No 937/18 IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2017 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Lappeenrannassa 15. päivänä toukokuuta 2018

Transkriptio

1 No 937/18 IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Lappeenrannassa 15. päivänä toukokuuta 18 Niina Hätinen tutkija

2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ VUODEN 17 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET VESISTÖTARKKAILU VUONNA VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA YHTEENVETO VUODEN 17 TULOKSISTA BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA VEDENLAADUN KEHITYS VUOSINA LIITTEET... 8 FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725 etunimi.sukunimi@svsy.fi

3 1 YLEISTÄ Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön latvajärvi sekä vesistön ainoa järvi. Immalanjärven pinta-ala on,2 km 2, valuma-alueen pinta-ala 71 km 2 ja järvisyysprosentti 28,5. Järvessä on vain yksi suurempi saari. Immalanjärven keskisyvyydeksi on arvioitu 8 metriä. Järvi muodostuu pohjoisosan selkäalueesta sekä kahdesta pitkästä luodekaakkois -suuntaisesta lahdesta, Varpaanlahti ja Laitilanlahti, jotka jäävät syvälle järveen työntyvän Jäppilänniemen molemmille puolille. Lahtialueet ovat selkävesialuetta huomattavasti matalampia. Järven syvin kohta (4 m) sijaitsee Jäppilänniemen ja Huhtasenkylän välissä. Immalanjärvi on perustyypiltään karu ja kirkasvetinen. Maantiepenkereen eristämäksi vesialueeksi tien ja Suurisuon suunnalta laskevan ojan väliin jäänyt Laitilanlahden pohjukka poikkeaa täysin järven karusta perustyypistä. Imatran kaupunki ottaa osan raakavedestään Immalanjärvestä. Lisäksi järvi on tärkeä virkistyspaikka. Immalanjärvi ei ole pistekuormitettu, joten sillä ei ole varsinaista velvoitetarkkailua. Immalanjärven veden laadun seurantaa tehdään Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n tekemän tarkkailuohjelman (No 1326/11/ps) mukaisesti. Veden fysikaalis-kemiallisen tarkkailun lisäksi tehdään biologista tarkkailua, johon kuuluu kasviplankton- ja pohjaeläintutkimus. Kasviplanktontutkimusta tehdään joka kolmas vuosi. Vuonna 17 toteutettiin tarkkailuohjelmasta poiketen kasviplanktontutkimus. Pohjaeläintutkimusta tehdään joka kuudes vuosi (viimeisin vuonna 12, No 1467/13). Biologiset tarkkailut tehdään järven näytepisteeltä B. 2 VUODEN 17 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 17 tammikuu oli lauha. Kouvolan Anlajan havaintoaseman tammikuun keskilämpötila oli noin kolme astetta lämpöisempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (1981-). Tammikuun sademäärä oli tavanomaista vähäisempi. Helmikuu oli myös lauha ja keskimääräistä hieman sateisempi. Lämpötilan poikkeama oli lähes yhtä suuri kuin tammikuussa. Maaliskuu oli niin ikään keskimääräistä lämpimämpi, mutta vähäsateinen. Huhtikuun keskilämpötila oli hieman pitkän aikavälin keskiarvoa alhaisempi ja sademäärä oli pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi. Toukokuu oli hyvin kuiva ja lämpötilaltaan lähellä keskimääräistä. Kesä-, heinä- ja elokuu mentiin lämpötilojen sekä sateisuuden osalta pitkäaikaisten keskiarvojen tuntumassa. Anjalan havaintoasemalla syyskuussa satoi runsaasti, mutta lämpötila oli keskiarvon tuntumassa. Loka, marras- ja joulukuussa satoi runsaasti ja sademäärä oli merkittävästi suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Lokakuun keskilämpötila oli Anjalan havaintoasemalla keskimääräisellä tasolla, mutta marras- ja joulukuu olivat keskimääräistä lämpöisempiä. (Kuvat 1 ja 2) IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 JA 1 (8) PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4 15 C Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Kouvolan Anjalan säähavaintoasemalla vuonna 17 ja vertailujaksolla mm Kuva 2. Kuukauden keskimääräisen sademäärän vaihtelut Kouvolan Anjalan säähavaintoasemalla vuonna 17 ja vertailujaksolla Vuonna 17 alkuvuosi oli varsin kuiva koko maassa, mutta loppuvuodesta sateet runsastuivat. Runsaat sateet aiheuttivat pinta- ja pohjavesivarastojen merkittävää kasvua. Kevättulvat olivat vuonna 17 tavanomaisia tai sitä pienempiä. Syksyllä kuitenkin monin paikoin ylitettiin jopa keväisiä tulvahuippuja. Lunta ja jäätä oli Etelä-Suomessa edellistalven tapaan tavanomaista vähemmän. Myös routaa oli koko maassa tavallista vähemmän. Kesällä vedet olivat hyvin viileitä. IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 JA 2 (8) PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5 Vuoden 17 alkaessa Etelä-Suomi oli lähes lumeton. Maan eteläosassa säät olivat tammikuussa vaihtelevia ja lumen kertymisen ja sulamisen jaksot vuorottelivat. Tammikuun lopussa Etelä- Suomessa lunta oli ajankohtaan nähden tavallista vähemmän. Tammikuun lämpötilavaihtelut ja sateet eivät juuri näkyneet vesistöissä. Pohjavesien pinnat olivat tammikuussa leudoista