3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa eläinsuojan muutokselle, Partanen Juha 478/ /2013 Ymplk 74 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu van muutoksesta. Hakemus koskee lypsylehmätilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Re mes ky läs sä, tilalla Järvenpää RN:o 4: HAKIJA Juha Partanen Remesjoentie KIURUVESI Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin ). Liike- ja yhteisötunnus (Maatila Juha Partanen): Tilatunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 60 lypsylehmälle ja 35 va sikal le (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Remeskylässä, Järvenpää - ni misel lä tilalla RN:o 4:65 ( ). Eläinsuojan karttakoordinaatit I: ja P: Tilan omistaa hakija. Ympäristölupa on myönnetty Jus si Vinbergille. Nykyinen toiminnanharjoittaja on Juha Partanen, jo ka hakee ympäristöluvan muutosta. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennai seen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläin-

2 ten määrän kasvu alkuperäiseen ympäristölupaan verrattuna kat sotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsy leh mäl le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau ta kunnan tekemän ympäristölupapäätöksen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Hakemus on tullut vireille Lupakäsittelyn yhteydessä on pää tet ty, että lupamääräysten tarkistamishakemus käsitellään ym päris tö lu van muutoshakemuksena eläinmäärien kasvun vuoksi. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt toi min nal le ympäristöluvan Ympäristölupa on myönnetty eläinsuo jal le, jossa on paikat 40 lypsylehmälle, 13 hieholle ja 25 va si kalle. Tilakeskuksen uusi navetta on otettu käyttöön vuonna 2004 (ra kennus lu pa ). Vanha lietesäiliö on rakennettu vuonna 2004 ja uu dem pi lietesäiliö on rakennettu vuonna Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 250 ha, jos ta vuokrapeltoa on 100 ha. Vuokrapeltojen sopimukset ovat ha ke muksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030, jossa tilan kohdalla ei ole mer kintää. Noin 500 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta sijaitsee kaavaan mer kit ty muinaismuisto (sm 617).

3 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilalla on harjoitettu maa ta lout ta vuosikymmenten ajan. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luo ki tel lul la pohjavesialueella. Osa tilan pelloista rajoittuu Remesjokeen ja Näläntöjärveen. Lähin ve sis tö, Näläntöjärvi, sijaitsee n.100 m etäisyydellä eläinsuojasta poh joi seen. Tilakeskus sijaitsee Näläntöjärven vesistöalueella Lähin asuinkiinteistö (tilan aiempi omistaja) sijaitsee tilakeskuksen pi ha pii ris sä alle 50 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Seuraavaksi lähin asuinkiinteistö sijaitsee eläinsuojasta noin 250 m etäisyydellä lou naa seen päin. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset si jait se vat noin 450 metrin etäisyydellä eläinsuojasta länteen Lähin va paa-ajanasun to sijaitsee noin 370 metrin etäisyydellä eläinsuojasta kaak koon päin. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Lypsykarjatilalla tuotetaan maitoa vuodessa noin litraa. Lihan tuo tan to muodostuu muutamasta teuraslehmästä vuosittain. Sonni va si kat toimitetaan välitykseen. Kaikki eläimet kolmea vasikkapaikkaa lukuun ottamatta ovat lie te lannal la. Lietesäiliöitä on käytössä kaksi kappaletta ja niiden ti la vuu det ovat 2030 m³ ja 1200 m³. Tilan toiminta on pääosin samanlaista kuin voimassa olevassa ympä ris tö lu vas sa. Eläinsuojan pohjapiirustuksen eläinpaikat ovat muuttu neet hieman ja lisäksi eläinjakauma on muuttunut ym pä ris tö lu vassa olevasta. Pohjapiirustuksen hiehot (yhteensä 19 kpl) ovat kaikki leh miä (18 kpl) ja kasvavat 15 kpl ovat vasikoita (22 kpl). Lisäksi pienil le vasikoille on eläinsuojassa 3 yksilökarsinaa. Poikima- ja sai raskar si nois sa on paikat 8:lle lehmälle. Entiset lehmäpaikat (34 kpl) sekä vasikat (10 kpl) ovat pysyneet ennallaan. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 429 eläinyksikköä. Li säys tä alkuperäisen luvan eläinyksikkömäärään on 37 %. Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaik ko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat

4 Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Lypsylehmä Hieho - 13 Vasikat Kaikki lypsylehmät laiduntavat noin 4 kk:n ajan kesäkuusta syys-loka kuul le. Lehmät pidetään yöt sisällä. Laidunalaa on käytössä 26 ha. Laitumet rajoittuvat Näläntöjärveen, mutta eläimiä ei nykyisin pääs tetä veteen. Alueen uimaranta ja venevalkama sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Eläinten juottaminen ta pah tuu erillisillä vesivaunuilla, jotka täytetään vesijohtovedellä. Lai tu mil la ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Jaloittelualuetta ei ole. Tilan toimintaa on harjoitettu ympäristölupapäätöksen sekä muiden määräysten mukaisesti lukuun ottamatta: -Tarkastuksella (Toiminnanharjoittaja Jussi Vinberg) on kehotettu sijoittamaan öljysäiliöt tiivispohjaiselle alustalle vuoden 2006 loppuun mennessä sekä levittämään lantapatteri peltoon nitraattiasetuksen mukaisesti mennessä. -Eläinmäärä on kasvanut aiempaan ympäristölupaan verrattuna Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 2000 tn vuodessa. Säilön tä ai nee na käytetään biologisia säilöntäaineita ohjeiden mu kai sesti. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa noin 170 tonnia vuo des sa. Talouskeskuksen vesi on kaupungin vesi. Kasvinsuojeluaineita ei ole. Tilakeskuksessa on käytössä 1350 litran polttoainesäiliö navetan vie res sä. Polttoainesäiliöstä on tankattu eläinten ruokintavaunu. Säiliön varustuksesta ei ole tarkkaa tietoa. Säiliö on 1-vaippasäiliö, jo ka on varustettu tyyppikilvellä. Tankkauspaikkaa ei ole tiivistetty. Polt toai ne säiliöön tuodaan hakijan omistamalta toiselta tilalta 10 m³:n säiliöstä. Työkoneet tankataan 10 m³ polttoainesäiliöstä. Polttoaineen kulutus on noin litraa vuosittain. Muita öl jy tuottei ta käytetään noin 400 litraa vuodessa. Öljytuotteita ei säilytetä ti lakes kuk sen alueella. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta

5 Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia ja kaikki eläinten lan ta käsitellään edelleen lietelantana lukuun ottamatta kolmea vasik ka paik kaa. Tilalla on käytössä kaksi lietesäiliötä, jotka ovat kooltaan 2030 m³ ja 1200 m³. Eläinsuojalla on lietteen varastointitilavuutta yhteensä 3230 m³. Eläinsuojan lietesäiliöt ovat molemmat betonirakenteisia. Säiliöt täyte tään altapäin. Lietekuilujen toiminta on koneellinen. Lietesäiliöt tyh jen ne tään kokonaan vuosittain. Säiliöt eivät ole katettuja. Kum pikin lietesäiliö näytti päällisin puolin ehjältä ja tiiviiltä. Vanhaan lie tesäi li öön kulkeutuu jonkin verran räystäsvesiä syöksytorvista. Jat kossa vedet on tarkoitus johtaa erilleen. Maitohuoneen jätevedet 300 m³/a sekä muut pesuvedet 50 m³/a johde taan vanhaan lietesäiliöön. Navetassa on vesivessa. Vedet joh detaan vanhaan lietesäiliöön. Tarkastuksella toiminnanharjoittaja tarken si hakemustaan siten, että eläinsuojien wc-vedet tullaan sta bi loimaan kalkilla. WC on myös mahdollista muuttaa kuivakäymäläksi. Kuivikelanta Kuivikelantala on tilavuudeltaan 700 m³ ja pinta-ala noin 290 m². Lan ta las sa ei ole kuormauslaattaa. Kuivalantalan pohjassa on kaksi kai voa, joihin kertyvät nesteet johdetaan vanhaan lietesäiliöön. Suurin osa kuivalantalan täytöstä muodostuu pilaantuneista rehuista. Eläinsuojan lietesäiliötilavuuden varastointitarve/mitoitus mak si mieläin mää räl le Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 1580 Sadevedet 317 Pesuvedet 350 Puristeneste - Yhteensä 2247 Hakijan käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuus on riittävä lannan, pe su ve sien ja sadevesien 12 kuukauden varastointiin. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (150 ha) ja vuokrapelloilla (100 ha). Yhteensä lannan

