Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Myllynen Antti ja Päivi, Kiuruvesi 3. TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Myllynen Antti ja Päivi, Kiuruvesi 287/ /2014 Ymplk 100 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Kal lio ky läs sä, tilalla Lamminaho RN:o 36:1. 2. HAKIJA Myllynen Antti ja Päivi Karangantie Kalliokylä Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin ). Liike- ja yhteisötunnus (Maatila Antti Myllynen): Tilatunnus: TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 38 lypsylehmälle, 22 hieholle ja 23 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungin Kalliokylässä, Lamminaho -nimisellä tilalla RN:o 36:1 ( ). Eläinsuojan kartta koor di naa tit (YKJ) ovat I: ja P: Tilan omistavat hakijat. Ympäristölupa (347/2002) on myön net ty Antti ja Päivi Myllyselle, jotka hakevat ympäristöluvan lupa mää räys ten tarkistamista. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luo kitel lul la pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luon to kohtei ta tai suojelualueita.

2 Osa tilan pelloista rajoittuu vesistöihin Heinälampi ja Kalliojoki. Lä hin vesistö, Heinälampi, sijaitsee n. 130 m etäisyydellä eläinsuojasta län teen. Tilakeskus sijaitsee Vaaksjoen valuma-alueella Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 60 metrin etäisyydellä eläinsuojasta kaak koon ja seuraavaksi lähin yli 500 metrin etäisyydellä länteen. Va paa-ajan asun to ja ei sijaitse tilakeskuksen lähellä. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo je lusih tee rin (347/2002) viranhaltijapäätöksenä tehdyn ym päris tö lu pa pää tök sen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupa mää räys ten tarkistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsy leh mäl le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin ym pä ris tö lu papää tös (347/2002). Ympäristölupa on myönnetty eläin suojal le, jossa on paikat 30 lypsylehmälle, 15 hieholle, 15 lihanaudalle ja sekä 23 vasikalle (alle 6 kk). Navettarakennus on rakennettu vuonna 1964 ja sitä on laajennettu vuon na Uusi osa on valmistunut vuonna 2005 (Rakennuslupa ). Lietesäiliö 900 m³ on rakennettu vuonna Lietesäiliö 700 m³ on ra ken net tu vuonna 1991 ja maanalainen 150 m³ säiliö vuonna Tuo re re hu sii lot on rakennettu kolmessa eri vaiheessa, joista vii meisin on tehty vuonna Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asia kirjois sa.

3 Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Pohjois-Savon maakuntakaavassa kohteen sijaintipaikalla ei ole mer kin tää. 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset 1. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 30 lypsylehmää, 15 yli 6 kk:n ikäis tä hiehoa, 15 lihanautaa ja noin 23 vasikkaa. Eläinsuojassa saa ol la eläinpaikkoja enintään 83 naudalle. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmää rien yhteistä lannantuotantoa. 2. Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra kennet tu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valu maan ympäristöön. Lietesäiliön ja puristenestekaivon on oltava tiivii tä ja lantala on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten siten, et tä säiliöön mahtuu vuosittainen lantakertymä ( 1285 m3 ), pe su vedet ( 150 m3 ) ja sadevedet ( n. 200 m3 ). Uuden lietesäiliön tulee olla altapäin täytettävä. Lietesäiliötä ja puristenestekaivoa on tark kailta va säännöllisesti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen tor juntaan. Lietesäiliöiden salaojien purkuputkia on tarkkailtava tar vit taessa tai vähintään vuosittain. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Ko ti eläinsuo jaan johtavan karjakujan/kulkuaukon tulee olla liettymätön ja sellai nen, jotta kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Kar ja suo jan katolta kulkeutuvat sadevedet tulee ohjata sivummalle kul ku väy lien kohdalta. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueil la, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liet ty mistä, samentumista tai hygienia haittaa ja sen seurauksena ympäristön pi laan tu mis ta. Lannan sekä jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei lantaa ja jätevesiä joudu ympäristöön eikä naa pu reil le aiheuteta kohtuutonta rasitusta. 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten tulee varata peltoalaa vähintään ha. 6. Tilalla syntyvät jätteet on toimitettava alueelliseen jä te kes kuk seen. Jätteiden polttaminen on kielletty. Rehumuovit on toimitettava jä te keräyk seen ellei polttamista voida järjestää lämpökattilassa. Kuol leet eläimet voidaan haudata maahan tai toimittaa alueelliseen ke räykseen eläinlääkärin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. On gelma jät teet (jäteöljyt, akut ja loisteputket) on toimitettava on gel ma jät teiden keräyspisteeseen. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toi mittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin

