taulukko 7. Paljasuon järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P8 Purnujärvi, länsiosa Näytekertoja kpl 2 O2 mg/l 11 O2 % % 95 Sameus FTU 4,6 K-aine mg/l 4,3 Sähkönj ms/m 4,8 ph 7,1 Väri mg/l Pt 75 CODMn mg/l 11 Kok.N µg/l 645 Kok-P µg/l 25 PO4-P µg/l 5 NH4-N µg/l 24 NNO3+N02 µg/l 20 Fe µg/l 550 a-chl µg/l 21 4 Veden laatu Helisevänjoessa vuosina Helisevänjoessa Paljasuon turvetuotantoalueen suunnalta tulevan laskuojan liittymän alapuolella (P6) keskimääräiset kiintoaine-, humus (COD Mn )-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä väriarvo ovat vuosina olleet pääsääntöisesti ojaliittymän yläpuolisia (P3/P3b) arvoja korkeampia (kuvaajat liitteenä 5). Vuosien aikana Helisevänjoen laskuojaliittymän ylä- ja alapuolisissa näytepisteissä kokonaisveden laatu on hieman heikentynyt johtuen keskimäärin hieman kohonneista väri- ja COD Mn -arvoista. Laskuojaliittymän yläpuolisella taustapisteellä (P3/P3b) keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli kohonnut tarkastelujakson aikana. Muuten veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa tarkastelujakson aikana. Vuosina taustapiste on sijainnut yli kilometrin ojaliittymän yläpuolella. Vuodesta 2004 alkaen taustapiste on siirretty ojaliittymän yläpuolelle sen välittömään läheisyyteen.

116 9(9) LIITTEET JAKELU 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

117 LIITE 1 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Paljasuo: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Rautjärvellä noin 20 km Imatralta koilliseen Vesistöalue Vuoksen vesistön (4) Rautjärven vesistöalue (eli Helisevänjoen valuma-alue) (04.193) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Helisevänjoki Purnujärvi Kunnat, joiden alueella Rautjärvi lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 78,3 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 78,3 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1975 / 1980 Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), 2 kpl laskeutusaltaita, pumppausallas ja valumavesien ympärivuotinen kasvillisuuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 243/2011/4, Tarkkailutiedot / Paljasuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet PUMPPU / Kentälle tuleva, pumppuallas / (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / Kentältä lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P5 / Paljasuo, laskuoja / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P3b / Helisevänjoki 009 / (V) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P6 / Helisevänjoki 049 / (V) P7 / Hyypiänvuori 007 / (V) P8 / Purnujärvi, länsiosa / (J)

118 PUMPPU kenttä K2 RAUTJÄRVEN PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

119 Paljasuo P6 P3b P7 P5 P8 RAUTJÄRVEN PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

120 LIITE 3 PALJASUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l PALJA P8 1 0,5 11,4 79 1,6 1,1 4,98 6, PALJA P3b 0.1 7,9 2,4 3,47 6, < PALJA P ,1 9 5,68 6, PALJA P ,8 2,6 3,51 6, < PALJA P3b ,6 3,61 7 ~ < PALJA P ,6 6,8 8,73 7,1 ~ PALJA P ,8 3,5 3,65 7 ~60 9, < PALJA P ,8 2,7 3,86 7 ~70 8, PALJA P8 1 17,8 10, ,6 7,4 4,55 7, < PALJA P ,6 ks.laus PALJA P3b ,7 <0,6 4, , < PALJA P ,4 4 7,85 7, PALJA P ,8 <0,6 4,19 7,1 40 6, PALJA P ,3 0,9 4,54 7,1 50 7, <

121 LIITE 3 PALJASUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l PALJA PUMPPU , PALJA K ,3 4,5 1,8 8,74 5, <2 0, PALJA PUMPPU , PALJA K ,1 4,5 5,3 8, PALJA PUMPPU 0.1 1,4 5, PALJA K ,1 76 1,5 5,67 5, <2 0, PALJA PUMPPU 0.1 6, PALJA K ,4 15 2,8 6, PALJA PUMPPU 0.1 4,4 6, PALJA K ,5 25 3,4 5,64 6, PALJA PUMPPU , PALJA K ,2 15 4,8 5, <2 3, PALJA PUMPPU , PALJA K ,2 8,6 6,7 6,21 6, PALJA PUMPPU , PALJA K ,4 8,5 7,13 6, <5 <20 5, PALJA PUMPPU , PALJA K ,8 4,5 15 7,25 6, PALJA K ,6 7,06 6, PALJA PUMPPU , PALJA K ,8 7,1 32 5,91 6, < PALJA PUMPPU , PALJA K , ,97 6, PALJA PUMPPU , PALJA K , ,22 6, PALJA PUMPPU , PALJA K ,5 4,5 31 5,85 6, PALJA PUMPPU , PALJA K ,1 7,1 5,6 5,99 6, ,8 2, PALJA PUMPPU , PALJA K ,1 4,5 11 6,85 6, PALJA K ,76 6, PALJA PUMPPU 0.1 9,3 6, PALJA K ,7 7,1 6,8 6,73 6, , PALJA PUMPPU , PALJA K ,8 5,7 9,2 7,34 6, PALJA PUMPPU 0.1 7,6 6, PALJA K ,1 4,5 7,96 6, , PALJA PUMPPU , PALJA K , ,7 7,96 5,

122 LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia. Kiintoainepitoisuus oli hieman suurempi kentältä lähtevässä (K2) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja vesi oli pharvoltaan (5,9) hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli sama kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta ja jonkin verran kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli sama kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Purnujärven länsiosan (havaintopaikka P8) vesinäyte otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 1,7 m, näkösyvyys 0,7 m) Veden happitilanne oli melko hyvä. Vesi oli lievästi sameaa, lievästi kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää. Vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin talvella Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti typpi-, fosfori- sekä rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia. Kevättulvan huippu oli jo ohi Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia.

123 LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2015 Paljasuon laskuojan (P5) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b) vesi oli lievästi humuksen ja raudan tummentamaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat jokivedelle alhaiset. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Joen alapuolisen näytepisteen (P6) veden ainepitoisuudet olivat suurempia verrattuna yläpuolisen näytepisteen (P3b) tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella (P7) veden laatu oli hieman heiketynyt yläpuolisiin näytepisteisiin verrattuna. Veden humus-,kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuudet sekä veden väriluku olivat hieman korkeammat kuin ylemmällä näytepisteellä Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden typpipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Paljasuon laskuojan (P5) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b) vesi oli lievästi humuksen ja raudan tummentamaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat jokivedelle alhaiset. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Joen alapuolisen näytepisteen (P6) veden ainepitoisuudet olivat suurempia verrattuna yläpuolisen näytepisteen (P3b) tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella (P7) veden laatu ei eronnut merkittävästi ylemmän (P6) näytepisteen veden laadusta Rankkasadenäyte (sade 32 mm): Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen korkea (allasta ruopattu lähiaikoina).

124 LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpija fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineen ja orgaanisena aineen pitoisuudet olivat korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineen ja orgaanisena aineen pitoisuudet olivat korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Purnujärven länsiosan (havaintopaikka P8) vesinäyte otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli sameaa (näkösyv. 0,9m), kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorfyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää. Vesi oli laadultaan samankaltaista kuin loppukesällä Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden typpipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, ravinteiden (kok.n ja kok.p) ja raudan pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Paljasuon laskuojan (P5) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b) vesi oli lievästi humuksen ja raudan tummentamaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat jokivedelle alhaiset. Tulosten perusteella laskuoja heikensi vain hieman Helisenvänjoen veden laatua. Joen alapuolisen näytepisteen (P6) veden ainepitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin yläpuolisella pisteellä P3b, vain rauta ja fosforipitoisuudet olivat hieman suurempia. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella (P7) veden laatu ei eronnut merkittävästi ylemmän (P6) näytepisteen veden laadusta Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden fosforipitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia Rankkasadenäyte: Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta-, typpi- ja fosforipitoisuuksia sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden (K2) fosforipitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden (K2) fosforipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

125 LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely tehokkaasti veden kiintoainepitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia.

126 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Helisevänjoen Paljasuolta laskevan laskuojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (P3/P3b= yläpuolinen ja P6=alapuolinen näytepiste) Kiintoaine P3/P3b P Väri P3/P3b P Kemiallinen hapenkulutus COD Mn P3/P3b P6

127 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Helisevänjoen Paljasuolta laskevan laskuojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (P3/P3b= yläpuolinen ja P6=alapuolinen näytepiste) Kokonaistyppi (kok.n) P3/P3b P Kokonaisfosfori (kok.p) P3/P3b P Rauta (Fe) P3/P3b P6

128 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1676/16 VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALU- MA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

129 2(7) VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Konnunsuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/40/04.08/2011). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Konnunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Joutsenossa Juustilanjoen valuma-alueella (5) ja tarkemmin Saimaan kanavan alueella (5.003). Konnunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 236,8 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 150,3 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Tuotantoalueella on tehostettu valumavesien käsittely ja vedet pumpataan ympärivuotisesti kosteikkokäsittelyyn. Valumavedet laskevat kahta laskuojaa pitkin Soskuanjokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Soskuanjoki on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä ojamainen joki, johon kohdistuu merkittävässä määrin hajakuormitusta. Soskuanjoki on johdettu putkea pitkin vanhan ja uuden Saimaan kanavan ali. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Soskuanjoen veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Konnunsuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Konnunsuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

130 3(7) Taulukko 1. Konnunsuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kosteikolle tuleva, pumppuallas KO1 Kosteikolta lähtevä K0 Soskuanjoki, taustapiste K1 Soskuanjoki, Metsola K2 Soskuanjoki, Kansola K3 Soskuanjoki, Vortsa Kuormitustarkkailu Konnunsuon kuormitustarkkailu on tiheä ympärivuotinen, jossa näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa neljä viikkoa. Lisäksi kevättulva-aikana näytteet otetaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksolla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kosteikolle pumpattavasta vedestä (PUMPPU) ja kosteikolta lähtevästä vedestä (KO1). Tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Konnunsuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan neljältä havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailu tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Soskuanjoessa turvetuotantoalueen yläpuolella (K0), tuotantoalueen alapuolella Metsola (K1), Kansola (K2) ja Vortsa (K3). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

131 4(7) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit Analyysi yksikkö lämpötila ºC ph sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine mg/l väriluku mg/l Pt kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta µg/l Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Konnunsuon tuotantoalueella on mittakaivossa ympärivuotinen veden pinnankorkeusmittari. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettua virtaaman vuorokausikeskiarvoa. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle. 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Konnunsuon tuotantoalueen kosteikolta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 17 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Kosteikolta lähtevä vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia (taulukko 4).

