Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Väätäinen Jukka, Kiuruvesi

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Väätäinen Jukka, Kiuruvesi 304/ /2014 Ymplk Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee lihakarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Rytkyn kylällä, tilalla Lumiaho RN:o 8:8. 2. HAKIJA Väätäinen Jukka Lumiperäntie Myllyniemi Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin ). Liike- ja yhteisötunnus: Tilatunnus: TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 90 lihanaudalle ja 45 kas vaval le naudalle ja vasikalle. Kasvavia (6-8 kk) on keskimäärin 30 kpl ja vasikoita (alle 6 kk) 15 kpl. Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungin Rytkyn kylällä, Lumiaho -ni mi sel lä tilalla RN:o 8:8 ( ). Eläinsuojan kart ta koor dinaa tit (ETRS-TM35FIN) ovat N E Tilan omistaa hakija. Ympäristölupa (11/2002) on myön netty Jukka Väätäiselle, joka hakee ympäristöluvan lupamääräysten tarkis ta mis ta. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla poh ja ve sialu eel la. Kangaslammen vedenhankinnan kannalta soveltuva poh jave si alue sijaitsee 1,4 kilometrin päässä eläinsuojasta lounaaseen. Ti lan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai suojelualueita.

2 Osa pelloista rajoittuu Tuomijokeen. Lähimpään vesistöön Tuomijoki on matkaa noin 530 m eläinsuojasta lounaaseen. Tilakeskus si jaitsee Lähdejoen valuma-alueella (04.555) Sulkavanjärven ve sis tö-alueel la (04.55). Pohjois-Savon vesienhoidon toi men pi de oh jel man mukaan Sulkavanjärven ekologinen tila on tyy dyt tä vä. Vesienhoidon toimenpideohjelman (ehdotus) mukaan Sul ka van järven ekologinen tila on sittemmin parantunut ja järven ekologinen ti la luokitellaan vesienhoitokaudella luokkaan hyvä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 230 metrin etäisyydellä ti la kes kuk sesta pohjoiseen. Kiinteistö on nykyisin autiona. Seuraavaksi lähimmät asuin kiin teis töt sijaitsevat 410 metrin etäisyydellä etelään ja 510 met rin etäisyydellä lounaaseen. Kiinteistöt ovat nykyisin vain vapaa-ajan käy tös sä. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on ym pä ristö lu pa vel vol li nen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo je lusih tee rin (11/2002) viranhaltijapäätöksenä tehdyn ym pä ristö lu pa pää tök sen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lu pamää räys ten tarkistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 80 ja alle 200 liha nau dal le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin ym pä ris tö lu papää tös (11/2002). Ympäristölupa on myönnetty eläin suo jalle, jossa on paikat 90 lihanaudalle sekä 45 vasikalle (alle 8 kk). Uusi navetta on rakennettu vuosina (rakennuslupa ). Vanha karjarakennus on valmistunut vuonna Raken nus on nykyisin varastokäytössä. Lumiperäntien toisella puolella ole va halli on konevarasto ja valmistunut vuonna 1995 (ra ken nus lu-

3 pa ). Lisäksi tilalla on käytössä konepaja, joka on rakennettu vuon na Asemapiirroksessa näkyvä aitta on purettu. Lietesäiliö (1625 m³) on rakennettu vuonna Lietesäiliö on hyvä kun toi nen eikä sitä ole tarvinnut korjata. Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asia kirjois sa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Pohjois-Savon maakuntakaavassa kohteen sijaintipaikalla ei ole mer kin tää. 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 90 lihanautaa ja 45 vasikkaa. Eläin suo jas sa saa olla eläinpaikkoja enintään 135 naudalle. Eläinmää rää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (lu pa määräys 1) Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra ken nettu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse va lumaan ympäristöön. Lietesäiliön on oltava tiivis ja lantasäiliö on mi toitet ta va 12 kk varastointitilavuutta varten siten, että säiliöön mahtuu vuo sit tai nen lantakertymä ( 1575 m3 ) ja sadevedet ( n. 200 m3 ). Lie te säi liöi den tulee olla altapäin täytettäviä. Lietesäiliötä on tark kailta va säännöllisesti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen tor juntaan. Lietesäiliöiden salaojien purkuputkia on tarkkailtava tar vit taessa tai vähintään vuosittain. (lupamääräys 2) Lietesäiliö tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Kotieläinsuojaan johtavan tien tulee olla sellainen, jotta kulkuväylälle ker ty vä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. (lupamääräys 3) Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan pel to le vi tys tä varten tulee varata peltoalaa vähintään ha. (lupa mää räys 4) Tilalla syntyvät jätteet on toimitettava alueelliseen jätekeskukseen vä hin tään kuusi kertaa vuodessa. Jätteiden polttaminen on kielletty. Re hu muo vit on toimitettava jätekeräykseen ellei polttamista voida jär jes tää lämpökattilassa. Kuolleet eläimet voidaan haudata maahan tai toimittaa alueelliseen keräykseen eläinlääkärin antamien tar kempien ohjeiden mukaisesti. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimit taa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. (lupamääräys 5)