säistä huolimatta laskussa. Ruotaa oli koko maassa keskimääräistä vähemmän ja Etelä-Suomen suurimmat selkävedet olivat tammikuun alussa vielä avoinna. Tammikuun lopulla jäiden vahvuudet olivat kuitenkin ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Helmikuussa lumikuorma ei Etelä-Suomessa juurikaan kasvanut. Helmikuun puolen välin leutojakso sulatti lumia ja kasvatti jokien virtaamia hieman. Pohjaveden pinnat olivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan laskussa, mutta Etelä-Suomessa pinnankorkeudet olivat keskimääräistä ylempänä. Vielä helmikuussakin routaa oli lähes koko maassa keskimääräistä vähemmän. Helmikuun alussa järvien jäänpaksuudet kasvoivat tasaiseen tahtiin. Maaliskuun alkupuolelle mentäessä lumikuorma kasvoi koko maassa hieman. Ennen kuun puoltaväliä Etelä-Suomessa alkoi sulaminen, mikä hävitti kaikki lumet kuun loppuun mennessä. Suurien järvien pinnat olivat tavanomaista korkeammalla maaliskuun lopussa, mikä johtui aikaisesta lumien sulamisesta. Pohjaveden pinnat kääntyivät nousuun sulamisvesien vaikutuksesta. Maaliskuun aikana Etelä-Suomen routakerros oli jo pääosin sulanut. Etelä- Suomessa suurimmat jäänpaksuudet mitattiin maaliskuun alussa, mutta kuun puolessa välissä jäät alkoivat etelässä jo ohentua. Huhtikuussa pohjeveden pinnat kääntyivät laskuun ja järvien jääpeite lähti Etelä-Suomessa kuun puolenvälin paikkeilla. Kolean sään takia pintavesien lämpötilat nousivat hitaasti jäiden lähdön jälkeen. Myös toukokuussa viileästä säästä johtuen pintavesien lämpötilat nousivat hitaasti. Kesä-, heinä- ja elokuussa pohjaveden pinnat olivat maan eteläosissa ajankohdan keskiarvoja alempana ja edelleen laskusuunnassa. Kesä-, heinä- ja elokuun pintavesien lämpötilat olivat keskimääräistä alempia koko maassa. Syyskuussa sateiden myötä ja kasvukauden hiipumisen jälkeen pohjavesivarastot alkoivat jälleen täyttyä. Järvien pintavedet jäähtyivät syyskuussa ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Lokakuussa maan eteläosiin satoi ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon lunta, mutta se suli muutamassa päivässä pois. Etelä-Suomessa havaittiin lokakuussa sateiden ja lumien sulamisen seurauksena vuoden toistaiseksi suurimmat veden korkeudet sekä virtaamat. Pintavedet jäähtyivät lokakuussa ajankohdalle tyypilliseen tapaan, mutta lämpötilat pysyivät kuitenkin ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Marraskuu oli Etelä-Suomessa tavallista sateisempi. Maan eteläosa pysyi marraskuun lumettomana. Pohjaveden pinnat olivat suuressa osassa maata ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Marraskuun lopulla Etelä-Suomen vesistöjen lämpötilat olivat keskimäärin alle 4 astetta. Vuoden 17 lopussa lunta oli Etelä-Suomessa vain vähän. Routaa oli etelässä vuoden lopussa muutamia senttejä. Etelässä lauha syksy ja vesisateet pitivät syksyn aikana korkealle nousseet vedenpinnat ja virtaamat joulukuussakin laajasti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Sateinen loppuvuosi nosti pohjaveden pintoja niin, että vuoden lopussa ne olivat ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 JA 3 (8) PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6 Vesitilannekatsaukset: 3 VESISTÖTARKKAILU VUONNA 17 Immalanjärven vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 1973 alkaen. Näytteenotto tehdään neljä kertaa vuodessa: lopputalvesta, kevätkierron aikaan, loppukesällä sekä syyskierron aikaan. Vuonna 17 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy otti ja analysoi näytteet ohjelman mukaisesti 22.3., 11.5., ja 8.11 (Liite 1). Vuoteen 7 asti on säännöllisesti otettu näytteet kuudelta havaintopaikalta. Tämän jälkeen säännöllistä tarkkailua on tehty enää kolmelta havaintopaikalta (Taulukko 1, Liite 2). Vuonna 15 havaintopaikka E Laitilanlahti otettiin uudestaan tarkkailuun ja kyseiseltä havaintopaikalta otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa (kevät- ja syyskierron aikaan). Lisäksi havaintopaikkaa F seurataan satunnaisesti, mutta vuonna 17 näytteitä ei otettu. Taulukko 1. Immalanjärven havaintopaikat TUNNUS PISTE KOORDINAATIT (KKJ) A Immalanjärvi 391, länsiosa B Immalanjärvi 397, keskiosa C Immalanjärvi 399, Huvikumpu D* Immalanjärvi,61, Varpaanlahti E Immalanjärvi Valkamo 6, Laitilanlahti F* Immalanjärvi *) Vain satunnainen seuranta Imatran ympäristötoimen tilauksesta 3.1 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 17 Immalanjärven talvinäytteenottokierroksella (22.3.) veden laatu oli erinomaista tai hyvää kaikilla havaintopaikoilla (Liite 1). Havaintopaikkojen B ja C alusvedessä oli havaittavissa happivajausta. Molemmilla havaintopaikoilla (B ja C) alusvesi oli sameampaa ja ravinnepitoisuudet olivat lievästi koholla. IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 JA 4 (8) PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