132 Taulukko 4. Konnunsuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta (7) KO1 Kosteikolta lähtevä Näytekertoja kpl 17 K-aine mg/l 8,8 Sähkönj ms/m 31 ph 6,9 COD Mn mg /l 25 Kok.N µg/l 1350 Kok-P µg/l 48 Fe µg/l 1730 PO 4 -P µg/l 13 NH 4 -N µg/l 131 NNO 3 +N0 2 µg/l 138 Hehk.jään. mg/l k-a 4 Hehk.häv. mg/l k-a 1,9 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/40/04.08/2011) asettanut Konnunsuon turvetuotantoalueen valumavesien käsittelylle seuraavat tavoitteelliset puhdistustehot: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen kosteikkoa ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Konnunsuon valumavesien kosteikkokäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien virtaamapainotteisena keskiarvona lasketut kosteikkokäsittelyn poistotehot olivat seuraavat (suluissa suoraan tarkkailutulosten perusteella lasketut puhdistustehot): - kiintoaine 43 % (75 %) - COD Mn 14 % (22 %) (ei puhdistustehovaatimusta) - fosfori 35 % (49 %) - typpi 10 % (17 %) Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely toimi vuonna 2015 fosforin poistotehon osalta paremmin, mutta muilta osin heikommin kuin vuonna Virtaamapainotteisten vuosikeskiarvojen perusteella kosteikkokäsittely ei täyttänyt lupaehtojen mukaisia puhdistustehojen vähimmäisvaatimuksia. Konnunsuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja fosforin osalta pienemmät kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Typen osalta brutto-ominaiskuormitus oli yhtä suuri kuin edellisenä vuonna.

133 Taulukko 5. Konnunsuon kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) 6(7) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Konnunsuo 6,0 112,9 7,7 0, Konnunsuon vesistötarkkailu Vuoden 2015 tarkkailutulosten perusteella suon laskuojista sekä taustapisteen ja laskuojan alapuolisen tarkkailupisteen ympäröiviltä peltoalueilta tuleva vesi osaltaan heikensi tarkkailujakson aikana Soskuanjoen veden laatua, mikä ilmeni suon laskuojan alapuolella (K1) kohonneina kiintoaine- ja rautapitoisuuksina (taulukko 6). Myös veden väriluku sekä humuksen (COD Mn ) pitoisuudet olivat korkeampia havaintopaikalla Metsola. Metsolan havaintopaikalla (K1) Soskuanjoki oli keskimäärin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli hyvin ravinteikasta. Vuoden 2015 tarkkailutulosten perusteellä Soskuanjoen Kansolan havaintopaikalla vesi oli keskimäärin tummempaa, kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisempaa kuin joen ylemmällä Metsolan havaintopaikalla (K1). Vesi oli kiintoainepitoista, erittäin ravinteikasta ja erittäin rautapitoista. Joessa näkyi voimakas hajakuormituksen vaikutus. Joen alimmalla havaintopaikalla Vortsassa (K3) veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmällä Kansolan (K2) havaintopaikalla. Kiintoaine-, humus-, ravinneja rautapitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin Kansolan havaintopaikalla. Soskuanjoen Vortsan havaintopaikan vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Taulukko 6. Konnunsuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 K0 K1 K2 K3 Soskuanjoki, Soskuanjoki, Soskuanjoki, Soskuanjoki, taustap. Metsola, alap. Kansola Vortsa Näytekertoja kpl K-aine mg/l 6,3 7,8 12 8,1 Sähkönj ms/m ph 7,4 7,4 7,4 7,4 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l

134 7(7) 4 Veden laatu Soskuanjoen havaintopaikoilla vuosina Vuosina Soskuanjoen keskimääräiset kiintoaine-, humus (COD Mn )-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä väriluvut ovat olleet korkeampia Konnunsuon turvetuotantoalueen alapuolella (K1) yläpuolisiin (K0) arvoihin verrattuna (kuvaajat liitteenä 5). Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat kummassakin pisteessä olleet melko samalla tasolla koko tarkkailujakson ajan. Tarkkailujakson aikana Soskuanjoen keskimääräiset kiintoaine- ja typpipitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran tarkkailujakson aikana, molemmat ovat kuitenkin kääntyneet laskuun tarkkailujakson loppupuolella.. Tulosten perusteella Soskuanjoen tuotantoalueen alapuolisen (K1) havaintopaikan veden laatu on keskimäärin hieman parantunut tarkastelujakson aikana. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

135 LIITE 1 KONNUNSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Lappeenrannan kaupungin Joutsenossa Saimaan kanavan itäpuolella Vesistöalue Saimaan kanavan (5.003) valuma-alue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kolmen laskuojan kautta Soskuanjokeen Kunnat, joiden alueella Lappeenranta lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 237 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 131,3 ha (tuotannossa 122,0 ha) / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1973 / 1975 Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kosteikkokäsittely (pumppaus aloitettu lokakuussa 2012) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 21/2012/2, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / käsittelyyn tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit) KO1 / käsittelystä lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet K0 / Soskuanjoki, tausta / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) K1 / Soskuanjoki, Metsola / (V) V=virtahavaintopaikka K2 / Soskuanjoki, Kansola / J=järvihavaintopaikka K3 / Soskuanjoki, Vortsa /

136 PUMPPU KO1 LAPPEENRANNAN KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

137 KONVA K0 KONVA K1 KONVA K2 KONVA K3 LAPPEENRANNAN KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

138 LIITE 3 KONNUNSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l KONVA KO ,1 0, ,4 6, ,6 4, KONVA PUMPPU , KONVA PUMPPU , KONVA KO ,2 1, ,6 6, KONVA PUMPPU , KONVA KO > ,58 6, ,6 1, KONVA PUMPPU , KONVA KO , ,93 6, KONVA PUMPPU , KONVA KO ,6 2, ,9 6, KONVA PUMPPU , KONVA KO ,2 29 7,6 20,8 6, , KONVA PUMPPU , KONVA KO , , KONVA PUMPPU , KONVA KO ,8 0, ,4 7, <20 < KONVA PUMPPU 0.1 5,2 7, KONVA KO ,3 2,6 2 35,7 7, KONVA PUMPPU Ei näytteitä! KONVA KO1 Ei näytteitä! KONVA PUMPPU , KONVA KO ,1 2,6 4,8 43,8 7, KONVA PUMPPU , KONVA KO ,6 0,01 2,2 39,6 7, <20 <2 0, KONVA PUMPPU Ei näytteitä! KONVA KO1 Ei näytteitä! KONVA PUMPPU , KONVA KO ,2 1,3 2,4 41 7, <20 <2 1, KONVA PUMPPU , KONVA KO ,8 2,6 1,4 40,8 7, KONVA PUMPPU , KONVA KO ,3 0,79 1,8 36,5 7, <5 <20 <2 0, KONVA PUMPPU , KONVA KO ,79 1,6 38,8 7,5 7, KONVA PUMPPU , KONVA KO ,6 44 5,3 34,5 7, < , KONVA PUMPPU , KONVA KO , ,

139 LIITE 3 KONNUNSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l KONVA KONVA K , ,8 7, KONVA KONVA K , ,2 7, KONVA KONVA K , , KONVA KONVA K , ,8 7, KONVA KONVA K ,9 5 18,8 7, , KONVA KONVA K ,8 4,7 21 7, KONVA KONVA K ,9 9,8 21,4 7, KONVA KONVA K ,6 5,8 20,7 7, KONVA KONVA K ,4 2 18,6 7, KONVA KONVA K ,9 1,8 21,6 7,5 80 8, KONVA KONVA K ,8 2,4 21,8 7,5 80 8, KONVA KONVA K ,2 3,5 20,6 7,4 ~70 6,

140 LIITE 4 KONNUNSUON TARKKAILU VUONNA Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden fosfori- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeammat kuin kosteikkokäsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi hieman orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeammat kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi hieman kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkeampi kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden rautapitoisuus oli hieman korkeampi kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta sekä hieman orgaanisena aineen (COD) pitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden rautapitoisuus oli yhtä suuri kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0) vesi oli humuksen tummentamaa, kiintoainepitoista ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/erittäin rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet heikensivät osaltaan Soskuanjoen veden laatua kohottaen värilukua, kiintoaine-, fosfori-, rauta- ja humuspitoisuutta. Typpipitoisuus oli kuitenkin Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) yhtä suuri kuin Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0). Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) tummaa, humuspitoista sekä runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/erittäin rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2) veden laatu oli typpipitoisuutta lukuun ottamatta huonompi kuin joen ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä (KONVA K3) ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2). Vortsan näytepisteellä vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista sekä kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/erittäin rehevää. Joen veden laadussa näkyi jo taustapisteellä voimakas kuormitus Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, rauta-, typpi- ja fosforipitoisuutta sekä hieman orgaanisena aineen (COD) pitoisuutta Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

141 LIITE 4 Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa ja kiintoainepitoista.vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet kohottivat Soskuanjoen veden värilukua, humus- (COD) ja rautapitoisuutta. Kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) alhaisempia kuin Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0). Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) tummaa, humus- ja kiintoainepitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2) veden laatu oli hieman huonompi kuin joen ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä (KONVA K3) ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2), lukuunottamatta veden typpipitoisuutta. Vortsan näytepisteellä vesi oli tummaa, humuspitoista sekä kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Joen veden laadussa näkyi jo taustapisteellä voimakas kuormitus Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepisteellä (KO1) ei ollut virtaamaa Kosteikolta lähtevän (KO1) veden rautapitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli yhtä suuri kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepisteellä (KO1) ei ollut virtaamaa Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden fosforipitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden fosforipitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja raudan pitoisuudet olivat alhaisia. Käsittelyyn tuleva (PUMPPU) vesi oli tarkkailukerralla poikkeuksellisen likaista. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi erittäin tehokkaasti veden ainepitoisuuksia.

142 LIITE 4 Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa ja kiintoainepitoista.vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet kohottivat vain hieman Soskuanjoen veden värilukua, humus- (COD) ja typpipitoisuutta. Kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat kuitenkin Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) alhaisempia kuin Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0). Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) tummaa, humus- ja kiintoaine- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2) ja alimmalla Vortsan (KONVA K3) (ennen Laplandia Marketin purkuputkea) veden laatu keskimäärin samankaltainen kuin ylemmällä Metsolan näytepisteellä. Vesi oli molemmissa näytepisteissä humuksen ja raudan tummentamaa, kiintoainepitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Kosteikolta lähtevän (KO1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen määrää. Käsittelystä lähtevän veden typpipitoisuus oli yhtä suuri kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

143 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Soskuanjoen Konnunsuolta tulevien laskuojien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina K0 = laskuojien yläpuoli ja K1 = laskuojien alapuoli Kiintoaine K0 K Väri K0 K Kemiallinen hapenkulutus COD Mn K0 K1

144 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Soskuanjoen Konnunsuolta tulevien laskuojien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina K0 = laskuojien yläpuoli ja K1 = laskuojien alapuoli Kokonaistyppi (kok.n) K0 K1 Kokonaisfosfori (kok.p) K0 K1 Rauta K0 K1

145 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1677/16 VAPO OY:N LAMPSANSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

146 2(8) VAPO OY:N LAMPSANSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Lampsansuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/467/04.08/2010). Päätös ei ole lainvoimainen siitä tehtyjen valitusten takia. Vapo Oy:n Lampsansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Ylämaan alueella. Purkuvesistön tutkimusalue kuuluu Vilajoen vesistöalueen (8) Korppisen alueeseen (8.003). Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoalueen pinta-ala on 53,1 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 49,7 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Lampsansuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Tuotantoalueilta kuivatusvedet johdetaan Heikinjoen ja Sullampien kautta Vilajokeen. Ylä-Sullammen vesi on keskimäärin sameaa, kohtalaisesti kiintoainetta sisältävää, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää, ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää sekä rautapitoista. Alusvesi on selvästi pintavettä huonompilaatuista huonon happitilanteen aiheuttaman sisäisen kuormituksen johdosta. Ala-Sullammesta ei ole aiempia vedenlaatuhavaintoja, mutta saatujen tarkkailutulosten perusteella vesi melko samankaltaista kuin Ylä-Sullammessa. Vilajoen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää sekä ravinteisuudeltaan rehevää. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Korppisen pohjoispäässä vesi on keskimäärin sameaa, kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa sekä ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää. Vedessä on ollut havaittavissa selvää happipitoisuuden alenemista, joka on pohjan läheisessä vesikerroksessa talviaikana melko voimakastakin. 2 Tarkkailun perustiedot Lampsansuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Lampsan turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja ve-

147 3(8) sistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Taulukko 1. Lampsansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas L1 Pintavalutuskentältä lähtevä P3 Ylä-Sullampi P7 Ala-Sullampi P2 Saarenojanmäki P6 Vilajoki laskuojan yläpuoli P4 Vilajoki laskuojan alapuoli P5 Korppisen pohjoispää Kuormitustarkkailu Lampsansuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (L1) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa tarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailun perustiedot Lampsansuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kuudelta havaintopaikalta. Vesistötarkkailua tehdään virtavesihavaintopaikoilta kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Järvihavaintopaikoilta tarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Saarenojanmäki (P2) maantiesilta, Vilajoki (P6) laskuojan yläpuoli ja Vilajoki (P4) laskuojan alapuoli.

