Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ryhänen Jukka, Kiuruvesi

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ryhänen Jukka, Kiuruvesi 316/ /2014 Ymplk 137 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Tom mon mä en kylässä, tilalla Rasinmäki RN:o 3: HAKIJA Ryhänen Jukka Rasinperäntie Myllyniemi Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin ). Liike- ja yhteisötunnus: Tilatunnus: TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 100 lihanaudalle ja 50 va sikal le (alle 6 kk). Lihanaudoista on sonnivasikoita (6-12 kk) kes kimää rin noin 40 kpl ja sonneja (12-24 kk) noin 60 kpl. Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungin Tommonmäen kylässä, Ra sin mä ki -nimisellä tilalla RN:o 3:54 ( ). Eläinsuojan kart ta koor di naa tit (ETRS-TM35FIN) ovat N E Tilan omistaa hakija. Ympäristölupa (3/2002) on myönnetty Juk ka Ryhäselle, joka hakee ympäristöluvan lupamääräysten tar kista mis ta. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla poh ja ve si alueel la. Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai suo je lu alueita. Noin 500 metriä eläinsuojasta pohjoiseen sijaitsee Pakolan ki vikau ti nen asuinpaikka (muinaisjäännös).

2 Osa pelloista rajoittuu vesistöihin Savijärvi, Lähejoki ja Rytkynjärvi. Lä him pään vesistöön Savijärvi on matkaa noin 90 m eläinsuojasta län teen. Tilakeskus sijaitsee Savijärven-Aittojärven vesistöalueella (04.553) Sulkavanjärven valuma-alueella (04.55). Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 130 m etäisyydellä eläinsuojasta luo tee seen. Seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 310 met rin etäisyydellä koilliseen ja 420 metrin etäisyydellä länteen. Lähin vapaa-ajankiinteistö sijaitsee 370 metrin etäisyydellä eläin suojas ta luoteeseen. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on ym pä ristö lu pa vel vol li nen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo je lusih tee rin (3/2002) viranhaltijapäätöksenä tehdyn ym pä ris tölu pa pää tök sen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lu pamää räys ten tarkistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 80 ja alle 200 liha nau dal le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin ym pä ris tö lu papää tös (3/2002). Ympäristölupa on myönnetty eläin suo jal le, jossa on paikat 18 lypsylehmälle, 6 hieholle, 80 lihanaudalle sekä 40 vasikalle (alle 8 kk). Vanha navetta on rakennettu vuonna Peruskorjaus on tehty vuon na Lypsylehmien pito on lopetettu vuonna 2007, jolloin par ret on poistettu ja navetta on muutettu osin kuivikepohjalla olevak si vasikkakasvattamoksi. Loppukasvattamo on saatu valmiiksi vuon na 2003 (rakennuslupa ). Maanalainen virtsasäiliö (200 m³) on rakennettu vuonna Nykyi sin kuivikelantalana käytettävä lietesäiliö on rakennettu vuonna

3 1991. Uusi lietesäiliö 1250 m³ on rakennettu vuonna Viljasiilot ovat valmistuneet vuonna 2006 (rakennuslupa ). Ka lus to vaja/ko ne hal lin rakentaminen on aloitettu vuonna 2011 (rakennuslupa ). Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asia kirjois sa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Tilan pellot ovat olleet luomussa vuodesta 1997 asti. Pohjois-Savon maakuntakaavassa kohteen sijaintipaikalla ei ole mer kin tää. 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra ken nettu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse va lumaan ympäristöön. Lietesäiliön on oltava tiivis ja on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten. Lietesäiliötä on tarkkailtava sään nöl lises ti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen torjuntaan. (lu pamää räys 1) Vesistökuormituksen vähentämiseksi lannan käsittelyssä on nou datet ta va valtioneuvoston asetusta 931/2000. Rantakaistoilla, missä maan kaltevuus on yli 2 %, tulee jättää 10 m suojakaistavyöhyke. Muul loin tulee jättää 5 m:n suojavyöhyke. (lupamääräys 2) Tilalla syntyvät jätteet on toimitettava alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Rehupaalimuovit on toimitettava jä te ke räyk seen ellei polttamista voida järjestää lämpökattilassa. Kuol leet eläimet voidaan haudata maahan tai toimittaa alueelliseen ke räyk seen eläinlääkärin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. (lu pa mää räys 3) Anna-Liisa Aromaan kaivovesi on tutkittava ennen toiminnan aloit tamis ta ja tarvittaessa vuoden päästä toiminnan aloittamisen jälkeen. Kai von ympärille on jätettävä vähintään 40 m suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä lainkaan. (lupamääräys 4) Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Kiuruveden kaupungin ympä ris tö lau ta kun nal le. (lupamääräys 5) Tarkkailu ja raportointimääräykset: Toiminnan rakenteet on pi det tä vä hakemuksessa ja lupaehdoissa esitetyssä kunnossa. Ra ken tei den kunto merkitään tarkkailukirjaan. 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET

4 Tilan toiminta on muuttunut alkuperäiseen ympäristölupaan ver rat tuna siten, että maidontuotanto on lopetettu ja tilalla on siirrytty ko konaan lihantuotantoon. Vanhassa navettarakennuksessa olevat par ret on poistettu ja navetta muutettu osin kuivikepohjalla olevaksi va sikka kas vat ta mok si. Pohjapiirustuksen lehmäpaikat on muutettu kui vike poh jak si. Mullien, vasikoiden ja kasvavien nautojen paikat on muutet tu ruokintapaikoiksi. Ruokintapaikat ovat ritiläpohjalla, josta lan ta ja virtsa johtuvat alapuolella olevaan 200 m³ virtsasäiliöön. Loppukasvattamossa on yhteensä 100 lihanautaa. Eläimistä noin 20 kpl on 6-8 kk ikäistä lihanautaa ja loput 80 kpl tätä vanhempia. Eläimet ovat lietelannalla. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 246 eläin yk sik köä. Alun perin eläinyksiköitä oli 350. Lihantuotanto on vuodessa noin kg. Sonneja kasvatetaan 20 kk:n ikäisiksi. Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaik ko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Lypsylehmät 18 Hiehot 6 Lihanaudat Vasikat 50 (alle 6 kk) 40 (alle 8 kk) Tilan toimintaa on harjoitettu suurimmaksi osaksi ym pä ris tö lu pa päätök sen sekä muiden määräysten mukaisesti. Tar kas tuk sella on kehotettu lopettamaan muovijätteiden polttaminen avo tu lel la. Kuivalantalan ja vasikkakasvattamon välinen kuor mausalue on tullut rakentaa tiiviiksi siten, että siihen kertyvä lanta on puhdis tet ta vis sa eikä siihen kertyvästä lannasta pääse syntymään va lumia ympäristöön. Lisäksi tarkastuksella on kehotettu si joit ta maan polttoainesäiliö ja tankkauspaikka tiiviille alustalle. Ym pä ris tö lu van lupamääräyksessä edellytettyä vesinäytettä ei ole otettu. Säilörehua tehdään esikuivattuna 800 t/v pyöröpaaleihin. Pu ris tenes tet tä ei hakijan mukaan juurikaan muodostu. Paalit avataan tii viillä alustalla. Säilöntäaineena käytetään biologista säilöntäainetta. Eläin ten rehuna käytetään myös viljaa yhteensä noin 150 tonnia

5 vuo des sa. Ostovilja on kuivattua. Oma vilja litistetään, säilötään biolo gi sel la säilöntäaineella ja varastoidaan siilossa. Talouskeskuksen vesi on kaupungin vesi. Veden kulutus on noin 1400 m³ vuodessa. Tilalla on käytössä polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2700 litraa. Säi liö on varustettu sähköpumpulla ja laponestolla. Säiliötä ei ole lukit tu eikä siinä ole ylitäytönestintä. Säiliö ja tankkauspaikka ovat maa poh jal la. Hakija on suunnitellut sijoittavansa säiliön va lu ma-altaa seen katoksen alle. Koneiden huoltoa tehdään tilalla itse. Huoltohallissa on kaksi öl jynero tus kai voa. Öljynerotuskaivoja ei ole tarvinnut tyhjentää. Muita öljytuotteita on 400 litraa. Öljyt varastoidaan tynnyrissä ko nehal lis sa betonilattialla. Rehunsäilöntäaineena käytettävä biologinen säilöntäaine säi ly te tään pakkasessa. Lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei ole käy tös sä. Lääkkeet säilytetään navetan lääkekaapissa. Pesuaineet säi ly te tään navetalla kanisterissa. Käytössä on yhdistelmäpesuaine, joka si sältää desinfiointiaineen. Eläimet eivät laidunna eikä käytössä ole jaloittelutarhaa. Lannan käsittely Lanta käsitellään lietelannalla sekä kuivikelannalla. Lietesäiliö on kooltaan 1250 m³. Säiliö täytetään altapäin. Säiliössä on betonielementit ja pohja. Lietesäiliö on hyväkuntoinen ja se on ai dat tu. Lietekuilujen tilavuus on 360 m³. Yhteensä lietetilavuutta on käy tös sä 1610 m³. Lietekuilujen toimintaperiaate on valutus. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Pesuvesiä muodostuu noin 25 m³ vuo des sa. Eläinsuojassa ei ole WC:tä. Lietesäiliö tyhjennetään kokonaan vuosittain. Lietesäiliöön ei pääse räys täs ve siä. Eläinsuojan lietesäiliötilavuuden varastointitarve/mitoitus mak si mieläin mää räl le on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi 12 kk Lihanauta 100 kpl 1500