4 7. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on va ras toi ta va ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epä siis teyt tä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pin ta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympä ris töl le. Polttoainesäiliö tulee suojata betonilaatalla siten, että mah dol li set valumat eivät pääse imeytymään maaperään. 8. Luvanhakijan on oltava riittävän selvästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloi hin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 9. Toiminnan muutoksista ja mahdollisista häiriötilanteista, jotka saat ta vat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välit tö mäs ti Kiuruveden ympäristöviranomaiselle. 10. Luvanhaltijan on tarkkailtava lietesäiliöiden ja pu ris te nes te va rasto jen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toi mintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästö jen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 11. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yh teenve to kirjanpidosta on toimitettava Kiuruveden ym pä ris tön suo je lu viran omai sel le vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Vuo si yh teenve don tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysajoista - tiedot toteutuneista lantamääristä - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja kä sit te ly tavois ta - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poik keuksel li sis ta tilanteista. 12. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee teh dä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Kiuru ve den ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Toiminnan lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoi tet ta va Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnalle (YSL 43 ). 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Lypsykarjatilan toiminta on pääosin samanlaista kuin voimassa olevas sa ympäristöluvassa. Eläinsuojan pohjapiirustuksen eläinpaikat ovat muuttuneet hieman. Pohjapiirustuksen hiehot 4 kpl + 4 kpl ti lal la on nykyään lypsylehmiä 8 kpl. Muuten pohjapiirustus ei ole muut tu-

5 nut. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 316 eläinyksikköä. Maidontuotantoa on vuodessa noin kg. Lihantuotanto muodos tuu 5-10 teuraslehmästä vuosittain (noin 3000 kg). Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaik ko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Lypsylehmät Hiehot Lihanaudat 15 Vasikat (alle 6 kk) Tilan toimintaa on harjoitettu suurimmaksi osaksi ym pä ris tö lu pa päätök sen sekä muiden määräysten mukaisesti. Tar kas tuk sel la on kehotettu lopettamaan muovijätteiden polttaminen avotu lel la. Säiliörehua tehdään tuoreena 600 t/v laakasiiloon. Esikuivattua rehua tehdään 75 t/v pyöröpaaleihin. Säilöntäaineena käytetään AIV2-säi lön tä ai net ta noin 2200 litraa vuodessa. Eläimille syötetään li säk si täysrehua noin 100 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan kahteen puristenestekaivoon. Kaivojen yhteen las ket tu tilavuus on 54 m 3, mutta käytännössä tilavuutta on käytös sä hieman vähemmän (45-50 m³). Puristeneste pumpataan kaivois ta ja levitetään suoraan peltoon. Puristenestekaivojen kannet olivat tarkastuksella huonokuntoiset ja hakija on aikonut kunnostaa ne. Karjatalous saa veden omasta kaivosta. Kotitaloudessa käytetään kau pun gin vesijohtovettä. Veden kulutus on vuosittain noin m³. Tilalla on käytössä polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2700 litraa. Säi liö on sijoitettu betonilaatan päälle. Säiliössä on laponesto, mutta ei ylitäytönestoa. Säiliö on mahdollista lukita. Toiminnanharjoittajan mu kaan traktorin voi ajaa betonilaatan päälle siten, että tankkaus tapah tuu laatan päällä. Polttoainetta kuluu vuodessa noin 5500 litraa. Vain pieniä koneiden huol to ja tehdään tilalla.

