Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Juntunen Juha ja Pirkko, Kiuruvesi

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Juntunen Juha ja Pirkko, Kiuruvesi 237/ /2013 Ymplk 154 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee maidontuotantotilan toimintaa Kiuruveden kau pungin Nälännön kylässä, tilalla Markkula RN:o 3: HAKIJA Juntunen Juha ja Pirkko Lahnaskyläntie KIURUVESI Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin ). Liike- ja yhteisötunnus: Tilatunnus: TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 26 lypsylehmälle, 10 hie hol le, 8 kasvavalle ja 10 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Nälännön kylässä, Markkula - ni misel lä tilalla RN:o 3:65 ( ). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat I: ja P: Tilan omistavat hakijat. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueel le. Tilalla on harjoitettu maataloutta 1972 vuodesta lähtien. Eläinsuo ja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Osa tilan pelloista rajoittuu valtaojaan ja vesistöön (Lahnanen). Lähin vesistö, Lahnanen, sijaitsee n. 320 m etäisyydellä eläinsuojasta lou naa seen. Tilakeskus sijaitsee Lahnajoen valuma-alueella

2 Lähin asuinkiinteistö sijaitsee eläinsuojasta alle 100 m etäisyydellä naa pu ris sa. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 150 metrin etäisyydellä eläinsuojasta etelään ja luoteeseen päin. Var si nai sia vapaa-ajan asuntoja ei karttatarkastelun perusteella eläin suo jan lähettyvillä ole. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai vas taa lannantuotannoltaan vähintään 210 lihasialle tarkoitettua eläin suojaa, on ympäristölupavelvollinen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau takun nan tekemän ympäristölupapäätöksen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vuo den 2011 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ympä ris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle tai lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja al le 1000 lihasian eläinsuojaa. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suoje lu vi ran omai se na toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ym pä ris tö lau ta kun ta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on pai kat 26 lypsylehmälle, 13 hieholle sekä 13 nuorelle nau ta eläi melle. Navetta on peruskorjattu vuonna 1982 ja navetan laajennukset on teh ty vuosina (rakennuslupa ). Virtsasäiliö 100 m3 on rakennettu vuonna Kuivalantala on rakennettu vuonna Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asia kirjois sa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle

3 Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030, jossa eläinsuojan kohdalla ei ole mer kin tö jä. 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra kennet tu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valu maan ympäristöön. Lantalan on oltava tiivis ja on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten. Lantalaa on tarkkailtava sään nöl li ses ti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen torjuntaan. (1.) Hajuhaittojen vähentämiseksi lannan käsittelyssä on noudatettava val tio neu vos ton asetusta 931/2000. (2.) Tilalla syntyvät jätteet toimitetaan alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Kuolleet eläimet voidaan haudata maa han tai luovuttaa alueelliseen keräykseen eläinlääkäreiden ohjei den mukaan. (3.) Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau ta kun nal le. (4.) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Lypsykarjatilan toiminta on pääosin samanlaista kuin voimassa olevas sa ympäristöluvassa. Eläinpaikat ovat hieman muuttuneet siten, et tä nykyisin eläinsuojan maksimieläinpaikat ovat seuraavat: 26 lypsy leh mää, 10 hiehoa, 8 kasvavaa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk). Ny kyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 214 eläinyk sik köä. Maidontuotanto on vuodessa noin l ja lihantuotanto noin 700 kg vuodessa. Hakija esittää jatkavansa toimintaa samassa laajuudessa. Eläin paikko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläin määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat. Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Lehmä Hieho Kasvava 8 Vasikka 10 13

