Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Pietikäinen Arto, Kiuruvesi

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Pietikäinen Arto, Kiuruvesi 479/ /2013 Ymplk 44 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee maidontuotantotilan toimintaa Kiuruveden kau pungin Aittojärven kylässä, tilalla Nälköniemi RN:o 26:5. 2. HAKIJA Arto Pietikäinen Lavapurontie AITTOJÄRVI Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin ). Liike- ja yhteisötunnus (Maatila Arto Pietikäinen): Tilatunnus: TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 45 lypsylehmälle, 27 hieholle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Aittojärven kylässä, Nälköniemi- nimi sel lä tilalla RN:o 26:5 ( ). Eläinsuojan kart ta koor dinaa tit ovat I: ja P: Tilan omistaa hakija. Ympäristölupa on myönnetty Ar to Pietikäiselle, joka hakee lupamääräysten tarkistamista. Tilalla on harjoitettu maataloutta 1900-luvun alusta lähtien. Eläinsuoja ja pel lot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai maisema-alueita. Tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole vesistöjä. Ti la keskuk ses ta 450 m etäisyydellä itään sijaitsee kaivettuja lampia. Tyn nö-

2 ri pu ro sijaitsee 890 metrin päässä tilakeskuksesta kaakkoon. Ti lakes kus sijaitsee Vaaksjoen valuma-alueella Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 200 m etäisyydellä pohjoiseen. Lähin va paa-ajan kiinteistö sijaitsee 430 m etäisyydellä lounaaseen. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau ta kunnan tekemän ympäristölupapäätöksen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsy leh mäl le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on pai kat 40 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 15 vasikalle (alle 8 kk). Vanha karjarakennus on rakennettu 1950-luvulla. Rakennus on tällä het kel lä varastokäytössä. Vanhan karjarakennuksen kuivalantala on ra ken net tu 1990-luvulla. Uusi karjarakennus on rakennettu vuonna 2001 (rakennuslupa ). Lietesäiliö 1600 m 3 on rakennettu vuonna Tuorerehusiilot sekä viljasiilo on rakennettu vuonna Tilan konevarasto on ra kennet tu 1990-luvulla ja vaja 1960-luvulla. Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asia kirjois sa.

3 Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava Maakuntakaavassa tilan kohdalla ei ole merkintää. Lähin maakuntakaavassa oleva merkintä on ti lakes kuk ses ta pohjoiseen oleva Siltasuon turvetuotantoon soveltuva alue. 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra kennet tu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valu maan ympäristöön. Lietesäiliön on oltava tiivis ja on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten. Lietesäiliötä on tarkkailtava sään nöl lises ti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen torjuntaan. (1.) Hajuhaittojen vähentämiseksi lietteen käsittelyssä on nou da tet ta va valtioneuvoston asetusta 931/2000. (2.) Tilalla syntyvät jätteet toimitetaan alueelliseen jätekeskukseen. Jättei den polttaminen on kielletty. Kuolleet eläimet voidaan haudata maa han. (3.) Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau ta kun nal le. (4.) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Maidontuotantotilan toiminta on pääosin samanlaista kuin voimassa ole vas sa ympäristöluvassa. Eläinsuoja on tyypiltään ma kuu par si pihat to. Eläinsuojan pohjapiirustuksen eläinpaikat ja eläinjakauma ovat muuttuneet hieman aiemmassa ympäristöluvassa olevasta. Poh ja piirus tuk sen viisi hiehopaikkaa ovat nykyisin varattu ummessa ole vil le lehmille. Lisäksi kahdessa Kasvavat+vasikat karsinassa on nykyään hiehoja. Sairaskarsinassa pidetään nykyisin vä li ai kai ses ti 3 kpl pikkuvasikoita. Muutoin pohjapiirustuksen eläinpaikat ovat ennallaan. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan las ket tuna on 369 eläinyksikköä. Alkuperäiseen ympäristölupaan ver rat tu na kasvua on noin 14 %. Maidontuotantoa on litraa vuodessa. Hakija esittää jatkavansa toimintaa samassa laajuudessa. Eläin paikko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläin määrä on esitetty taulukossa 1.