6 Muita öljytuotteita säilytetään 80 l viemäröimättömässä konehallissa be to ni poh jal la muovikanistereissa. Rehunsäilöntäaineita säilytetään 2200 litraa konehallissa. Lan noittei ta säilytetään 35 tn konehallissa betonipohjalla. Kas vin suo je lu ainei ta on 2 litraa lukittavassa kaapissa ja eläinten lääkkeitä 2 litraa lää ke kaa pis sa eläinsuojan WC:ssä. Eläinsuojissa käytettävä pesuaineet (400 litraa) ja desinfiointiaineet (40 litraa) säilytetään viemäröidyssä maitohuoneessa. Lehmät 38 kpl ja hiehot 25 kpl laiduntavat. Laidunalaa on enim millään käytössä yhteensä 28 hehtaaria. Eläimet laiduntavat 3,5 kk vuodes sa. Lehmät pidetään laidunkaudella ulkona öisin. Laitumet ra joittu vat vesistöihin Heinälampi ja Kalliojoki. Heinälampeen ra joit tu vat laitumet on aidattu niin, että eläimet eivät pääse veteen asti. Kal liojoen rannat ovat niin jyrkät, etteivät eläimet pääse vesistöön. Laitumella on käytössä 3000 litran juomavaunu. Laitumella ei ole pysy vää ruokintapaikkaa. Kiertävä ruokintapaikka on käytössä 115 vrk ke säs sä. Jaloittelutarhaa ei ole. Lannan käsittely Lanta käsitellään suurimmaksi osaksi lietelannalla. Kuivikepohjalla on 10 kpl pikkuvasikoita sekä osakuivikepohjalla 3 yhteiskarsinaa. Lietesäiliöiden koot ovat 900 m³, 700 m³ ja 150 m³. Lietekuilujen ti lavuus on 198 m³. Yhteensä lietetilavuutta on käytössä 1948 m³. Pienin säiliö on maanalainen. Muut säiliöt ovat kattamattomia. Kaikki säi liöt ovat betonirakenteisia. Säiliöistä 700 m³ täytetään päältä päin, muut altapäin valutuksella. Säiliöt on varustettu aidoilla. Lietesäiliö 700 m³ on nykyisin vähällä käytöllä ollen lähinnä varasto. Ke vät tal vel la 2014 lietesäiliön sauma halkesi ja lietettä pääsi va lumaan ojaan. Saumaa korjattiin polyuretaanivaahdolla ja vuoto saa tiin loppumaan. Tarkastuksella lietesäiliön todettiin muutoin olevan silmä mää räi ses ti hyväkuntoinen. Toiminnanharjoittajan mukaan säi liön reuna on tarkoitus kaivaa auki ja tarkistaa lietesäiliön kunto ja kor ja ta sauma. Pesuvesiä muodostuu yhteensä 150 m³ vuodessa. Pesuvedet joh detaan 900 m³ ja 150 m³ lietesäiliöihin. Navetassa on wc. WC-vedet joh tu vat 150 m³ säiliöön yhdessä pesuvesien kanssa. Toi min nan har-