6 le vi tyk seen on peltoa käytössä 250 ha. Lisäksi uudismaata on tu lossa viljelyyn 20 ha ja 30 ha on vielä raivattavana. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan le vi tys tä varten tarvitaan noin 49,34 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravin ne pi toi suuk siin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Ko ti eläin talou den ympäristönsuojeluohjeessa Hakijalla on käy tössään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen. Lannan levitys tapahtuu letkulevittimellä. Noin puolet lannasta le vi tetään touko-kesäkuussa ja loput heinä-syyskuussa. Osa pelloista rajoit tuu Remesjokeen ja Näläntöjärveen. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu rehujen ja lannoitteiden varastoinnissa, kar ja raken nuk ses sa sekä koneiden ja laitteiden huollossa. Tilalla muo dostu vat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Yhdyskuntajäte 8 m³ Muovijäte n kg Kuolleet eläimet alle 5 kpl Metalli 100 kg Pilaantunut rehu 140 m³ Jäteöljyt 1200 l Käytetyt akut 1 kpl Vanhat loisteputket 10 kpl - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja tyhjennetään ker ran kuukaudessa - Muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen - Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen - Pilaantuneet rehut varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellol le - Jäteöljyt, akut, loisteputket ja muut vaaralliset jätteet toimitetaan vaa ral li sen jätteen keräykseen 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy

7 Eläinsuojasta tai lannan varastointitiloista ei johdeta jätevesiä maape rään tai pinta- ja pohjavesiin. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan liete säi li öön. Eläinsuojan pohja on tehty tiiviistä betonista, eikä lattialle valuva lanta ja muut nesteet voi aiheuttaa valumia maaperään tai muualle ympä ris töön. Lietesäiliöt ja kuivikelantala ovat niin tiiviit, ettei sieltä pää se valumia ympäristöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyt tää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Ranta-alueilla ja ojien varsilla on asianmukaiset suojavyöhykkeet. Laiduntaessaan leh mät eivät pääse vesistöön asti. Hakijan mukaan toiminnasta aiheutuva haju ei leviä kauas eikä siitä ar vion mukaan aiheudu haittaa ympärillä asuville. Lietteen ajoa py ritään välttämään häiritsevinä ajankohtina. Toiminnasta aiheutuu melua työkoneiden äänistä. Maitoauto käy tilal la 15 kertaa kuukaudessa. Eläinten kuljetuksia on noin kaksi kertaa kuukaudessa. Säilörehujen kuljetusta tehdään päivittäin ja vä kire hua kaksi kertaa kuukaudessa. Oma henkilöautoliikenne tilalle tapah tuu vähintään kaksi kertaa päivässä. Melusta ei arvioida ai heu tuvan haittaa ympäristölle. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä ei kä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Huolehtimalla polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisesti säi ly tykses tä ja keräykseen toimituksesta ehkäistään haitallisia ym pä ris tövai ku tuk sia. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Parhaan käyttökelpoisen tekniikan seikat otetaan huomioon lannan le vi tyk ses sä ja peltoviljelyssä. Hakijan arvion mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tilan tapauk ses sa on lietteen levitys letkulevittimellä. 11. TOIMINNAN TARKKAILU