7 Keväällä (11.5.) veden laatu oli hyvä/erinomainen havaintopaikoilla A ja C. Havaintopaikalla B veden laatu oli hyvä. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli kaikilla havaintopaikoilla lähes moitteetonta. Vesimassa oli keväisessä täyskierrossa ja hyvin hapettunutta. Keväällä otettiin näytteet myös havaintopaikalta E, jonka veden laatu oli hyvä. Kesäkerrostuneisuuden aikaan (22.8.) veden laatu oli erinomainen/hyvä, havaintopaikalla A. Havaintopaikalla B veden laatu oli hyvä/erinomainen ja C havaintopaikalla hyvä. Näytepisteillä B ja C happitilanne heikkeni syvemmälle mentäessä. Syvänne havaintopaikalla C alusvesi oli sameampaa sekä ravinne- ja kiintoainepitoisempaa kuin pintavesi. Syysnäytteenotossa (8.11.) veden laatu oli hyvä/erinomainen havaintopaikoilla B-E. Havaintopaikalla A veden laatu oli hyvä. Vesimassa oli hyvin hapettunutta kaikilla havaintopaikoilla. Syksyllä otettiin näytteet myös Laitilanlahdelta (E). 3.2 YHTEENVETO VUODEN 17 TULOKSISTA Immalanjärven havaintopaikkojen A, B ja C vedet olivat vuonna 17 keskimäärin kirkkaita ja värittömiä (Taulukko 2). Havaintopaikan E vesi oli keskimäärin lievästi sameaa. Vedet (havaintopaikat A-C ja E) olivat tutkituilta osin hygieeniseltä laadultaan melko hyviä sekä keskimääräisiltä ravinnepitoisuuksiltaan (typpi ja fosfori) ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan karuja. Happivajausta oli havaittavissa lopputalvella ja loppukesällä havaintopisteillä B ja C. Immalanjärven veden laatuluokitus oli vuonna 17 keskimäärin 1,52 (hyvä/erinomainen). Yhteenvedossa käytettiin tarkkailukertojen vesimassan keskiarvoja. A-klorofyllinäytteitä otettiin vain yksi näyte näytepistettä kohti kesänäytteenottokierroksella. Veden laatuluokituksen määrittämiseen käytettiin matemaattista laatuluokitusmallia (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Immalanjärven osalta mallissa erinomaista (indeksiluku 1) veden laatua vastaavat seuraavat vedenlaatuarvot: kokonaisfosfori 8 µg/l, kokonaistyppi 3 µg/l, väriluku mg/l Pt, COD Mn 2,6 mg/l, sähkönjohtavuus 7,2 ms/m, sameus,5 FTU, kiintoaine,6 mg/l, hapen kyllästysaste-% 9 % ja bakteerit kpl/ ml. A-klorofyllipitoisuutta ei mallissa ole mukana. Vedenlaatuluokitus määritettiin havaintopaikkojen A-E vuosien ja A-C 8-15 analyysituloksista. Hapen kyllästysaste laskettiin näytepisteiltä B ja C kahden alimman syvyyden hapen keskiarvon perusteella. IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 JA 5 (8) PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