4 Lypsykarjatilan toimintaa on harjoitettu ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Eläinten rehuna käytetään esikuivattua säilörehua, jota pyö rö paa lataan noin tonnia/vuosi. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa yhteensä noin kg. Säilöntäaineita ei käytetä. Tilakeskuksen vesi tulee Lahnasten vesiosuuskunnasta. Tilalla on käytössä kaksi polttoainesäiliötä, jotka molemmat ovat 1,5 m3 kokoiset. Toinen säiliöistä on valmistettu vuonna 2006 ja toinen vuon na Molemmista polttoainesäiliöistä löytyy tyyppikilpi. Poltto ai ne säi liöis sä on sähköpumput. Polttoainesäiliöt on sijoitettu be toni laa tan päälle, suoja-allasta ei ole. Tankkauspaikkaa ei ole myöskään tiivistetty. Muita öljytuotteita noin 200 l säilytetään autotallissa tynnyrissä. Kasin suo je lu ai nei ta säilytetään lukitussa kaapissa traktoritallissa. Konei den huoltoa tehdään jonkin verran itse. Lehmät laiduntavat siten, että ne ovat yöt sisällä. Hiehot laiduntavat yö tä päivää. Laidunala 9,5 ha, laidunaika noin 4 kk. Laitumet eivät ra joi tu vesistöön. Pysyviä ruokintapaikkoja ei ole. Juotto tapahtuu ve si joh to ve del lä. Navetan vierustassa on pieni opettelutarha hiehoille, jossa pidetään ai na muutamaa eläintä kerralla hetken aikaa ennen laitumelle laskua. Lannan käsittely Eläinten lanta käsitellään kuivikelantana siten, että suurin osa (noin 90 %) imeytetään kuivikkeeseen. Kuivikemateriaalina on turve. Mikäli kaikki eläinten lanta käsitellään kuivikelantana, va ras toin ti ti lavuus riittää lannan 12 kk:n varastointiin. Vuoden aikana kui vi ke lantaa muodostuu 934 m 3 ja sadevesiä 36 m 3 eli yhteensä 970 m 3. Kui va lan ta lan koko on korotusosa huomioiden noin 1100 m 3. Pe suve det 45 m 3 sekä vähäisissä määrin eläinten virtsaa johdetaan virtsa säi liöi hin, joiden yhteistilavuus on 300 m 3. Eläinsuojassa on lantala, jonka pohjan pinta-ala on 360 m 2. Lan talan pohja on betonirakenteinen ja sen edustalla on ajokynnys. Lan talaan on alun perin rakennettu betoniset seinämät, joiden korkeus on 1,5 metriä. Myöhemmin lantalan takaosaa ja sivureunoja on ko ro tettu 2,5 metriin vanerisilla levyillä. Korotetulla seinämällä on noin ¾

5 lantalasta, joten lantalan tilavuus on tällöin noin 1100 m 3. Mikäli lanta lan tilavuus lasketaan ilman korotusosaa, lantalan tilavuus on 900 m 3. Kuivalantalan ulkopuolinen kuormauslaatta puuttuu. Kui va lan tala näytti ehjältä ja valumia ympäristöön ei ollut havaittavissa. Lan talan korotusosa ei kaikilta sivuilta näyttänyt täysin tiiviiltä. Kal lis tuk set olivat lantalaan päin. Tilalla on lisäksi käytössä kaksi virtsasäiliötä. Pienempi n. 100 m 3 virt sa säi liö on katettu ja se on harkkorakenteinen. Virtsasäiliön kuntoa ei voitu silmämääräisesti tarkistaa, koska se sijaitsee ra ken teiden alla. Juha Juntusen mukaan säiliön pitäisi olla ehjä ja edelleen hy vä kun toi nen. Toinen virtsasäiliö on yhteisomistuksessa, josta Juntusten osuus on 200 m 3. Virtsasäiliö on elementtirakenteinen. Tilalla on näin ollen virt san va ras toin ti ti la vuut ta yhteensä 300 m 3. Virtsasäiliöihin joh detaan pääasiassa navetan pesuvedet noin 45 m 3 /vuosi ja vähäisissä mää rin eläinten virtsaa (arviolta noin 10 %). Varastointitilavuus on riit tä vä 12 kk:n varastointiin. Eläinsuojassa on myös wc, jonka jätevedet johdetaan asuin ra kennuk sen jätevesien kanssa samaan käsittelyjärjestelmään. Asuin raken nuk sen ja eläinsuojan wc:n jätevedet käsitellään 2 saos tus kai von kautta, jonka jälkeen jätevesi johdetaan avo-ojaan. Tilalla on käytössä myös entiset rehusiilot kompostointialustoina. Re hu sii lo jen tilavuus on 384 m 3. Vanhoissa rehusiiloissa kom pos toidaan myös lantaa. Rehusiilojen edustalla oli havaittavissa va lu mia ympäristöön. Juha Juntunen kertoi, että valumia muodostuu var sinkin voimakkaiden sateiden yhteydessä. Turvetta käytetään va lu mien imeytykseen. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la 41ha ja vuokra 3ha pelloilla, yhteensä 44ha. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on noin 25,54 ha. Lantalat tyhjennetään kokonaan vuosittain. Kuivalanta levitetään kuiva lan ta kär ryl lä ja virtsa hajalevityksenä lietevaunulla. Ajankohdat kevät 90 % ja syksy 10 %. Lannan patterointia ei ole tehty.