148 4(8) Järvihavaintopaikkoina ovat: Ala-Sullampi (P7), Ylä-Sullampi (P3) ja Korppisen pohjoispää (P5). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3). Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Lampsansuon tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

149 5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Lampsansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (L1) vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 20 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja yksi oli rankkasadenäyte. Pintavalutuskenttäkäsittelystä lähtevän (L1) veden keskimääräinen kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia (taulukko 4). Taulukko 4. Lampsansuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 L1 kentältä lähtevä Näytekertoja kpl 18 K-aine mg/l 3,1 Sähkönj ms/m 5,6 ph 6,6 COD Mn mg /l 23 Kok.N µg/l 794 Kok-P µg/l 19 Fe µg/l 2370 PO 4 -P µg/l 6,1 NH 4 -N µg/l 105 NNO 3 +N0 2 µg/l 187 Hehk.jään. mg/l k-a 2,2 Hehk.häv. mg/l k-a 1,7 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/467/04.08/2010, ei lainvoimainen) asettanut Lampsansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalutuskenttäkäsittelyn poistoteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Koska lupapäätöksestä on valitettu, verrataan kentän toimivuutta lupaehtoihin kuitenkin tavoitearvoina. Lampsansuon valumavesien pumppaus pintavalutuskentälle oli vuonna 2015 toiminnassa koko vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 59 % - COD Mn -10 % (ei puhdistusvaatimusta) - typpi 26 % - fosfori 39 % Pintavalutuskenttä toimi tulosten perusteella keskimäärin hieman paremmin kuin vuonna Puhdistustehojen tavoitearvot saavutettiin kiintoaineen ja kokonaistypen osalta.

150 6(8) Lampsansuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitus oli kokonaistyppeä lukuun ottamatta hieman alhaisempi kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Vuoden 2015 keskivalunta (28,1 l/s/km 2 ) oli jonkin verran suurempi kuin vuoden 2014 keskivalunta (20,9 l/s/km 2 ). Taulukko 5. Lampsansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Lampsansuo 28,1 55,3 20,3 0, Vesistötarkkailu Lampsin- ja Lampsansuon valumavedet johdetaan Ylä- ja Ala-Sullammen kautta. Ylä-Sullammen laskuojassa Saarenojanmäessä, havaintopaikalla (P2) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin hapanta (ph-arvo 6,4), erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Vilajoessa sekä Ylä-Sullammen laskuojaliittymän ylä- (P6) että alapuolella (P4) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi hapanta (ph-arvot 6,6), tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella Ylä-Sullammen laskuojasta tuleva vesi kohotti Vilajoen veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Vesi oli laskuojan alapuolella myös hieman tummempaa. Taulukko 6. Lampsansuon virtavesihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P2 P4 P6 Saarenojanmäki, Vilajoki, Vilajoki, maantiesilta laskuojan alap. laskuojan yläp. Näytekertoja kpl K-aine mg/l 3,2 3,7 3,3 Sähkönj ms/m 3,2 4,4 4,5 ph 6,4 6,6 6,6 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l Lampsin- ja Lampsansuon alapuolisen Ylä-Sullammen havaintopaikan (P3) näytteet otetaan 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m),

151 7(8) josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 8 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,5 m. Ylä-Sullammessa (P3) vesipatsaan vesi oli vuonna 2015 keskimäärin sameaa, kiintoainepitoista, hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 7). Vesi oli ravinnepitoisuuksien sekä loppukesän pintaveden levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Alusveden happitilanne oli heikentynyt molemmilla tarkkailukerroilla ja pohjasedimentistä vapautui veteen mm. fosforiyhdisteitä ja rautaa. Loppukesällä pintavedessä ei mikroskopoinnin perusteella havaittu Gonyostomum semen-limalevää ja nielulevät olivat valtalajina. Ylä-Sullammen alapuolisen Ala-Sullammen havaintopaikan (P7) näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,65 m. Ala-Sullammessa (P7) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin hapanta, lievästi sameaa, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 7). Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Loppukesällä alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen rautaa. Loppukesällä pintavedessä havaittiin mikroskopoinnin perusteella hieman Gonyostomum semen-limalevää, mutta nielulevät olivat valtalajina. Vilajoen suun lähellä, Korppisen pohjoispään havaintopaikan (P5) näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,9 m. Korppisen pohjoispäässä (P5) vesipatsaan vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 7). Ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Loppukesällä pintavedessä havaittiin mikroskopoinnin perusteella erittäin paljon Gonyostomum semen-limalevää, joka oli valtalajina. Vuoden 2015 molemmilla tarkkailukerroilla alusveden happitilanne oli tyydyttävä.

152 8(8) Taulukko 7. Lampsansuon järvipaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P3 P7 P5 Ylä- Ala- Korppinen Sullampi Sullampi Näytekertoja kpl O 2 mg/l 4,9 5,3 7,9 O 2 % % Sameus FTU 6,5 4,1 2,6 K-aine mg/l 4,2 3,4 2,8 Sähkönj ms/m 3,7 3,6 4,9 ph 6 6 6,4 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l PO 4 -P µg/l 16 7,3 7,7 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Fe µg/l a-chl µg/l LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

153 LIITE 1 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Lampsan- ja Lampsinsuo: Toiminnan harjoittajat Vapo Oy ja Juhani Artell Ky Suoalueiden sijainti Lappeenrannan kaupungin Maajärven ja Ylämaan Sirkjärven kylien alueella n. 19 km Taavetista itään Vesistöalue Vilajoen vesistöalueen (8) Korppisen alue (8.003) Vesien poistuminen tuotantoalueilta Heikinjoki Sullammet Vilajoki - Korppinen Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue Lappeenranta sijaitsee Tuottajakohtaiset tiedot / Vapo Oy, Lampsansuo: Suon valuma-alue Tuotantokelpoinen pinta-ala 49,7 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 49,7 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Valmistelutyöt aloitettiin 2008 Vesiensuojelurakenteet ulkopuolisten vesien eritysojat, sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 239/2011/4, Tuottajakohtaiset tiedot / Juhani Artell Ky, Lampsinsuo: Suon valuma-alue Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 25 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2008 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet sekä lohkon 1 kuivatusvesille virtaamansäätöpato. Yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Juhani Artell Ky: Ko. lupakauden aikana vuosina touko-syyskuussa kerran kuussa. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / pv-kentälle tuleva, pumppuallas / (tunnus / sijainti / koordinaatit) L1 / pv-kentältä lähtevä / LA1 / suolta lähtevä, ei veden käsitttelyä / Virtaamamittaus Jatuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa. P3 / Ylä-Sullampi / (J) P7 / Ala-Sullampi / (J) P2 / Saarenojanmäki maantiesilta / (V) P6 / Vilajoki, laskuojan yläpuoli / (V) P4 / Vilajoki, laskuojan alapuoli / (V) P5 / Korppisen pohjoispää / (J)

154 PUMPPU Lampsansuo pv-kenttä L1 LAPPEENRANNAN LAMPSANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUTARKKAILUPISTEET

155 Lampsinsuo Lampsansuo P3 P7 P2 P6 P4 P5 Korppinen LAPPEENRANNAN LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

156 LIITE 3 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l LAMPSA L ,2 8,6 1,2 5,53 6, <2 0, LAMPSA PUMPPU 0.1 7,3 6, LAMPSA PUMPPU 0.1 9,3 6, LAMPSA L ,1 12 1,2 6,37 6, LAMPSA PUMPPU 0.1 8,2 6, LAMPSA L ,35 6, <2 0, LAMPSA PUMPPU , LAMPSA L , ,85 6, LAMPSA PUMPPU 0.1 8,9 6, LAMPSA L ,4 2,6 1,1 3,36 6, LAMPSA PUMPPU 0.1 6,4 6, LAMPSA L , , <2 1, LAMPSA PUMPPU , LAMPSA L ,7 7,1 1,2 5,39 6, LAMPSA PUMPPU 0.1 7,9 6, LAMPSA L ,2 12 2,2 6,54 6, <20 <2 1, LAMPSA PUMPPU 0.1 8,1 6, LAMPSA L ,8 6,42 6, LAMPSA PUMPPU , LAMPSA L ,2 9,6 9,79 6, <20 4 5, LAMPSA PUMPPU 0.1 7,6 6, LAMPSA L ,8 12 5,6 6,39 6, LAMPSA PUMPPU 0.1 5,1 6, LAMPSA L ,1 5,7 3,5 7,42 6, <20 <2 1, LAMPSA PUMPPU 0.1 6,3 6, LAMPSA L ,5 3,4 5,2 7,24 6, LAMPSA PUMPPU , LAMPSA L ,2 7,1 2,6 5,46 6, <20 <2 1, LAMPSA PUMPPU 0.1 9,3 6, LAMPSA L ,5 4,5 3,7 5,8 6, LAMPSA L ,77 6, LAMPSA PUMPPU 0.1 4,5 6, LAMPSA L ,8 4,5 1,8 5,75 6, <2 0, LAMPSA PUMPPU 0.1 6,8 6, LAMPSA L ,7 5,7 2,2 5,91 6, LAMPSA PUMPPU 0.1 4,7 6, LAMPSA L ,2 10 2,2 5,47 6, <2 1, LAMPSA PUMPPU 0.1 6,4 5, LAMPSA L ,9 1,3 1,7 4,14 6,

157 LIITE 3 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkön *ph *Väri *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N*Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l LAMPSA P3 1 0,5 9,8 68 3,1 1,4 3, LAMPSA P3 4 3,3 7,7 58 2,5 0,8 3,8 5, LAMPSA P , ,99 5, LAMPSA P5 1 0,5 10,8 75 2,8 2 5,07 6, LAMPSA P5 3 1, ,8 2 5,53 6, LAMPSA P7 1 0,5 10,5 73 2,8 1,2 3, LAMPSA P7 3 3,4 3,2 24 3,9 2,3 3,89 5, LAMPSA P ,3 3,6 3,06 5, LAMPSA P ,5 5,2 3,83 6, LAMPSA P ,2 3,89 6, LAMPSA P ,6 2,8 3,15 6, LAMPSA P ,9 4,2 4,46 6, LAMPSA P ,1 3,4 4,52 6, LAMPSA P3 1 17,9 7,7 81 1,6 2,6 3,85 6, < LAMPSA P3 4 9,1 2,1 18 2,7 2,2 3,19 5, LAMPSA P3 6,5 5,6 0, ,37 5, LAMPSA P ,8 ks. Laus LAMPSA P5 1 18,8 7, ,2 4,41 6, < LAMPSA P5 3 17,9 5,1 53 2,9 4 4,46 6, LAMPSA P ,8 ks. laus LAMPSA P7 1 18,9 6,9 75 1,4 2,4 3,35 6, < LAMPSA P7 3 7,6 0,49 4 8,3 7,6 3,2 5, LAMPSA P ,6 ks. laus LAMPSA P ,9 3,1 3,53 6, LAMPSA P ,7 1,6 4,87 6, LAMPSA P ,5 1,2 5,13 6,