6 Sadevedet 129 Pesuvedet 25 Puristeneste Yhteensä 1654 Lannan varastointitilavuutta on käytössä 1610 m³. Lietelannalla olevis ta eläimistä keskimäärin noin 20 kpl on iältään 6-8 kk. Tällä ikä jakau mal la lantaa, pesuvesiä ja sadevesiä muodostuu laskennallisesti 1514 m³, eli tilavuus on riittävä. Pieniä määriä lietelantaa on myös mah dol lis ta varastoida kuivikelantalana käytettävässä lietesäiliössä. Nit raat ti ase tuk sen mukaisesti lannan ja virtsan varastointitilan tulee ol la riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aika na kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten lai dun nuk sen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Hakijan mukaan lie te säi liö ti la vuus on riittänyt hyvin eikä syksyllä ole juurikaan tar vinnut levittää lietettä. Vasikkakasvattamossa on erillinen makuualue ja ruokintapaikka. Makuu alue on kuivikepohjalla. Kuivitetun alueen pinta-ala on 100 m² ja kuivikkeen paksuus on 5-10 cm. Kuivikemateriaalina on turve ja pehku. Lattia ja reunat ovat betonista. Betonireunus on noin 20 cm korkea. Kuivikepohja tyhjennetään 24 kertaa vuodessa. Ruo kin ta paik ka on ritiläpohjalla, josta lanta ja virtsa johtuvat ritilöiden alla ole vaan virtsasäiliöön (200 m³). Kuivikelantalana käytetään navetan entistä lietesäiliötä. Kuivikelanta siir re tään navetan ovesta ulos betonilaatalle. Betonilaatalta lanta siir re tään koneitse lietesäiliöön. Navetan ja lietesäiliön väli oli tarkas tuk sen yhteydessä liettynyt. Lietesäiliön pinta-ala on 214 m² ja reu no jen korkeus on 270 cm. Säiliön tilavuus on näin ollen 580 m³. Kui vi ke lan ta lan tyhjentäminen tapahtuu kaivinkoneella. Hakija on suun ni tel lut rakentavan lantalaan ajoluiskan, jolloin lantalan käyttö oli si helpompaa. Laskennallisesti kuivikelantaa muodostuu kyseisellä eläinmäärällä (50 vasikkaa) 200 m³ vuodessa. Pilaantunutta rehua kertyy vuodessa noin 20 m³. Tarkastushetkellä pi laan tu nut ta rehua varastoitiin maapohjalla. Hakijan mukaan pi laantu nut rehu voidaan jatkossa varastoida kuivikelantalassa. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (66,79 ha) ja vuokrapelloilla (14,11 ha). Peltojen vuok ra so pi muk set ovat hakemuksen liitteenä. Yhteensä pel to pinta-alaa on käytössä 80,90 ha.

