Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kari Väätäinen

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kari Väätäinen 379/ /2013 Ymplk 125 Valmistelija: vs. ympäristönsuojelutarkastaja Maija Nykänen, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee karjatilan toimintaa Iisalmen kaupungin, Pör sänmä en kylässä, tilalla Lennala RN:o 16: HAKIJA Väätäinen Kari Pörsänmäentie PÖRSÄNMÄKI Tilatunnus: Hakija toimii yhteyshenkilönä (puh ). 3. TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 30 lehmälle, 51 li hanaudalle/hie hol le sekä 15 nuorkarjalle. Eläinsuoja sijaitsee Iisalmen Pörsänmäen kylässä, Len na la-ni mi sel lä tilalla RN:o 16:50 ( ). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P: ja I: Tilan omistaa hakija. Tilalla on harjoitettu maataloutta vuodesta 1962 lähtien. Toiminta sijoittuu maaseutualueelle. Alueen maa käyttöä ohjaava tarkin kaava on maaseutualueen yleiskaava, jossa alue on merkitty kyläkeskuksen alueeksi sekä maa- ja met sä ta lous val taisek si alueeksi (AT- ja M- merkintä kaavassa). Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä tilan alueella ole tärkei tä luontokohteita. Karjarakennuksen etäisyys vedenottamosta on n metriä.

2 Osa tilan pelloista sijoittuu Aholanlammen sekä Pörsä-järven lä heisyy teen. Lähin vesistö (Aholanlampi) sijaitsee eläinsuojasta n. 500 met riä koilliseen. Lähin ympärivuoden asuttu kiinteistö sijaitsee n. 100 metriä eläinsuojasta länteen. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lyp sy leh mäl le, tai vastaa lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vä hintään 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa, on ym pä ris tö lu pa vel vol linen. Hakemus on pantu vireille Iisalmen Seudun ktt ky:n ym pä ris tö lau takun nan tekemän ympäristölupapäätöksen nojalla, jos sa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tar kis ta misek si mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu alle 75 lypsylehmälle tai joka lan nantuo tan nol taan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 210 ja alle lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa, ym pä ris tö lu pa-asias sa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai nen. Ympäristönsuojeluviranomaisena Iisalmen kau pun gis sa toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Iisalmen Seudun ktt ky:n ympäristölautakunnan ym pä ris tö lu pa pää tös Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on paikat 30 lypsylehmälle, 51 lihanaudalle sekä 15 nuorelle nau ta eläimel le. Eläinsuojan pääosa on valmistunut alun perin vuonna Toinen osa valmistui 1997, jolloin tehtiin myös peruskunnostus koko ra kennuk seen. Lantala on rakennettu kokonaan uusiksi vuonna 1997 pe rus kun nostuk sen yhteydessä. Karjarakennus nuorkarjalle on valmistunut vuonna Muutoksia ei ole tullut vuoden 2002 tehtyihin piirustuksii, jolloin

3 eläin suo jaan tehtiin muutostöitä. Toiminnanharjoittaja kertoi tar kastuk sen yhteydessä jäävänsä eläkkeelle 2-3 vuoden kuluttua. Toimintaa varten ovat voimassa seuraavat pellon vuokrasopimukset (yht. 29,69 ha): - Väätäinen Kari Tapaninen Aino, Peltoala 4,42 ha. Vuokra-aika Väätäinen Kari Hartikainen Lauri Prk. Peltoala 7,51 ha. Vuokra-aika Väätäinen Kari Kämäräinen Erkki ja Maria Pk. Peltoala yhteensä 17,76 ha. Vuokra-aika Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle, lu vanha ki jan mukaan Alueen maakäyttöä ohjaava tarkin kaava on maaseutualueen yleiskaa va, jossa alue on merkitty kyläkeskuksen alueeksi sekä maa- ja met sä ta lous val tai sek si alueeksi (AT- ja M- merkintä kaavassa). 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Säiliörehuvaraston pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä. Va ras toinnis sa muodostuva puristeneste on johdettava asianmukaiseen ve sitii vii seen varastoon, esimerkiksi lietelantavarastoon, virt sa kai voon tai erilliseen puristenesteen varastokaivoon. Ennen uuden säi lö re huva ras ton rakentamisen aloittamista on hakijan esitettävä va ras ton rakennepiirustukset ympäristöosaston hy väk syt tä väk si.(11.2.1) Käytettävät polttoaineet on varastoitava niin, että polttoaine voidaan ke rä tä talteen polttoainesäiliön vuotaessa tai polttoaineen valuessa au to ja ja koneita tankatessa. Varaston pohjarakenteet on tehtävä vesi tii viis tä betonista (K 30) tai sitä vastaavasta materiaalista. En nen uuden polttoainevaraston rakentamisen aloittamista on hakijan esitet tä vä suojarakenteiden rakennepiirustukset ympäristöosaston hyväk syt tä väk si. (11.2.2) Toiminnassa käytettävät voiteluaineet, torjunta-aineet ja muut ke mikaa lit on varastoitava niin, että kemikaalit voidaan kerätä talteen varas to as tioi den vuotaessa. Varaston pohjarakenteiden on oltava ve sitii viis tä betonia (K 30) tai sitä vastaavaa materiaalia. (11.2.3) Eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten ra ken nettu ja etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse va lumaan ympäristöön. Siinä muodostuva lanta, virtsa ja muut nesteet on johdettava tai vietävä asianmukaiseen tiiviiseen varastoon. (11.2.4)