4 Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Lypsylehmä Hieho Vasikat Tilan toimintaa on harjoitettu lähes ympäristölupapäätöksen ja muiden säännösten mukaisesti lukuun ottamatta tarkastuksella todettuja puutteita polttonesteiden varastoinnissa sekä tarkastuksella todettuja puutteita kuivikelannan ja pilaantuneiden rehujen varastoinnissa. Esikuivattua säiliörehua tehdään 600 tonnia vuodessa laakasiiloon se kä pyöröpaaleja 200 tonnia. Laakasiiloissa muodostuva pu ris tenes te johdetaan kaivoon, josta se pumpataan uppopumpulla lie te säili öön. Säilöntäaineena käytetään AIV:tä noin litraa vuodes sa. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa yhteensä noin 60 tonnia. Talouskeskuksen vesi on kaupungin vesi. Veden kulutus on noin 2500 m³ vuodessa. Tilalla on käytössä kaksi polttoainesäiliötä (tilavuudet 1200 ja 2400 lit raa). Säiliöt on sijoitettu katoksen alle betonista tehtyyn va lu ma-altaa seen. Säiliöt on varustettu laponestolla. Säiliöt on mahdollista luki ta. Säiliöissä ei ole ylitäytönestimiä. Säiliöitä täyttäessä säiliöautot käyt tä vät autojen omia ylitäytönestimiä. Polttoaineiden tank kaus paikkaa ei ole tiivistetty. Muita öljytuotteita säilytetään noin 600 l traktoritallissa. Kas vin suo jelu ai nei ta ei varastoida tilalla. Koneiden huoltoa tehdään jonkin verran itse konevarastossa. Tilan eläimet eivät laidunna eikä käytössä ole jaloittelutarhaa. Lannan käsittely Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia ja lähes kaikki eläin ten lanta käsitellään edelleen lietelantana lukuun ottamatta kuut ta vasikkapaikkaa, jotka ovat kuivikelannalla. Tilalla on käytössä 1600 m³ lietesäiliö. Lietekuilutilavuutta on noin 300 m³. Eläinsuojalla on lietteen varastointitilavuutta yhteensä 1900 m³.

5 Eläinsuojan lietesäiliö on betonirakenteinen. Säiliö täytetään al tapäin ja lietekuilut toimivat valuttamalla. Lietesäiliö tyhjennetään koko naan vuosittain. Säiliö ei ole katettu. Lietesäiliö näytti päällisin puo lin ehjältä ja tiiviiltä tarkastushetkellä. Räystäsvesiä ei pääse lietesäiliöön, koska säiliö ei sijaitse ra ken nusten välittömässä läheisyydessä. Eläinsuojan pesuvedet 200 m³/vuosi johdetaan lietesäiliöön. Lie tesäi li öön johdetaan myös vähäisiä määriä eläinsuojan WC-vesiä. WC-ve siä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida erikseen. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 1479 Sadevedet 156 Pesuvedet 200 Puristeneste 20 Yhteensä 1865 Lietteen varastointitilavuus on laskennallisesti riittävä 12 kk:n lan nan varastointiin, kun otetaan huomioon eläinsuojan poh ja pii rus tuk sen mukainen eläinten ikäjakauma. Nitraattiasetuksen mukaisesti lan nan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voi daan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ot ta mat ta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä lai tu mel le jäävää lantaa. Hakijan mukaan käytännössä lietesäiliön va ras toin ti tila vuus on ollut riittävä. Tarkastuksella hakija ilmoitti, että hänellä on tarvittaessa mah dol lisuus siirtää lietelantaa 4 kilometrin päässä oleviin lietesäiliöihin. Kuivikelannalla on yhteensä kuusi vasikkapaikkaa. Laskennallisesti kui vi ke lan taa muodostuu 24 m³ vuodessa. Kuivikkeena käytetään tur vet ta. Tarkastushetkellä kuivikelanta varastoitiin navetan vieressä maa poh jal la. Jatkossa kuivikelanta tulee varastoida tiiviillä alus tal la. Kuivikelannan varastoinnissa voidaan hakijan mukaan hyödyntää van han karjarakennuksen kuivalantalaa. Lantala oli kooltaan noin 120 m² ja siinä oli noin metrin korkeat reunat. Lantala vaikutti sil mämää räi ses ti tiiviiltä ja se oli varustettu kynnyksellä. Pilaantuneita rehuja varastoitiin tarkastushetkellä tyhjässä re hu siilos sa sekä maapohjalla kasoissa. Pilaantuneita rehuja muodostuu noin 50 m³ vuodessa. Jatkossa pilaantuneet rehut tulee varastoida tii viil lä pohjalla. Tarkastuksen yhteydessä keskusteltiin mah dol li suudes ta varastoida pilaantuneita rehuja vanhan karjarakennuksen kui-