6 Jätevedet sekä päästöt vesiin Toiminnasta ei muodostu päästöjä, jotka valuisivat suoraan pin ta vesiin. Karjarakennus ja lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tiivii tä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön. Kuivikelanta käy tetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ym pä ris tö tuen eh to jen mukaisesti, minkä vuoksi lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin tai ympäristöön, että niillä olisi vai kutus ta pintaveden laatuun. Päästöjä voi esiintyä, jos lantavarastot eivät ole vesitiiviitä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila tai pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja toiminnasta ei ai heu du päästöjä maaperään. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun polttoaineet varastoidaan suojatussa polttoainesäiliössä ja kun polttoaineen tankkauspaikka on tiivistetty. Vaikutus ilmanlaatuun Vähäisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajupäästön on arvioitu olevan paikallinen ja sii tä ei arvion mukaan aiheudu haittaa ympärillä asuville. Melu ja tärinä Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä lannan ja rehun ajoon. Myös tilalla käyvät kuljetusajoneuvot aiheuttavat melua. Ti lalla käy maitoauto joka toinen päivä, lannan ajoa on noin 10 päivää vuo des sa, virtsan ajoa keväällä 1 päivänä sekä omaa liikennettä päi vit täin. Tilalla muodostuvasta melusta ei ole kuitenkaan haittaa ym pä ris töl le. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huol los sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain

7 Lanta n. 934 m 3 Yhdyskuntajäte 2,4 m 3 Muovijäte 0,2-1 tonni Paperi ja pahvi 20 kg Kuolleet eläimet 2 kpl Metalli 100 kg Pilaantunut rehu ei muodostu Jäteöljyt 200 l Käytetyt akut, loisteputket muutamia, vaihtelee - Lanta käytetään peltolannoitteena. - Yhdyskuntajäte varastoidaan 400 litran astiassa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 6 krt/vuosi). - Muovit jätekeräykseen Ekokem. - Paperi ja pahvi poltetaan kattilassa. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoelle. - Metalliromu kierrätys. - Jäteöljyt ongelmajätekeräys. - Maalit ym, käytetyt akut ja loisteputket ongelmajätekeräys. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Eläinsuojan rakenteita, lantavarastoja ja polttoainesäiliöiden kuntoa tark kail laan yleisesti käytön ja tyhjennysten yhteydessä. Lannan kulje tus ka lus to pidetään kunnossa. Toiminnan tarkkailuna on lisäksi laa tu jär jes tel mä, kirjanpito sekä huoltokirja navetassa. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voi aiheuttaa raaka aineiden varastosta tulevat vuodot, tuo tan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastosta tuleva vuoto, pel to-vil jelys sä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Rakennukset, rakennelmat ja laitteet pidetään kunnossa huoltamalla ne riittävän usein. Polttoainesäiliöt tullaan sijoittamaan asianmukaiseen suo ja-al taaseen, josta mahdollinen vuoto havaitaan nopeasti ja voidaan ryhtyä tar vit ta viin toimenpiteisiin polttoaineen keräämiseksi. Jos vuotoja pää see maaperään tai vesistöön, tehdään ilmoitus ym pä ris tö vi ranomai sel le. Navetan tulipaloon on varauduttu ensisammutuskalustolla. Tilalla on

8 myös sähkökatkojen varalle agrigaatti. Turvetta on imeytysaineena saa ta vil la. Vuodoista ja onnettomuuksista ilmoitetaan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sil le. Tulipalotilanteissa ja eläinten massakuolemissa sekä tarttu vien eläintautien hoidossa noudatetaan viranomaisten mää räyk siä. 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la Kuulutus on lähetetty naapureille kirjeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla Tarkastukseen osal listui vat Juha Juntunen ja Johanna Narvi. Tarkastuksessa kuultiin toimin nan har joit ta jaa lupahakemuksesta. Neuvottelun yhteydessä lupa ha ke muk sen tietoja tarkennettiin. Tarkastuksesta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asiakirja-aineistoon Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä tehty mielipiteitä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55

9 :n 2 momentin mukaisesti Juha ja Pirkko Juntusen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru veden kaupungin tekemän päätöksen lupamääräykset kuulu maan kokonaisuudessaan kappaleessa 13 esitetyksi Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 26, hiehot 10, kasvavat (6-12 kk) 8 ja vasikat (al le 6 kk) 10 (noin 214 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset ei vät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannan tuo tan toa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan omien lantavarastojen ja kuivikepohjien ohella vuokra tut lantalat. Varastotilaisuudessa on otettava huomioon eläin suojan pesuvedet ja avoimiin lantaloihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lan ta mää rä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lantavarastoilla var mis tetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ym pä ristö hait to jen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijan käy tös sä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi, kun kui va lan-