7 Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 38,2 ha. Osa pelloista rajoittuu vesistöihin Savijärvi, Lähejoki ja Rytkynjärvi. Lan taa ei levitetä 5 metriä lähemmäksi vesistöä. Lietelanta levitetään osaksi sijoituslevityksenä kesällä rehunteon jälkeen. Lisäksi lietelantaa levitetään keväällä kynnöksen alle. Hakijan ar vion mukaan keväällä levitetään 70 % lannasta, kesällä 20 % ja syk syl lä 10 %. Jätevedet sekä päästöt vesiin Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, eikä valumia vesistöön aiheudu. Vasikkakasvattamon ja kuivalantalan välissä olevaa aluet ta parannetaan siten, että päästöjä ei aiheudu. Lannan levitys teh dään nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelmien ja ympäristötukiehtojen mukai ses ti. Tila on luomussa mikä vähentää päästöjä, kun ei käy te tä väkilannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet ovat tiiviit ja kun pilaan tu neet rehut varastoidaan tiiviillä alustalla. Päästöriski maaperään vähenee, kun polttoainesäiliön sijoitus- ja tank kaus paik ka perustetaan tiiviiksi. Vaikutus ilmanlaatuun Vähäisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajusta ei ole tullut valituksia eikä siitä arvioida aiheu tu van haittaa naapureille. Lietteen levityksessä huomioidaan naa pu rit. Liete mullataan nopeasti häiriöherkissä kohteissa. Melu ja tärinä Melua aiheutuu työkoneiden käytöstä ja sisäisestä ja ulkopuolisesta lii ken tees tä tilalla. Ulkopuolista liikennettä tilalla on pääasiassa teuras au ton käynti kuusi kertaa vuodessa, rehuauto 12 kertaa vuo dessa sekä polttoainesäiliöauto kuusi kertaa vuodessa. Sisäinen lii kenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liittyvää liikennettä. Melusta ei ar vioi da aiheutuvan haittaa naapureille. Jätteet

8 Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa sekä karjarakennuksessa. Tilalla muodostuvat jät teet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 7,2 m³ Muovit 1500 kg Kuolleet eläimet 1 t Metalliromu 500 kg Pilaantunut rehu 20 m³ Akut 1-2 kpl Loisteputket 20 kpl Jäteöljyt Paperi ja pahvi - Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kun nal liseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 1 krt/kk). - Muovit toimitetaan muovinkeräykseen. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoki Oy. - Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. - Pilaantuneet rehut kompostoidaan ja levitetään peltoon. - Akut, loisteputket ja jäteöljyt yms. toimitetaan vaarallisen jätteen keräyk seen. - Paperi ja pahvi kierrätetään. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja navettapäivyri. Rakenteiden tarkkailua tehdään normaalin toiminnan yhteydessä päi vit täin. Lantavarastojen kunto tarkistetaan tyhjennyksen yh teydes sä. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoi te taan viranomaisille. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voivat aiheuttaa raaka-aineiden varastosta tulevat vuodot, tuo tan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastoista tuleva vuoto, pel to vil jelys sä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Pelastussuunnitelma on tehty vuonna Tilalla on sammuttimia käy tös sä yhteensä 9 kpl.

9 Eläintauteja ehkäistään tarjoamalla eläinsuojassa vieraileville ul kopuo li sil le suojavarusteet. Tiloja desinfioidaan säännöllisesti ja na vetas sa kulkua on rajoitettu. Kaksi navettarakennusta estää eläin tautien leviämisen koko karjaan. Eläinlääkäri tekee tilalla säännölliset ter vey den huol to suun ni tel man mukaiset tarkastukset. Vesikatkoksen aikana on mahdollista käyttää järvivettä eläinten juoma ve te nä. Sähkökatkoksen varalle tilalla on käytössä aggregaatti. Lietesäiliön vuotoa voidaan torjua imeyttämällä lietettä ja pen ger tämäl lä säiliön ympärystää kaivinkoneella. Polttoaineiden vuotoa varten on käytössä imeytysaineena turvetta. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, il moi tetaan viranomaisille 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la Kuulutus on lähetetty naapureille kirjee nä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla Tarkastukseen osallis tui vat Jukka Ryhänen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hir simä ki. Tarkastuksessa kuultiin toiminnanharjoittajaa lu pa ha ke mukses ta. Neuvottelun yhteydessä lupahakemuksen tietoja tar ken net tiin. Tarkastuksesta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asia kirja-ai neis toon Lausunnot

10 Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä tehty mieli pi tei tä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Jukka Ryhäsen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru ve den kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (3/2002) te ke män päätöksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap palees sa 13 esitetyksi Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: lihanaudat 100 kpl ja vasikat (alle 6 kk) 50 kpl (noin 246 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun ja ha ki jan esityksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan varastointi