4 Lantakourujen sekä lannan varaston on oltava vesitiiviitä ja siten raken net tu ja, etteivät varastossa olevat aineet pääse valumaan ym päris töön. Lannan varastotilan on oltava niin suuri, että siihen voidaan va ras toi da 12 kuukauden aikana eläinsuojassa kertynyt lanta. (11.2.5) Maitohuoneessa syntyvät jätevedet on johdettava tiiviiseen säiliöön tai ne on käsiteltävä asianmukaisesti rakennetussa jä te ve den puh dista mos sa. Asiantuntijan laatima selvitys säiliön tiiviydestä tai suun nitel ma jätevedenpuhdistamosta mitoitustietoineen on toi mi tet ta va ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi vuoden 2002 syyskuun loppuun mennessä. Tarvittaessa varastosäiliö on korjattava tai asianmu kai nen jätevedenpuhdistamo on rakennettava vuoden 2003 elokuun loppuun mennessä. (11.2.6) Toiminnan aiheuttama jatkuva samanarvoinen äänitaso (Leq) ei saa ylit tää eläinsuojan sijaintipaikan tilan rajalla klo välisenä ai ka na tasoa 50 dba eikä klo välisenä aikana tasoa 55 dba. (11.2.7) Pilaantuneet rehut on käytettävä pellolla lannoitteena sellaisenaan tai mieluiten kompostoituna. Pilaantuneiden rehujen tai lannan kompos toin ti alu een pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä. Kom pos toinnis sa muodostuva neste on johdettava asianmukaiseen ve si tii viiseen varastoon, esimerkiksi lietelantavarastoon, virtsakaivoon tai eril li seen varastokaivoon. (11.2.8) Yhdyskuntajätteet on toimitettava Peltomäen kaatopaikalle kä si tel täväk si. Metalliromu on toimitettava hyödynnettäväksi luvan saa neeseen paikkaan. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi luvan saa nee seen paikkaan tai Peltomäen kaatopaikalle. Ongelmajätteet, ku ten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ke räyk siin tai kunnan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Jät teiden avopoltto alueella on kielletty. (11.2.9) Kuolleet eläimet on ensisijaisesti toimitettava käsiteltäväksi luvan saa nee seen paikkaan tai toissijaisesti Peltomäen kaatopaikalle. Kuol leet eläimet voidaan myös haudata omalle kiinteistölle ha kemuk sen mukaisesti. Eläinjäte on haudattava riittävän syvälle ja peitet tä vä huolellisesti niin, että eläimet eivät pääse käsiksi jätteisiin. Kuol lei ta eläimiä ei saa säilyttää ulkona, vaan ne on haudattava välit tö mäs ti. ( ) Koko toiminnan tai eläinsuojan jonkin toiminnan lopettamisesta on ilmoi tet ta va ympäristölautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja sii nä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Ympäristölautakunta voi antaa tar vit taes-