7 joit ta jan mukaan vesien kalkkistabilointi säiliöön voisi olla mah dol lista. Lietesäiliöitä ei tyhjennetä kokonaan vuosittain vaan säiliöihin jä tetään lietettä 1/3- ½ säiliöiden tilavuudesta routavaurioiden es tä misek si. Lietesäiliöihin ei pääse räystäsvesiä. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi 12 kk Lietelanta 1310 Sadevedet 167 Pesuvedet 150 Puristeneste 30 Yhteensä 1627 (+321 m³) Lannan varastointitilavuutta on käytössä 1948 m³. Tilavuus on lasken nal li ses ti riittävä 12 kk:n varastointiin. Nitraattiasetuksen mu kaises ti lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että sii hen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yh teydes sä laitumelle jäävää lantaa. Hakijan mukaan lietesäiliötilavuus on ollut käytännössä riittävä. Täyskuivikepohjalla on 6 pikkuvasikan karsinaa sekä yksi yh teis karsi na. Osakuivikepohjalla on 3 yhteiskarsinaa. Kuivitetun alueen pinta-ala on 39 m². Kuivikkeen paksuus on 2 cm ja kuivikepohjan reu nojen korkeus 2 cm. Kuivikemateriaalina käytetään kutterinpurua ja olkea. Olki on käytössä lähinnä 6 pikkuvasikan karsinassa. Lat tia raken teen materiaali on betoni, puuritilät. Täyskuivikepohjat tyhjennetään 1-2 kertaa viikossa ja osa kui vi kepoh ja 2 kertaa päivässä. Kutterinpurulla kuivitetuista karsinoista lanta johdetaan lietesäiliöön. Pik ku va si koi den karsinoista muodostuvalle olkikuivitetulle lannalle ei ole tiivistä varastointialustaa. Laskennallisesti kuivikelantaa muo dostuu pikkuvasikoiden karsinoista 24 m³ vuodessa. Pilaantuneet rehut ja ruoantähteet on varastoitu navetan takana maa poh jal la. Hakijan arvion mukaan rehuja ja ruoantähteitä muo dostuu vuodessa noin m³. Tarkastuksella hakija piti mahdollisena, että lannalle ja rehuille raken ne taan oma tiivispohjainen lantala. Rehuja ja lantaa on myös mah dol lis ta väliaikaisesti varastoida peräkärryssä tai tyhjässä re husii los sa, mikäli siilon pohjalle laitetaan muovi.

8 Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (42,13 ha) ja vuokrapelloilla (20,28 ha). Yhteensä pelto pin ta-alaa on käytössä 62,41 ha. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 37,61 ha. Osa pelloista rajoittuu vesistöihin Heinälampi sekä Kalliojoki. Lie telan ta levitetään kesäisin sijoituslevityksenä nurmelle ja keväisin ja syk syi sin pintalevityksenä. Lietelanta levitetään viikoilla 20-21, ja Keväällä levitetään n. 30 %, kesällä 30 % ja syksyllä 40 % lietelannasta. Jätevedet sekä päästöt vesiin Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, eikä valumia vesistöön aiheudu. Tilalla oleva lietesäiliö tullaan korjaamaan. Lannan levitys teh dään nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelmien ja ym pä ris tö tu ki eh tojen mukaisesti. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun eläinsuojan ja lietesäiliöiden rakenteet ovat tiiviit ja kun pilaan tu neet rehut ja kuivikelanta varastoidaan tiiviillä alustalla. Tilalla ole van lietesäiliön saumaus korjataan tämän päätöksen mukaisesti. Vaikutus ilmanlaatuun Vähäisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajun arvioidaan leviävän muutaman sadan metrin etäisyydelle. Lietteen levitystä vältetään ajankohtina, jolloin siitä voi olla häiriötä naapurustolle. Tuulen vaikutus otetaan huomioon eikä lietettä ajeta ihan talojen viereen. Melu ja tärinä Melua aiheutuu työkoneiden käytöstä ja sisäisestä ja ulkopuolisesta lii ken tees tä tilalla. Ulkopuolista liikennettä tilalla on pääasiassa maito au ton käynti joka toinen päivä ja rehuauton käynti kerran kuu kaudes sa. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liit ty vää liikennettä. Melusta ei arvioida aiheutuvan haittaa naapureille. Jätteet

9 Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa sekä karjarakennuksessa. Tilalla muodostuvat jät teet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 7,2 m³ Muovit 130 kg Paperi ja pahvi Kuolleet eläimet 0-2 kpl Metalliromu 150 kg Pilaantunut rehu ja ruoantähteet m³ Jäteöljyt 30 l Loisteputket muutamia kymmeniä kpl - Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 1 krt/kk). - Muovit toimitetaan muovinkeräykseen. - Paperi ja pahvi poltetaan. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoki Oy. - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. - Pilaantuneet rehut ja ruoantähteet kompostoidaan ja levitetään peltoon - Jäteöljyt toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. - Loisteputket yms. toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja navettapäivyri. Rakenteiden tarkkailua tehdään normaalin toiminnan yhteydessä päi vit täin. Lantavarastojen kunto tarkistetaan tyhjennyksen yh teydes sä. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoi te taan viranomaisille. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voivat aiheuttaa raaka-aineiden varastosta tulevat vuodot, tuo tan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastoista tuleva vuoto, pel to-vilje lys sä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta

10 Pelastussuunnitelma on tehty vuonna Tilalla on sammuttimia käy tös sä yhteensä 5 kpl. Eläintauteja ehkäistään tarjoamalla eläinsuojassa vieraileville ul kopuo li sil le suojavarusteet. Eläinten hakijat eivät käy navetassa. Eläinlää kä ri tekee tilalla terveydenhuoltosuunnitelman mukaiset sään nölli ses ti tarkastukset. Vesikatkoksen varalle on käytössä kaksi vesilähdettä. Sähkökatkoksen varalle tilalla on käytössä aggregaatti. Lietesäiliön vuotoa ehkäistään kaivamalla ensi kesänä vanhan lie tesäi liön reuna auki ja tarkistamalla lietesäiliön kunto. Polttoaineiden vuotoa varten on käytössä imeytysaineena kut te rinpu rua. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, il moi tetaan viranomaisille 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la Kuulutus on lähetetty naapureille kirjeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla Tarkastukseen osal listui vat Antti ja Päivi Myllynen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hir si mä ki. Tarkastuksessa kuultiin toiminnanharjoittajaa lu pa ha kemuk ses ta. Neuvottelun yhteydessä lupahakemuksen tietoja tar kennet tiin. Tarkastuksesta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asia kir ja-ai neis toon Lausunnot

11 Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä tehty mieli pi tei tä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Antti ja Päivi Myllysen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru ve den kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (347/2002) te ke män päätöksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap palees sa 13 esitetyksi Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: lypsylehmät 38, hiehot 22 ja vasikat (alle 6 kk) 23 (noin 316 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun ja ha ki jan esityksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan varastointi

12 13.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä kuivikelannan ja pi laan tu neiden rehujen ja ruoantähteiden varastointia varten asianmukainen lan ta la. Suunnitelma lannan ja pilaantuneiden rehujen varastoinnista tu lee esittää valvontaviranomaiselle mennessä. Tar vit tavat toimenpiteet tulee toteuttaa mennessä. Tätä ennen lan ta ja pilaantuneet rehut tulee varastoida tiiviillä pohjalla esi mer kiksi siirtolavalla tai betonilaatan päällä. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan lietesäiliöiden lisäksi myös lietekuilujen tilavuus. Varas to ti la vuu des sa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoi miin säiliöihin kertyvät sadevedet. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lietelannan va ras toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi. Tarkastuksella todettiin, että eläinsuojassa syntyviä pilaantuneita rehu ja ja kuivikelantaa on varastoitu ja kompostoitu maapohjalla. Lu pamää räyk sis sä on perusteltua antaa lantalaa koskeva määräys. Kui vike lan taa syntyy laskennallisesti vuodessa noin 24 m³. Lisäksi pi laantu nei ta rehuja ja ruoantähteitä syntyy hakijan arvion mukaan noin m³. Lantaa ja pilaantuneita rehuja syntyy niin paljon, että niiden varastointi tulee järjestää asianmukaisessa lantalassa. Mää räyksel lä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Tilalla olevan 700 m³ lietesäiliön kunto on tarkistettava ja säiliö korjat ta va mennessä. Korjauksesta tulee esittää val von ta viran omai sel le raportti mennessä. Ennen korjausta säiliön kun toa on tarkkailtava säännöllisesti. Säiliötä ei saa täyttää niin täyteen, että siitä aiheutuisi lietteen vuotoriski. Tarvittaessa säiliössä