11 13.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan lietesäiliöiden lisäksi myös lietekuilujen tilavuus. Varas to ti la vuu des sa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoi miin säiliöihin kertyvät sadevedet. Hakijan käytössä on riittävästi lie te lan nan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi, kun otetaan huo mioon hakijan esittämä eläinten ikäjakauma sekä mahdollisuus va rastoi da lietelantaa myös entisessä lietesäiliössä. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Kuivalantalan ja vasikkakasvattamon välinen kuormausalue tulee raken taa tiiviiksi siten, että siihen kertyvä lanta on puhdistettavissa eikä siihen kertyvästä lannasta pääse syntymään valumia ym pä ristöön. Kuivikelantalana käytettävän lietesäiliön sekä kuormausalueen muu tos töis tä tulee esittää suunnitelma ympäristöluvan val von ta viran omai sel le mennessä. Muutokset on toteutettava mennessä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Vasikkakasvattamon ja kuivikelantalan välisen alueen rakentaminen tii viik si estää maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Val von nal li sis ta syistä tehtävistä toimenpiteistä on tarpeellista esittää suunnitelma valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa

12 pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava hakemuksen mu kai sel la eläinjakaumalla vähintään 38,2 ha. Lannan le vi tys ajankoh taa valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 2,7 sonnia (12-24 kk) kohden, yksi ha 3,5 son ni va sik kaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vä him mäis pel to alan määrittelyn perustana on lannan kes ki mää räinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ym päris tön suo je lus ta antama ohje Hakijalla on käytettävissä riit tä väs ti peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tys ajan kohtaa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti aiheutuvan ha ju haitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/ , liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Pilaan tu neet rehut tulee varastoida tiiviillä pohjalla esimerkiksi kui vi kelan ta las sa.

13 Konehallissa olevan öljynerotuskaivon pintaöljy tulee tarkistaa vä hintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjentää tarvittaessa. Öl jyn ero tus kaivon pohjasakka tulee tyhjentää tarvittaessa. Öl jyn ero tus kai vo jen tarkastuksen ja tyhjennyksen yhteydessä tulee varmistua kai vo jen hyvästä toimintakyvystä. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Maaperän ja vesistön pilaantumisen estämiseksi öljynerotuskaivojen toi min nan varmistaminen ja tarvittaessa kaivojen tyhjentäminen öl jystä ja pohjasakasta on ensisijaisen tärkeää. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka olla tiivis siten, että mahdolliset säiliön vuo dot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista ke rä tä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna laponestolla, lu ki tuk sel la sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliössä on oltava tyyppi kil pi ja säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tar vit taes sa huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imey tys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa va hin ko ti lan tees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttoainesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka sekä säiliön varustus tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 )

14 Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiu ru veden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet.

15 Öljynerotuskaivon tarkastuksista ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tyh jen nys ten ajankohdat. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa tai polt to ai nesäi liön vuototilanteessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle annettu ympäristölupa on myön netty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ympä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti määrä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli teh tä vä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää

16 muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut ta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaava mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista kos ke vassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen mää räys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tö kel poisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan määräykset lantavarastojen tyhjentämisestä, liet teen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai neiden ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lystä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyt tökel poi sen tekniikan käyttämisestä. Lannan varastointia ja käsittelyä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny ky vaa ti muksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA Määräyksen anta mi sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lu pa mää räyksen yhteydessä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 3 on poistettu, koska nautaeläinten hautaaminen on ny ky ään kiellettyä. Lupamääräys 4 on poistettu, koska kyseinen talouskaivo ei sijaitse ti la kes kuk sen läheisyydessä. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS- TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 )

17 Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympä ristövaikutuksista (ml. ha ju ti lanne) sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ym pä ris tö hait toja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (3/2002) tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset

18 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta Koska hakemus on tullut vireille , on hakemuksen kä sit telys sä sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireil le tulohetkellä voimassaollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Ym pä ris tö lu van valvonta tehdään jatkossa voimaan tulleen ym pä ris tön suo je lu lain (527/2014) säännösten mukaisesti. 19. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 1050 euroa Ylä- Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hyväk sy män taksan kohdan 5.2 perusteella. Lupapäätöksen tar kis tamis ta koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 30 pro sent tia 3 :n mukaista maksua (Eläinsuojan ympäristölupa 1500 eu roa) pienemmäksi. Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulu jen perusteella. 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Jukka Ryhänen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

19 Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Jukka Ryhäsen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru ve den kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (3/2002) te ke män päätöksen lupamääräykset valmistelijan ehdotuksen mu kai ses ti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.