5 sa määräyksiä lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. (11.3.1) Säilörehuvaraston, eläinsuojan, lantavarastojen ja maitohuoneen jäte ve sien varaston tai käsittelyjärjestelmän, konevaraston, polt to ai neva ras ton sekä jätevarastojen rakenteet on pidettävä päätöksen eh tojen mukaisessa kunnossa tarkkailulla ja huollolla. Edellä mai nit tu jen rakenteiden huollosta ja tarkkailusta on pidettävä kirjaa (huol to kir ja), johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt ha vain not ja tarvittavat huoltotoimet. Kirjanpito on oltava ym pä ris tö lu paa valvovien viranomaisten saatavilla. (11.4.1) Vuosittain muodostuvan lannan määrästä, sen levityspaikoista sekä kuol lei den eläinten käsittelystä on pidettävä kirjaa, johon merkitään lan nan levitysajankohdat, paikat ja määrä sekä kuolleiden eläinten hau taa mi nen tai toimitus eläinten rehuksi. Kirjanpito on oltava ym päris tö lu paa valvovien viranomaisten saatavilla. (11.4.2) Tilan käytössä olevien peltojen peltolohkokartat on toimitettava ympä ris tö lau ta kun nal le viimeistään Tilalla tapahtuneista muu tok sis ta, esimerkiksi muuttuneesta eläinmäärästä ja pel to lohkois sa tapahtuneista muutoksista lannan vastaanottosopimuksissa ja pellon vuokrasopimuksissa, on ilmoitettava vuosittain helmikuun lop puun mennessä kirjallisesti ympäristölautakunnalle. (11.4.3) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Tilan toiminta ei ole merkittävästi laajentunut ympäristöluvassa määritetystä tasosta. Nykyinen eläinten määrä eläin paikko jen mukaan laskettuna on 319 eläinyksikköä. Tilalla olevat eläimet on sijoitettu yhteen karjarakennukseen (727 m2), jossa on eläinpaikat 30 lypsylehmälle, 51 paikkaa lihanaudoille ja 15 eläinpaikkaa nuorkarjalle. Tarkastuksella toiminnanharjoittaja tarkensi, että eläinmäärä vaih telee hetkittäin ikärakenteen muuttuessa. Lihanaudat ovat noin 30 kk ikäi siä. Yleensä teuraaksi menevät lihanaudat toimitetaan kuu kau den ikäisinä. Eläinsuojan toinen osa nuorkarjalle valmistui vuonna 1997 pe rus korjauk sen yhteydessä. Tilalla tuotetaan noin litraa maitoa ja lihantuotantomäärä noin kg vuodessa. Tilan eläimiä pidetään laitumella noin 4,5 kuukautta vuodessa tou kokuus ta syyskuuhun. Eläimet pidetään laidunkaudella myös öisin ulko na. Luvanhakijan mukaan mullit / hiehot voivat laiduntaa mar raskuun alkuun asti riippuen keleistä. Laidunalaa on lu pa ha ke muk sen mukaan ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Lyp sy leh mil le

6 on laitumella siirrettävä 3000 litran juottoallas. Muut eläimet juo vat lähteestä. Laitumella on kiertävä ruokintapaikkaa, jonka käyttöaika lu van ha kijan mukaan on noin 30 vrk / kesä. Ruokintaa laitumelle tehdään loppu syk sys tä. Eläinpaikkojen ympäristöluvan 2002 mukainen määrä ja nykyinen mää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Lennala -tilan eläinpaikkojen määrä. Eläimet Lupa Nykytilanne Kerroin Lypsylehmät ,8 Hiehot kk Nuorkarja < 6 kk ,6 Eläinyksiköt yhteensä Lypsylehmätilan toimintaa on harjoitettu pääosin ym pä ris tö lu pa päätök sen mukaisesti lukuun ottamatta seuraavaa tar kas tuksel la todettua asiaa: - Kuivalantalan rakenteet ovat puutteelliset. Kuivalantalasta puuttuu vaa ti mus ten mukaisesti kuormauslaatta ja vähintään 50 cm kor kui set kolme seinämää. Tarkastuksella todettiin, että lantalasta pääsee hallit se mat to mas ti vuotamaan lantaa ja lietteisiä nesteitä ym pä ris töön. Runsaan kasvillisuuden perusteella, on syytä epäillä nykyisten olemas sa olevien lantalarakenteiden tiiveyttä. Luvanhakijan tulee kor jata lantalan puutteelliset rakenteet nykyvaatimusten mukaisiksi mennessä. Virtsasäiliöön johdetaan ainoastaan maitohuoneesta syntyvät jä te vedet ja virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Virtsasäiliön laskennallinen 12 kk:n tilavuus ei ole riittävä maitohuoneen jätevesille, joita muo dos tuu noin 150 m 3. (Lupamääräykset ja ) - Kuolleita eläimiä on haudattu maahan. Kuolleiden eläinten sal li tusta hävittämisestä säädetään Maa- ja Metsätalousministeriön ase tukses sa 1374/2004. Asetuksen mukaan Pohjois-Savo kuuluu ke räi lyalu ee seen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hau taa mi nen on kiel let tyä. (Lupamääräys ) Eläinten rehuna käytetään ohraa, kauraa ja esikuivattua pyö rö paalat tua rehua noin tn/vuosi. Pyöröpaalimenetelmällä teh dystä rehusta ei luvanhakijan mukaan tule talteen otettavaa pu ris te nestet tä.