8 Taulukko 2. Immalanjärven havaintopisteiden A, B, C ja E vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuodelta 17 ja syvänteen havaintopaikan C alusveden (39 m) loppukesän (22.8.) havaintoarvot. A B C SYVÄNNE E * Lämpötila C 7,3 7,6 6,4 9,8 5,4 O 2 mg/l ,2 12 O 2 % % Sameus FTU,79,79,82 1,5 1,2 Kiintoaine mg/l 1,1,89,94 1,3 1,6 Sähkönjohtavuus ms/m 6,1 6,1 6,1 6,17 6, ph 7,4 7,3 7,2 7, 7,5 väri mg/l Pt COD Mn mg/l 3,2 3,2 3,4 3,1 3,6 Kok.N µg/l Kok.P µg/l 8,1 7,9 9, 19 8,5 a-chl µg/l 1,9 2, 2,5 - - enterokokki al. pmy/ml,88 - enterokokki var. pmy/ml,13 - *) Näytteen vain toukokuussa ja marraskuussa 3.3 BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 17 Vuonna 17 toteutettiin ylimääräisenä tarkkailuna kasviplanktontutkimus. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy otti kasviplanktonnäytteen havaintopaikalta B (Immalanjärven keskiosa) Näyte määritettiin Tmi Zwerverillä. Vuoden 17 kasviplanktonmuuttujien tulokset olivat hyvin yhteneviä aiemmin havaittujen tulosten kanssa. Immalanjärven kasviplanktonin kokonaismäärä oli alhainen ja sitä kuvaavat muuttujat sijoittuvat erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Haitallisten sinilevien osuus sijoittui hyvään ekologiseen luokkaan myös. Aiempien tutkimusten tapaan Immalanjärven kasviplanktonyhteisö oli monimuotoinen ja biomassa jakautui tasaisesti eri leväryhmien ja lajien kesken. Tarkemmat tulokset kasviplanktontutkimuksesta on esitetty Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatimassa raportissa (No3499/17). 4 VEDENLAADUN KEHITYS VUOSINA Immalanjärven vedenlaatu parani selkeästi 198-luvun lopun ja 199-luvun puolivälin välisenä aikana (kuva 2 ja liite 3). Paraneminen johtui alentuneista kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-, kiintoaine-, rauta- ja mangaanipitoisuuksista sekä sameusarvosta. Kiintoaine- ja rautapitoisuuksien IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 JA 6 (8) PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