13 ole vaa lantaa on pumpattava tilan muihin lietesäiliöihin vuotoriskin eh käi se mi sek si. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Lietesäiliön korjaamisella estetään maaperän sekä pinta- ja poh ja vesien pilaantumista. Valvonnallisista syistä korjauksesta on tarpeen esit tää raportti valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava hakemuksen ja eläinsuojan pohjapiirustuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 37,61 ha. Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva ha ju haitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan mää rit te lyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama oh je Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen mukaan eläinten

14 lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/ , liite 3) Laidunnus Eläinsuojan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla ko va pohjai nen siten, että kulkutien pinta kestää kulkemisen ja on puh dis tet tavis sa lannasta. Lanta on puhdistettava kulkuväylältä sään nöl li ses ti. Perustelut: Määräys on Maa- ja metsätalousministeriön ra ken ta mismää räys ten ja ohjeiden mukainen (Kotieläinrakennusten ym pä ris tönhuol to MMM-RMO C4). Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan ke rä tä talteen. Säilörehusta kertyvä puristeneste on kerättävä talteen ja va ras toi tava asianmukaisesti. Puristenesteen kertymistä kaivoon ja re hu sii loon on tarkkailtava ja tarvittaessa puristenestettä on tyhjennettävä lie tesäi li öön tai levitettävä peltoon. Puristenestekaivojen kannet tu lee kunnostaa. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ )

15 13.7. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka olla tiivis siten, että mahdolliset säiliön vuo dot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista ke rä tä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna laponestolla, lu ki tuk sel la sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliössä on oltava tyyppi kil pi ja säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tar vit taes sa huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imey tys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa va hin ko ti lan tees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Tilan polttoainesäiliö on mah dollis ta sijoittaa betonilaatan päälle siten, että koneiden tankkaus tapah tuu betonilaatan päällä. Polttonestesäiliöiden varustus pienentää säi liön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo toris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, jätevedet tu lee stabiloida tai vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa oma val von nal la siten, että sairaana karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos sta bi loin ti ei ole mahdollista eikä riittävää omavalvontaa voida noudat taa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on johdettava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Jos tu le vai suu des sa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmukaiseen käsit te ly jär jes tel mään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mah dollis ta asentaa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden levittäminen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mu-

16 kaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Mikä li wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tulee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keu du wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat:

17 - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa tai polt to ai nesäi liön vuototilanteessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle annettu ympäristölupa on myön netty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ympä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti määrä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli teh tä vä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

18 Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut ta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaava mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista kos ke vassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen mää räys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tö kel poisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan määräykset lantavarastojen tyhjentämisestä, liet teen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai neiden ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lystä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyt tökel poi sen tekniikan käyttämisestä. Lannan varastointia ja käsittelyä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny ky vaa ti muksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA Määräyksen anta mi sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lu pa mää räyksen yhteydessä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 6 on osittain poistettu, koska nautaeläinjätettä ei saa ny ky ään haudata. Lupamääräyksen 11 mukainen vuosittainen raportointivelvollisuus on poistettu ja määräys on muutettu vastaamaan nykyistä käytäntöä. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS- TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta

19 lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympä ristövaikutuksista (ml. ha ju ti lanne) sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ym pä ris tö hait toja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (347/2002) tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve siin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta

20 Koska hakemus on tullut vireille , on hakemuksen kä sit telys sä sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireil le tulohetkellä voimassaollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Ym pä ris tö lu van valvonta tehdään jatkossa voimaan tulleen ym pä ris tön suo je lu lain (527/2014) säännösten mukaisesti. 19. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 1050 euroa Ylä- Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hyväk sy män taksan kohdan 5.2 perusteella. Lupapäätöksen tar kis tamis ta koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 30 pro sent tia 3 :n mukaista maksua (Eläinsuojan ympäristölupa 1500 eu roa) pienemmäksi. Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulu jen perusteella. 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Antti ja Päivi Mylllynen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

21 Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Antti ja Päivi Myllysen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru ve den kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (347/2002) te ke män päätöksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap palees sa 13 esitetyksi valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.