7 Luvanhakijalla ei ole tilallaan omaa polttoainesäiliötä. Koneiden tank kauk set tehdään muualla. Tilalla käytetään enintään 40 litraa voiteluöljyjä ja muita ke mi kaa le ja, joita säilytetään kalustevajassa. Vajan pohja on tehty betonista ja siten tiivis. Lattialle valuneet voiteluaineet voidaan va hin ko ta pauk sessa kerätä talteen. Talousvesi otetaan Pölönmäen vesiosuuskunnan verkosta. LANNAN KÄSITTELY Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia ja lanta käsitellään edel leen kuivikelantana. Lietelanta Tilalla ei muodostu lietelantaa. Kuivalanta Lanta varastoidaan kuivalantalassa, joka on kattamaton. Rakenteet ovat betonista ja lantalassa on kaksi seinämää. Pinta-ala on 631 m 2 ja tilavuus vuoden 2001 laajennuksen jälkeen 1798,5 m 3. Lanta siirre tään etukuormaimella varustetulla traktorilla lantavarastoon. Lisätilavuutta ei ole rakennettu vuoden 2001 laajennuksen jälkeen. Lu van saa ja toi ilmi tarkastuksen yhteydessä, että lähistöllä olisi useam pia kin halukkaita lannan vastaanottajia. Lantalan tilavuus on laskennallisesti riittävä 12 kuukauden va rastoin tiin. Myös virtsa johdetaan lantalaan, jossa se imeytetään kuivikkeeseen (tur ve, olki, puru). Maitohuoneen jätevedet (150 m 3 ) johdetaan vanhaan virtsasäiliöön, jon ka tilavuus on 66 m 3. Virtsasäiliö sijaitsee navetan alla ja näin ollen navetan alapohja toimii virtsasäiliön katteena. Säiliö tyh jen netään keväisin ja syksyisin. Lannan levitys Karjalanta käytetään lannoitteena tilan omilla ja vuokrapelloilla. Le vityk seen käytettävää peltopinta-alaa on 55,49 ha, josta omaa 26 ha ja vuokrapeltoa 29,69 ha. Tarkastuskäynnin yhteydessä luvanhakija tarkensi, että hänellä on

8 lä hem mäs 60 hehtaaria hallinnassaan olevaan peltoalaa. Eläinsuojan eläinpaikkojen mukaan laskettuna lannanlevitykseen tar vi taan peltohehtaareja vähintään n. 41,87 ha (Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lu oh je, YM-ohje ). Jätevedet sekä päästöt vesiin Toiminnasta ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka valuisivat suoraan pin ta ve siin. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nit raat ti ase tuk sen, viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti, josta syys tä lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin, että niil lä olisi vaikutusta pintaveden laatuun. Nautaeläinten lannasta levitetään suurin osa syksyllä syys - lo kakuus sa kynnökselle ja loput, nestemäisempi osa, keväällä. Le vi tysajan koh dis ta kalenteriviikkojen tarkkuudella luvanhakija ei osannut an taa arviota hakemukseen tai tarkastuksen yhteydessä. Lannan levitys tapahtuu purkavalla kärryllä pellolle. Virtsa- ja nes temäi sem pi lanta ajetaan virtsavaunulla. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei aiheudu nor maa li ti lantees sa päästöjä maaperään. Vaikutus ilmanlaatuun Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja kul je tuk ses ta sekä säilörehuvarastosta tulee hajupäästöjä. Vähäisiä ja hetkellisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästö jä ilmaan ei aiheudu. Lähikiinteistöiltä ei ole tullut valituksia ha jupääs töis tä. Eläinsuojan ilmanvaihto toimii koneellisesti. Hieholan puolta ei ole läm mi tet ty ja ilmanvaihto on painovoimainen. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa, torjunta-aineiden käytössä sekä koneiden ja laittei den huollossa. Luvanhakija on tarkentanut jätteiden määriä ja käsit te ly ta po ja tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä. Tilalla syn ty vät jätteet on esitetty taulukossa 2. Jäte Määrä/ vuosi