9 sekä sameusarvon osalta aleneminen tapahtui nopeasti; kiintoaineen ja raudan osalta 198-ja -9- lukujen vaihteessa ja sameuden osalta 199-luvun alussa. Kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet olivat laskusuunnassa 198- ja -9-lukujen vaihteesta 199-luvun loppupuolelle saakka. Enterokokkien määrät olivat koholla vuosina 4, 11 ja 14. Nykyiseen vedenlaatuun verrattuna vedenlaadussa oli havaittavissa selkeitä häiriöitä 198-luvun lopulla ja 199-luvun alussa. 199-luvun loppupuolen jälkeen keskimääräinen vedenlaatu on ollut aiempaa tarkkailujaksoa vakaampi ja pysynyt aiempaa parempana aina -luvun alkuun asti. Vedenlaatuindeksi on pysynyt koko ajan hyvänä. Sameusarvon osalta on kuitenkin tapahtunut kohoamista ja nykyiset arvot vastaavat 199-luvun alun korkeita arvoja. Viime vuosikymmenen aikana veden väriluku ja humuspitoisuus (COD Mn ) ovat kohonneet. Syvimmän näytepisteen C alusveden (39 m) happipitoisuudet ovat kesäkerrostuneisuuskausien lopuilla selvästi alentuneita (liite 3). Happipitoisuuden laskut ovat aiheuttaneet fosfori- ja rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä, mikä on ilmennyt kohonneina kesäkerrostuneisuuskauden aikaisina alusveden fosfori- ja rautapitoisuuksina sekä väri- ja sameusarvoina. Tarkastelujakson aikana havaittiin neljä erityisesti huonompaa happivuotta (, 7, 12 ja 15), jolloin myös fosfori- ja rautapitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat selvästi koholla. Tarkastelujakson aikana happitilanne on hieman heikentynyt sekä sameusarvo, väriluku, fosfori- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet. Vedenlaatumuuttujien arvoissa on ollut kuitenkin jonkin verran vaihtelua. Laitilanlahden pohjukan (F) vedenlaadulle on ollut ominaista voimakas ilmeisesti pääasiassa valuntatilanteesta johtuva vuosienvälinen vaihtelu (liite 3). Fosforipitoisuudet ovat olleet poikkeuksetta ja typpipitoisuudet pääsääntöisesti rehevälle vesialueelle ominaisia vesi oli pääsääntöisesti lievästi sameaa. Vuonna 16 pohjukan vesi oli laadultaan poikkeuksellisen huonoa verrattuna pitkäaikavälin arvoihin. Vuonna 17 havaintopaikalta ei otettu lainkaan näytteitä. Veden laatuluokitus on vaihdellut Immalanjärvellä vuosina erinomaisen ja hyvän välillä (Kuva 3). Indeksin perusteella veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia. IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 JA 7 (8) PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

10 6 vedenlaatuindeksi = erittäin huono 5 = huono 4 = välttävä 3 = tyydyttävä 2 = hyvä 1 = erinomainen 1 Kuva 3. Veden laatuluokitus Immalanjärven havaintopaikoilla A-E vuosina ja A-C vuosina 8-17 LIITTEET Liite 1 Tutkimustulokset havaintopaikoilta A-E 17 Liite 2 Havaintopaikkakartta Liite 3 Vedenlaatumuuttujien kuvaajat vuosilta JAKELU Imatran kaupunki, Imatran Vesi TIEDOKSI Imatran seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Immalanjärven osakaskunta IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 JA 8 (8) PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