4 Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varas toi ta va ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiis teyt tä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ym päris töl le. Polttoainesäiliö tulee suojata betonilaatalla siten, että mahdol li set valumat eivät pääse imeytymään maaperään. (lu pa mää räys 6) Luvanhakijan on oltava riittävän selvästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (lupamääräys 7) Toiminnan muutoksista ja mahdollisista häiriötilanteista, jotka saat tavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava vä lit tömäs ti Kiuruveden ympäristöviranomaiselle. (lupamääräys 8) Luvanhaltijan on tarkkailtava lietesäiliöiden ja pu ris te nes te va ras to jen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liitty vis sä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syn ty mi seen, on puutteet korjattava välittömästi. (lupamääräys 9) Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Kiuruveden ym pä ris tön suoje lu vi ran omai sel le vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Vuo si yhteen ve don tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysajoista - tiedot toteutuneista lantamääristä - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (lupamääräys 10) Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä il moi tus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Kiuruveden ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. (lupamääräys 11) Toiminnan lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on il moitet ta va Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnalle. (lu pa mää räys 12) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Tilalla harjoitetaan lihantuotantoa. Tilan eläinmäärä ei ole muuttunut al ku pe räi seen ympäristölupaan verrattuna. Eläinyksiköinä eläinten

5 mää rä on 279. Lihanautapaikkoja on 90 kpl. Vasikat tulevat tilalle noin 4 kuukauden iässä. Alle 6 kuukauden ikäisiä vasikoita on kerral laan keskimäärin 15 kpl ja loput ovat tätä vanhempia. Yhteensä eläi miä on noin 135 kpl. Pohjapiirustuksen Vasikat 15 kpl karsinaa käy te tään pääasiassa sairaskarsinana. Isompia sonneja on pidetty poh ja pii rus tuk seen merkityssä sairaskarsinassa. Kaikki eläimet ovat lie te lan nal la. Lihantuotanto on vuodessa noin kg. Tilalle ei enää toimiteta perunamäskiä Aholan perunatilalta. Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaik ko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Lihanaudat Vasikat 45 (alle 8 kk) 45 (alle 8 kk) Tilan toimintaa on harjoitettu ympäristöluvan lupamääräysten ja muiden määräysten mukaisesti, mutta lupamääräyksen 10 mukaista vuo sit tais ta raportointia ei ole tehty. Nykyisin myönnettävissä ym päris tö lu vis sa ei ole pääsääntöisesti edellytetty vuosittaista ra por tointia. Säilörehua tehdään esikuivattuna 800 t/v pyöröpaaleihin. Hakijan mu kaan puristenestettä ei juuri muodostu. Säilöntäaineena käy tetään biologista säilöntäainetta. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa yhteensä noin 100 tonnia vuodessa. Osa viljasta on kuivattua ja osa litistettyä. Talouskeskuksen vesi on kaupungin vesi, mutta karjalle vesi joh detaan omasta kaivosta. Käytössä on rengaskaivo. Veden kulutusta on vai kea arvioida, koska kaivossa ei ole käytössä vesimittaria. Tilalla on käytössä polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2700 litraa. Säi liö on valmistettu vuonna Säiliössä ei ole laponestoa eikä yli täy tön es toa. Hakija on suunnitellut laittavansa säiliöön ak ku toi misen täyttöpistoolin. Säiliö on mahdollista lukita. Säiliö on sijoitettu be to ni laa tan päälle. Tankkausalusta on maapohjalla. Imey tys ai neena on käytössä purua.