9 Yhdyskuntajäte Normaalin kotitalouden verran Muovijäte Vrt. ostomäärään 24 rll/ a Paperi ja pahvi Melko vähän Kuollet eläimet 1-5 kpl Pilaantuneet rehut 1 tn Jäteöljyt, voiteluaineet - Käytetyt akut, 1 3 kpl loisteputket - Luvanhakijan mukaan yhdyskuntajätettä syntyy normaalin ko ti talou den verran. Yhdyskuntajätteelle on 210 ja 500 litran jäteastiat. Tila on liittynyt järjestettyyn jätehuoltoon ja jätteiden tyhjennysväli on 1 krt / 3 kuukaudessa. - Metalliromua ja ongelmajätteitä syntyy tilalla hyvin vähän, koska ko nei den huollot teetetään muualla eikä luvanhakijalla ole polt to aine säi liö tä. Metalliromua ja ongelmajätteitä toimitetaan tarvittaessa asian mu kai siin keräyksiin käsiteltäviksi. varastoidaan ko ne va ras tossa, jossa on betonilattia. - Muovijätettä luvanhakija kertoi tulevan suhteessa ostettavaan määrään eli vuosittain noin 24 rll muovia paaleihin. Muovit laitetaan Jä tehuol to Rytkönen Oy:n kyytiin ja osa poltetaan polttokattilassa ti lalla. - Paperi- ja pahvijätettä tulee kotitaloudesta pieniä määriä, jotka polte taan. - Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräilyyn. Säi lytys ennen noutoa maapohjalla, peitettynä. - Pilaantuneita rehuja syntyy noin 1 tonni / vuodessa ja ne si joi te taan lannan sekaan pellolle. - Käytettyjä akkuja ja loisteputkia tulee joitakin kappaleita vuodessa. Lu van ha ki ja kertoi toimittavansa näitä kauppojen on gel ma jä te keräyspisteisiin. Melu ja tärinä Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muiden au tojen käynneistä tilalla. Hakemuksessa on arvioitu liikenteen määrät. Ti lal la muodostuva melu on kuitenkin vähäistä, eikä siitä arvion mukaan ole haittaa ympäristölle. Vaikutukset luonnonsuojeluarvoihin Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita.

10 8. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitetta noudatetaan lan nan levi tys suun ni tel man mukaisessa levityksessä ja eläinten ruokinnan opti moin nis sa. 9. TARKKAILU Eläinsuojan, varastorakennuksen ja muiden tilakeskuksen ra ken teiden tarkkailua tehdään säännöllisesti ja huollot tehdään niin, että raken teis ta ei aiheudu maaperän tai ympäristön pilaantumista. Lannan kul je tus ka lus to pidetään kunnossa, lannan kuljetukset ja levitys tehdään niin, ettei siitä aiheudu valumia ympäristöön. Tarkkailusta pi detään kirjaa. Tarkkailusta pidettävään kirjanpitoon merkitään tar kastus päi vä mää rät, tarkastuksen suorittaja, havaitut puutteet ja tar vit tavat korjaustoimet. 10. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Riskejä aiheutuu tulipalosta, raaka-aineiden varastosta tulevista vuo dois ta, tuotantotilojen ja lantavarastojen vuodoista, sekä eläintau din leviämisestä tilan karjaan. Säilärehuvarastosta ei synny valumia, koska rehu korjataan esi kuivat tu na ja pyöröpaalataan tiiviisti muoviin. Tila ei sijaitse pohjavesialueella ja lähimpään vesistöön on matkaa noin 500 metriä, joten riski vesistön pilaantumisesta on pieni. Luvanhakijalla ei ole polttoainesäiliöitä tilalla, joten polttoöljy va lu mia ei synny. Koneiden huollot teetetään muualla ja mahdollisesti syn tyviä jäteöljyjä kerätään asianmukaisesti tiivispohjaiseen va ras toon ja toimitetaan ongelmajätekeräykseen tarvittaessa. Eläinsuojassa on jauhesammuttimia. Eläinten massakuolemassa ja tu li pa los sa palaneiden ruhojen käsittelyssä noudatetaan ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sen ohjeita. Tilalla on oma aggregaatti sähkökatkojen varalta. Eläintautien ehkäisemiseksi karjasuojaan ei päästetä ulkopuolisia, ai noas taan tarvittavat henkilöt, kuten lomittajat, eläinlääkäri, sie mentä jä ym. Tilalla on tarjota karjasuojassa käyville omat suojavarusteet. Lantalan vuotaessa, pyrittäisiin lantaa siirtämään mahdollisimman no peas ti tilapäisesti naapurin säiliöön varastoitavaksi ja nesteet