8 Eläinsuojan rakenteita ja lantavarastoja tarkkaillaan yleisesti käytön ja tyhjennysten yhteydessä. Toiminnan tarkkailuna on käyt tö tark kailun lisäksi EU-kirjanpito ja navettapäivyri. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Riskejä voivat aiheuttaa tuotantotiloista tai lantavarastoista tuleva vuo to, eläinsairaudet sekä tulipalot. Eläintauteja ennaltaehkäistään eläinlääkärin vuosittaisilla käynneillä se kä omien suojavaatteiden ja jalkineiden käytöllä. Tulipaloihin on varauduttu. Pelastussuunnitelma on päivitetty vuon na Sammuttimia on käytössä 3 kpl. Vesikatkosten varalle ei ole varauduttu. Sähkökatkoksia varten on han kit tu varavoimakone. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Luettelo naapureista - Tiedot liikenteestä - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojista ja lietesäiliöistä - Peltovuokrasopimukset - Peltokartat 1: LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoi tus tau lul la sekä erityistiedoksiantona asian osaisil le. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kiuruvesi lehdessä Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastajat ovat käyneet hakemuksen johdosta tarkas tuk sel la Tarkastukseen osallistuivat Juha ja Päivä Par ta nen sekä ympäristönsuojelutarkastajat Olli Hirsimäki ja Maarit Wal ta. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja

9 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Juha Par ta sel le ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden Remeskylässä tilalla Järvenpää RN:o Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu pa ha kemuk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä an net tuja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 60 ja vasikat (alle 6 kk) 35 (noin 429 eläin yksik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lan nan tuotan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mai nit tu jen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ris tö vai kutuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi ja käsittely Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otetta va huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin ker ty vät

10 sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää lai dun kau den tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan va ras toin ti ti la vuu det riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lan ta va ras toil la varmistetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä vil je lyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen ai kaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt ja kuivikelantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tar kas tet ta va vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lan ta lan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 49,34 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 2,5 emolehmää ja siitossonnia kohden, yk si ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 2,7 sonnia (12-24 kk) kohden, yksi ha 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 va sik kaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes ki-

11 mää räi nen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje Hakijalla on käy tet tävis sä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tysajan koh taa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti ai heu tu van hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/ , liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laan-

12 tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna la pon es tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliön kunto on tar kastet ta va riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön lä hei syydes sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen va ral le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on ke rät tä vä välittömästi talteen. Polttonestesäiliön sijoituspaikka ja säiliövarustus tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. Tilakeskuksen ulkopuolella olevaa 10 m³ säiliötä ei kä si tel lä tässä lupapäätöksessä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, jätevedet tu lee stabiloida tai vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa oma val von nal la siten, että sairaana karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos sta bi loin ti ei ole mahdollista eikä riittävää omavalvontaa voida noudat taa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on johdettava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Jos tu le vai suu des sa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmukaiseen käsit te ly jär jes tel mään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mah dollis ta asentaa kuivakäymälä.

13 Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Mikä li wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tulee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keu du wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

14 15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun hakemukseen sisältyy eläinsuojan eläinmäärien merkittävä kasvu, hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin no jal la toiminnan olennaisena muutoksena. Lupaharkinta tehdään ko ko toiminnalle. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta

15 tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen, alueen aikaisempi käyttö sekä tilan omistushistoria huomi oon ottaen ei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkit tä vää ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta lä hi asutuk sel le. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja pyydetty. 18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI- NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympä ristövaikutuksista (ml. ha ju ti lanne) sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ym pä ris tö hait toja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan tekemän ympäristölupapäätöksen. 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

16 Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään ym pä ris tö lu van muutoshakemuksen käsittelystä 500 euroa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väk symän taksan kohdan 5.2 perusteella. Kuulutuskustannukset peritään to del lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Juha Partanen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste

17 23.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus jul kais taan Kiuruvesi lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tölau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, Iisalmi, ympäristö- ja terveys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Juha Par ta sel le ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden Re mes ky läs sä tilalla Järvenpää RN:o 4.65 valmistelijan ehdotuksen mu kai ses ti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.