6 Polttoainetta kuluu vuodessa litraa. Koneiden huoltoa teh dään jonkin verran itse konepajassa. Konepajassa on betonilattia ja lattiakaivo. Öljynerotuskaivoa ei ole käytössä. Muita öljytuotteita on varastossa 100 litraa. Öljyt säilytetään kor jauspa jas sa omissa kanistereissaan. Lannoitteita käytetään vuosittain tonnia. Kasvinsuojeluaineita os te taan suoraan käyttöön. Lääkkeet säilytetään jääkaapissa na vetas sa. Pesuaineita ja desinfiointiaineita ostetaan tarpeen mukaan ja säi ly te tään karjakeittiössä. Eläimet eivät laidunna eikä käytössä ole jaloittelutarhaa. Lannan käsittely Lanta käsitellään lietelannalla. Lietesäiliö on kooltaan 1625 m³. Säiliö täytetään altapäin. Säiliössä on betonielementit ja pohja. Lietesäiliö on hyväkuntoinen ja se on ai dat tu. Lietekuilujen tilavuus on 507 m³. Yhteensä lietetilavuutta on käy tös sä 2132 m³. Lietekuilujen toimintaperiaate on valutus. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Pesuvesiä muodostuu noin m³ vuodessa. Navetassa on wc. Vedet johtuvat omaa putkilinjaa pitkin pu do tus kaivoon ja siitä lietesäiliöön. Hakijan mukaan wc-vesiä ei voida koh tuulli sen menetelmin stabiloida erikseen. Lisäksi asuinrakennuksen pesu- ja vessavedet johdetaan kahden sakokaivon kautta lietesäiliön pu do tus kai voon ja siitä lietesäiliöön. Sakokaivot tyhjennetään kerran vuo des sa ja liete toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Lietesäiliö tyhjennetään kokonaan vuosittain. Lietesäiliöön ei pääse räys täs ve siä. Eläinsuojan lietesäiliötilavuuden varastointitarve/mitoitus mak si mieläin mää räl le on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m 3 /vuosi 12kk Lihanauta 90 kpl 1350 Kasvavat (6-8 kk) 30 kpl 240 Vasikat (<6 kk) 15 kpl 60 Sadevedet 162

7 Pesuvedet 15 Yhteensä 1827 (+315 m³) Lannan varastointitilavuutta on käytössä 2132 m³. Tilavuus on lasken nal li ses ti riittävä 12 kk:n varastointiin. Hakijan mukaan käy tännös sä lietetilavuus on riittänyt. Nitraattiasetuksen mukaisesti lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan va ras toi da 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta sama na laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jää vää lantaa Pilaantuneita rehuja muodostuu noin 20 tonnia vuodessa. Pi laan tunei ta rehuja on kompostoitu maapohjalla. Lisäksi pilaantuneita re huja on varastoitu vanhan navettarakennuksen takana olevalla tiiviillä poh jal la, joka on varustettu reunoilla ja kynnyksellä. Hakija ilmoitti tar kas tuk sel la, että kompostoi pilaantuneet rehut jatkossa ky sei sessä paikassa. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (32 ha) ja vuokrapelloilla (20 ha). Yhteensä pel to pinta-alaa on käytössä 52 ha. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 43,27 ha. Osa pelloista rajoittuu Tuomijokeen. Käytössä on ympäristötuen mukai set suojaetäisyydet. Noin 90 % lietteestä levitetään sijoittavalla kalustolla. Loput le vi tetään keväällä kynnöksen alle. Lietteen levitysajankohdat ja määrät (ke vät,kesä,syksy) ovat noin 70 %, 20 % ja 10 %. Jätevedet sekä päästöt vesiin Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, eikä valumia vesistöön ai heudu. Lannan levitys tehdään viljelysuunnitelmien ja ym pä ris tö tu ki eh tojen mukaisesti. Liete mullataan kasvukaudella. Vuotoja ja va lu mia ei tapahdu eikä merkittävää terveyshaittaa, ympäristön pi laan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta naapureille aiheudu. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet ovat tiiviit ja kun pilaan tu neet rehut varastoidaan tiiviillä alustalla.