158 LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli pintavalutuskentältä lähtevässä (L1) vedessä hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia Ylä-Sullammen (P3) vesinäytteet otettiin 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä (kok.syv. 8 m, näkösyvyys 0,4 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happitilanne heikkeni pinnalta pohjaan mentäessä. Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä, mutta pohjan lähellä (7 m) happitilanne oli selvästi heikentynyt. 1 ja 4 metrin syvyydessä vesi oli sameaa, hapanta, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Pohjan lähellä heikentyneestä happitilanteesta johtuen veden rauta- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia sekä vesi oli huomattavasti sameampaa ja tummempaa kuin muissa syvyyksissä. Ala-Sullammen (P7) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,5 m). 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä veden happitilanne oli tyydyttävä ja pohjan lähellä (3 m) happitilanne oli selvästi heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa,kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Pohjan lähellä heikentyneestä happitilanteesta johtuen veden humus-, ravinne- ja rautapitoisuudet olivat korkeammat sekä vesi oli tummempaa kuin pitavesi. Veden laatu oli melko samanlainen kuin Ylä- Sullammessa. Korppisen pohjoispään (P5) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,8 m). Vesipatsaan happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa, lievästi kiintoainepitoista, tummaa, humuspitoista ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Veden laatu oli melko samanlainen kuin talvella Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), fosforin ja raudan pitoisuuset olivat alhaisia. Lähtevän veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, ravinteiden (kok. N ja kok. P) ja raudan pitoisuuksia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuset olivat alhaisia. Lähtevän veden typpi- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli yhtä suuri kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli yhtä suuri kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden.

159 LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2015 Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2) erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää, joskin ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) veden rauta- ja typpipitoisuudet olivat korkeammat kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6), mutta muilta osin veden laatu oli samanlainen laskuojan ylä- ja alapuolella. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) vesi oli tummaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta ja hieman kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen fosforin pitoisuudet olivat hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2) erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää, joskin ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6), mutta muilta osin veden laatu oli samanlainen laskuojan ylä- ja alapuolella. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) vesi oli tummaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine- typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia sekä rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi vain hieman kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli laadultaan lähes samanlaista kuin käsittelyyn pumpattava (PUMPPU) vesi.

160 LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin lähtevä vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi vain hieman kiintoainepitoisuutta. Muilta osin käsittelystä lähtevän veden typen, fosforin, orgaanisen aineen ja raudan pitoisuudet olivat korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Ylä-Sullammen (P3) vesinäytteet otettiin 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kok.syv. 8 m, näkösyvyys 0,6 m). Vesipatsaan vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjan lähellä (7 m) veden happitilanne oli erittäin huono. Heikosta happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui alusveteen fosforia, ammoniumtyppeä ja rautaa. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, humusta (COD),rautaa, fosforia ja typpeä sisältävää. 1 ja 4 metrin syvyyksissä vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a- klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää, nielulevät olivat valtalajina. Ala-Sullammen (P7) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,8 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjan lähellä happitilanne oli erittäin huono. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui etenkin fosforia ja rautaa. Pohjan lähellä vesi oli myös erittäin sameaa ja erittäin tummaa. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli vain hieman limalevää ja nielulevät olivat valtalajina. Korppisen pohjoispään (P5) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 1,0 m). Pintaveden happitilanne oli hyvä, mutta pohjan lähellä happitilanne oli selvästi heikentynyt. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjan lähellä vedessä oli enemmän rautaa kuin 1 m näytteessä. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin paljon i a- klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevää Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), fosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi vain hieman veden ainepitoisuuksia. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2) erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää, joskin ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) vesi oli laadultaan hieman huonompaa kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6). Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) vesi oli tummaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.

161 LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisena aineen ja typen pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia.

162 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1678/16 URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JU- VAINSAAREN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOI- TETARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

163 2(16) URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JUVAINSAA- REN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN KUORMITUS- JA VESISTÖ- TARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Urpalanjoen valuma-alueella sijaitseville Säkkisuo (ESAVI/439/04.08/2010, ), Läntisen Suurisuon (ESAVI/419/04.08/2010, ) ja Juvainsaarensuon (ESAVI/435/04.08/ ) turvetuotantoalueille ympäristöluvat. Juvainsaarensuon ympäristölupa käsittää myös Hernemaansuon (Juvainsaarensuon lohkot 5-7) tuotantoalueen luvan. Ympäristölupapäätöksissä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueiden käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Urpalanjoen valuma-alueella (9) sijaitsevat Vapo Oy:n Huuhan-, Säkki-, Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon turvetuotantoalueet. Juvainsaarensuohon kuuluu myös Hernemaansuon turvetuotantoalue. Huuhansuota lukuun ottamatta suot sijaitsevat Luumäen kunnassa. Huuhansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella. Huuhan- ja Säkkisuon tuotantoalueet sijaitsevat tarkemmin Suuri-Urpalon valuma-alueella (9.006) Urpalonjärven yläpuolella. Huuhansuon valumavedet laskevat vesienkäsittelyn kautta Pieni- Urpalonjärven ja Kytöjoen kautta Urpalonjärveen. Säkkisuon valumavedet laskevat pintavalutuskentän kautta Myllyojan Pieni-Urpaloon (vuodesta 2013 lähtien). Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon (ja Juvainsaarensuohon kuuluva Hernemaansuo) sijaitsevat alempana Urpalanjoen valuma-alueella, tarkemmin Urpalanjoen yläosan alueella (9.003). Läntisen Suurisuon valumavedet laskevat Ruunuojaa pitkin Urpalanjokeen. Juvainsaarensuon valumavedet laskevat Rasasenojaa pitkin Urpalanjokeen. Hernemaansuon vedet laskevat Pieneen Rasaseen. Säkkisuon valumavedet laskevat Pieni-Urpaloon. Tuotantoalueiden pinta-alat ovat seuraavat (suluissa vuonna 2015 tuotannossa ollut pinta-ala): Huuhansuo 33,5 ha (28,9 ha), Säkkisuo 38,5 ha (37,1 ha), Läntinen Suurisuo 40,2 ha (38,6 ha) ja Juvainsaarensuo 62,9 ha (40,1 ha). Juvainsaarensuon Hernemaansuo oli vuonna 2015 valmisteluvaiheessa (15,3 ha). Tuotantoa oli vuonna 2015: Huuhansuolla , Juvainsaarensuolla , Säkkisuolla ja Läntisellä Suurisuolla Huuhansuon tuotantoalueella tehostettu valumavesien käsittely ja vedet pumpataan ympärivuotisesti kasvillisuuskenttäkäsittelyyn. Vapon Juvainsaarensuolla ja Näpin Juvainsaarensuolla otettiin vuonna 2012 käyttöön valumavesien kemiallinen käsittely roudattomana aikana. Vapon Juvainsaarensuon lohkojen 5-7 (Hernemaansuo) vedet pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskenttäkäsittelyyn. Säkkisuolle valmistui keväällä 2013 pintavalutuskenttä, jonne valumavedet pumpataan ympärivuotisesti. Läntisellä Suurellasuolla valuma-vedet on johdettu toukokuusta 2013 lähtien ympärivuotiseen kemialliseen käsittelyyn. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Pieni-Urpalonjärven ja Urpalonjärven vedet ovat yleisluonteeltaan humuksen tummentamia, sameita ja ravinnepitoisuuksiltaan reheviä. Vedenlaatu on tyypillisesti välttävä.

164 3(16) Urpalanjoen vesi on yleisluonteeltaan ravinteikasta, sameaa, kiintoainepitoista ja humuksen tummentamaa. Vedenlaatu on yläjuoksulla tyypillisesti välttävä tai huono ja alajuoksulla tyydyttävä. Urpalonjärviin ja Urpalanjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kirkkojoen kautta Urpalanjokeen laskevat myös Luumäen Taavetin jätevedenpuhdistamon vedet Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvissa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueiden tarkkailut toteutetaan :n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty tuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa. Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) Huuhansuo PUMPPU Kasvillisuuskentälle tuleva, pumppuallas HU1 Kasvillisuuskentältä lähtevä H1 Altaalta lähtevä Säkkisuo PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas SA1 Pintavalutuskentältä lähtevä Taulukko 1. Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailupisteet Läntinen Suurisuo Juvainsaarensuo PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas LU1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas JU1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä M1 Suolta lähtevä, ei kemiallista käsittelyä Hernemaansuo PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas HE1 Pintavalutuskentältä lähtevä

165 4(16) Taulukko 2. Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteet Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) Huuhansuo P0 Huuhansuo oja P1b Huuhansuo laskuoja P2 Pieni Urpalo Myllyo P3 Kytöjoki Säkkisuo P0B Säkkisuo oja P1B Säkkisuo oja P6 Pieni-Urpalo Läntinen Suurisuo Juvainsaarensuo P0 Suurisuo taustapiste P1 Ruunuoja P1 Rasasenoja P2 Urpalanj Suoknuutins P3 Urpalanj Suoknuutins Hernemaansuo P5 Pieni-Rasanen Kuormitustarkkailu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon (sis. Hernemaansuon) tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marrashuhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Juvainsaarensuon kuormitustarkkailunäytteet otettiin altaalta lähtevästä (M1) vedestä ja roudattomana aikana kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMP- PU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä. Läntisen Suurisuon ja Säkkisuon tuotantoalueilla on harvennettu ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan tammi-joulukuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Läntisen Suurisuon näytteet on otettu kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LU1) vedestä. Ympärivuotisessa tarkkailussa olevilta tuotantoalueilta otetaan lisäksi näytteet kevättulva-aikana yhden kerran viikossa 2-3 viikon ajan sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka (taulukko 3). Huuhansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa neljä viikkoa. Lisäksi otetaan näytteet kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Huuhansuolla kuormitustarkkailunäyte otetaan altaalta lähtevästä (H1) vedestä. Huuhansuon ja Hernemaansuon kuormitustarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti vain suppean analytiikan mukaiset määritykset (taulukko 3).

166 5(16) Taulukko 3. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vesistötarkkailua toteutetaan yhteensä kymmenellä virtavesihavaintopaikalla ja kahdella järvihavaintopaikalla (taulukko 2). Huuhansuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien oja (P0), laskuoja tuotantoalueen alapuolella (P1b), Myllyoja (P2) ja Kytöjoki (P3). Säkkisuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien laskuoja (P0b) ja laskuoja (P1b). Järvihavaintopaikka on Pieni-Urpalo (P6) Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat ovat: taustaojapiste (P0) ja Ruunuoja (P1). Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat ovat: Rasasenoja (P1), Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli (P2) ja Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli (P3). Hernemaansuon järvitarkkailupiste on Pieni-Rasanen (P5). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 4). Virtavesihavaintopaikoilta tarkkailunäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa ja järvihavaintopaikoilta kahdesti vuodessa. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2.