6 va lan ta las sa. Pilaantuneita rehuja on mahdollista varastoida myös re hu sii lois sa niiden ollessa tyhjiä. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la 40,82 ha ja vuokrapelloilla 21,85 ha. Peltopinta-alaa on käytös sä yhteensä 62,67 ha. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 43,69 ha. Lietelannan levitys ajoittuu viikoille Lietettä levitetään ke väisin 20 %, kesällä 60 % sekä syksyllä 20 %. Suurin osa lietelannasta le vi te tään sijoituslevityksenä. Jonkin verran on käytössä myös pin tale vi tys tä. Osa pelloista rajoittuu Laakonpuroon, Tynnöripuroon sekä Ma ta ra pu roon. Jätevedet sekä päästöt vesiin Toiminnasta ei juuri aiheudu jätevesipäästöjä, kun eläinsuojan pe suve det ja muut jätevedet johdetaan tiiviiseen lietesäiliöön ja sitä kautta peltolannoitteeksi. Jätevesipäästöjä voi esiintyä, koska tilalla synty vää kuivikelantaa sekä pilaantuneita rehuja on varastoitu maa pohjal la. Jätevesipäästöjä voi myös esiintyä, jos lietesäiliö ei ole ve si tiivis. Lantaloiden ja eläinsuojan ollessa tiiviitä, ei päästöjä vesistöön ai heu du. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötukiehtojen mukaisesti, minkä vuoksi lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin tai ympäristöön, että niillä oli si vaikutusta pintaveden laatuun. Matarapuron ja Tynnöripuron var rel la olevilla pelloilla on käytössä suojavyöhykkeet. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun eläinsuojan ja lietesäiliön rakenteet ovat tiiviit ja kun pilaan tu neet rehut ja kuivikelanta varastoidaan tiiviillä alustalla. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun polttoaineet varastoidaan valuma-altaalla varustettuun katok seen sijoitetuissa polttoainesäiliöissä ja kun polttoaineen tankkaus paik ka tiivistetään. Vaikutus ilmanlaatuun Vähäisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä

7 ilmaan ei aiheudu. Lietesäiliön sekoituksesta sekä lietteen le vi tykses tä aiheutuu paikallisesti hajuhaittaa. Haju leviää toi min nan har joitta jan arvion mukaan noin 300 metrin etäisyydelle. Muuna aikana mer kit tä vää hajuhaittaa ei aiheudu. Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuu päivittäin melua työkoneiden äänistä, mutta me lus ta ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia naa pu rus tos sa. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehuauto noin kolmen vii kon välein. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huol los sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Lanta n m3 Yhdyskuntajäte 1 t Muovijäte 1 t Paperi ja pahvi 300 kg Kuolleet eläimet 2 t Metalli 1 t Pilaantunut rehu 50 m³ Jäteöljyt 200 l Maalit ym. pieniä määriä Käytetyt akut, loisteputket 200 kg - Lietelanta käytetään peltolannoitteena. - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 1 krt/kk). - Muovit toimitetaan muovinkeräykseen. - Paperi ja pahvi poltetaan. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoki Oy. - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen - Pilaantuneet rehut levitetään pelloille. - Jäteöljyt, maalit ym., käytetyt akut ja loisteputket toimitetaan vaa ralli sen jätteen keräykseen. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Kirjanpitona on EU-kirjanpito ja navettapäivyri. Eläinsuojan, siilojen ja lietesäiliön rakenteiden tarkkailua tehdään jatkuvasti muun toi min-

8 nan ohessa. Lietesäiliöiden ja rehusiilojen kunto tarkistetaan sil mämää räi ses ti niiden ollessa tyhjinä. Toiminnan merkittävistä muutoksista ja vaadittujen toimenpiteiden val mis tu mi ses ta tiedotetaan ympäristönsuojeluviranomaista. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voi aiheuttaa raaka-aineiden varastosta tulevat vuodot, tuotan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastosta tuleva vuoto, pel to-vil je lyssä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Eläinsuojalle on tehty pelastussuunnitelma vuonna Eläin suojan tulipaloon on varauduttu ensisammutuskalustolla. Eläinsuojassa on viisi kappaletta 6 kg sammuttimia. Eläintauteja ennaltaehkäistään suoja-jalkineilla eikä ulkopuolisia pääs te tä navettaan. Vesikatkoksen varalle tilan pellolla on vanha kaivo, josta voi hä tä tilas sa hakea juottovettä eläimille. Sähkökatkoksen varalle tilalla on käytössä aggregaatti. Polttonestesäiliöiden vuodon varalle on saatavilla turvetta, joka säily te tään eläinsuojan välivarastossa sekä ulkona. Lietesäiliön vuo tojen tai ylivuodon varalle tilalla on mahdollisuus käyttää 4 km:n päässä olevaa lietesäiliötä tarvittaessa. Lietesäiliötä tarkkaillaan muun toi min nan ohessa. Tila ei sijaitse pohjavesialueen lähellä, joten pohjaveteen liittyvä ris ki on epätodennäköinen. Tilan lähellä ei ole vesistöjä. Polttoainesäiliöt on sijoitettu valuma-altaaseen ja tankkauspaikalle tul laan tekemään tarpeelliset rakenteelliset suojaukset. Jos vuotoja pää see maaperään tai vesistöön, tehdään ilmoitus ym pä ris tö vi ranomai sel le. Vuodoista ja onnettomuuksista ilmoitetaan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sil le. Tulipalotilanteissa ja eläinten massakuolemissa sekä tarttu vien eläintautien hoidossa noudatetaan viranomaisten mää räyk siä. 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI

9 Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la Kuulutus on lähetetty naapureille kir jeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla Tarkastukseen osal listui vat Arto Pietikäinen ja Olli Hirsimäki. Tarkastuksessa kuultiin toimin nan har joit ta jaa lupahakemuksesta. Neuvottelun yhteydessä lu paha ke muk sen tietoja tarkennettiin. Tarkastuksesta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asiakirja-aineistoon Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä tehty mieli pi tei tä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Arto Pietikäisen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru ve den kaupungin tekemän päätöksen lupamääräykset kuulu maan kokonaisuudessaan kappaleessa 13 esitetyksi Vastine muistutukseen

10 Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 45, hiehot 27 ja vasikat (alle 6 kk) 15 (noin 369 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan oman lietesäiliön ohella myös lietekuilujen tilavuus. Va ras to ti lai suu des sa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lietelannan va ras toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lietesäiliö on tyhjennettävä ja sen kunto on tarkastettava vuosittain. Ra ken teiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja

11 lan nan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Käytössä olevien rehusiilojen tulee olla vesitiiviitä. Siilojen edustalla on oltava tiivis etulaatta. Rehusiilojen kunto ja tiiveys tulee tarkistaa ja tarvittaessa niitä on korjattava. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel la eläinmäärällä vähintään 43,69 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan mää rit te lyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama oh je Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lan nan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen mukaan eläinten

12 lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/ , liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan ke rä tä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Tuorerehun puristenesteet tulee kerätä talteen, varastoida asian mukai ses ti ja käyttää peltolannoitteena. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alus tal la, jotta pyöröpaaleista mahdollisesti valuva puristeneste ei imey dy maaperään. Eläinsuojassa syntyvä kuivikelanta, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Maapohjalla varastoidut pilaantuneet rehut ja kui vike lan ta on levitettävä peltoon viimeistään syksyllä Vii meis tään tässä yhteydessä kuivikelannan ja pilaantuneiden rehujen va ras toin ti on järjestettävä tämän määräyksen mukaiseksi. Va ras toin nis sa voidaan hyödyntää vanhan karjarakennuksen kuivalantalaa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden tal teen ottoa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo-

13 re re hus sa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun pu ris te nes te on yhtä ravinnepitoista kuin tuoreen säilörehun puristeneste. Tarkastuksella todettiin, että eläinsuojassa syntyviä pilaantuneita rehu ja ja kuivikelantaa on säilytetty maapohjalla. Lupamääräyksissä on perusteltua antaa tiivistä alustaa koskeva määräys. Maapohjalle varas toi tu kuivikelanta ja pilaantuneet rehut on levitettävä peltoon. Mää räyk sel lä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pi laantu mis ta. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuina la pon es tolla, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön lä heisyy des sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varal le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerät tä vä välittömästi talteen. Polttonestesäiliöiden tankkauspaikan tiivistys ja säiliövarustus tulee saat taa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sai raa na karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos riittävää omavalvontaa ei

14 voi da noudattaa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on joh detta va omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai um pi kai voon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asian mu kaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mahdollista asentaa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Kos ka wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tu lee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keudu wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te vesien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä.(ysl 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

15 Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle annettu ympäristölupa on myönnet ty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti mää rä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ris-

16 tön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut ta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaava mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista kos ke vassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen mää räys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tö kel poisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan uudet määräykset lantavarastojen tyh jen tämi ses tä, lietteen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raaka-ai nei den ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen käsit te lys tä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä par haan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Näitä määräyksiä ei ol lut aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa. Lannan ja puristenesteiden varastointia ja käsittelyä sekä jä te huol toa koskevia määräyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaa vat nykyvaatimuksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toi mival lan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA Määräyksen antamisen sisällölliseen säännökseen on viitat tu kunkin lupamääräyksen yhteydessä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 3 on poistettu, koska nautaeläinjätettä ei saa nykyään hau da ta.

17 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS- TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympä ristövaikutuksista (ml. ha ju ti lanne) sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ym pä ris tö hait toja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18

18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ym pä ris tö mi nis te riön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 500 euroa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väk symän taksan kohdan 5.2 perusteella (lupapäätöksen tarkistamista kos ke van hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksu tau lu kos sa esitettyä lupamaksua pienemmäksi). 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Arto Pietikäinen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ

19 Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tölau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, Iisalmi, ympäristö- ja terveys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy Arto Pietikäisen eläinsuojaa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.