10 ta lan korotusosa huomioidaan. Virtsan varastointitilavuus on riit tä vä 12 kk:n varastointiin. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Kui va lanta la, virtsasäiliöt ja vanhat rehusiilot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellai sia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen ai ka na pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siis tit tävä. Kuivalantalan tiiveys tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata. Kui va lanta lan korotusosan tulee myös olla vesitiivis. Kuivalantalan eteen ja kui va lan nan lastauspaikalle tulee rakentaa tiivis kuormauslaatta valu mien estämiseksi. Kuormauslaatta tulee rakentaa viimeistään mennessä. Mikäli vanhoja rehusiiloja käytetään jatkossakin lannan kom pos tointiin, on ne kunnostettava tiiviiksi ja niiden edustalle on rakennettava ajo luis ka tai kynnys, jotta nesteet eivät pääse valumaan siilojen ul kopuo lel le. Rehusiilojen edessä ja kuivalannan lastauspaikalla tulee ol la tiivis kuormauslaatta valumien estämiseksi. Vanhat rehusiilot tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi viimeistään men nes sä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 25,54 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa

11 myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 nuorkarjaa kohden sekä yksi ha 11 va sikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes ki mää räi nen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin talou den ympäristönsuojelusta antama ohje Hakijalla on käy tet tä vis sä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tys ajan koh taa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti ai heutu van hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/ ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava tiivis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä tal teen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Pilaantuneet rehut ja kuivikkeet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ympäristöhaittaa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja ve sien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jättei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden tal teen ottoa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo re re hus sa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun pu ris tenes te on yhtä ravinnepitoista kuin tuoreen säilörehun puristeneste. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ )

12 13.6. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliöi den vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna lapon es tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kun to on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliöi den läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polt to ai nevuo to jen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öl jy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliöiden sijoituspaikka ja säiliövarusteet tulee saattaa tä män määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen käsittelyyn. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa ongel ma jät teen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kiuru ve den kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan asuinrakennuksen kanssa samaan käsittelyjärjestelmään. Jätevesienkäsittelyjärjestelmä tulee kun nos taa siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000), valtioneuvoston asetuksen 209/2011 sekä Kiuruveden kau pun gin ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Jä te ve si järjes tel män kunnostaminen tulee tehdä viimeistään mennes sä. Luvanhaltijan tulee toimittaa jätevesijärjestelmän kun nos tussuun ni tel ma valvontaviranomaiselle sekä kunnan maankäyttö- ja raken nus la kia valvovalle viranomaiselle vähintään 2 kk ennen ra kenta mis toi mien aloittamista. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan.

13 Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Eläinsuojan wc:n jätevedet on käsiteltävä niin, että siitä ei aiheudu ym pä ris tön pilaantumista. Eläinsuojan wc:n jätevedet voidaan kä sitel lä yhdessä talousrakennuksen jätevesien kanssa yhteisessä kä sitte ly jär jes tel mäs sä. Haja-asutusalueella viemäriverkostojen ul ko puolel la syntyvien jätevesien käsittelystä on säädetty ym pä ris tön suo je lulain 3a luvussa sekä asiaa koskien on annettu val tio neu vos ton asetus Vna 209/2011(Valtioneuvoston asetus ta lous jä te ve sien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Lisäksi Kiu ruve den kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä 2012 on an net tu määräyksiä jätevesien käsittelystä. Haja-asutusalueen jä te ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jätevesien kä sitte lyä. Kunnostussuunnitelman esittäminen val von ta vi ran omai sil le on tarpeen valvonnan kannalta. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 27 a-c, 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, VNa 209/2011, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, Kiu ruve den kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2012) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä.

14 (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lantalan rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle annettu ympäristölupa on myönnet ty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti mää rä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set.

15 Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa va mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koske vas sa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tökel poi sen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan uudet määräykset lantavarastojen tyh jen tämi ses tä, lietteen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai nei den ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lys tä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Näitä määräyksiä ei ol lut aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa. Lannan varastointia ja käsittelyä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny ky vaa ti muksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA Määräyksen anta mi sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lu pa mää räyksen yhteydessä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 3 on poistettu, koska nautaeläinjätettä ei saa nykyään hau da ta. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR- KIS TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta mi-

16 seen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lantaloiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympäristövaikutuksista sekä selvitys par haan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sista vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nit raattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 27 a-c, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vie mä ri ver kosto jen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011)

17 Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ym pä ris tö mi nis te riön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tämän lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 500 euroa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väk symän taksan kohdan 5.2 perusteella (lupapäätöksen tarkistamista kos ke van hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksu tau lu kos sa esitettyä lupamaksua pienemmäksi). 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Juntunen Juha ja Pirkko - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muis tu tuk sen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erik seen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

18 Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tustau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nessä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kirjel mä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympä ris tö lau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, Iisalmi, ympäristö- ja ter veys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy Juha ja Pirkko Juntusen eläinsuojaa kos ke van ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen val mis te lijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.