167 6(16) Taulukko 4. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) * µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) * µg/l x x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x *)Tarkkailuohjelman mukaisesti määritetään keskeisimmiltä jokipisteiltä joka kolmas vuosi. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Juvainsaarensuon ja Läntisen Suurisuon turvetuotantoalueiden mittakaivoissa on ympärivuotiset veden pinnankorkeusmittarit. Huuhansuon tuotantoalueella on kesäaikainen pinnankorkeuden mittaus (toiminnassa vuonna ). Kuormituslaskennassa on käytetty mittareiden datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Virtaamamittausjakson ulkopuolella/virtaamadatan puuttuessa virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

168 7(16) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Huuhansuon pintavalutuskentältä lähtevästä (HU1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 4 kertaa. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kiintoaine-, kokonaistyppi-, kokonaisfosforija rautapitoisuus olivat alhaisia (taulukko 5). Säkkisuon pintavalutuskentältä lähtevästä (SA1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 5). Läntisen Suurisuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LU1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen, vesi oli erittäin hapanta (ph-arvo 3,7) ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. (taulukko 5) Juvaisaarensuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä otettiin näytteet vuonna kertaa, joista yksi oli rankkasadenäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen, vesi oli erittäin hapanta (ph-arvo 3,8) ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. (taulukko 5) Juvainsaarensuolta ilman kemiallista käsittelystä lähtevä vesi (M1) oli keskimäärin laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Hernemaansuon pintavalutuskentältä lähtevästä (HE1) vedestä otettiin näytteet vuonna kertaa. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (taulukko 5)

169 8(16) Taulukko 5. Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 HU1 SA1 LU1 JU1 M1 HE1 Juvainsaarensuorensuo, ei Juvainsaa- Läntinen Säkkisuo Suurisuo lähtevä kem. lähtevä kem. lähtevä Huuhansuo lähtevä Hernemaansuo lähtevä Näytekertoja kpl K-aine mg/l 2,5 2, ,2 Sähkönj ms/m 11 5, ,9 4,9 ph 7 5 3,7 3,8 5,5 5,9 COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l 7,9 24 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 8 8 Hehk.häv. mg/l k-a 8,4 5,1 Huuhansuon turvetuotantoalueella ei ole lainvoimaista ympäristölupaa voimassa. Huuhansuon kasvillisuuskenttä oli toiminnassa vuonna 2015 ympäri vuoden. Kasvillisuuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 43 % - COD Mn -67 % - kok.p -29 % - kok.n 13 % Tulosten perusteella kasvillisuuskenttä poisti kohtalaisesti kiintoainetta, mutta muilta osin kasvillisuuskenttä toimi heikosti. Kentältä lähtevän veden keskimääräiset orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeammat kuin kentälle pumpattavan veden. Huuhansuolla vesienkäsittelyyn tuleva vesi oli laimeaa ja fosfori-, typpi-, kiintoaine- ja COD-pitoisuudet olivat alhaisia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole päätöksessään (ESAVI/438/04.08/2010, ) asettanut Säkkisuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Säkkisuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 76 %

170 9(16) - COD Mn -58 % - kok.p -13 % - kok.n 37 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä poisti kiintoainetta ja typpeä, mutta muilta osin pintavalutuskentästä irtosi mm. orgaanista ainetta ja fosforia ja näin ollen puhdistustehot ovat negatiivisia. Pintavalutuskenttä toimi huomattavasti paremmin kuin vuonna Läntisen Suurisuon lupapäätöksen (ESAVI/419/04.08/2010, ) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: kiintoaine 50 %, COD Mn 80 %, kok.p 80 % ja kok.n 30 %. Muina aikoina tavoitearvot ovat: kiintoaine 30 %, COD Mn 50 % ja kokonaisfosfori 70 %. Suurisuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella roudattomana aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -62 % - COD Mn 75 % - typpi 38 % - fosfori 76 % Talviaikaiset poistotehot olivat: - kiintoaine -208 % - COD Mn 55 % - typpi 24 % - fosfori 53 % Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli selvästi suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Muilta osin keskimääräiset puhdistustehot olivat selvästi paremmat kuin vuonna 2014 sekä roudattomana että talviaikaan. Roudattomana aikana lupamääräysten puhdistustehovaatimus saavutettiin vain typen osalta. Talviaikana saavutettiin orgaanisen aineen osalta lupamääräyksissä asetettu puhdistustehon tavoitearvo, muilta osin talviaikaisia puhdistustehojen tavoitearvoja ei saavutettu. Juvainsaarensuon lupapäätöksen (ESAVI/435/04.08/2010, ) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: COD Mn 60 %, kok.p 80 % ja kok.n 20 %. Juvainsaarensuon valumavesien kemikalointi oli vuonna 2015 käytössä Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -23 % (ei puhdistustehovaatimusta) - COD Mn 86 % - kok.p 86 % - kok.n 49 % Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Vuonna 2015 käsittelyyn tulevan veden kiinto-

171 10(16) ainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisia. Vuonna 2015 lupamääräyksissä asetetut puhdistustehovaatimukset saavutettiin. Kemiallinen käsittely toimi paremmin kuin vuonna Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole päätöksessään (ESAVI/435/04.08/2010, ) asettanut Juvainsaarensuon lohkojen 5-7 eli niin sanotun Hernemaansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Hernemaansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 74 % - COD Mn -28 % - kok.p -22 % - kok.n 20 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä pidätti hyvin kiintoainetta ja hiukan typpeä. Kentästä kuitenkin irtosi orgaanista ainetta ja fosforia. Pintavalutuskenttä on otettu käyttöön vasta vuonna 2015, joten kentän toimivuus ei ole vielä optimaalinen. Taulukossa 6 on esitetty Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden bruttoominaiskuormitukset vuoden 2015 osalta. Huuhansuon tuotantoalueen kuormitukset olivat hieman alhaisemmat kuin vuonna 2014, mutta keskimääräinen valunta oli edellisvuoden tasolla. Säkkisuon vuoden 2015 keskivalunta (27 l/s/km 2 ) oli huomattavasti suurempi kuin vuonna 2014 (5,6 l/s/km 2 ). Säkkisuon kuormitukset olivat myös edellisvuotta huomattavasti suuremmat. Läntisen Suurensuon ja Juvainsaarensuon keskivalunnat olivat samalla tasolla edellisvuoden kanssa. Molempien tuotantoalueiden kokonaistyppikuormitukset olivat hieman suuremmat kuin vuonna 2014, mutta muilta osin kuormitukset olivat edellisvuoden tasolla. Hernemaansuolla aloitettiin kuormitustarkkailu vasta vuonna 2015, kun pintavalutuskenttä otettiin käyttöön. Tulosten perusteella Hernemaansuon fosforikuormitus vuonna 2015 oli korkea. Taulukko 6. Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Huuhansuo 13,4 102,0 13,8 0,45 Säkkisuo 27,0 73,1 37,5 1,62 Läntinen Suurisuo 15,2 248,5 16,1 0,36 Juvainsaarensuo 25,6 313,5 24,0 0,93 Hernemaansuo 25,3 177,7 39,9 5,67

172 11(16) 3.2 Vesistötarkkailu Huuhansuon virtavesitarkkailu Vuoden 2015 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi laskuojan (P1b) veden laatua kohottamalla värilukua, rauta- ja typpipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin pitoisuuksia (taulukko 7). Laskuojan veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa tarkkailujaksolla 2015 vesi oli keskimäärin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Kytöjoessa (P3) Pieni-Urpalon alapuolella vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Veden laatu oli Pieni-Urpalon alapuolella Kytöjoessa keskimäärin huonompi kuin Myllyojassa ennen Pieni-Urpaloa korkeammista ravinne- ja rautapitoisuuksista johtuen. Taulukko 7. Huuhansuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P0 P1b P2 P3 taustaoja laskuoja Myllyoja Kytöjoki Näytekertoja kpl K-aine mg/l 3,2 4,1 2,1 4,4 Sähkönj ms/m 9,8 9,5 6,4 5,6 ph 7,2 7,1 6,8 6,7 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l ,7 NH 4 -N µg/l 45 NNO 3 +N0 2 µg/l Säkkisuon vesistötarkkailu Vuoden 2015 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella laskuojassa (P1) oli keskimäärin selvästi korkeampi typpipitoisuus kuin taustaojassa (P0) (taulukko 8). Muilta osin laskuojan ja taustaojan veden laadut olivat hyvin samankaltaisia. Laskuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta, joten turvetuotannon vaikutusta veden laatuun on vaikea erottaa. Säkkisuon alapuolisen Pieni-Urpalon havaintopaikan (P6) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Näytteet otetaan heinä- ja elokuussa jolloin näyte myös mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys on 2 m ja vuonna 2015 näkösyvyys oli keskimäärin 0,85 m. Tulosten perusteella tarkkailupisteellä vesi oli ravinne- (kok.n ja kok.p) ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä havaittiin heinäkuussa jonkin verran limalevää (Gonyostomum semen), mutta nielulevät olivat valtalajina. Elokuussa pintavedessä havaittiin erittäin runsaas-

173 12(16) ti Gonyostomum semen -limalevää, joka oli valtalajina. Limalevä voi sisältää moninkertaisen määrän a-klorofylliä verrattuna sinileviin ja voikin osaltaan selittää korkeita klorofyllipitoisuuksia. Taulukko 8 Säkkisuon vesistötarkkailupaikkojen keskimääräiset veden laatu muuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P0b P1b P6 taustaoja laskuoja Pieni- Urpalo Näytekertoja kpl K-aine mg/l 3,8 3,1 - Sähkönj ms/m ph 6,9 6,9 - Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l 6 NH 4 -N µg/l 13 Fe µg/l - a-chl µg/l Läntisen Suurisuon virtavesitarkkailu Vuoden 2015 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Ruunuojassa (P1) oli selvästi korkeammat kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet verrattuna taustaojan (P0) veden laatuun (taulukko 9). Taustaojan (P0) vesi oli vuonna 2015 poikkeuksellisen tummaa. Ruunuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta. Hajakuormitusta ilmentää se, että Ruunuojan typpi- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin suolta lähtevässä vedessä. Ruunuojan (P1) vesi oli keskimäärin kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti.

174 13(16) Taulukko 9. Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P0 P1 taustaoja Ruunuoja Näytekertoja kpl 3 3 K-aine mg/l 2,4 8,2 Sähkönj ms/m 5,5 11 ph 5,6 6,2 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l Juvainsaarensuon virtavesitarkkailu Juvainsaarensuon valumavedet johdetaan Rasasenojaan. Vuonna 2015 Rasasenojan (P1) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää (Taulukko 10). Vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella ravinteikasta. Urpalanjoessa sekä Rasasenojan liittymän ylä- (P2) että alapuolella (P3) vesi oli keskimäärin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi ei heikentänyt Urapalanjoen veden laatua.