8 Päästöriski maaperään vähenee, kun polttoainesäiliön tank kaus paikka perustetaan tiiviiksi. Vaikutus ilmanlaatuun Hajusta ei ole tullut valituksia eikä siitä arvioida aiheutuvan haittaa naa pu reil le. Etäisyys lähimpiin naapureihin on pitkä. Lietteen le vi tysajan koh dis sa huomioidaan naapurit. Suurin osa lietteestä si joi te taan peltoon, mikä vähentää hajuhaittaa. Melu ja tärinä Melua aiheutuu työkoneiden käytöstä ja sisäisestä ja ulkopuolisesta lii ken tees tä tilalla. Ulkopuolista liikennettä tilalla on pääasiassa teuras au ton käynti kaksi kertaa kuukaudessa, rehuauto kerran kuu kaudes sa, polttoainesäiliöauto kaksi kertaa vuodessa, lietteen levitys kol me päivää vuodessa ja rehun teko 4-5 päivää vuodessa. Si säinen liikenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liittyvää liikennettä. Me lus ta ei arvioida aiheutuvan haittaa naapureille. Etäisyys lä himpiin naapureihin on pitkä. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa sekä karjarakennuksessa. Tilalla muodostuvat jät teet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 1,8 m³ Muovit 300 kg Kuolleet eläimet 2-3 kpl Metalliromu kg Pilaantunut rehu 20 t Akut 1-2 kpl /2 vuotta Loisteputket 5-10 kpl Jäteöljyt 360 kg - Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kun nal liseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 3 krt/a). - Muovit toimitetaan muovinkeräykseen tai laitetaan sekajätteeseen. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoki Oy. - Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. - Pilaantuneet rehut kompostoidaan ja levitetään peltoon. - Akut, loisteputket ja jäteöljyt yms. toimitetaan vaarallisen jätteen keräyk seen.

9 8. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja Naseva. Rakenteiden tarkkailua tehdään normaalin toiminnan yhteydessä päi vit täin. Lantavarastojen kunto tarkistetaan tyhjennyksen yh teydes sä. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoi te taan viranomaisille. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voivat aiheuttaa raaka-aineiden varastosta tulevat vuodot, tuo tan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastoista tuleva vuoto, pel to vil jelys sä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Pelastussuunnitelmaa ei ole tehty. Tilalla on sammuttimia käytössä yh teen sä 5 kpl. Eläinsuojassa on palosuojaukset ja katkot. Eläintauteja ehkäistään tarjoamalla eläinsuojassa vieraileville ul kopuo li sil le suojavarusteet. Tiloja desinfioidaan säännöllisesti ja na vetas sa kulkua on rajoitettu. Vesikatkoksen varalle tilalla on käytössä kaksi vesilähdettä (kau pungin vesi ja oma kaivo). Sähkökatkoksen varalle tilalla on käytössä aggregaatti. Lietesäiliön vuotoa voidaan torjua imeyttämällä lietettä ja pa dot tamal la vuotavaa lietettä. Polttoaineiden vuotoa varten on käytössä imeytysaineena purua. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, il moi tetaan viranomaisille 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY

10 Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la Kuulutus on lähetetty naapureille kir jeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla Tarkastukseen osal listui vat Jukka Väätäinen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hir simä ki. Tarkastuksessa kuultiin toiminnanharjoittajaa lu pa ha ke mukses ta. Neuvottelun yhteydessä lupahakemuksen tietoja tar ken net tiin. Tarkastuksesta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asia kirja-ai neis toon Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä tehty mieli pi tei tä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Jukka Väätäisen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiuruveden kau pun gin ympäristönsuojelusihteerin (11/2002) tekemän pää tök sen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap palees sa 13 esitetyksi Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN

11 Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: lihanaudat 90 kpl ja kasvavat sekä vasikat (alle 6 kk) yhteen sä 45 kpl (noin 279 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nantuo tan toa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun ja ha ki jan esityksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan varastointi Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan lietesäiliöiden lisäksi myös lietekuilujen tilavuus. Varas to ti la vuu des sa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoi miin säiliöihin kertyvät sadevedet. Hakijan käytössä on riittävästi lie te lan nan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ )

12 Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava hakemuksen mu kai sel la eläinjakaumalla vähintään 43,27 ha. Lannan le vi tys ajankoh taa valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 2,7 sonnia (12-24 kk) kohden, yksi ha 3,5 son ni va sik kaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vä him mäis pel to alan määrittelyn perustana on lannan kes ki mää räinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ym päris tön suo je lus ta antama ohje Hakijalla on käytettävissä riit tä väs ti peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tys ajan kohtaa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti aiheutuvan ha ju haitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/ , liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta

13 pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Pilaan tu neet rehut tulee varastoida tiiviillä pohjalla. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka olla tiivis siten, että mahdolliset säiliön vuo dot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista ke rä tä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna laponestolla, lu ki tuk sel la sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliössä on oltava tyyppi kil pi ja säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tar vit taes sa huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imey tys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa va hin ko ti lan tees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttoainesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka sekä säiliön varustus tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paa-

14 ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mikro bio lo gis ta turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sairaa na karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos riittävää omavalvontaa ei voida noudattaa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on joh det tava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai um pi kai voon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asian mu kaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mahdollista asentaa kuivakäymälä. Asuinrakennuksen jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ta lous jäte ve si ase tuk sen (209/2011) ja Kiuruveden kaupungin ym pä ris tönsuo je lu mää räys ten vaatimuksia. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Liet tei den käytössä tulee huomioida Maa- ja metsätalousministeriön lan noi te val mis te ase tuk sen rajoitukset jätevesilietteiden käytöstä maa ta lou des sa. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Kos ka wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tu lee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keu-

15 du wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te vesien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä. Asuinrakennuksen jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ta lous jäte ve si ase tuk sen (209/2011) ja Kiuruveden kaupungin ym pä ris tönsuo je lu mää räys ten vaatimuksia. Mikäli vesikäymäläjätevedet joh detaan lietesäiliöön, tulee ennen lietteen peltolevitystä varmistua (esim. kalkkistabiloinnilla) siitä, että liete on mikrobiologisesti tur vallis ta ennen lietteen peltolevitystä. Ellei tätä voida toteuttaa, tulee jäte ve sien käsittelyjärjestelmä korjata talousjätevesiasetuksen siir tymä ai ko jen mukaisesti. Määräys on tarpeen hygieniariskin takia. Asuin ra ken nus ten jätevesien osalta omavalvontaa on vaikea to teuttaa. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä.(ysl 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005, MMM asetus 12/12 ja 7/13) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet

16 Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa tai polt to ai nesäi liön vuototilanteessa. Eläinsuojaan on laadittava pe las tus suun nitel ma Valtioneuvoston pelastustoimesta antaman asetuksen /407 mukaisesti. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, , Vna 407/ ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle annettu ympäristölupa on myön netty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ympä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti määrä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli teh tä vä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut ta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaava mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista kos ke vas-

17 sa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen mää räys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tö kel poisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan määräykset lantavarastojen tyhjentämisestä, liet teen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai neiden ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lystä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyt tökel poi sen tekniikan käyttämisestä. Lannan varastointia ja käsittelyä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny ky vaa ti muksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA Määräyksen anta mi sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lu pa mää räyksen yhteydessä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 5 on poistettu, koska nautaeläinten hautaaminen on ny ky ään kiellettyä. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS- TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (11/2002) tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 )

18 Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita ja alkaen valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen ra joit tami ses ta (VNa 1250/2014). 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve siin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (Vna 407/2011) Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 12/12 ja 7/13 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta Koska hakemus on tullut vireille , on hakemuksen kä sit telys sä sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireil le tulohetkellä voimassaollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Ym pä ris tö lu van valvonta tehdään jatkossa voimaan tulleen ym pä ris tön suo je lu lain (527/2014) säännösten mukaisesti. 19. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 1050 euroa Ylä- Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hyväk sy män taksan kohdan 5.2 perusteella. Lupapäätöksen tar kis ta-

19 mis ta koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 30 pro sent tia 3 :n mukaista maksua (Eläinsuojan ympäristölupa 1500 eu roa) pienemmäksi. Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulu jen perusteella. 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Jukka Väätäinen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä

20 liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Jukka Väätäisen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiuruveden kau pun gin ympäristönsuojelusihteerin (11/2002) tekemän pää tök sen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap palees sa 13 esitetyksi valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.