11 imey te tään kuivikkeisiin. 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Iisalmen kaupungin il moi tus tau lul la Kuulutus on lähetetty lähinaapureille kirjeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty toiminnan sijaintipaikalla Tar kas tukseen osallistuivat Kari Väätäinen, ympäristönsuojelutarkastaja Maija Ny kä nen sekä harjoittelija Päivi Ryhänen. Tarkastuksessa kuultiin toi min nan har joit ta jaa lupahakemuksesta. Neuvottelun yhteydessä lupa ha ke muk sen tietoja tarkennettiin. Tarkastuksesta tehty pöy tä kir ja on liitetty lupahakemuksen asiakirja-aineistoon Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä tehty mielipiteitä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Kari Väätäisen kiinteistöllä (LENNALA) sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Ii salmen seudun kkt ky:n ( 70) tekemän päätöksen lu pa määräyk set kuulumaan kokonaisuudessaan kappaleessa 13 esitetyksi.

12 12.1 Vastine yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: lypsylehmät 30, hiehot 28, lihanaudat 23 ja vasikat 15 (noin 315 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lan nan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan omien lantavarastojen ja kuivikepohjien ohella vuokra tut lantalat. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää lai dun kauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan va ras toin ti ti lavuu det riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lan ta varas toil la varmistetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä vilje lyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen ai kaan. Hakijan käytössä olevien kuivalantaloiden yhteistilavuus on riit tä vän suuri, kun eläinten vuotuinen laidunnus otetaan huomioon. (YSL 4, 7, 8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lan ta varas tot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain.

13 Ra ken tei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyksen sekä lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tu maan vuotoja tai lannan leviämistä sopimattomaan paikkaan (esim. tie alueel le). Mahdolliset vuodot ja lannan leviämiset on siistittävä. Luvanhaltijan tulee korjata lantalan puutteelliset rakenteet ny ky vaa timus ten mukaisiksi mennessä. Luvanhaltijan tulee toi mittaa lantalan rakennus- ja muutostöistä suunnitelma val von ta vi ranomai sen hyväksyttäväksi vähintään 1 kuukausi ennen ra ken nus töiden aloittamista. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 41,87 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa (12-24kk) ja sonnivasikkaa (6 12kk) kohden, yksi ha 2,7 li hanau taa (sonni 12 24kk) kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa (<6kk) koh den. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes kimää räi nen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje Hakijalla on käy tet tävis sä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tysajan koh taa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti ai heu tu van hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mu-

14 kaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava tiivis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä tal teen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Maitohuoneen pesu- ja jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee kun nostaa siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) ja valtio neu vos ton asetuksen 209/2011 vaatimukset. Jätevesijärjestelmän kun nos ta mi nen tulee tehdä mennessä. Luvanhaltijan tulee toimittaa jätevesijärjestelmän kun nos tus suun nitel ma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi vähintään 2 kuukautta en nen rakentamistoimien aloittamista. Asiantuntijan tekemä selvitys nykyisen virtsasäiliön rakenteiden tiivey des tä on toimitettava valvontaviranomaiselle men nessä, mikäli maitohuoneen jäte- ja pesuvedet aiotaan jatkossakin johtaa kyseiseen säiliöön. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja ve sien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jättei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden tal teen ottoa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo re re hus sa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun pu ris tenes te on yhtä ravinnepitoista kuin tuoreen säilörehun puristeneste. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Eläinsuojan toimintaan kuuluvaan maitohuoneen pesuvedet on kä sitel tä vä niin, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Mai to huoneen pesuvedet voidaan johtaa joko erilliseen kä sit te ly jär jes tel mään tai liete/virtsasäiliöön. Haja-asutusalueella viemäriverkostojen ul ko-