175 14(16) Taulukko 10. Juvainsaarensuon virtavesihavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P1 P2 P3 Rasasen- Urpalan- Urpalanoja joki, joki, ylempi 1) alempi (2 Näytekertoja kpl K-aine mg/l ,5 Sähkönj ms/m ph 4,8 6,8 6,8 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l ) Rasasenojan liittymän yläpuoli 2) Rasasenojan liittymän alapuoli Hernemaansuon vesistötarkkailu Hernemaansuon (Juvainsaarensuon lohkot 5-7) alapuolisen Pieni-Rasasen havaintopaikan (P5) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Näytteet otetaan lopputalvella ja -kesällä. Havaintopaikan kokonaissyvyys on 2 m ja vuonna 2015 näkösyvyys oli keskimäärin 0,7 m. Vuonna 2015 veden keskimääräinen happitilanne oli hyvä (taulukko 11). Vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, hapanta, runsaasti humusta sisältävää ja väriltään erittäin tummaa. Tulosten perusteella tarkkailupisteellä vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.

176 15(16) Taulukko 11. Hernemaansuon alapuolisen Pieni-Rasasen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P5 Pieni- Rasanen Näytekertoja kpl 2 O2 mg/l 9,7 O2 % % 87 Sameus FTU 3,6 K-aine mg/l 6,3 Sähkönj ms/m 3 ph 5,7 Väri mg/l Pt 220 COD Mn mg/l 34 Kok.N µg/l 1130 Kok-P µg/l 92 NH 4 -N µg/l 105 Fe µg/l Veden laatu Kytöjoen sekä Urpalanjoen havaintopaikoilla vuosina Kytöjoki Tarkastelujaksolla vuosina Huuhansuon turvetuotantoalueen alapuolella olevan Pieni- Urpalo-järven alapuolisen Kytöjoen (P3) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD Mn ), kokonaisfosforin ja raudan pitoisuudet ovat hieman laskeneet (kuvaajat liitteenä 5). Veden keskimääräinen väriluku ja kokonaistyppipitoisuus ovat hieman nousseet tarkastelujakson aikana. Kytöjoen kokonaisveden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. 4.2 Urpalanjoki Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolisilla Urpalanjoen havaintopaikoilla P2 ja P3, Rasasen ojan liittymän ylä- ja alapuolella vesi on ollut vuosina keskimäärin laadultaan samanlaista (kuvaajat liitteenä 5). Vedet ovat olleet keskimäärin erittäin tummia, kiintoaine- ja humuspitoisia ja runsaasti rautaa sisältäviä. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedet ovat olleet reheviä ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, fosforija rautapitoisuudet sekä väriluvut olivat vuonna Veden COD Mn -pitoisuus on hieman laskenut tarkastelujakson alun pitoisuuksista, mutta muilta osin veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Veden kiintoainepitoisuus on kasvanut vuodesta 2010 lähtien molemmilla havaintopaikoilla, mutta vuonna 2014 molempien tarkkailupaikkojen keskimääräinen kiintoainepitoisuus kääntyi laskuun. Molempien havaintopaikkojen keskimääräinen väriluku on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Muilta osin tarkkailutulosten perusteella Urpalanjoen veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa 2000-luvulla.

177 16(16) LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

178 LIITE 1 HUUHANSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Lappeenrannan kaupungin Kären ja Lensulan kylissä noin 17 km Lappeenrannasta länteen Lappeenranta Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja Ruunaanjoki Myllyoja Pieni- Urpalonjärvi Kytöjoki Urpalonjärvi Urpalanjoki Luumäki 29,8ha 28,9 ha / 0 ha 1998 / 1999 Laskeutusallas, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja ja ympärivuotinen ruokohelpikenttä (otettu käyttöön kesäkuussa 2015) Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Harva tarkkailu, näytteitä touko-lokakuussa 6 kpl sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla 2 kertaa Kuormitustarkkailun H1 / laskeutusaltaan alapuoli / näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) PUMPPU / käsittelyyn tuleva / Virtaamamittaus HU1 / käsittelystä lähtevä / Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / ulkopuolisten vesien oja / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / oja tuotantoalueen alap. / (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Myllyoja, Ylä-Antikkala, silta / (V) J=järvihavaintopaikka P3 / Kytöjoki, Pikku-Urpalon alapuoli, silta / (V)

179 LIITE 1 SÄKKISUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Luumäen kunnan Askolan, Nurmiaisen, Junttolan ja Toikkalan kylien rajoilla noin 13 km Taavetista itään Lappeenranta-Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suur-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja penkereellä Urpalanjärven pohjoispäästä erotettu uoma Urpalanjoki Luumäki 37,1 ha 37,1 ha / 0 ha 1996 / 1999 Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 104/2012/2, ESAVI Nro 219/2012/ Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli tammi-joulukuussa 1 kk, kevättulvaaikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet SA1 / kentältä lähtevä / (tunnus / sijainti / koordinaatit) PUMPPU / kentälle tuleva / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0b / Myllyoja 184, taustapiste / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / Myllyoja 185, alap. piste / (V) V=virtahavaintopaikka P6 / Pieni-Urpalo 186 / (J) J=järvihavaintopaikka

180 LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Juvainsaarensuo: Toiminnan harjoittajat Vapo Oy ja Juha Näppi Suoalueiden sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen ja Haimilan kylissä Vesistöalueet Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan va (9.006). Vesien poistuminen tuotantoalueilta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Rasasenoja Urpalanjoki. Luumäki, Lappeenranta Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Vapo Oy: Tuotantokelpoinen pinta-ala 42 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 40,1 / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2003 / 2006 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa. Valumavesien roudattoman ajan kemiallinen käsittely aloitettiin heinäkuun 2012 lopussa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 279/11/4, Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Juha Näppi: Tuotantokelpoiset pinta-alat 27,5 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 27,5 / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon / 1998 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa sekä ympärivuotinen kemiallinen käsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 124/2012/2,

181 LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Juvainsaarensuon yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Vapo Oy: ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Juha Näppi: kuormitustarkkailu alkaa keväällä 2013 (neljä kertaa vuodessa: kevät, kesä, syksy ja talvi) Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet Vapo Oy: M1 / altaalta lähtevä, ei kemiall. käsitt. / (tunnus / sijainti / koordinaatit) Vapo Oy: PUMPPU / kemiall. käsitt. tuleva / Vapo Oy: JU1 / kemiall. käsit. lähtevä / Virtaamamittaus Vapo Oy: Jatkuvatoiminen vedenpinnankorkeusmittaus (ympärivuotinen) Juha Näppi: Ei virtaamamittausta. Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat kolme kertaa vuodessa. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Näpin tuotantoalueen yläpuoli / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) J1b / Näpin tuotantoalueen alapuoli / (V) V=virtahavaintopaikka P1 / Rasasenoja, Ojala / J=järvihavaintopaikka (V) P2 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli / (V) P3 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli / (V)

182 LIITE 1 HERNEMAANSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suoalueen sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen ja Haimilan kylissä Vesistöalueet Vaalimaanjoen yläosan va (10.003) Vesien poistuminen tuotantoalueelta laskuoja Pieni Rasanen Vaalimaanjoki Kunnat, joiden alueella Luumäki, Ylämaa lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 15,3 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 0 ha / 15,3 ha valmistelussa vuonna 2015 Vesiensuojelurakenteet Ympäristölupapäätös, lainvoima Sarkaoja-altaat lietteenpiidättimineen, virtaamansäätörakenteet, laskeutusaltaa ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä ESAVI/435/04.08/2010 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Virtaamamittaus Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli kerran kuukaudessa, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Ei virtaamamittausta. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / käsittelyyn tuleva / HE1/ käsittelystä lähtevä / Vesistötarkkailu järvihavaintopaikka (Pieni-Rasanen) 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P5 / Pieni-Rasanen / (J)

183 LIITE 1 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen kylässä Vesistöalue Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan valuma-alue (9.006) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Ruunuoja Urpalanjoki Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala kaikkiaan 63,8 ha, josta Vapo Oy:n hallussa 40,2 ha ja Metro-Turve Oy:n hallussa 22,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 40,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (tulossa) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 216/2012/2, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli kerran kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun L1 / pv-kentälle tuleva / näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) LS1 / pv-kentältä lähtevä / Virtaamamittaus Pintavalutuskentän pumpun käyttötuntimittari / jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (kesäajan) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / taustaojapiste / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P1 / Ruunuoja / (V)

184 PUMPPU HU1 LAPPEENRANNAN HUUHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

185 P0 P1b P2 P3 LAPPEENRANNAN HUUHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

186 P0b SA1 pv-kenttä PUMPPU P1b P6 Urpalonjärvi LUUMÄEN SÄKKISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

187 P2 Hernemaansuo P1 P3 PUMPPU M1/JU1 LUUMÄEN JUVAINSAARENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

188 P2 PUMPPU Hernemaansuo P1 P3 HE1 PUMPPU M1/JU1 P5 LUUMÄEN JUVAINSAARENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

189 P0 PUMPPU LU1 P1 LUUMÄEN LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

190 LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l HUUHAN H ,6 7,1 16 8,4 6, HUUHAN H ,0 1,5 6,7 8,85 6, HUUHAN PUMPPU , HUUHAN HU ,8 2,6 9,76 6, HUUHAN PUMPPU 0.1 3,8 7, HUUHAN HU ,5 0,08 4,6 9, HUUHAN PUMPPU 0.1 2,3 7, HUUHAN HU ,8 0,79 0,8 11,4 6, HUUHAN PUMPPU 0.1 6,4 7, HUUHAN HU ,3 0,45 1,8 12,3 7,

191 LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l HUUHAN P ,6 7,6 7,76 6, HUUHAN P1b 0.1 6,0 7 6,91 6, HUUHAN P ,3 3,4 4, HUUHAN P ,3 3,2 4, HUUHAN P ,8 1,5 10,6 7,4 60 5, HUUHAN P1b ,5 4,4 10,2 7, HUUHAN P ,2 2,4 6,33 7, HUUHAN P ,0 3,2 5,09 6, HUUHAN P ,3 <0,6 11,1 7,4 40 5, HUUHAN P1b 0.1 4,0 1 11,4 7,3 70 8, HUUHAN P ,8 <0,6 7,91 7, HUUHAN P ,4 6,7 7,37 7,

192 LIITE 4 HUUHANSUON TARKKAILU VUONNA Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevän (H1) veden typpipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,8) hieman hapanta. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat suurempia kuin näytepisteellä P Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli erittäin tummaa ja runsaasti humusta sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä veden värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni-Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2) johtuen veden korkeammista ravinnepitoisuuksista ja korkeammasta väriluvusta Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaiset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä veden värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni- Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni-Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2) johtuen veden korkeammista ainepitoisuuksista ja korkeammasta väriluvusta Tuotantoalueella on kesäkuussa 2015 otettu käyttöön ruokohelpikenttä. Näytteet otetaan jatkossa kentälle pumpattavasta (PUMPPU) ja kentältä lähtevästä (HU1) vedestä. Ruokohelpikentältä lähtevän (HU1) veden rautapitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat suurempia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä, mutta kentälle pumpattavan veden pitoisuudet olivat alhaisia Ruokohelpikentältä lähtevän (HU1) veden rautapitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat suurempia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä, mutta kentälle pumpattavan veden pitoisuudet olivat alhaisia.

193 LIITE Ruokohelpikentältä lähtevän (HU1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat suurempia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä, mutta kentälle pumpattavan veden pitoisuudet olivat alhaisia Ruokohelpikentältä lähtevän (HU1) veden fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Taustapisteen (P0) vedessä havaitaan lievä humusleima Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaiset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli selvästi huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat suurempia kuin näytepisteellä P2. Kytöjoen vesi oli erittäin tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksiltaan rehevää.