11 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/3 Immalanjärven vesistötarkkailu, Imatra (IMMA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P a-chl *Enter.al *EnteroVar Syvyys (m) C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/ml pmy/ml IMMA / A Immalanjärvi 391, länsiosa Näkösyv 4 m; Kok.syv 4 m; Lum.pak. m; Jäänpak.,4 m; Klo 9:; Näytt.ottaja AE/JV; Ilm.lt. 1 C; Tuulsuunt. 18 ; Tuulnop. 7 m/s; Pilv. 8 1/8; 1 1,4 13,5 96,25 <,6 6,36 7,3 3, ,5 13,3 95,28 <,6 6,42 7,4 3, IMMA / B Immalanjärvi 397, keskiosa Näkösyv 5,4 m; Kok.syv 16 m; Lum.pak. m; Jäänpak.,4 m; Klo 8:4; Näytt.ottaja AE/JV; Ilm.lt. 1 C; Tuulsuunt. 18 ; Tuulnop. 7 m/s; Pilv. 8 1/8; 1 1,4 13,1 93,27 <,6 6, 7,3 3, ,4 13,3 95,24 <,6 6,26 7,4 3,1 5 2,1 11,3 82,41 <,6 6,38 7,1 3, , 7,4 55,84 <,6 6,72 6,9 15 3, IMMA / C Immalanjärvi 399, Huvikumpu Näkösyv 6,2 m; Kok.syv 4 m; Lum.pak. m; Jäänpak.,4 m; Klo 8:; Näytt.ottaja AE/JV; Ilm.lt. 1 C; Tuulsuunt. 18 ; Tuulnop. 7 m/s; Pilv. 8 1/8; 1 1,4 13,3 95,26 <,6 6,35 7,3 3, , 11,3 82,35 <,6 6,29 7,1 3,6 7 2,4,2 75,39 <,6 6,39 7, 3, ,6 8,2 61,61 <,6 6,57 6,9 15 3,6 39 2,7 7,1 52 1,,6 6,62 6,9 15 3, IMMA / A Immalanjärvi 391, länsiosa Näkösyv 4, m; Kok.syv 4 m; Klo 8:34; Näytt.ottaja SSu; Ilm.lt. C; Tuulnop. m/s; Pilv. 6 1/8; 1 5,5 13,,76 1,1 5,99 7,3 15 3, ,4 13,,83 1,1 6,3 7,4 15 3, IMMA / B Immalanjärvi 397, keskiosa Näkösyv 5, m; Kok.syv 16 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja SSu; Ilm.lt. 1 C; Tuulnop. m/s; Pilv. 6 1/8; 1 6,1 12,8,88 1,1 5,98 7,4 15 3, ,7 13, 1,1 1,3 6,4 7,4 15 3,6 9 5,7 12,5 99,83 1,2 6, 7,4 15 3, ,7 12,6 1, 1,2 6,1 7,3 15 3, *)Finas-akkreditoitu, z)dakks-akkreditoitu, )alihankinta määritysten virhearviot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä

12 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/3 Immalanjärven vesistötarkkailu, Imatra (IMMA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P a-chl *Enter.al *EnteroVar Syvyys (m) C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/ml pmy/ml IMMA / C Immalanjärvi 399, Huvikumpu Näkösyv 5, m; Kok.syv 4 m; Klo 8:47; Näytt.ottaja SSu; Ilm.lt. C; Tuulsuunt. 35 ; Tuulnop. 1 m/s; Pilv. 6 1/8; 1 5, 12,9,78 1, 6,6 7,3 3, , 12,4 97,69 1, 6,4 7,3 3,5 8 5, 12,6 99,84 1,2 6,5 7,3 3, , 12,7 99,77 1, 6,3 7,3 15 3, ,8 12,3 96 1,7 1, 5,4 7,3 2, IMMA / E Immalanjärvi Valkamo 6, Laitilanlahti Näkösyv 2,9 m; Kok.syv 6 m; Klo :; Näytt.ottaja SSu; Ilm.lt. 1 C; Tuulnop. m/s; Pilv. 6 1/8; 1 6,8 12,6 1,5 2, 5,88 7,5 4, ,5 12,7 1,6 2, 5,96 7,5 3, IMMA / A Immalanjärvi 391, länsiosa Näkösyv >4 m; Kok.syv 4 m; Klo 8:35; Näytt.ottaja JV; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. m/s; Pilv. 8 1/8; 1 19,1 8,8 95 1,1 1,1 6,9 7,5 2, ,1 8,9 96 1,1 1,1 6,6 7,4 2, , IMMA / B Immalanjärvi 397, keskiosa Näkösyv 5,1 m; Kok.syv 16 m; Klo 9:; Näytt.ottaja JV; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. m/s; Pilv. 8 1/8; 1 19,1 8,9 96 1,4,7 6,9 7,4 2,9 < ,3 8,9 96,56,8 6,8 7,5 5 3, 9 19,1 8,5 92,87,8 6,7 7,4 5 2, ,2 5,1 5,81,8 6, 7,1 2,9 < 8-2 2, IMMA / C Immalanjärvi 399, Huvikumpu Näkösyv 4,2 m; Kok.syv 4 m; Klo :5; Näytt.ottaja JV; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. m/s; Pilv. 8 1/8; 1 19,3 8,9 97,88 1,1 6,7 7,5 3, 9 19,1 8,5 92,83,9 6, 7,5 3, 7 12,8 7, 67,84,9 6,14 7, 3, 7 3 9,9 6,6 58,79 1,1 6,16 7, 2, ,8 6,2 54 1,5 1,3 6,17 7, 15 3, ,5 *)Finas-akkreditoitu, z)dakks-akkreditoitu, )alihankinta määritysten virhearviot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä

13 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/3 Immalanjärven vesistötarkkailu, Imatra (IMMA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P a-chl *Enter.al *EnteroVar Syvyys (m) C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/ml pmy/ml IMMA / A Immalanjärvi 391, länsiosa Näkösyv >4 m; Kok.syv 4 m; Klo 8:; Näytt.ottaja JV; Ilm.lt. 2 C; Tuulsuunt. 2 ; Tuulnop. 2 m/s; Pilv. 8 1/8; 1 3,2 11,7 87 1,1 1,3 6,8 7,5 15 3, ,2 11,9 89,9 1,6 6,7 7,4 15 3, IMMA / B Immalanjärvi 397, keskiosa Näkösyv 4,2 m; Kok.syv 16 m; Klo 8:45; Näytt.ottaja JV; Ilm.lt. 2 C; Tuulsuunt. 2 ; Tuulnop. 2 m/s; Pilv. 8 1/8; 1 4,3 12,1 93,86 1, 6,4 7,4 15 3, ,3 11,9 92,83,9 6,1 7,5 3, 11 4,3 11,7 9,85 1,1 6,3 7,5 3, ,3 11,4 87,82 1, 6,2 7,4 15 3, IMMA / C Immalanjärvi 399, Huvikumpu Näkösyv 4,3 m; Kok.syv 4 m; Klo 9:; Näytt.ottaja JV; Ilm.lt. 2 C; Tuulsuunt. 2 ; Tuulnop. 2 m/s; Pilv. 8 1/8; 1 4,4 11,6 9,9 1, 6,1 7,3 3, 2 8 4,4 11,8 91,92 1, 6,7 7,4 2,9 8 4,4 11,6 89,75 1, 6,5 7,5 3, ,4 11,7 9,84 1,1 6,7 7,5 3, ,4 11,8 91,75 1,1 6,5 7,4 6, IMMA / E Immalanjärvi Valkamo 6, Laitilanlahti Näkösyv 4, m; Kok.syv 6 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja JV; Ilm.lt. 2 C; Tuulsuunt. 2 ; Tuulnop. 1 m/s; Pilv. 8 1/8; 1 4,1 12,1 92,84 1,3 6,5 7,4 3, ,2 11,9 91,84 1,1 6,2 7,5 3, *)Finas-akkreditoitu, z)dakks-akkreditoitu, )alihankinta määritysten virhearviot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä

14 IMMALANJÄRVEN TARKKAILU C A B D E F

15 mg/l mg/l FTU mg/l Pt O 2 -% ms/m Immalanjärven havaintopaikkojen A-E vuosien ja A-C vuosien 8-17 vedenlaatumuttujien vuosikeskiarvot LIITE 3 Hapen kyllästysaste (%) Sähkönjohtavuus , 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Sameus Väri Kiintoaine Kemiallinen hapenkulutus / Humus (COD Mn ) 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,

16 kpl/ ml µg/l µg/l µg/l µg/l ph Immalanjärven havaintopaikkojen A-E vuosien ja A-C vuosien 8-17 vedenlaatumuttujien vuosikeskiarvot LIITE 3 7 Kokonaistyppi (kok.n) 8, ph ,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta (Fe) Enterokokkibakteerit Mangaani (Mn)

17 FTU FTU µg/l O 2 -% µg/l LIITE 3 Immalanjärven syvänteen havaintopaikan C alusveden (39 m) vedenlaatumuuttujien loppukesän havaintoarvot vuosina Hapen kyllästysaste (%) Kokonaisfosfori (kok.p) 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Sameus Rauta (Fe) Väri

18 mg/l mg/l FTU mg/l Pt O 2 -% ms/m Immalanjärven Laitilanlahden pohjukan havaintopaikan F vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Hapen kyllästysaste-% Sähkönjohtavuus 15 5 Sameus 4 3 Väri 8 Kiintoaine 6 Kemiallinen hapenkulutus / Humus (COD Mn )

19 kpl/ ml µg/l µg/l µg/l µg/l Immalanjärven Laitilanlahden pohjukan havaintopaikan F vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (Kok.N) ph , 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Kokonaisfosfori (Kok.P) Rauta (Fe) Enterokokkibakteerit Mangaani (Mn)

20 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA