Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa eläinsuojalle, Forss Riitta, Kiuruvesi 543/ /2015 Ymplk Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungissa, ti lal la Pyymäki ( ). 2. HAKIJA Riitta Forss Honkaperäntie Aittojärvi Yhteyshenkilö: Riitta Forss p Tilatunnus: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on paikat 62 lypsylehmälle ja 5 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungissa, Pyymäki -nimisellä tilal la RN:o 27:58 ( ). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P ja I (ETRS-TM35FIN). Tilan omistaa Riitta Forss. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tila on merkitty ympä ris tön suo je lun tietojärjestelmään

2 Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 10 a) koh dan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläin suo jan luvan, joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle. Kiu ru ve den kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut alun perin vireille Itä-Suomen aluehal lin to vi ras toon Hakija on perunut toiminnan laajennusta kos ke van hakemuksen Itä-Suomen aluehallintovirasto on siirtänyt asian ratkaistavaksi Kiuruveden kaupungin ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel le Hakemusta on pyydetty täy den tämään Täydennys on saapunut Hakemusta on lisäksi täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Tilan eläinsuoja on rakennettu alun perin 1950-luvulla. Eläinsuojaa on laajennettu ja peruskorjattu vuosina 1993 ja Tilan kuivalantala on kooltaan 896 m³ ja virtsasäiliö 330 m³. Lan ta varas tot on rakennettu 1990-luvulla. Lisäksi tilalla on käytössä Py hä järven kunnan puolella sijaitseva etäkuivalantala (1210 m³) sekä lie tesäi liö 1000 m³. Tilakeskuksen yhteydessä on asuinrakennukset (uusi ja vanha), aitta ra ken nus, konevarasto sekä kaksi muuta varastorakennusta. Kone va ras to on valmistunut vuonna Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 200,76 ha, jos ta omaa peltoa on 59,43 ha, vuokrapeltoa 51,02 ha ja so pi muspel toa 90,31 ha. Hakemuksessa on esitetty sopimukset vuokra- ja so pi mus pel to jen osalta 128,59 ha:n alasta. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della.

3 Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava Maakuntakaavassa tilakeskuksen koh dal la ei ole merkintää. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle. Eläinsuoja ja pellot eivät si jaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita. Tilan lähistöllä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5) Sul ka van jär ven (04.55) valuma-alueella (Vaaksjoen valuma-alue ). Yksi tilan peltolohko rajoittuu Korpijokeen. Lähimpään ve sistöön (Laakonpuro) on matkaa eläinsuojasta noin 1,7 kilometriä. Va luma-alu eel la sijaitseva vesistö Vaaksjärvi on Pohjois-Savon ve sienhoi don toimenpideohjelmassa luokiteltu ekologiselta ti laltaan välttäväksi. Järven tilaa heikentäviä tekijöitä ovat etenkin maa talous ja sisäinen kuormitus. Vaaksjoen ekologinen tila on tyy dyt tä vä. Lähin pohjavesialue (Ukonmäki) sijaitsee yli 10 km päässä ti la keskuk ses ta länteen. Lähimmät vakituisesti asutut tai vapaa-ajan kiinteistöt sijaitsevat eläin suo jas ta noin 540 m etäisyydellä lounaaseen ja 800 metrin etäisyy del lä koilliseen. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 62 lypsylehmälle ja 5 va si kal le (alle 6 kk). Eläinyksiköinä laskettuna eläinmäärä on 678,1. Uu dis tukseen tulevat lehmävasikat kasvatetaan tilakeskuksen ulkopuolella Py hä jär vel lä sijaitsevassa vuokranavetassa. Vuokranavettaan on etäi syyt tä noin 1,1 kilometriä eikä se kuulu ympäristöluvan mu kaiseen toimintakokonaisuuteen. Tilalla tuotetaan maitoa noin litraa vuodessa. Kaikki eläimet ovat kuivalannalla (virtsa erotellaan). Kuivikkeena käyte tään olkea ja kutterinpurua. Jaloittelutarhaa ei ole käytössä. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat

4 Nykyiset eläinpaikat Lypsylehmät 62 Vasikat alle 6 kk 5 Lehmät laiduntavat 3 kuukautta. Lehmät pidetään yöt sisällä. Lai tumet eivät rajoitu vesistöön. Laidunalaa on 22 ha. Laitumella on käytös sä siirrettävät juottoaltaat ja paalitelineet. Siirrettävän ruo kin ta paikan käyttö on noin 60 vuorokautta kesässä ja kerralla 5 vuorokautta Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua rehua pyöröpaalataan noin 950 tonnia vuodessa. Säilön tä ai nee na on biologinen säilöntäaine. Paalit säilytetään pelloilla ja ava taan kiinteäpohjaisella alustalla eläinsuojan yhteydessä. Eläinten re hu na käytetään lisäksi myös ostorehua. Ostorehut säilytetään suurim mak si osaksi siiloissa. Lannoitteita käytetään vuosittain 62 tonnia. Lannoitteet varastoidaan suur sä keis sä pressulla peitettynä. Torjunta-aineita ei säilytetä tilalla. Talouskeskuksen vesi tulee Pyhäjärven kaupungin vedenottamolta. Ve den kulutus ei käy hakemuksesta ilmi. Polttoainesäiliöitä on käytössä kaksi (2500 ja 1500 litraa). Pie nempää polttoainesäiliötä käytetään konehallin lämmitykseen. Säiliö on va rus tet tu suoja-altaalla sekä ylitäytönestimellä. Ulkona olevassa säiliös sä on kaikki varusteet. Tankkauspaikka on kiinteäpohjainen. Muita öljytuotteita varastoidaan 300 litraa. Öljytuotteet varastoidaan ko ne hal lis sa tynnyreissä kiinteäpohjaisella alustalla. Eläinten lääkkeet säilytetään eläinsuojan lääkekaapissa. Pesu- ja de sin fioin ti ai neet säilytetään eläinsuojan konehuoneessa. 8.3 Lannan käsittely Kuivalanta Kuivalannalla ovat lypsylehmät (62 kpl) ja vasikat (5 kpl). Kui va lan taa syntyy vuodessa yhteensä 995 m³ ja virtsaa 545 m³. Tilakeskuksen yhteydessä olevan kuivalantalan koko on 896 m³ ja virt sa säi liön koko 330 m³. Lisäksi käytössä on etälietesäiliö (1000 m³) sekä etäkuivalantala (1210 m³). Molemmat kuivalantalat on va rus tettu kuormauslaatoilla. Yhteensä kuivalannan varastotilavuutta on 2106 m³ ja virtsan varastointitilavuutta 1330 m³.

5 Lantalat tyhjennetään kokonaan vuosittain. Lantaloihin ei pääse räys täs ve siä. Eläinsuojassa ei ole WC:tä. Maitohuoneen jätevesiä syntyy vuo dessa yhteensä noin 260 m³ ja ne johdetaan virtsasäiliöön. Muita pe suve siä syntyy 50 m³ vuodessa ja ne johdetaan virtsasäiliöön. Pilaantuneet rehut (20 m³) varastoidaan kuivalantalassa. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Kuivalanta 995 Virtsa 545 Sadevedet 206 Maitohuoneen jätevedet 310 ja muut pesuvedet Yhteensä 2056 Tilavuutta on käytössä 3436 m³. Tilavuus on riittävä 12 kk:n va rastoin tiin. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (59,43 ha) ja vuokrapelloilla (51,02 ha). Lisäksi lan nan levityssopimuksia on yhteensä 90,31 hehtaarin alalle. Yhteensä lannan levitykseen on peltoa käytössä noin 200,76 ha. Eläinsuojan mak si mi eläin mää rän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tar vitaan 48,15 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ra vin ne pi toi suuk siin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tönsuo je lu oh jees sa Hakijalla on käytössään riittävästi pel topin ta-alaa lannan levitykseen. Kuivalanta levitetään urakoitsijan toimesta tarkkuuslevittimellä. Lannan levitysajankohdat ovat (kevät ja syksy) noin 90 % ja 10 %. Yksi pel to loh ko rajoittuu vesistöön Korpijoki. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Yhdyskuntajäte Muodostuva määrä vuosittain 5 t

6 Muovijäte Pilaantunut rehu Kuolleet eläimet Vaaralliset jätteet; akut, lois te putket, öljyt Hukkamaito Metallit 2,5 t 20 t 2 kpl 0,3 t 0,5 t 0,3 t - Yhdyskuntajäte varastoidaan roska-astiassa ja toimitetaan kun nal lisen jätehuollon keräykseen. - Muovit toimitetaan keräykseen (Ekokem). - Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. Ennen hakua eläimet säilytetään kiinteäpohjaisella alustalla ja pressulla pei tet tyi nä. - Pilaantuneet rehut säilytetään kuivalantalassa ja levitetään peltoon. - Vaaralliset jätteet toimitetaan keräykseen. - Hukkamaito varastoidaan virtsasäiliössä ja levitetään peltoon. - Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen (Pyhäsalmen au to hajot ta mo V. Kähärä). 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Karjarakennus, lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ett ei niistä tule suoria valumia vesistöön. Onnettomuuksia en nal ta ehkäis tään tarkkailemalla eläinsuojan sekä muiden rakennusten kun toa ja rakenteita säännöllisesti sekä korjaamalla mahdolliset puut teet ja viat. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei aiheudu päästöjä maa perään. Karjarakennus ja lantavarastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tu le valumia ympäristöön. Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja kul je tuk ses ta tulee vähäisessä määrin hajupäästöjä. Valituksia hajuun liittyen ei ole tullut. Tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole naapureita. Melua aiheutuu normaalista tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muus ta liikenteestä tilalla. Maitoauto käy joka toinen päivä, eläin kulje tuk sia on noin 1-2 kertaa kuukaudessa ja tavarantoimituksia joka

7 toi nen kuukausi. Traktoriliikennettä syntyy peltotöiden se son ki ai koina. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot eivät si jait se pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä eikä niis tä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Tilan toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa on polt to ai neiden varastointi sekä kuivalannan levitys tarkkuuslevittimellä. 11. TOIMINNAN TARKKAILU Eläinsuojan sekä muiden rakennusten kuntoa ja rakenteita tark kaillaan säännöllisesti. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Polttoainesäiliöiden rakenteet ennaltaehkäisevät polttoainevuotoja. Säi liöi den läheisyydessä on imeytysmateriaalia mahdollisia vuotoja var ten. Eläintauteja ehkäistään riittävällä tautisuojauksella. Vierailijoille tar jotaan suojavarusteet. Noudatetaan Eviran ohjeita, jos tilalle hankitaan ti lan ulkopuolelta eläimiä. Tilalta löytyy toimintaohjeet poikkeustilanteiden (esim. säh kö kat kokset) varalle. Tilalla on käytössä aggregaatti. Tilalle on tehty palon torjun ta suun ni tel ma. Mahdollisissa poikkeustilanteissa ollaan yhteydessä paikallisiin vi ranomai siin. Hakemuksessa ei ole tietoa mahdollisesta varavesilähteestä, mutta ti la on liittynyt kunnallisen vesihuoltolaitoksen verkostoon. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Asemapiirros - Luettelo naapureista - Pääpiirustukset eläinsuojasta ja lantaloista - Peltojen vuokrasopimukset

8 - Peltokartat 1: LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoi tus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on jul kais tu Kiuruvesi-lehdessä Kuulutuksesta on lisäksi annet tu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti kos kee Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella Tarkastukseen osallistuivat Riitta Forss, Pohjois-Savon ELY-kes kuk sen Vuokko Mähönen ja ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hir si mä ki. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen on ilmoittanut, että hakemuksesta ei ole terveysvalvonnan kannalta lausuttavaa. Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pyhäjärven kunnan ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel ta, koska eläinsuoja sijaitsee Pyhäjärven kunnan ra jal la ja toiminnan vaikutukset saattavat kohdistua myös Pyhäjärven kun nan puolelle. Lausunnossa on todettu, että Pyhäjärven kunnan puolella si jait se valla tilalla Mykkälä harjoitettava nuorkarjankasvatus ei ole ym pä ris tö lupa vel vol lis ta toimintaa. Tilalle on muutama vuosi sitten valmistunut lie te säi liö. Lannan varastointitilavuuksien tulee riittää 12 kuukauden ajal le eläinsuojaan sijoitettavalle hiehomäärälle. Lisäksi lausunnossa to de taan, että uudelle lietesäiliölle (rakennuspaikka 4) tulee hakea toi men pi de lu pa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ra ken nus valvon nas ta 30 vuorokautta ennen toiminnan alkamista. Ym pä ris tö tarkas ta ja lausuu uuden lietesäiliön toimenpidelupahakemuksesta Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä Vastine Lausuntoon ei annettu vastinetta.

9 Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Riitta Fors sil le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Pyymäki ( ). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu paha ke muk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä annet tu ja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 62 ja vasikat (alle 6 kk) 5 (noin 678 eläin yk sikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mai nit tujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen ja eläinsuojan enimmäis paik ka lu vun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ris tövai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otetta va huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja avoi miin lantavarastoihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voi daan vähentää laidunkauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, et tä lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riit tä vän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varas toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi. (YSL 7-8, 16-17, 52, VNA 1250/ )

10 15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yl läpi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Ra kenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lan ta va ras tot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyk sen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuo to ja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kul jetus asiamukaisin laittein sekä määräys kuivalantalan rakenteista estä vät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja poh ja ve teen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla var mis tetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja kor ja taan mahdollisimman nopeasti. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 5, 7 ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ravin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa peltoa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mu kaiset kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kai sel le eläinmäärällä vähintään 48,15 ha. Lannan levitysajankohtaa va littaes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naa pu rustol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vä hintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hie hoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko tieläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje Ha ki jal la on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mah dol li ses ti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puu tar ha ta loudes ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mu kaan

11 talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ym pä ril le jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la jis ta riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaan eläin ten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään VNa 1250/2014 suo sit tele mat metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/ ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veys haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maape rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö röpaa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa pe rään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sel la alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otetta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pi mään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jät teeseen. Eläinsuojassa syntyvät pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säi ly tettä vä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris töhait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/2014 7, Kiuruveden kaupungin jä tehuol to mää räyk set 2005) Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliön vuo dot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista ke rä tä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla,

12 tyyp pi kil vel lä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kun to on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polt to ai ne vuoto jen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyt tötar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi ai heutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä mi sel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral lisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet ta va Ylä-Savon jätehuoltomääräyksiä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen ta voite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mu kaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel vol li suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olovel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti misvel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan van han lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Val tio neuvos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot ta va, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asian mukai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jät teet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puujäte) voi daan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltettava puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas me tal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pintakäsitellyssä puus sa. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Ylä-Savon jäte huol to mää räyk set 2015)

13 Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heut tamien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa ta villa. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ym pä ris tön suo je lu viran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym päris tö lu pa vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moi tet tava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi virtsasäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet

14 Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella, jossa kotieläintalouden harjoit ta mi nen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaavoitus ei ase ta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan levitykseen käy tet tä vät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle poh ja ve si alu eel le. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asutukseen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei hakemuksen mu kaises ta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai koh tuu ton ta rasitusta lähiasutukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alu eella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel ly tyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei ennalta arvioiden vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan ve sien hoi to suun ni tel man pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (La ki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004). 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon ratkaisun lu pa määräyk sis sä. 18. LUVAN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

15 Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16 17, 27, 29, 44, 52, 58, 62, 70 71, 85, 87, 94, 170, liite 1 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset 2015, maa- ja met sä ta lous mi nis te riön rakentamismääräykset ja -ohjeet Ko ti eläin raken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ym päris tö mi nis te riön antama ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lain säädän nön mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väk sy män taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Riitta Forss - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue

16 - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen - Pyhäjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ym päris tön suo je lu lain 44 :n 1 momentin mukaan annettu lu pa ha ke mukses ta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus jul kais taan Kiuruvesi-lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Riitta Forssille ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kau pun gis sa tilalla Pyymäki ( ) valmistelijan eh do tuksen mukaisesti. Päätös:

17 Päätösehdotus hyväksyttiin.