194 LIITE 3 SÄKKISUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! SAKKI SA1 Ei näytteitä! SAKKI PUMPPU 0.1 1,7 6, SAKKI SA ,2 0,79 <0,6 5,59 4, SAKKI PUMPPU 0.1 0,9 6, SAKKI SA ,1 12 1,2 3, SAKKI PUMPPU 0.1 6,2 6, SAKKI SA ,3 0,6 3,46 4, SAKKI PUMPPU 0.1 4,8 6, SAKKI SA , ,11 5, SAKKI PUMPPU 0.1 2,9 6, SAKKI SA ,4 0,79 0,6 3,84 4, SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! SAKKI SA1 Ei näytteitä! SAKKI PUMPPU SAKKI SA ,3 1 4,4 11,2 6, SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! SAKKI SA1 Ei näytteitä! SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! SAKKI SA1 Ei näytteitä! SAKKI PUMPPU , SAKKI SA ,7 0,45 0,8 6,39 4, SAKKI PUMPPU 0.1 4,8 6, SAKKI SA ,3 0,79 0,8 6,38 4, SAKKI PUMPPU , SAKKI SA , ,

195 LIITE 3 SÄKKISUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *Fe a-chl Mikroskop C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l SAKKI P0b 0.1 6,1 4 7,38 6, SAKKI P1b 0.1 5,8 3,7 9,03 6, SAKKI P0b ,7 5,6 11,8 7, SAKKI P1b ,2 4,5 16,9 7, SAKKI P6 1 18, SAKKI P ,7 ks.laus SAKKI P6 1 17, SAKKI P ks.laus SAKKI P0b 0.1 3,6 1,8 19,3 7, SAKKI P1b 0.1 3,9 1,2 19,5 7,

196 LIITE 4 SÄKKISUON TARKKAILU VUONNA Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,6) erittäin hapanta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus poikkeuksellisen alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (5,0) selvästi hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi hieman veden rautapitoisuutta. Kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättultanäyte: Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,8) selvästi hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kentältä lähtevän veden rautapitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Kentälle pumpattavan veden rautapitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (5,2) hapanta. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (7,8) erittäin hapanta. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi typpipitoisempaa kuin taustapisteellä, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin taustapisteellä (P0). Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi typpipitoisempaa kuin taustapisteellä, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin taustapisteellä (P0). Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää ja etenkin typpeä oli runsaasti.

197 LIITE Pintavalutuskentältä lähtevä (SA1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 0,8 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli korkea. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä havaittiin jonkin verran limalevää, mutta nielulevät olivat valtalajeina Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 0,9 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea ja oli kohonnut heinäkuun tarkkailukerrasta. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä havaittiin erittäin runsaasti a- klorofyllipitoisuutta kohottavaa Gonyostomumem semen limalevää Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoainepitoisuus oli erittäin alhainen ja rautapitoituus oli alhainen. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden (SA1) orgaanisen aineen pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli huomattavasti typpipitoisempaa ja tummempaa kuin taustapisteellä, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin taustapisteellä (P0). Tulosten perusteella yläja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoainepitoisuus oli erittäin alhainen ja rautapitoituus oli alhainen. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden (SA1) orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaine- ja typpipitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), fosforin ja raudan pitoisuuksia.

198 LIITE 3 JUVAINSAARENSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l JUVAIN M1 0,1 1,2 7, , < JUVAIN M , ,4 4, JUVAIN M1 0,1 0,3 49 0,8 1,64 4, <2 0, JUVAIN M ,3 10 4,4 3,56 6, JUVAIN PUMPPU 0,1 3 5, JUVAIN JU1 0,1 3, ,5 3,1 6, JUVAIN PUMPPU 0,1 1,5 4, JUVAIN JU1 0,1 7, ,2 9, JUVAIN PUMPPU 0,1 2,8 4, JUVAIN JU1 0,1 9,7 4, ,7 3,2 7, JUVAIN PUMPPU 0, JUVAIN JU1 0,1 12,1 4, , <2 530 < JUVAIN PUMPPU 0,1 20 5, JUVAIN JU1 0,1 16,1 1, ,6 3,1 3, JUVAIN PUMPPU 0, JUVAIN JU1 0,1 13,1 2,5 8,8 26,4 3,5 4, <2 610 <20 6 2, JUVAIN PUMPPU 0,1 4 5, JUVAIN JU1 0,1 13 0,79 7,2 22,6 3,7 4, JUVAIN PUMPPU 0,1 4,3 5, JUVAIN JU1 0,1 13,2 1,8 8,4 22,5 3,7 3, <20 6 2, JUVAIN PUMPPU 0,1 4,3 5, JUVAIN JU1 0,1 14 0,79 5,2 28,5 3,4 2, JUVAIN PUMPPU 0,1 6,1 4, JUVAIN JU1 0,1 9,6 4, ,8 3,4 9, < , JUVAIN PUMPPU 0, JUVAIN JU1 0,1 10,8 4,5 36 6,1 5, JUVAIN JU1 0, ,7 3, JUVAIN PUMPPU 0,1 8 5, JUVAIN JU1 0,1 4,5 8,6 2,9 29,7 3,5 6, < <2 1, JUVAIN PUMPPU 0,1 6,5 6, JUVAIN JU1 0,1 4,8 1,3 6,6 16,4 4,3 6, JUVAIN PUMPPU 0,1 4,4 5, JUVAIN JU1 0,1 5, ,18 6, < JUVAIN M ,4 3,79 5,

199 LIITE 3 JUVAINSAARENSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P*NH4-N *NNO3+N02 *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l JUVAIN P ,9 7,6 5,73 4, JUVAIN P ,5 6, JUVAIN P ,1 11 6,49 6, JUVAIN P , ,7 3,4 E JUVAIN P ,5 10,3 7 ~ JUVAIN P ,8 5,4 10,3 7 ~ JUVAIN P ,1 27 5,5 6,2 ~ JUVAIN P ,5 2,4 16,7 6, JUVAIN P ,3 6,2 15,6 6,9 ~

200 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen- Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (4,8) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen sekä typen pitoisuudet olivat alhaisia ja veden rautapitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen. Vesi oli pharvoltaan (4,9) hapanta. Lähtevän veden fosforipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Vapon suolta lähtevä (M1) vesi (ei kemikalointia) oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Kevättulvan huippu ohi Valumavesien kemiallinen käsittely aloitettu. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Virtavesitarkkailusta on Vapon pyynnöstä poistettu Näpin tuotantoalueen ylä- ja alapuolinen tarkkailupiste. Rasasenojassa Vapon tuotantoalueen alapuolella (P1) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedellle kohtuullisia. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti vain hieman Urpalanjoen humus- ja fosforipitoisuutta. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa.

201 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Rasasenojassa Vapon tuotantoalueen alapuolella (P1) veden värilukua ei suuren sameuden takia voitu määrittää. Vesi oli kiintoaine- ja humuspitoista. Veden rautapitoisuus oli poikkeuksellisen suuri. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedellle kohtuullisia. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti vain Urpalanjoen rautapitoisuutta. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) tummaa (väriluku ilmoitetaan epävarmana veden sameuden takaia), kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoiuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoiuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa.

202 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja raudan pitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (5,8) vain lievästi hapanta. Näytteenottaja teki havainnon, että kemikaali oli loppunut ja tulosten perusteella havaitaan myös ettei kemikalointi ollut käynnissä tarkkailuhetkellä. Vaikka kemikaali oli loppunut oli lähtevän veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuudet pienempiä kuin käsittelyyn pumpattavan veden. Rasasenojassa Vapon tuotantoalueen alapuolella (P1) vesi oli poikkeuksellisen tummaa (väriluku ilmoitetaan epävarmana näytteen sameuden takia), erittäin runsaasti kiintoainetta ja humusta sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat rehevälle vedelle ominaisella tasolla ja erityisesti typpipitoisuus oli erittäin korkea. Urpalanjoen näytepisteiden tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti selvästi Urpalanjoen veden värilukua sekä fosfori- ja rautapitoisuutta, muilta osin ainepitoisuudet olivat vain hieman suurempia. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely laski veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) selvästi hapanta. Valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta Kemikalointi lopetettu Vapon suolta lähtevä (M1) vesi (ei kemikalointia) oli ph-arvoltaan (5,7) hapanta, mutta muilta osin laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

203 LIITE 3 HERNEMAANSUON TARKKAILUTULOKSET 2015 Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l HERNE PUMPPU 0,1 14 6, HERNE HE1 0,1 0,7 8 2,74 5, HERNE PUMPPU 0,1 31 6, HERNE HE1 0,1 5,1 6,7 3,79 5, HERNE PUMPPU 0,1 23 6, HERNE HE1 0,1 11,9 1,3 5,4 3,58 5, HERNE PUMPPU 0,1 28 6, HERNE HE1 0,1 10,8 0,79 8,4 5,22 6, HERNE PUMPPU 0,1 44 6, HERNE HE1 0,1 16,7 1,3 21 6,59 6, HERNE PUMPPU 0,1 48 6, HERNE HE1 0,1 16,4 1,8 11 6,16 6, HERNE PUMPPU 0,1 46 6, HERNE HE1 0,1 17,1 1,3 11 5,79 6, HERNE PUMPPU 0,1 35 6, HERNE HE1 0,1 16,5 1,3 12 6,1 6, HERNE PUMPPU 0,1 26 6, HERNE HE1 0,1 14,5 0,79 5,6 5,19 5, HERNE PUMPPU 0,1 19 6, HERNE HE1 0,1 10,5 1,3 2,4 4,54 5, HERNE PUMPPU 0,1 37 6, HERNE HE1 0,1 11,3 2,6 3,2 4,72 6, HERNE PUMPPU 0,1 18 6, HERNE HE1 0,1 3,4 1,3 2,2 4, HERNE PUMPPU 0,1 15 6,5 49 ~ HERNE HE1 0,1 3,8 0,79 2,6 4, ~ HERNE PUMPPU 0,1 15 6, HERNE HE1 0,1 5,2 3,4 4,5 5,03 6, HERNE PUMPPU 0,1 15 5, HERNE HE1 0,1 2,1 5,7 3,4 4,61 5,

204 LIITE 3 HERNEMAANSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri*CODMn *Kok.N *Kok-P *NH4-N *Fe C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l HERNE P5 1 1,2 10,3 73 3,3 1,5 3,01 5, HERNE P5 1 21,3 9, ,8 11 2,91 6,

205 LIITE 4 HERNEMAANSUON TARKKAILU VUONNA Pieni-Rasasen (P5) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m, näkösyvyys 0,9 m). Veden happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (kok.n ja kok.p) perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden fosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttä käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok. P) pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden fosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosfori pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuudet olivat korkeita. Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedesi normaalilla tasolla. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosfori pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea ja Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedesi normaalilla tasolla. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosfori pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea ja Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedesi normaalilla tasolla. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosfori pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin kentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden.