15 puo lel la syntyvien jätevesien käsittelystä on säädetty ym pä ris tönsuo je lu lain 3 a luvussa sekä asiaa koskien on annettu val tio neuvos ton asetus Vna 209/2011 (Valtioneuvoston asetus ta lous jä te vesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Kar ja ti lojen maitohuoneista syntyvät jätevedet kuuluvat ta lous jä te ve si lainsää dän nön soveltamisalaan. Jos eläinsuojan toiminta on ym pä ris tölu van va rais ta, tulee maitohuoneen jätevesien käsittely ratkaista ympä ris tö lu van yhteydessä. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon jä te ve si ase tuk sen yleiset vaatimukset. Kunnostussuunnitelman esittä mi nen valvontaviranomaiselle on tarpeen valvonnan kannalta Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle ja konei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liöiden vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dollis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettu la pon estol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliön kunto on tar kas tet ta va riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön lä heisyy des sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varal le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerät tä vä välittömästi talteen. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjaiset alusta ja tankkauspaikka mah dollis ta vat vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen eikä polt to ai ne pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen kä sit te lyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Iisalmen kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel vol-

16 li suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, VNa 101/1997 5, Iisalmen kaupungin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 14. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huol loista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajan koh dat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la.

17 Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moi tet tava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris töhait taa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sel le. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi polttonestesäiliön rikkoon tues sa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 15. RATKAISUN PERUSTELUT 15.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnan ympäristölupa ( ) on myönnetty toistai sek si voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tölu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti määräajoin tar kis tet ta va. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä vii meis tään vuoden 2010 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa va mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koske vas sa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja tämän luvan tar kis tet-

18 tu jen määräysten mukaisesti, toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan uudet määräykset lantavarastojen tyh jen tämi ses tä, lannan kuljetuksesta, lannan levityksestä, eläinjätteen kä sitte lys tä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Näitä mää räyk siä ei ollut aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa. Lannan varastointia ja käsittelyä, polttonesteiden varastointia sekä jä te huol toa ja toiminnan tarkkailua koskevia määräyksiä täs men netään siten, että ne sisällöltään vastaavat nykyvaatimuksia ja -käy täntö jä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat sään nök set: YSL 43 46, YSA Määräyksen antamisen sisäl löl li seen säännökseen on viitattu kunkin lupamääräyksen yh teydes sä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys on poistettu, koska talouskeskuksen lä hei syydes sä ei ole häiriintyviä kohteita eikä toiminnasta aiheudu me lu haittaa. Lupamääräys on poistettu, koska nautaeläinjätettä ei saa ny ky ään haudata. 16. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR- KIS TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden ja lannan varastointitilavuuksista, käytössä ole vas ta lannanlevitysalasta, toiminnan ympä ristövaikutuksista sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mahdol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 )

19 Korvattavat päätökset Päätös korvaa Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ym pä ris tö lau ta kun nan tekemän ym pä ris tö lu pa päätök sen. 17. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraat-tien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja mää räyk siä ja ohjeita. 18. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 19. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve-siin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtionneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNa 101/1997) Lisäksi on otettu huomioon Iisalmen kaupungin ym pä ris tön suo je lumää räyk set 2012, Iisalmen kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Koti eläin ra ken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tönsuo je lus ta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

20 Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 500 euroa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väksy män taksan kohdan 5.2 perusteella (lupapäätöksen tarkistamista kos ke van hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksu tau lu kos sa esitettyä lupamaksua pienemmäksi). 21. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 21.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Väätäinen Kari - Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Iisalmen kaupunginhallitus - Ympäristöasioiden tulosalue / Iisalmen toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muis tu tuk sen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erik seen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Väätäinen Reijo, Pörsänmäki - Kärkkäinen Esko, Pörsänmäki - Prinz Robert, Lehmo - Jääskeläinen Jaakko, Pörsänmäki - Hirvonen-Kallio Steen Thomas, Helsinki - Väätäinen Hannu, Pörsänmäki - Honkanen Eino, Iisalmi - Vänskä Pentti, Kuopio - Räisänen Teemu ja Terttu, Pörsänmäki Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululla. 22. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

21 Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nessä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kirjel mä liitteineen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympä ris tö lau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, Iisalmi, ympäristö- ja ter veys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy Kari Väätäisen eläinsuojaa koskevan ym pä ris tö lu van lupamääräysten tarkistamisen valmistelijan eh do tuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.