206 LIITE Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea ja fosforipitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin kentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Pieni-Rasasen (P5) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m, näkösyvyys 0,5 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (kok.n ja kok.p) erittäin rehevää 9.9. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin kentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita, mutta muilta osin kentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta orgaanisen aineen pitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi, fosfori- ja rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevä (HE1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi, fosfori- ja rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevä (HE1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi, fosfori- ja rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea, mutta muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman typpija fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

207 LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine*Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l LUUSUU LU ,5 0, , LUUSUU PUMPPU , LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,2 4, , LUUSUU PUMPPU 0.1 2,7 4, LUUSUU LU , , LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU , ,5 3,2 8, LUUSUU PUMPPU 0.1 6,4 5, LUUSUU LU , LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,1 7, ,7 3,1 9, LUUSUU PUMPPU 0.1 7,4 7, LUUSUU LU , ,2 8, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,4 0, ,6 3,7 7, LUUSUU PUMPPU 0.1 4, LUUSUU LU ,01 1,5 28,5 3,7 3, LUUSUU PUMPPU 0.1 6,7 6, LUUSUU LU ,3 5, ,8 3,3 8, LUUSUU PUMPPU 0.1 8,1 6, LUUSUU LU ,6 0, ,4 7, LUUSUU PUMPPU 0.1 9,6 6, LUUSUU LU ,5 1,3 9,2 29,8 3,5 6, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,9 3,

208 LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine*Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l LUUSUU P ,5 2,5 4,63 4, LUUSUU P ,5 9,8 6,18 5, LUUSUU P ,9 4 4, LUUSUU P ,5 8,8 13,8 6, LUUSUU P ,9 0,8 7,07 6, LUUSUU P ,1 6 13,4 6,

209 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta (6,3). Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia sekä hieman fosforipitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Kemiallinen käsittely nosti huomattavasti käsittelystä lähtevän (LU1) veden rautapitoisuutta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli poikkeuksellisen korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,9) erittäin hapanta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforinpitoisuuksia. Lähtevän veden (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti erittäin paljon käsittelystä lähtevän (LU1) veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph:ta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus olivat yhtä suuret kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Lähtevän veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat huomattavasti korkeammat kuin käsittelyyn tulevassa vedessä. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Kevättulvan huippu oli tarkkailukerralla jo ohi Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli pharvoltaan (5,0) hapanta. Muilta osin kemiallisesta käsitellystä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia. Lähtevän veden (LU1) kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat korkeampia kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph:ta. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna.ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta.

210 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus ja typpen pitoisuus olivat alhaisia sekä fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna.ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD), typpen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat alhaisia sekä orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden (LU1) kiintoaineen pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman veden kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta.

211 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA 2015 Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sisältävää sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna. Ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

212 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1679/16 VAPO OY:N KORPISUON TURVETUOTANTOALUEEN (VIRONJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

213 2(8) VAPO OY:N KORPISUON TURVETUOTANTOALUEEN (VIRONJOEN VALUMA-ALUE) KUOR- MITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Korpisuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-2009-Y-51). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Korpisuon turvetuotantoalue sijaitsee Luumäen kunnassa Vironjoen valuma-alueella (11) ja tarkemmin Vironjoen yläosan valuma-alueella (11.004). Korpisuon tuotantoalueen pinta-ala on 69,4 ha. Vuonna 2015 suolla ei ollut lainkaan tuotantoa. Suolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Suon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Polvenjokeen ja Myllyojaan, josta Kaurislampeen ja Sillanpäänjoen kautta edelleen Kurvinjärveen. Kaurislammen vesi on sameaa, tummaa, melko hapanta, humus-, kiintoaine- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksiltaan rehevää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Veden melko nopea vaihtuminen pitää happitilanteen kuitenkin kohtuullisena, sillä rehevyydestä huolimatta lammessa ei ole havaittu happikatoa. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Korpisuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Korpisuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa.

214 3(8) Taulukko 1. Korpisuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas K2 Pintavalutuskentältä lähtevä P0b Moitjärvi P0 Moitjärvestä lähtevä puro P1 Polvenjoki P2 Kaurislampi P3 Kurvinjärvi Kuormitustarkkailu Korpisuon tuotantoalueella on ympärivuotinen harvennettu kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan tammi-joulukuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. Taulukossa 2 on esitetty kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit (suppea analytiikka) suppea ph sänkönjohtavuus kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi kokonaisfosfori rauta yksikkö ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 2.2 Vesistötarkkailu Korpisuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan viideltä havaintopaikalta. Virtavesihavaintopaikoilta vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Moitjärvestä lähtevässä purossa (taustapiste P0) ja tuotantoalueen alapuolisessa Polvenjoessa (P1). Korpisuon järvihavaintopaikat ovat Kaurislampi (P2), Moitjärvi (P0b, taustapiste) ja Kurvinjärvi (P3). Järvipisteillä vesistötarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Lisäksi Kaurislammesta ja Kurvinjärvestä otetaan näytteet heinä- ja syyskuussa jolloin tutkitaan vain pintaveden ravinteet ja a-klorofylli sekä näyte mikroskopoidaan. Taustapisteeltä Moitjärvestä tutkitaan ainoastaan pintaveden a-klorofylli ja ravinteet sekä näyte mikroskopoidaan (heinä-, elo- ja syyskuu). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

215 4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Korpisuon tuotantoalueella on mittakaivossa ympärivuotinen veden pinnankorkeusmittari. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettua virtaaman vuorokausikeskiarvoa. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

216 5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Korpisuon pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (K2) otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulva näyte. Käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat alhaisia (taulukko 4). Taulukko 4. Korpisuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 K2 Pintavalutuskentältä lähtevä Näytekertoja kpl 13 K-aine mg/l 1,5 Sähkönj ms/m 3,8 ph 5,3 COD Mn mg /l 41 Kok.N µg/l 1120 Kok-P µg/l 28 Fe µg/l 460 Itä-Suomen ympäristölupavirasto ei ole päätöksessään (ISY-2009-Y-51) asettanut Korpisuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Korpisuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella poistotehot olivat: - kiintoaine 86 % - COD Mn typpi 18 % - fosfori 24 % Lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa pintavalutuskenttä toimi paremmin kuin vuonna Pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräinen orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan veden. Korpisuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat selvästi alhaisemmat kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Tuotantoalueen vuoden 2015 keskivalunta (2,8 l/s/km 2 ) oli myös hieman pienempi kuin vuonna edellisenä vuonna.

217 Taulukko 5. Korpisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) 6(8) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Korpisuo 2,8 4,3 2,5 0, Vesistötarkkailu Korpisuon tuotantoalueen alapuolisen Polvenjoen (P1) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko kohtuulliset. Taustapisteellä, Moitjärven laskuojassa (P0) vesi oli keskimäärin hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko kohtuulliset. Tuotantoalueen alapuolisella Polvenjoen havaintopaikalla (P1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Moitjärven laskujan taustapisteellä (P0), muilta osin havaintopaikkojen veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittävää eroa. (taulukko 6) Korpisuon alapuolisen Kaurislammen havaintopaikan (P2) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Lisäksi loppukesän (elokuu) tarkkailukerran yhteydessä sekä heinä- ja syyskuussa otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-1 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 3 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,6 m. Kaurislammessa (P2) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Heinä-, elo- ja syyskuussa pintavedestä tutkittiin a-klorofyllipitoisuuden lisäksi mikroskoopilla limalevän esiintyminen. Mikroskopoinnin perusteella heinäkuussa pintavedessä oli erittäin paljon limalevää (Gonyostomum semen). Gonyostomum semen limalevä voi sisältää kymmenkertaisen määrän a-klorofylliä tavanomaisiin leviin nähden, joka selittää korkeita klorofyllipitoisuuksia. Elokuussa limalevää ei pintavedessä ollut. Syyskuussa pintavedessä ei mikroskopoinnin perusteella ollut limalevää, mutta nielu- ja piileviä havaittiin. Taustapisteellä, Moitjärvessä (P0b) keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli keskimäärin korkea, rehevälle vedelle ominainen. Heinä-, elo- ja syyskuussa pintavedessä oli mikroskopoinnin perusteella erittäin runsaasti a-klorofyllipitoisuutta kohottavaa limalevää. Kaurislammen alapuolisen Kurvinjärven pohjoisosan havaintopaikan (P3) näytteet otetaan 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesän (elokuu) tarkkailukerran yhteydessä sekä heinä- ja syyskuussa otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-1 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 11 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1 m. Kurvinjärven (P3) vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Loppukesästä alusveden happitilanne oli heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen runsaasti mm. rautayhdisteitä. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei havaittu heinä-, elo- ja syyskuussa limalevää, mutta piileviä havaittiin erittäin runsaasti. Syyskuussa havaittiin valtalajina reheville vesille ominainen Diatoma elongatum piilevälaji.

218 Taulukko 6. Korpisuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta (8) P0 P1 P0b P2 P3 Moitjärven Polvenjoki Moitjärvi, Kaurislampi Kurvinjärvi laskuoja, taustap. taustap. Näytekertoja kpl ) 4 1) K-aine mg/l 6,7 2,6-3,9 1,8 Sähkönj ms/m 4,7 6,2-6,3 5,5 ph 5,8 6,4-6,1 6,2 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l - - 4,0 7 4,7 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l a-chl µg/l O 2 mg/l ,5 7,3 O 2 % % Sameus FTU ,8 2 1) Sis. kaksi klorofylliseurannan näytettä heinä- ja syyskuussa 4 Veden laatu Korpisuon alapuolisessa Kaurislammessa vuosina Korpisuon turvetuotantoalueen alapuolisen Kaurislammen (P2) veden laatumuuttujien vaihtelu on ollut vuosina melko runsasta eikä selkeää kehityssuuntaa ole veden laadussa havaittavissa (kuvaajat liitteenä 5). Tarkastelujakson aikana veden happitilanne on ollut keskimäärin hyvä (80 %) 1 metrin syvyydessä. Veden keskimääräiset sameusarvot ovat vaihdelleet lievästi samean ja samean välillä. Vuodesta 2010 lähtien vesi on ollut keskimäärin lievästi sameaa. Vesi on ollut keskimäärin kiintoaine- ja humuspitoista, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi on ollut rehevää, mutta a-klorofyllipitoisuus on ollut erittäin korkea. Veden keskimääräiset kiintoaine- ja fosforipitoisuuden vaihtelut ovat tasaantuneet tarkastelujakson alun jälkeen. Veden väriluku on kasvanut tarkastelujakson aikana, vaikka siinäkin ona havaittavissa selvää vaihtelua.

219 8(8) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu

220 LIITE 1 KORPISUON TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Korpisuo: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Luumäen kunnan Heimalan kylässä noin 8 km Taavetista länteen Vesistöalue Virojoen vesistöalueen (11) Virojoen yläosan valuma-alue (11.004) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Polvenjoki Myllyoja Kaurislampi Sillanpäänjoki Kurvinjärvi Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 64,7 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 64,7 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1995 / 1996 Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen ja ulkopuolisten vesien eristysoja sekä valumavesien ympärivuotinen käsittely pintavalutuskentällä. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 138/09/2, Tarkkailutiedot / Korpisuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli kerran kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / kentälle tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / kentältä lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat (Moitjärveä lukuun ottamatta) 2 kertaa vuodessa sekä järvipisteistä klorofylliseuranta heinä-, elo- ja syyskuussa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P0b / Moitjärvi (taustapiste) / (J) P0 / Moitjärvestä lähtevä puro / (V) P1 / Polvenjoki, maantiesilta / (V) P2 / Kaurislampi, länsiosa / (J) P3 / Kurvinjärvi / (J)

221 PUMPPU pv-kenttä Korpisuo K2 P1 P0b P2 P0 P3 LUUMÄEN KORPISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET